Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto 6.11.2014 Väestön ikärakenteen muutos Luennon tavoitteena on antaa kuvaa siitä: miten Suomen ikärakenne muuttuu, mikä muutokseen vaikuttaa ja millaisin indikaattorein muutosta kuvataan mitä ikärakenteen muutoksesta seuraa 1
Väestöennusteet 1930-luvun lopun meitä on liian vähän -keskustelu Vuonna 1973 ennustettiin, että väestön väheneminenalkaa vuonna 1980 Vuonna 1975 käännepisteeksi ennustettiin vuotta 1990 Vuonna 2001 ennustettiin, että väestön väheneminen alkaa vuonna 2024. Vuonna 2004 käännepisteeksi ennustettiin vuotta 2028. Vuoden 2012 väestöennusteessa väestön vähenemistä ei ennusteta vuoteen 2060 mennessä. Miksi ennusteet ovat menneet pieleen? Ennustettavaa on niin paljon. Ennusteissa on lähdetty viime aikojen muutoksesta ja sen on oletettu trendinomaisesti jatkuvan. 2
Väestön ikärakennetta kuvataan: esim. 65 vuotta täyttäneiden väestöosuudella eri ikäisten absoluuttisilla lukumäärillä mediaani-iällä elinajantauluilla huoltosuhdeluvuilla Suomen ikärakenne vuosina 1950 2030 väestöpyramidikuvioin (eri-ikäisten määrät viisi- tai kymmenvuotisikäryhmittäin) 1950 2009 Ikä 90-85-89 Miehet Naiset 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 2030 2050 Lähde: Tilastokeskus; väestötilastot ja väestöennuste 2009 3
Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa: kuolevuus (eliniän pituus) syntyvyys nettomaahanmuutto kohorttien kokoerot 4
Yleinen kuolevuusluku: mikä osa väestöstä kuolee eli kuolleiden suhde elävään väestöön Ikärakenne heijastuu siihen. Suomessa yleinen kuolevuusluku yhtä korkea kuin monissa kehitysmaissa. Kuolevuusluku on järkevää laskea niin, että ikärakenne vakioidaan. Syntymähetken elinajanodote kertoo sen, miten pitkään vastasyntyneet keskimäärin elävät, jos kuolevuus on sitä, mitä se nyt on. Elinajanodote vuosina 1750 2008 5
Elinajantaulut: paljonko jostakin syntymävuosiluokasta on jäljellä missäkin iässä. Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pitempään. Tieto & trendit 1/2010 http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_201 0-02-18_001.html Nyt 30-vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä kymmenesosa elää satavuotiaiksi. 6
John MacInnes & Jeroen Spijker: Years lived and years left: why the contemporary ageing debate is mistaken. The case of Scotland. The 11 th European Conference of Sociology, Torino 29.8.2013. Nyky-yhteiskunnan väestöllä on enemmän jäljellä olevia elinvuosia kuin millään aikaisemmalla väestöllä! Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla eli naisille keskimäärin syntyvien lasten määrällä. Sen tulisi olla 2.1, jotta väestö uusiutuisi. Se on Suomessa nykyisin n. 1.8 1,9 7
Nettomaahanmuutto vuosina 1970 2010 Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotus. Euroopan maissa nettomaahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä ja hidastaa sen vanhenemista. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä vuodessa. Jos niin on, työvoima on vuonna 2060 600 000 henkilöä suurempi kuin ilman maahanmuuttoa. 8
Huoltosuhdeluvut Väestöllinen huoltosuhde mittaa työikäisen väestön (15 64 v.) määrää suhteessa lasten ( 14 v.) ja vanhusten (65+) määrään. Koostuu vanhushuoltosuhteesta ja lapsihuoltosuhteesta. Vanhushuoltosuhteessa on harhaa: ihmiset siirtyvät nimittäjästä osoittajaan ennen kuin ovat huollettavia vanhuksia 65 vuotta täyttäneet vanhukset x 100 15 64 vuotiaat työikäiset Suomen huoltosuhde 1950-2009 ja ennuste vuosille 2010-2050, % Lähde: Tilastokeskus, väestörakenteen vuosikatsaus 2009 9
Vanhushuoltosuhde (65+/16 64-vuotiaat) EU-maissa, % 70 60 50 40 30 20 10 2010 2020 2030 2040 2050 Eurostat 2006 Espanja Italia Kreikka Portugali Saksa Slovenia Tsekki Itävalta Puola Slovakia Unkari Belgia Ranska Suomi Iso-Britannia Irlanti Liettua Latvia Kypros Viro Ruotsi Malta Tanska Hollanti Luxemburg Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64 v.) ennustejakauma erilaisilla skenaarioilla Väestöennusteisiin liittyy epävarmuutta! Silti ikärakenteemme muuttuu vääjäämättä. Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007, Alho 2008 ja VNK:n Tilastokeskuksen 2007 väestöennusteeseen perustuvat laskelmat 10
Pekka Parkk 6.11.2014 Pekka.p a rkkin Figure 2. The occurred and absolute sizes of different age groups in 1900 2050 (in millions) 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 1,8 1,8 1,7 1,6 0-19 y 1,6 1,5 1,4 1,4 1,3 1,2 1,2 20-34 y 1,1 1,0 1 35-49 y 0,9 0,8 0,8 50-64 y 65-79 y 0,7 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 2003 0,3 0,2 0,2 80 + 0,1 0,0 0 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 Hoivapalvelumeno asukasta kohti keskimäärin kuukaudessa vuonna 2001, 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vu 2800 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vu Työvoimaan tulevat ikäluokat ja työvoimasta poistuvat ikäluokat 11
12 TYÖLLISYYSASTE EU- ja 2007, % 55 57 57 59 59 61 61 62 62 64 65 66 68 68 68 69 69 69 70 71 71 71 72 72 74 76 77 77 79 85 65 66 Malta Puola Unkari Italia Romania Slovakia Kreikka Bulgaria Belgia Luxemburg Ranska Liettua Espanja Tshekki Portugali Slovenia Latvia Irlanti Saksa Viro SUOMI Japani Kypros Itävalta Britannia USA Ruotsi Alankomaat Norja Tanska Sveitsi Islanti http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=0&language=en&pcode=tsiem010
pekka.pa rkkinen@vatt.fi 6.11.2014 Ikäryhmittäiset työllis 1990 ja 2008 sekä 75 % työikäisistä, % 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 100 % 100 % 199 95 90 90 200 85 80 80 75 70 75 % työikäisistä 70 65 60 60 55 50 50 45 40 40 35 30 30 25 20 20 15 10 10 5 0 0 15 25 35 45 55 65 75 Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63-vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana. 2010 siirtyi vanhuuseläkkeelle 21780 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 11 576 henkilöä. 13
Ikääntyneiden (55+) työntekijöiden työllisyysaste on Suomessa vähintäänkin eurooppalaista keskitasoa, naisilla hyvää tasoa. Toisin kuin muualla Suomessa ei ikääntyneiden työllisyysasteessa ole sukupuolieroa. Sitä paitsi Suomessa ollaan yleensä aina kokopäivätyössä, kun monissa Länsi-Euroopan maissa osa-aikatyö on ikääntyneille naisille tyypillinen. Työssä jatkamiseen vaikuttaa työiän pituuskin. Esim. suurilla ikäluokilla työnteko alkoi keskimäärin 16 17 vuoden ajassa, joten työvuosia on kertynyt. Kuvio 13.1. 15-vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Miehet. 80 15-vuotiaan elinajan 15-vuotiaan työvo ima- Työvoima-aika, odote, vuosia ajan odote, vuo sia % elinajan o dotteesta 70 60 50 40 30 20 10 0 Tanska Alankomaat Kypros Iso-Britannia Ruotsi Irlanti Saksa Portugali Malta Espanja Itävalta Kreikka Tsekin tasavalta Suomi Slovakia Slovenia Ranska Italia Belgia Viro Luxemburg Latvia Romania Puola Liettua Bulgaria Unkari 14
Kuvio 13.2. 15-vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Naiset. 80 15-vuotiaan elinajan 15-vuotiaan työvoima- Työvoima-aika, odote, vuosia ajan odote, vuosia % elinajan odo tteesta 70 60 50 40 30 20 10 0 Ruotsi Tanska Suomi Alankomaat Iso-Britannia Portugali Viro Saksa Latvia Liettua Itävalta Slovenia Ranska Tsekin tasavalta Kypros Slovakia Irlanti Belgia Puola Romania Bulgaria Espanja Luxemburg Unkari Kreikka Italia Malta Vuoden 2005 työeläkeuudistus täyden työeläkkeen saa 63-vuotiaana, mutta työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi luotiin taloudellisia kannustimia, jotka tähtäsivät eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen: 63 68 vuotiaana eläke karttuu 4,5 % vuodessa Matti Vanhanen: eläkkeelle siirtymisen alaikärajaksi 65 vuotta Työmarkkinajärjestöjen v. 2009 asettama tavoite: todellista eläköitymisikää nostetaan tavalla tai toisella kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tällä vaalikaudella vanhuuseläkkeen alaikärajaa ei nosteta, mutta seuraavalla nostetaan. 15
Mikä oli vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään ja riittääkö se? tutkijaerimielisyyttäkin tästä Anna-Maija Lehto Roope Uusitalo & Satu Nivalainen Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen (ETK, 2013) antoi tietopohjaa eläkeuudistuskeskusteluun. Työmarkkinajärjestöt ottivat kantaa eläkeuudistukseen syksyllä 2014. Uusien eläkelakien on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Vanhuuseläkkeen alaraja nousee 65 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen niin, että eläkeikä nousee 2/3:lla elinajan odotteen kasvusta. Työuraeläke eli työnsankarieläke raskasta työtä tehneille. 16
Eläkepolitiikassa on suhteutettu eläketurvaa väestöllisiin ja taloudellisiin näkymiin. Eläketurvaa ei ole enää parannettu. Jo vuoden 2005 uudistuksen myötä otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka leikkaa eläkkeitä eliniän tai eläkkeelläoloajan pidetessä. Vuonna 2011 tuli kuitenkin takuueläke, tasokorotus minimieläkkeisiin. 17
PROSENTTIA Eläkemenot prosenttia BKT:sta 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Toteutunut Raportti 2009 Raportti 2011 Eläkepolitiikassa on sittenkin jo nyt suhteellisen hyvin varauduttu väestön ikärakennemuutoksiin. Pahempia pullonkauloja tulee palvelujen puolella. palvelutarpeen arviointi vanhuspalvelulaki Palvelurakenteiden keventäminen : laitoksista palveluasumiseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin 18
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa asetetaan valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3 % asuu vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä Tavoitteet eivät toteutuneet. Entistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluista on yksityisesti tuotettua Palvelujen järjestäminen on julkisen sektorin vastuulla, mutta palvelujen tuottaja voi olla yksityinen, Esimerkki ikäpoliittisesta ilmiöstä: vähittäiskaupan kehitys 19
Saaren keskellä sijaitseva kauppa ei enää vastaa Keskon lähipalvelujen sijoituskriteerejä. Se ei sijaitse risteysalueella tai joukkoliikenteen solmukohdassa, missä ihmisvirta on suurempi (Tammisalosta katoaa saaren ainoa lähikauppa kun kauppias Aulis Purhonen jää eläkkeelle. HS, 29.2.2008) Kaupan sijoittuminen on pahassa ristiriidassa väestömuutosten kanssa 20
VE2 LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 21.8.2014 Markkinatkaan eivät ole täysin haistaneet kuluttajakunnan ikärakennemuutoksia. Vallitsee kollektiivinen harha: väestö vanhenee, mutta kuvittelee nuorentuvansa. 21
Väestön vanhenemisen taakkatulkinta Väestön ikääntyminen tulkitaan aina vain yhteiskunnallisena onnettomuutena, taakkana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen. Ainakin pitkäikäistymisen osalta se on jopa yhteiskunnallinen saavutus Tarvitaan toisenkinlaisia tulkintoja Väestön vanhenemisesta ei pidä rakentaa viholliskuvaa, sen kanssa on pärjättävä. Se virittää kenties myönteisiksikin tulkittavia haasteita ja sillä voi olla myönteisiäkin seurauksia. Aiheesta enemmän luentokurssilla Suomi ikääntyy, joka pidetään 13.1. 26.2. 2015, tiistaisin ja torstaisin klo 16 18. 22
Oppimispäiväkirjatehtävä 6.11. Keksi (muita kuin luennolla esillä olleita) esimerkkejä siitä, mihin väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa. Tuleeko mieleen mitään myönteisiä vaikutuksia, markkinarakoja, käyttämättömiä mahdollisuuksia tai asioita, joissa ikärakenteen muutos pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkit voivat olla pieniäkin. 23