Kosteus- ja hometalkoot

Kosteus- ja hometalkoot Kyselytutkimus kuntien asiantuntijoille Kyselyaineiston yhteenvetoraportti Tämä tutkimusmateriaali on tarkoitettu ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. Tutkimuksen julkaisu, uudelleen käyttö tai tutkimusmateriaalin luovuttaminen tai lainaaminen kolmansille osapuolille on kielletty ilman Suomen Kyselytutkimus Oy:n lupaa. Lisätietoa tutkimuksesta: Suomen Kyselytutkimus Oy, Samu Lagerström (samu.lagerstrom@suomenkyselytutkimus.fi) Suomen Kyselytutkimus Oy noudattaa markkinatutkimusalan ISO 20252:2006-laatustandardia Kosteus- ja hometalkoot

Sisällys 1/2 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta 3 2. Tutkimuksessa tarkasteltavat osa-alueet 5 3. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet 6 4. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta 7 Dia/sivu 5. Vastaajien taustatiedot (yhteenveto) 8 5.1 Vastaajien tehtävänimike 9 5.2 Vuosia tehtävässä 11 5.3 Kunnan asukasmäärä 12 5.4 Kunnan hallinnoitavat ja ylläpidettävät kiinteistöt 13 6. Vastaajien oma osaaminen sisäilmaongelmiin sekä kosteusvaurioihin liittyen (yhteenveto) 14 6.1 Oman osaamisen arviointi 15 6.2 Tarve lisätiedolle 16 6.3 Lisätiedon mieluisin muoto 18 7. Kosteus- ja hometalkoot (yhteenveto) 19 7.1 Kosteus- ja hometalkoiden tunnettuus 20 7.2 Tunnettuuden lähdekanavat 21 7.3 Kosteus- ja hometalkoiden onnistuminen tehtävässään 23 8. Kosteus- ja hometalkoiden tuottamat materiaalit (yhteenveto) 24 8.1 Materiaalien tunnettuus 26 8.2 Materiaalien hyödyllisyys 27 8.3 Materiaalin käyttö työn apuna 28 8.4 Materiaalien suosittelu 29 2

Sisällys 2/2 Dia/sivu 9. Ohjeet ja materiaalit yleisesti (yhteenveto) 30 9.1 Arvio esitettyjen lisämateriaalien hyödyllisyydestä 31 9.2 Vastaajien toivomat muut ohjeet ja materiaalit 32 10. Avoin palaute 34 11. Yhteenveto ja johtopäätökset 37 Liite1. Kyselylomake Liite2. Prosentti- ja keskiarvotaulukot 3

1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, miten talkoot ja talkoiden materiaalit tunnetaan, miten ne palvelevat käyttäjiään ja mitä muuta talkoissa voitaisiin kuntien avuksi tarjota. Osana tutkimusta pyrittiin myös kartoittamaan, minkälaisia muutoksia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kunnissa tarvittaisiin. Tutkimus kohdistettiin Manner-Suomen kuntien kiinteistöistä vastaaville ja kiinteistöihin liittyvään päätöksentekoon osallistuville henkilöille (noin 318 kpl) ns. avoimen vastauslomakelinkin e-tutkimuksena. Vastauslomakelinkin jakamisen kuntiin toteutti Suomen Kuntaliitto. Lomakevastauksia kerättiin 10.3 24.3.2015 välisenä aikana. Vastaamista tehostettiin yhdellä sähköisellä muistutuksella (Suomen Kuntaliitto). Tutkimuksen kyselylomake laadittiin yhteistyössä ympäristöministeriön ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken (liite1). Kyselylomake laadittiin sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Tutkimukseen osallistui määräaikaan mennessä yhteensä 103 vastaajaa. 4

2. Tutkimuksessa tarkasteltavat osa-alueet Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia osa-alueita: - Taustatiedot - Vastaajien oma osaaminen sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen - Kosteus- ja hometalkoot (tunnettuus ja tehtävässä onnistuminen) - Kosteus- ja hometalkoiden tuottamat materiaalit - Ohjeet ja materiaalit yleisesti (vastaajien tarve uudelle materiaalille) - Avoin palaute (muut terveiset talkoille) 5

3. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportin tuloksissa käytetään pääsääntöisesti seuraavia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille ka = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. sd = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista. Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy aineistossa useimmiten (ilmoitettu kuvaajien yhteydessä useimmiten ympyröitynä). Min ja Max = Minimiarvo ja maksimiarvo Vastausten minimi- ja maksimiarvo. Osittainen lähde: Tilastokeskus 2015 6

4. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta Osaryhmäkohtaiset tulokset on esitetty erillisessä ja tämän raportin mukana toimitetussa prosentti- ja keskiarvotaulukossa (liite 2). Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (n) kuvaa kaikkien niiden potentiaalisten vastaajien lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (/ n) tai kuvaajan yhteydessä mainittu (n) puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut. Yhteenvetoraportissa esitetty kysymys saattaa olla lyhennetyssä muodossa. Alkuperäinen kyselylomake on toimitettu tämän raportin liitteenä 1. 7

5. Vastaajien taustatiedot (yhteenveto) Kyselytutkimukseen vastanneiden tehtävänimikkeenä oli useimmiten kiinteistöpäällikkö (22,3 prosenttia vastaajista), mutta myös mm. tekninen johtaja (9,7 prosenttia), tekninen päällikkö (9,7 prosenttia), tilapäällikkö (8,7 prosenttia) sekä rakennusmestari (7,8 prosenttia) olivat useampaan kertaan esiintyneitä tehtävänimikkeitä. Yhteensä 56,3 prosenttia vastaajista oli toiminut tehtävässään alle kuusi vuotta (mediaani 3-5 vuotta). Yli puolet (55,3 prosenttia) kaikista vastaajista ilmoitti kuntansa asukasluvun olevan enintään 10 000 henkilöä (mediaani 5 000 10 000 henkilöä). Kunnilla oli hallinnoitavana / ylläpidettäviä kiinteistöjä useimmiten alle 100 000 m2 (55,3 prosenttia vastaajista / mediaani). 8

5.1 Vastaajien tehtävänimike 1/2 1. Millä nimikkeellä toimit kunnassasi? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % / n=103 Tilajohtaja Tilapäällikkö Kiinteistöjohtaja 3,9 % 1,0 % 8,7 % Kiinteistöpäällikkö 22,3 % Tekninen johtaja Tekninen päällikkö Kunnaninsinööri Rakennustarkastaja Rakennusmestari Isännöitsijä / tekninen isännöitsijä Asuntosihteeri Rakennusinsinööri Muu, mikä? 9,7 % 9,7 % 6,8 % 4,9 % 7,8 % 5,8 % 1,9 % 2,9 % 14,6 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % prosenttia vastaajista (%) 9

5.1 Vastaajien tehtävänimike 2/2 1. Millä nimikkeellä toimit kunnassasi? Kaikki vastaajat, jotka vastasivat muu, mikä? (n=15 / n=14) Asiantuntija. Kehitysjohtaja. Kunnossapitoinsinööri. Rakennuspäällikkö. Rakennuttaja. Sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja. Terveysinsinööri. Terveysviranomainen. Tilapalveluinsinööri. Tilapalvelujen kaupungininsinööri. Tilapalvelupäällikkö. Toimitilajohtaja. Toimitilapäällikkö. Työsuojelupäällikkö. 10

5.2 Vuosia tehtävässä 2. Kuinka kauan olet toiminut tehtävässäsi? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Md=3-5vuotta sd=1,216 / n=103 70,0 % prosenttia vastaajista (%) 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 32,0 % 24,3 % 29,1 % 20,0 % 14,6 % 10,0 % 0,0 % Alle 3 vuotta 3-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta 11

5.3 Kunnan asukasmäärä 3. Kuinka monta asukasta kunnassasi on? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Md=5 000 10 000 sd=1,555 / n=103 70,0 % prosenttia vastaajista (%) 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 32,0 % 23,3 % 18,4 % 11,7 % 7,8 % 6,8 % 0,0 % Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-20 000 20 000-50 000 50 000-100 000 Yli 100 000 12

5.4 Kunnan hallinnoitavat ja ylläpidettävät kiinteistöt 4. Kunnalla on hallinnoitavana / ylläpidettävänä kiinteistöjä? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % 100,0 % Md=Alle 100 000 m2 90,0 % 80,0 % sd=1,069 / n=103 prosenttia vastaajista (%) 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 55,3 % Luokka eos poistettu mediaanista ja keskihajonnasta. 30,0 % 24,3 % 20,0 % 10,0 % 4,9 % 4,9 % 3,9 % 6,8 % 0,0 % Alle 100 000m2 100 000-250 000m2 250 000-400 000m2 400 000-600 000m2 Yli 600 000m2 En osaa sanoa 13

6. Vastaajien oma osaaminen sisäilmaongelmiin sekä kosteusvaurioihin liittyen (yhteenveto) Yhteensä 79,6 prosenttia kaikista vastaajista arvioi omaa osaamistaan sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen aihepiirin tuntemisen osalta vähintäänkin melko hyvänä. Neutraalisti suhtautuneiden osuus oli 19,4 prosenttia ja ainoastaan yksi vastaajia (1,0 prosenttia) ilmoitti tuntevansa aihepiirin melko huonosti. Vastaajien tarve lisätiedolle koskien sisäilmaongelmia sekä kosteus- ja homevaurioita jakaantui voimakkaasti eri vastausvaihtoehtojen kesken. Kolmena keskeisimpinä lisätietotarpeen kohteena olivat kuitenkin: Sisäilmaongelmaisen kohteen korjaussuunnittelu (46,6 prosenttia vastaajista), kiinteistön tutkimusmenetelmät (43,7 prosenttia vastaajista) sekä terveysvaikutukset (36,9 prosenttia vastaajista). Ainoastaan 9,7 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei tarvitse lisätietoja sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen. Lisätiedon mieluisimpana muotona vastaajat pitivät alan ammattilaisille suunnattuja avoimia koulutustilaisuuksia (76,3 prosenttia lisätietoa tarvitsevista vastaajista). 14

6.1 Oman osaamisen arviointi 5. Kuinka arvioit omaa osaamistasi sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % 70,0 % 60,0 % 59,2 % ka=4,0 sd=0,664 / n=103 50,0 % prosenttia vastaajista (%) 40,0 % 30,0 % 20,0 % 20,4 % 19,4 % 10,0 % 0,0 % 5=Tunnen aihepiirin erittäin hyvin 5=Tunnen aihepiirin melko hyvin 3=En tunne aihepiiriä hyvin mutten huonostikaan 1,0 % 2=Tunnen aihepiirin melko huonosti 0,0 % 1=Tunnen aihepiirin erittäin huonosti 15

6.2 Tarve lisätiedolle 1/2 (monivalintamahdollisuus) 6. Tarvitsetko lisätietoja sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen. Mistä aiheista? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % / n=103 Kiinteistön tutkimusmenetelmät 43,7 % Sisäilmaongelmaisen kohteen korjaussuunnittelu 46,6 % Korjausrakentaminen 22,3 % Korjaushankkeen hallinta ja vaiheet 28,2 % Alan koulutusmahdollisuudet ja pätevyysvaatimukset 23,3 % Tarjouspyyntöjen teko liittyen sisäilmaongelmien tutkimiseen Tarjouspyyntöjen teko liittyen sisäilmaongelmaisen kohteen korjaamiseen Terveysvaikutukset 26,2 % 31,1 % 36,9 % Työterveys 11,7 % Joku muu, mikä? En tarvitse lisätietoja sisäilmaongelmiin enkä kosteus- ja homevaurioihin liittyen 1,9 % 9,7 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % prosenttia vastaajista (%) 16

6.2 Tarve lisätiedolle 2/2 6. Tarvitsetko lisätietoja sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen. Mistä aiheista? Kaikki vastaajat, jotka vastasivat Joku muu, mikä? (n=2 / n=2) Tiedon pitäminen ajan tasalla. Vertailu korjaus vs. uudisrakennuksen kannattavuus. (monivalintamahdollisuus) 17

6.3 Lisätiedon mieluisin muoto 7. Missä muodossa haluaisit mieluiten lisätietoja aiheesta? Kaikki vastanneet, jotka ilmoittaneet tarvitsevansa lisätietoja (n=93) % (monivalintamahdollisuus) / n=93 Tapahtumat (seminaarit, messut, yleisötilaisuudet) 41,9 % Alan ammattilaisille suunnatut avoimet koulutustilaisuudet 76,3 % Omalle työpaikalleni räätälöity tietoisku/koulutus 10,8 % Henkilökohtainen konsultointi 5,4 % Verkkosivut 26,9 % Sähköinen oppimateriaali 47,3 % Kirjallinen materiaali (opas, ohje tmv. julkaisu) 33,3 % Erikoisartikkelit alan ammattimedioissa 14,0 % Videot 6,5 % Kalvosarjat 9,7 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % prosenttia vastaajista (%) 18

7. Kosteus- ja hometalkoot (yhteenveto) Peräti 85,4 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti tuntevansa Kosteus- ja hometalkoot. Vastaajat olivat tutustuneet talkoisiin useimmiten alan seminaareissa / koulutustilaisuuksissa (68,2 prosenttia tunteneista vastaajista), mutta myös talkoiden omien kotisivujen (48,9 prosenttia) sekä median välityksellä (42,0 prosenttia). Yli puolet (59,8 prosenttia) talkoot tunteneista vastaajista arvioi talkoiden onnistuneen tehtävässään vähintäänkin melko hyvin. Neutraalisti vastanneiden osuus oli 36,8 prosenttia ja melko huonosti vastanneiden ainoastaan 3,4 prosenttia (kolme vastaajaa). Yksikään talkoot tuntenut vastaaja ei arvioinut talkoiden onnistuneen erittäin huonosti. 19

7.1 Kosteus- ja hometalkoiden tunnettuus 8. Onko Kosteus- ja hometalkoot sinulle tuttu? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % ka=1,1 85,4 % sd=0,354 / n=103 14,6 % Kyllä Ei 20

7.2 Tunnettuuden lähdekanavat 1/2 9. Mitä kautta olet tutustunut talkoisiin? Kaikki vastanneet, joille Kosteus ja hometalkoot ovat tuttu (n=88) % (monivalintamahdollisuus) / n=88 Talkoiden omien kotisivujen (hometalkoot.fi) kautta 48,9 % Alan seminaareissa / koulutustilaisuuksissa 68,2 % Median välityksellä 42,0 % Kollegan kautta 11,4 % Muuten, miten? 2,3 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % prosenttia vastaajista (%) 21

7.2 Tunnettuuden lähdekanavat 2/2 9. Mitä kautta olet tutustunut talkoisiin? Kaikki vastaajat, jotka vastasivat Muuten, miten? (n=2 / n=2) (monivalintamahdollisuus) Messuilla. Rakennuslehti. 22

7.3 Kosteus- ja hometalkoiden onnistuminen tehtävässään 10. Kuinka hyvin Kosteus- ja hometalkoot on mielestäsi onnistunut tehtävässään? Kaikki vastanneet, joille Kosteus ja hometalkoot ovat tuttu (n=88) % 70,0 % 60,0 % 57,5 % ka=3,6 sd=0,601 / n=87 50,0 % prosenttia vastaajista (%) 40,0 % 30,0 % 36,8 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 2,3 % 5=Erittäin hyvin 4=Melko hyvin 3=Ei hyvin muttei huonostikaan 3,4 % 2=Melko huonosti 0,0 % 1=Erittäin huonosti 23

8. Kosteus- ja hometalkoiden tuottamat materiaalit (yhteenveto) Vastaajien arvioidessa Kosteus- ja hometalkoiden tuottamien materiaalien tunnettuutta, pidettiin neljänä keskeisimpänä materiaalina: Talkoiden sivustoa omakotitaloasukkaille (44,7 prosenttia vastaajista), ohjetta siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen (41,7 prosenttia vastaajista), tilaajan ohjetta sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (40,8 prosenttia vastaajista) sekä talkoiden omaa uutissivustoa (35,9 prosenttia vastaajista). Hieman useampi kuin joka viides vastaaja (21,4 prosenttia) ilmoitti, ettei mitkään esitetyistä materiaaleista olleet heille tuttuja. Vastaajat, jotka ilmoittivat tunteneensa ainakin jonkin esitetyistä materiaaleista arvioivat myös materiaalien hyödyllisyyttä viisiportaisella asteikolla 5-1, jossa 5=Erittäin paljon hyötyä ja 1=Ei lainkaan hyötyä. Tuloksia voidaan tarkastella keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä keskiarvo on lukua 5, sitä hyödyllisempänä vastaajat materiaalia pitivät. Mitä lähempänä keskiarvo on puolestaan lukua 1, sitä hyödyttömämpänä vastaajat materiaalia pitivät. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Keskiarvotarkastelussa tulee huomioida myös vastausten keskihajonta (sd) tilanteessa, jossa se on vähintään 1,000 (mitä pienempi keskihajonta on, niin sitä yksimielisempiä vastaajat ovat). Materiaalien koettu hyödyllisyys laskevassa keskiarvojärjestyksessä: -Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjauksen jälkeen ka 4,1 (88%)* - Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi puhdistaa ka 4,0 (85%) - Ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamalla ka 3,9 (71%) - Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen ka 3,9 (70%) - Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä ka 3,8 (67%) - Tunnista ja tutki riskirakenne ka 3,8 (64%) - Talkoiden oma uutissivusto ka 3,7 (69%) - Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ka 3,7 (65%) - Korjaushankkeen arviointi- ja seurantalomake KAS ka 3,6 (59%) - Talkoiden oma sivusto omakotitaloasukkaille ka 3,6 (68%) - Vinkit talon rakennusosien tarkastamiseen ja huoltoon Piisisen videosarja ka 3,5 (55%) - Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa ka 3,2 (38%) * Prosenttiosuus kuvaa vaihtoehtojen 5=Erittäin paljon hyötyä ja 4=Melko paljon hyötyä yhteenlaskettua kokonaisosuutta. 24

8. Kosteus- ja hometalkoiden tuottamat materiaalit (yhteenveto) Vastaajat olivat käyttäneet esitettyjä materiaaleja seuraavasti: -Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjauksen jälkeen 69,4% kyllä - Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi puhdistaa 55,6% kyllä - Talkoiden oma uutissivusto 57,4% kyllä - Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen 52,5% kyllä - Talkoiden oma sivusto omakotitaloasukkaille 48,4% kyllä - Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi 39,6% kyllä - Tunnista ja tutki riskirakenne 38,8% kyllä - Ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamalla 30,6% kyllä - Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä 21,3% kyllä - Korjaushankkeen arviointi- ja seurantalomake KAS 16,0% kyllä - Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa 11,8% kyllä - Vinkit talon rakennusosien tarkastamiseen ja huoltoon Piisisen videosarja 10,6% kyllä Kaikista vastaajista, jotka ilmoittivat tunteneensa ainakin jonkin esitetyistä materiaaleista peräti 94,7 prosenttia voisi suositella niitä myös kollegoilleen. Materiaaleja ei suosittelisi ainoastaan neljä vastaajaa (5,3 prosenttia). 25

8.1 Materiaalien tunnettuus 11. Mitkä seuraavista Kosteus- ja hometalkoiden materiaaleista ovat sinulle tuttuja? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % (monivalintamahdollisuus) Talkoiden sivusto omakotitaloasukkaille: www.hometalkoot.fi Talkoiden oma uutissivusto: http://uutiset.hometalkoot.fi/ Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen 35,9 % 44,7 % 40,8 % / n=103 Korjaushankkeen arviointi- ja seurantalomake KAS Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa Ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamalla Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa (tilaajan ohje) Tunnista ja tutki riskirakenne (oppimateriaalikalvot) Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä (tutkimus) Vinkit talon rakennusosien tarkastamiseen ja huoltoon Piisisen videosarja Mitkään yllä olevista materiaaleista eivät ole minulle tuttuja 18,4 % 26,2 % 24,3 % 18,4 % 22,3 % 20,4 % 19,4 % 12,6 % 21,4 % 41,7 % 0,0 % 10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %90,0 %100,0 % prosenttia vastaajista (%) 26

8.2 Materiaalien hyödyllisyys 12. Kuinka hyödylliseksi arvioit materiaalin oman työsi näkökulmasta? Arvioi vain materiaaleja, joihin olet tutustunut. Kaikki vastanneet, joille ainakin joku materiaaleista on tuttu (n=81) % Talkoiden sivusto omakotitaloasukkaille: www.hometalkoot.fi (n=59) 7 61 24 7 2 ka=3,6 / sd=0,783 Talkoiden oma uutissivusto: http://uutiset.hometalkoot.fi/ (n=57) 4 65 30 2 ka=3,7 / sd=0,566 Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (n=53) 21 49 26 4 ka=3,9 / sd=0,785 Korjaushankkeen arviointi- ja seurantalomake KAS (n=41) 10 49 37 5 ka=3,6 / sd=0,733 Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen (n=56) 25 63 13 ka=4,1 / sd=0,605 Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa (n=44) 21 64 16 ka=4,0 / sd=0,608 Ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamalla (n=41) 22 49 24 5 ka=3,9 / sd=0,812 Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa (tilaajan ohje) (n=42) 2 36 41 21 ka=3,2 / sd=0,804 Tunnista ja tutki riskirakenne (oppimateriaalikalvot) (n=42) 19 45 31 5 ka=3,8 / sd=0,813 Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi (raportti) (n=42) 10 55 33 2 ka=3,7 / sd=0,673 Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä (tutkimus) (n=39) 13 54 31 3 ka=3,8 / sd=0,706 Vinkit talon rakennusosien tarkastamiseen ja huoltoon Piisisen videosarja (n=38) 5 50 34 8 3 ka=3,5 / sd=0,830 (%) prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=Erittäin paljon hyötyä 4=Melko paljon hyötyä 3=Ei hyötyä muttei turhakaan 2=Melko vähän hyötyä 1=Ei lainkaan hyötyä 27

8.3 Materiaalien käyttö työn apuna 13. Mitä seuraavista materiaaleista olet käyttänyt apuna omassa työssäsi? Kaikki vastanneet, joille ainakin joku materiaaleista on tuttu (n=81) % Talkoiden sivusto omakotitaloasukkaille: www.hometalkoot.fi (n=62) 48,4 43,5 8,1 ka=1,5 / sd=0,504 Talkoiden oma uutissivusto: http://uutiset.hometalkoot.fi/ (n=61) 57,4 34,3 8,2 ka=1,4 / sd=0,489 Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (n=59) 52,5 40,7 6,8 ka=1,4 / sd=0,501 Korjaushankkeen arviointi- ja seurantalomake KAS (n=50) 16,0 70,0 14,0 ka=1,8 / sd=0,394 Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen (n=62) 69,4 22,6 8,1 ka=1,2 / sd=0,434 Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa (n=54) 55,6 35,2 9,3 ka=1,4 / sd=0,492 Ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamalla (n=49) 30,6 59,2 10,2 ka=1,7 / sd=0,479 Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa (tilaajan ohje) (n=51) 11,8 76,5 11,8 ka=1,9 / sd=0,344 Tunnista ja tutki riskirakenne (oppimateriaalikalvot) (n=49) 38,8 51,0 10,2 ka=1,6 / sd=0,501 Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi (raportti) (n=48) 39,6 52,1 8,3 ka=1,6 / sd=0,501 Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä (tutkimus) (n=47) 21,3 63,8 14,9 ka=1,7 / sd=0,439 Vinkit talon rakennusosien tarkastamiseen ja huoltoon Piisisen videosarja (n=47) 10,6 78,7 10,6 ka=1,9 / sd=0,328 (%) prosenttia vastaajista Kyllä En En osaa sanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Luokka eos poistettu keskiarvosta ja keskihajonnasta. 28

8.4 Materiaalien suosittelu 14. Voisitko suositella edellä mainittuja materiaaleja kollegoillesi? Kaikki vastanneet, joille ainakin joku materiaaleista on tuttu (n=81) % ka=1,1 sd=0,226 94,7 % / n=75 5,3 % Kyllä En 29

9. Ohjeet ja materiaalit yleisesti (yhteenveto) Osana tutkimusta vastaajien oli mahdollista arvioida kahden esitetyn oppaan hyödyllisyyttä, mikäli sellaiset olisi saatavilla. Hyödyllisyyden arviointi tapahtui viisiportaisella asteikolla 5-1, jossa 5=Erittäin paljon hyötyä ja 1=Ei lainkaan hyötyä. Kummankin oppaan hyödyllisyys arvioitiin korkeaksi. -Sisäilmaongelmaisen kohteen ratkaisemisen toimintamalli kuntiin ohjekortit vaihe vaiheelta ka 4,3 (89%)* - Päättäjän homeopas opas kuntapäättäjälle sisäilmaongelmien hoitoon ka 4,1 (82%) * Prosenttiosuus kuvaa vaihtoehtojen 5=Erittäin paljon hyötyä ja 5=Melko paljon hyötyä yhteenlaskettua kokonaisosuutta. Vastaajia pyydettiin nimeään myös muita ohjeita ja materiaaleja, joista olisi heille apua työssään. Avoimet vastaukset on eritelty sivuilla 32 ja 33. Tutkimuksen kautta saatu muu palaute on eritelty sivuilla 34-36. 30

9.1 Arvio esitettyjen lisämateriaalien hyödyllisyydestä 15. Kuinka hyödyllisinä pitäisit seuraavia oppaita ja ohjeita, mikäli sellaiset olisi saatavilla? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103) % Päättäjän homeopas opas kuntapäättäjälle sisäilmaongelmien hoitoon (n=98) 34 48 13 3 2 ka=4,1 / sd=0,881 Sisäilmaongelmaisen kohteen ratkaisemisen toimintamalli kuntiin ohjekortit vaihe vaiheelta (n=97) 40 49 9 2 ka=4,3 / sd=0,715 (%) prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=Erittäin paljon hyötyä 4=Melko paljon hyötyä 3=Ei hyötyä muttei turhakaan 2=Melko vähän hyötyä 1=Ei lainkaan hyötyä 31

9.2 Vastaajien toivomat muut ohjeet ja materiaalit 1/2 16. Mistä muista ohjeista tai materiaaleista olisi apua omassa työssäsi ja kuntasi toimissa? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103/ n=20) Enemmän opetuskalvojen tapaista materiaalia joissa rakennekuvat ovat piirroksina. Videot olisi hyvä lisä. Home talkoiden olisi tullut tuottaa selkeät raja-arvot rakennusten sisäilman mittaukseen ( terveydelliset näkökannat). Alalle on tullut jos jonkinlaista yrittäjää, näille selkeät toimintaohjeet ja kriteerit. Joskus on vaikeaa hahmottaa, miten iso pyörä on pantava pyörimään, kun ilmoitus epäillystä sisäilmaongelmasta tulee. En ehkä ole osannut poimia alan julkaisuista raja-arvoja tai yleisperiaatteita sille, milloin esimerkiksi on tarpeen koota kohdetta koskeva sisäilmatyöryhmä (tai kutsua kohteen edustus olemassa olevaan ryhmään). Koen, että terveydensuojeluviranomainen on herkästi ohjaamassa liian nopeasti liian mittavaan prosessiin, josta seurauksena on julkisuuteen lähtevä liioiteltu tilannekuva (siis yleinen mielipide muodostuu sellaiseksi, että jotain on oltava pahasti pielessä, kun kerran sisäilmatyöryhmäkin perustetaan). Jos tähän saisi kättä pidempää, niin mahdollista ongelmaa ehtisi ajatuksella selvittää ennen someräjähdystä. Kilpailutukseen liittyvät seminaarit sekä ohjeistukset. Konsultin valintaan apua kun organisaatiossa ei ole osaamista ja resursseja. Kuntotutkimuksia on saatu viime aikoina teetätettyä paremmin, kun rahaa tutkimuksiin on saatu varattua kunnan talousarvioon. Tietämys on lisääntynyt "kantapään" kautta ja näiden tutkimusten myötä viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti. Samalla on ongelmien laajuus ja moninaisuus tullut esille. Käytämme omia ohjeitamme, mutta ainahan uusi tieto on tarpeen. Lisätyövoimasta eli pitäisi olla lisähenkilöitä töissä jotka paneutuisivat sisäilma ongelmiin pelkästään. Luettelo oman kuntani alueella olevista kosteusvauriotarkastajista ja kosteusvaurioalueen kartoittajista. Myös sellaisista jotka tekevät korjaussuunnitelmia. Ohje sisäilmaongelman käsitteistä. Tällä hetkellä vielä liian usein tavalliset ihmiset/ työntekijät ajattelevat, että ongelma johtuu 100% varmasti mikrobivaurioista. Ei ymmärretä pölyn, kuitujen lämpötilan, iv-järjestelmän vanhenemisen tai ei ainakaan omien toimien (oma työhuone sotkussa, omat harrastukset, sisäilmaongelma kotona, kollegan homeongelmat kotona... merkitystä. Ohjeistus tutkimusmenetelmistä. 32

9.2 Vastaajien toivomat muut ohjeet ja materiaalit 2/2 16. Mistä muista ohjeista tai materiaaleista olisi apua omassa työssäsi ja kuntasi toimissa? Kaikki vastanneet yhteensä (n=103/ n=20) Ohjeistusta oirehtijoiden määrästä ja rajasta milloin toimenpiteisiin pitää ryhtyä. Nykyään jos työtekijä ei saa kesälomaansa silloin kun haluaa, hänelle tulee selittämätöntä silmien kirvelyä ja väsymystä (yleisimmät sisäilmasta aiheutuvat oireet) ja hän päässee saikulle. Lisäksi Avi tai terveystarkastaja uhkaa rakennuksen käyttökiellolla ja vaatii korjaustoimia. Näihin tuhlataan yhteiskunnan rahoja paljon. Onnistuneet kosteusvaurioituneiden julkisten rakennusten saneeraukset rekisteri. Rakennukset on jaettava kuntoluokkiin, joissa otetaan kantaa, että rakennus ei sovellu aikaisemmin altistuneille, herkimmät saattaa saada oireita, mutta ei haittaa terveille henkilöille. Tämä vain on fakta, jos yksi tai kaksi henkilöä oireilee niin ei sen vuoksi koko tilaa tule sulkea. Riskirakenteet; suhteellisen helppo selvittää koska ent. Suunnittelukeskus suunnitellut paljon julkisia rakennuksia varsinkin kaupunkiseudun ulkopuolelle. Sisäilma-altistuneen suojaustoimet. Tutkimus ja korjausmenetelmät saadaan kuntoon. Käyttäjien usko korjauksiin on monesti epäuskoinen. Miten tämä ihmisryhmä saadaan korjauksiin mukaan, jotta syntyy uskottava tilanne. Nimimerkillä yksi koulu korjattu ja suljettu korjausten jälkeen. Vaurioiden vaikutuksesta terveyteen. Vaurioluokitus / vaurioiden tai vaurioitumisasteen määrittely. Tähän liittyvää terveydellisen haitan arviointia (edes suuntaa antava) mahdollistavaa / helpottavaa materiaalia. Yhteistyö Suomen Sisäilmakeskuksen kanssa on tuottanut hyvää tulosta. 33

10. Avoin palaute 1/3 17. Muut terveiseni Kosteus- ja hometalkoille: Kaikki vastanneet yhteensä (n=103 / n=23) Alan koulutusta ja opastusta melko vähän tarjolla. Asiantuntijat saisivat jalkautua kuntiin paikan päälle pitämään luentoja myös rakennusten käyttäjille. Desinfektioaineiden käyttöön pitäisi saada paremmat ohjeet. Nyt muutamien aineiden käyttökiellon myötä kaikki toimet ovat tulleet kielletyiksi. Netissä mielletään esim. Patriot kuivasavukäsittely vaihtoehdoksi korjaustoimille, samoin iv kanavien desinfiointi. Näillä korjaustoimien lopuksi tehtävillä toimenpiteillä saisi varmuuskerrointa korjaukselle. Nyt korjataan ja epäonnistutaan. korjataan uudelleen ja jätetään tyhjilleen tai puretaan rakennus melko heppoisin kriteerein. Hankkeen jatkuminen tärkeää. Hyvää ja tärkeää työtä, jota tulee edelleen jatkaa. Kiitos. Hyvää työtä. Harmi kun vetäjä vaihtui. Ihmisen elinympäristössä on aina homeita ja toiset kantavat altisteita mukana kouluun ja töihin, herkimmät saavat tästä oireita. Tätä tulisi painottaa, että aina ei vika ole rakennuksessa. Herkimpiä ihmisiä on turha tuoda altisteita kantavien joukkoon. Valitettavasti meillä menee turhaa työaikaa näiden selvittämiseen, herkistyneet omaan kouluun tai työympäristöön. Jatkakaa samaan malliin. Julkisessa rakentamisessa poistoajat ovat liian pitkiä, korjaukset harvoin johtavat toivottuun tulokseen. Uutta pitäisi rakentaa säännöllisesti eikä vasta sitten kun puolet henkilöstöstä on sairastunut. Keep up the good work! Koettakaa saada rakennuksille jonkinlainen oikeusturva. Monella kiinteistöllä olisi aihetta nostaa syyte kunnianloukkauksesta. Nyt tuntuu siltä, että kuka tahansa saa aivan perusteettomasti mustata terveenkin rakennuksen maineen. Mietittävää: Onko meillä lain/velvoittavien määräysten perusteella pakko rakentaa riskirakenteita. Ilmanvaihdon rakentaminen vanhaan painovoimaisella ilmanvaihdolla rakennettuun rakennukseen aiheuttaa helposti sisäilmaongelman, etenkin jos huolto ja tasapainotus ei ole kunnossa. 34

10. Avoin palaute 2/3 17. Muut terveiseni Kosteus- ja hometalkoille: Kaikki vastanneet yhteensä (n=103 / n=23) Monet tutkimustulokset antavat ristiriitaista tietoa kiinteistön vaikutuksesta henkilöiden kokonaishyvinvointiin ja nykytiedon mukaan altistusmekanismia ei tunneta. Tehdäänkö Suomessa virhearviointeja? Museo, lääkärit ja rakennusvalvonta pitää ottaa ehdottomasti mukaan. Nyt tekevät päätöksiä jotka vaikuttavat sisäilmaan. Myös Ministeriö pitää olla vahvemmin mukana. Oikeaa, puolueetonta, yhtenäistä tietoa tarvitaan tänne kentälle. Onnea työsaralle! Oli hankala vastata, kun olen ollut talossa vasta 6 kk. Työkokemus alalta on kuitenkin yli 20 vuotta. Oulussa tavataan ja toivottavasti jatkoa seuraa, missä seuraavaksi? Talkoiden nimi on väärä. Home on sisäilmaongelmista aika pienessä roolissa. Suurimmat ongelmat löytyvät ilmanvaihdosta, tilojen meluisuudesta ja pölyisyydestä sekä väärästä käytöstä. Varastoja leikkitiloina jne. Miksi keskitytään vain kuntien ongelmiin, vaikka tiedetään, että asuintalot ja mökit ovat ongelmallisempia. Isi suunnitteli ja toteutti, valvonta maksettiin viskipullolla 50-90-luvuilla. Tosi hyvät kuvat sivustolla! Uudistettu RT-kortti vielä puuttuu? Kouluttaja Heikkinen lupasi sen tulevan jo syksylle 2012? Eipä Ole näkynyt. Valtakunnassa pitää panostaa myös siihen, että tutkitaan nykyihmisen fysiologian muuttumista "asfalttieläjäksi" sekä ruoan merkitystä oman kehon toimintaan. Valmiit ruoat ja einekset ovat liian puhtaita ja kyllästetty lisäaineilla, syömme nykyään liian yksinkertaista ruokavaliota, valkoisen sokerin käyttö pitää saada kuriin sillä se on suurempi riski kuin rasvat jos/kun keho toimii oikein. On myös panostettava stressin, psyykkisten asioiden, fobioiden ja muiden mahdollisten henkiseen jaksamiseen vaikuttavien asioiden tutkimukseen. JA niistä on uskallettava puhua ääneen: vrt. Sisäilmastoseminaari 2015 Juha Pekkanen "Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen". 35

10. Avoin palaute 3/3 17. Muut terveiseni Kosteus- ja hometalkoille: Kaikki vastanneet yhteensä (n=103 / n=23) Vauriorakennuksissa oireilee useampi ja usein oireet saattavat ovat vakavampia. Vauriottomissa rakennuksissa oireilee pienempi osuus ja oireet saattavat olla vähemmän, tai myös enemmän vakavia. Eli ihmiset oireilevat myös monesta muustakin syystä kuin sisäilmasta. Rakennuksia korjaamalla ei kaikkea oireilua koskaan tulla poistamaan. Oireilua sanana ei pidä synonymisoida sisäilmaongelma sanan kanssa. Tämä on johtanut lukuisiin "oireilee sisäilmatyyppisin oirein" ja vastaaviin kirjauksiin ja sitä kautta ihmisten tietoisuuteen ja sitä kautta siihen että kaikkea oireilua esitetään sisäilmasta johtuvaksi. Vaikka Kosteus- ja hometalkoot asia on tärkeä ja paikallaan, ei silti pidä lietsoa tarpeetonta pelkoa ja huolestuneisuutta. Ääriesimerkkien yleistäminen ja raflaava ulostulo on ihan oikeasti aiheuttanut hyvin paljon turhaa pelkoa ja huolestuneisuutta suomenmaalla. Yleisten kaikkiin kohteisiin sovellettavia ohjeita on lähes mahdoton tuottaa, kun jokaisessa kohteessa on varsin yksilöllisiä piirteitä. Asiaa voi lähinnä lähestyä kertomalla esimerkkitapauksia ja miten niissä ongelmat on ratkaistu. 36

11. Yhteenveto ja johtopäätökset 1/2 Suomen Kyselytutkimus Oy toteutti ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot toimenpideohjelman kyselytutkimuksen maaliskuussa 2015. Tutkimukseen osallistui yhteensä 103 Manner-Suomen kuntien kiinteistöistä vastaavaa ja kiinteistöihin liittyvään päätöksentekoon osallistuvaa henkilöä. Tutkimukseen vastanneen henkilön tehtävänimike oli useimmiten kiinteistöpäällikkö (22,3 prosenttia vastaajista), mutta myös muita tehtävänimikkeitä esiintyi runsaasti. Alle kuusi vuotta tehtävässä toimineiden osuus oli 56,3 prosenttia ja vähintään kuusi vuotta toimineiden loput 43,7 prosenttia (mediaani = 3-5 vuotta ja moodi alle 3 vuotta). Vastauksia saatiin asukasluvuiltaan niin ikään hyvin eri kokoisista kunnista, joskin asukaskoon mediaaniksi muodostui 5 000 10 000 asukasta (moodi = alle 5 000). Hieman yli puolet (55,3%) kaikista vastaajista ilmoitti, että kunnalla oli hallinoitavana / ylläpidettävänä kiinteistöjä alle 100 000m2 (myös sekä mediaani että moodi). Lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä (79,6 prosenttia) piti omaa osaamistaan sisäilmaongelmiin sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyen aihepiirin tuntemisen osalta vähintäänkin melko hyvänä. Tästäkin huolimatta, ainoastaan 9,7 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tarvitse lisätietoja sisäilmaongelmiin eikä kosteus- ja homevaurioihin liittyen. Lisätietoja haluttiin useimmiten: Sisäilmaongelmaisen kohteen korjaussuunnittelun osalta (46,6 prosenttia vastaajista), kiinteistön tutkimusmenetelmistä (43,7 prosenttia vastaajista) sekä terveysvaikutuksista (36,9 prosenttia vastaajista). Lisätietotarve kohdistui melko laajasti myös kaikkiin muihinkin esitettyihin aihealueisiin (pl. työterveys). Ylivoimaisesti mieluisimpana lisätiedon muotona vastaajat pitivät alan ammattilaisille suunnattuja avoimia koulutustilaisuuksia (76,3 prosenttia vastaajista), mutta myös sähköinen oppimateriaali (47,3 prosenttia vastaajista) sekä tapahtumat, kuten seminaarit, messut ja yleisötilaisuudet (41,9 prosenttia vastaajista) saivat lisätietomuotona laajaa kannatusta. Yli kahdeksan vastaajaa kymmenestä (85,4 prosenttia) ilmoitti tuntevansa Kosteus- ja hometalkoot. Talkoisiin oli tutustuttu useimmiten alan seminaareissa sekä koulutustilaisuuksissa (68,2 prosenttia tunteneista vastaajista), mutta myös talkoiden omien kotisivujen (48,9 prosenttia) sekä median välityksellä (42,0 prosenttia). Kaikista talkoot tunteneista vastaajista yli puolet (59,8 prosenttia) arvioi talkoiden onnistuneen tehtävässään vähintäänkin melko hyvin, joskin myös neutraalisti suhtautuneiden osuus oli melko korkea 36,8 prosenttia. 37

11. Yhteenveto ja johtopäätökset 2/2 Tunnetuimmat talkoiden tuottamat materiaalit olivat: Talkoiden sivusto omakotitaloasukkaille (44,7 prosenttia vastaajista), ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen (41,7 prosenttia vastaajista), tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (40,8 prosenttia vastaajista) sekä talkoiden omaa uutissivusto (35,9 prosentti vastaajista). Hieman useampi kuin joka viiden vastaaja (21,4 prosenttia) ilmoitti, ettei mitkään materiaalit olleet heille tuttuja. Materiaalien hyödyllisyyttä arvioitaessa jokainen esitetyistä materiaaleista pl. homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkistuksessa koettiin vähintäänkin puolella vastaajaryhmästä joko melko tai peräti erittäin hyödyllisenä. Hyödyllisimmät materiaalit olivat keskiarvolla mitaten (asteikko 5-1): Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjauksen jälkeen (ka 4,1), homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi puhdistaa (ka 4,0), ohje rakennustyömaiden kuivanapitoon suojaamisella (ka 3,9) sekä tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (ka 3,9). Vastaajat olivat puolestaan käyttäneet prosentuaalisesti materiaaleista eniten (yli puolet vastaajista): Ohjetta siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjauksen jälkeen (69,4% kyllä ), homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohjetta rakenneosiolle, joita ei voi puhdistaa (55,6% kyllä), talkoiden omaa uutissivustoa (57,4% kyllä ) sekä tilaajan ohjetta sisäilmasto-ongelman selvittämiseen (52,5% kyllä ). Materiaaleja tunteneista vastaajista peräti 94,7 prosenttia voisi suositella niitä myös kollegoilleen. Tutkimuksen lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus arvioida myös kahden esitetyn oppaan hyödyllisyyttä, mikäli sellaisia olisi saatavilla. Sekä sisäilmaongelmaisen kohteen ratkaisemisen toimintamalli kuntiin ohjekortit vaihe vaiheelta (ka 4,3) että päättäjän homeopas opas kuntapäättäjälle sisäilmaongelmien hoitoon (ka 4,1) koettiin tarpeellisiksi. Tutkimuksen loppuyhteenvetona voidaan todeta, että vastaajat pitivät itseään sisäilmaongelmien sekä kosteus- ja homevaurioihin liittyvän osaamisen asiantuntijoina. Talkoiden tunnettuus oli erittäin hyvää ja niiden arvioitiin onnistuneen myös tehtävässään melko hyvin. Talkoiden materiaaleja oli käyttänyt lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä ja niitä pidettiin tarpeellisina ja hyödyllisinä ja niitä toivottiin myös lisää. Materiaalien suositteluaste kollegoille oli niin ikään erittäin korkea. 38