Luonnon puolesta ihmisen hyväksi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2011-2020 Kainuun ympäristöohjelma 2020 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maarit Vainio 24.1.2012 1 Luonnon köyhtyminen ja ekosysteemien toiminnan heikkeneminen jatkuu Syitä: elinympäristöjen muuttuminen, luonnonvarojen ylikäyttö, haitalliset päästöt, haitalliset vieraslajit, ilmastonmuutos Seurauksia: ekosysteemipalvelut vaarantuvat (ihmisen peruselinehdot = puhdas vesi, vesitaloudellinen kierto, hiilensidonta, ravintokasvien pölytys, ravinteiden kierto ) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maarit Vainio 24.1.2012 2
Mitä voidaan tehdä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi? Kenen tehtävä? Kansalaisten, yritysten, elinkeinoalojen toiminta avainasemassa; Valtiot ja viranomaiset voivat säädellä toimintaa kv-sopimuksin, lakien, lupamenettelyjen ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maarit Vainio 24.1.2012 3 Kansainväliset raamit Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Rion sopimus) 1992 maailmanlaajuiset arvioinnit 3 x (Suomelta neljä maaraporttia) tavoitteita ei ole saavutettu v. 2010 mennessä Yleissopimuksen 10. osapuolikokous (Nagoya) 2010 strateginen suunnitelma vuoteen 2020 EU:n strategia v:een 2020: päätavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen. Visio 2050: luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja eli luonnonpääomaa suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan vältetään luonnon köyhtymisen aiheuttamat katastrofaaliset muutokset Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maarit Vainio 24.1.2012 4
Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2011 2020, luonnos 22.12.2011 Visio: Vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty. Luonnon monimuotoisuuden suotuisa tila ja ekosysteemipalveluiden toiminta on varmistettu vuoteen 2050 mennessä. Suomi suojelee ja käyttää kestävästi luonnon monimuotoisuutta sen itseisarvon takia sekä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä sekä kantaa vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta kansainvälisenä toimijana. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maarit Vainio 24.1.2012 5 Missio Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia. Tämä edellyttää: Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat ja arvot omaksutaan keskeiseksi osaksi päätöksentekoa; Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita vähennetään; 6
Missio (jatkoa) Hallinnon, kansalaisten, elinkeinojen ja sidosryhmien yhteistyötä kehitetään ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ehkäisyyn ja minimointiin tähtäävää yhteistyötä tehdään oikeaaikaisesti hankkeita ja suunnitelmia koskevassa päätöksenteon valmistelussa; Heikentyneitä ekosysteemejä ennallistetaan kustannustehokkailla keinoilla tai niiden annetaan ennallistua luonnon omien kehityskulkujen myötä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla; Luonnonvaroja käytetään kestävästi; 7 Missio (jatkoa) Riittävät taloudelliset voimavarat luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle kansallisesti ja Suomen kansainvälisessä yhteistyössä varmistetaan; Keskeisten toimijoiden osaamista ja toimintaedellytyksiä parannetaan; Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti ja kustannustehokkaasti maan ja luonnonvarojen omistukseen ja hallintaan liittyviä oikeuksia kunnioittaen; Luonnon monimuotoisuutta koskeva päätöksenteko perustuu luotettavaan tieteelliseen tietoon ja varovaisuusperiaatteen noudattamiseen; ja Suomi kantaa vastuunsa geenivarojen saatavuuden ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta jaosta. 8
Keskeiset haasteet Metsät: Talousmetsien käsittely avainasemassa Kainuun vaarajakson ja Länsi-Kainuun metsien suojelutilanne heikoin Suojelualueiden kytkeytyneisyyden parantaminen METSO-toimintaohjelman rahoitus ja keinovalikoima Tulosmittari: METSO:n toteutuminen Monimuotoisuuden mittareita: metsien uhanalaiset lajit ja luontotyypit, metsien rakennepiirteet (haavan määrä, lahopuun määrä, ikärakenne, kytkeytyneisyys) 9 Metsien suojelutilanne 31.12.2008 SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu 10
METSOn elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteutus 2009-2016 Tavoite 2016 2009 2010 2011 Toteutus YHT. Lehdot 100 0 1,9 27,7 29,6 Kangasmetsät 600 3,4 14,4 88,3 106,1 Pienvesien lähimetsät 100 0 0 11,3 11,3 Puustoiset suot 200 7,0 3,0 47,2 57,2 Kainuun METSO-tavoitteet 2016 ja toteutus 2009-2011 luonnonsuojelulain nojalla (sis. yksityiset suojelualueet ja valtiolle hankitut kohteet) Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Metsäiset kalliot + 0 0 7,0 7,0 + 0 0 0 0 0 0 0 0 0 + 0 0 5,0 5,0 + 0 0 0 0 + 0 1,0 1,0 2,0 Muut 2,0 0 9,0 11,0. Yhteensä 1 000 12,4 20,3 196,5 229,2 Suot Kainuun suoalasta ojittamatonta / luonnontilaista XX prosenttia (painopiste Itä- ja Pohjois-Kainuussa) Uhanalaisia suotyyppejä erityisesti korvet, neva- ja lettokorvet, letot; Kainuulaisittain tärkeää suo- ja metsämosaiikin säilyttäminen (ml. Luonnontilaiset reunavyöhykkeet), lähteiköt, suojelualueiden väl. kytkeytyneisyys Valtakunnallinen suo- ja turvemaiden strategia VNP, toimenpideohjelma Ls-lain mukainen luonnonsuojeluohjelman laatiminen Kainuun suoselvitys valmistuu 2012 12
Suot (jatkuu) Tulosmittareita: suojellut suot, ennallistetut suot Monimuotoisuuden mittareita: soiden uhanalaiset lajit ja luontotyypit, soiden rakennepiirteet Ks. Antti Sallisen esitys Kainuun suoluonnon tilasta 13 Maatalousympäristöt Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä viljelemättömät avoimet / puoliavoimet maatalousympäristöt Suurimmat uhat: umpeenkasvu, metsittäminen, rehevöityminen Kainuu: puustoiset perinnebiotoopit: hakamaat, kaskilaitumet, muut metsälaitumet Kulttuurimaisemat Perinnebiotooppien päivitysinventointi 2010-2011, MARU-hanke 2011-2014 Mittareita: uhanalaiset lajit, hoidetut perinnebiotoopit, viljelymaan rakenteellinen vaihtelu, luomu-tuotannossa oleva ala 14
Sisävedet ja niiden rannat Hajakuormitus järvien rehevöityminen, jatkuva nuhraantuminen Säännöstely sopimusteitse ei juuri enempää saavutettavissa Kainuu: virtavedet, erit. luonnontilaiset latvavedet ja muut pienvedet Metsätalouden vesiensuojelutoimet keskeisessä asemassa valuma-alueiden kunnostuksessa Vesienhoitosuunnitelmat 2015 Mittareita: rakennetut / rakentamattomat rannat, (yleiseen virkistyskäyttöön varatut rannat,) vedenlaatu (mm. ravinteet), ekologinen tila, uhanalaiset lajit ja luontotyypit, virtavesien ja pienvesien uomien luonnontilaisuus 15 Itämeri ja rannikko Kalavarat Yleinen nuhraantuminen näkyy myös kalastossa Syyskutuiset lajit (siika, muikku), kaikissa järvissä luontainen siikakanta Vaelluskalat vaellusyhteydet poikastuotantoalueet (yhteistyö / POPELY) Virtakutuisten kalalajien alueelliset populaatiot, esim. purotaimenkannat virtavesien elinympäristöjen suojelu ja kunnostus Tiedontarve paikallisista kalakannoista Mittarit:? 16
Tunturit Kallion ja maaperän monimuotoisuus Elollisen luonnon riippuvuus maa- ja kallioperän ominaisuuksista olennaista Pitkittäisharjut Kalkkikalliot, ultraemäksiset kalliot Maatalousmaan ja metsämaan monimuotoisuuden tila (maaperäeliöstö)? Erillisselvitykset: harjumuodostumat, moreenimuodostumat, arvokkaat kallioalueet Maa-ainesten oton ja kaivostoiminnan säätely Mittarit? 17 Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen maankäytössä Luontoympäristöjen pirstoutuminen ja kytkeytyneisyys maisematason maankäytön suunnittelu (ekologiset käytävät, vaihettumisvyöhykkeet) Kaupunkialueiden monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden säilyttäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Mittareita: suojelualueet, virkistysalueet, muut luonnonmukaiset alueet 18
Eliölajien suojelu Uhanalaisuuden arviointi 2010 Metsissä ja maatalousympäristöissä havaittavissa myönteistä kehitystä (= toimenpiteet vaikuttaneet) Tietopohja parantunut lajisuojelun edellytykset parantuneet Valtakunnallinen lajisuojelun toimintaohjelma Mittareita: uhanalaisten lajien määrä ja kehitys eri elinympäristöissä 19 lajiryhmä Erityisesti suojeltavien lajien(* lukumäärä Kainuussa, kun kaikki tunnetut esiintymät (ml. Erityisesti suojeltavien lajien (* lukumäärä Kainuussa, kun vain olemassa olevat hävinneet) otetaan huomioon. Lajien lukumäärä yhteensä ja jakautuminen esiintymät otetaan huomioon. Lajien lukumäärä yhteensä ja jakautuminen elinympäristötyypeittäin. elinympäristötyypeittäin. ihmisen muovaamat puutt. vedet ja ihmisen muovaamat puutt. yhteensämetsät suot vedet ja rannat kalliot ympäristöt Tunn. yhteensämetsät suot rannat kalliot ympäristöt Tunn. 1) putkilokasvit 8 3 2 3 6 3 2 1 2) sammalet 10 1 2 2 5 7 1 1 1 4 3) sienet 12 10 1 1 9 8 1 4)jäkälät 2 1 1 2 1 1 5)linnut 6 2 1 3 4 2 2 1 6)nilviäiset 1 1 1 1 7)perhoset 7 3 3 1 7 3 3 1 8)kaksisiipiset 1 1 1 1 9) kovakuoriaiset 16 12 1 3 8 7 1 (* Erityisesti suojeltava laji (luonnonsuojelulaki 47 ): uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. 20
Kainuun vastuulajeja: Putkilokasvit: kainuunnurmihärkki (Paltamo), kellokanerva (Kuhmo) Sammalet: hitupihtisammal (Kuhmo, Sotkamo, Puolanka) Jäkälät: hentoluppo (Hyrynsalmi) Kääväkkäät: kalkkikääpä (Suomussalmi, Kuhmo) Kovakuoriaiset: korukeräpallokas (Kuhmo, Sotkamo), lahokapo (Kuhmo, Sotkamo, Puolanka, Suomussalmi) Perhoset: hietaneilikkavyökoi (Sotkamo), koukerokoisa (Kajaani) 21 Ilmastonmuutos Vaikutukset monimuotoisuuteen jo nähtävissä Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä Kainuu: lajien levinneisyyden muutokset: eteläisten runsastuminen, pohjoisten taantuminen Ennakoiva suojelualueiden suunnittelu suojelualueiden kytkeytyneisyyden parantaminen Uusiutuvat energialähteet luonnonympäristöön kohdistuvat paineet lisääntyvät kehittämistyö, tietopohjan parantaminen haittojen minimointi 22
Haitalliset vieraslajit Kansallinen vieraslajistrategia 2011 valm. ehdotus Erityisen haitalliset vieraslajit: jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki osa vielä Kainuussa torjuttavissa? Jättiputken hävittäminen 10-20 vuoden kuluessa Kansalaisilla tärkeä rooli 23 Geenivarojen saatavuus ja oikeudenmukainen jako Nagoyan pöytäkirja geenivarojen hyödyntämisestä 24
Maa- ja metsätalouden geenivarat Viljelykasvien ja kotieläinten monimuotoisuus elintarviketurvan perusta! Kainuun harmas, kyyttö, Melalahden mustaherukka, ryvässipuli Metsäpuiden perinnöllinen monimuotoisuus 25 Alkuperäiskansan perinteinen tieto Suomessa BD-sopimuksen alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet koskevat saamelaisia 26
Toimien läpäisevyys Lainsäädäntö, hallinnon ohjauskeinot Taloudelliset ohjauskeinot Opetus ja ympäristökasvatus Viestintä Tutkimus, tiedon hallinta, seuranta 27 Strategiset päämäärät 1) valtavirtaistaminen 2) vähennetään välittömiä paineita ja edistetään kestävää käyttöä 3) luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan (ekosysteemit, lajit, perinnöllinen monimuotoisuus) 4) monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille 5) parannetaan suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla, kykyjen kehittämisellä 28