SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2231 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2231 PRE-QUATERNARY ROCKS Bengt Sjoblom Mantan kartta-alueen kalliopera Summary :Pre-Quaternary rocks of the Mantra map-sheet area GEOLOGIAN TUI'KIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1990
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAY OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperikarttojen selitykset, Lehti 2231 Explanation to the maps of Pre-Quaternarv rocks, Sheet 2231 Bengt Sjoblom MANTAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Mantta map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1990
Sjoblom, Bengt, 1990 Mantan kartta-alueen kalllopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the Mantta map-sheet area Geological Map offinland 1 : 100 000 Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, 2231 Mantta, 64 pages, 29 figures, 10 tables The area covered by the map-sheet is located in central Finland northeast of Tampere Its bedrock belongs to the Proterozoic Svecofennian orogenic belt, already planated in Precambrian time Over two-thirds of the area is composed of acid and intermediate plutonic rocks A tongue extends from the eastern part to the centre of mica gneiss Other supracrustal rocks and mafic and ultramafic rocks form small bodies in various parts of the area In the southeast, there is a rapakivi-like granite- intrusion with a pyroxene-bearing contact aureole The radiometric age of the granite is 1879 ± 14 Ma There are many shearing zones, shown as morphological lineaments, the most obvious being the NW - SE trending Tammikoski - Pihlaisto zone Mylonite zones, too, are found in the northern part Many occurrences of volcanic, tectonic and intrusive breccias are described The strike of foliation is mainly E - Wand the dip usually vertical or steep Lineations and fold axes plunge gently Metamorphism took place mainly under amphibolite facies conditions The text is in Finnish, with the figure and table captions and a summa in English Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Proterozoic, Mantta, Finland Present address : Bengt Sjoblom Bengt Sjoblom Geological Survey of Finland Vaatturinkatu 12 B 29 SF-02150 Fspoo SF-67100 Kokkola Finland Finland ISBN 951-690-380-0
Sjoblom, Bengt, 1990 Mantan kartta-alueen kalliopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the Mantra map-sheet area Suomen geologinen kartta 1 100 000 Kallioperakarltojenselitykset, 2231 Alantta, 64 sivua, 29 kuvaa, 10 taulukkoa Mantan kartta-alue silaitsee Tampereen koillispuolella Sen kalliopera kuuluu proterotsooiseen, jo prekambriaikana tasoittuneeseen Svekofennidien vuorijonovyohykkeeseen, jonka poimutus tapahtui [loin 1900 Ma Bitten Yli kaksi kolmasosaa alueesta on happamia ja intermediaarisia sy'vakivia Itareunasta kartta-alueen keskiosiin ulottuu laaja kiillegneissvyohyke Muuten pintasyntyiset kivilajit, samoin kuin emaksiset ja ultraemaksiset syvakivilajitkin ovat pienina esiintyrnina jakaantuneet lahes tasaisesti vii koko kartta-alueen Kaakkoiskulmassa on ulkonaoltian rapakivea muistuttavaa graniittia, iota ymparoi pyrokseenipitoinen kontaktivyohyke Taman graniitin radiometrinen ika on 1879 ± 14 Ma Kartta-alueella on useita morfologiassa nakvvia murrosvyohykkeita, joista selvin on luode - kaakko suuntainen, lahes koko alueen poikki ulottuva Tammikosken -Pihlaiston vvvohyke y'arsinkin alueen pohjoisosassa on lisaksi useita myloniittivyohykkeita Eri puolilta aluetta kuvataan useita tektonisia, vulkaanisia ja intrusiivisia breksioita Liuskeisuuden kulku on enimmakseen ita- lantinen ja kaade pysty tai jyrkka Havaitut venvmat ja poimuakselit ovat loivia Alueellismetam orfoosi tapahtui amfibohittifasieksen olosuhteissa Nykpiuen osoite : Bengl Sjoblom Bengt Sjoblom Geologian tutkirnuskeskus I aatturznkatu 1 2 B 29 Belonimiehenkuja 4 67100 Kokkola 02150 Espoo ISBN 951-690-380-0
8ISAL?0-CONTENTS Tutkimusvaihect ' BaUkTenn ------------------ Ybuosynqiac&vdud -- -- KiUcgncisakjuIdUldUuakeu -------- 'r----",---' McmvuUuudbb EmAaisct porfyriitit A-mGbokbit dbzc8kivc/iuv3rc8uuxkeer Interrtiediaariset jahuypuout vulkaniitit 8yv3kbihik Pc/k]obkbjohuroh&ndiibt Guhrot Dkxiibr Kvuuaid&oriibt jugruuodkoriid\ GrunUdt, pcanmdidt iuapskh Lubou8n/rniaYj8rioAneob/ckaiat MugmokivieukcuziaUhncokoosnxnua 6outiAradujuuk/oniikku Radiometriset Mcmmnrfoxai KoyuuuxobzcoiukalUopcr8unxohdoQb Malmiaiheet jurukeonuokhn --------------------------------------------' Summary : Pre -Quaternary rocks of the Mjuo~ map-sheet area Introduction Supracrustal rocks 1nfrucruaoJrocks Brcccbx 5oudgruphyaodtectonic s Metamorphism }avuu en kcnduu% knoxuumuksa - Chemical compositions of rocks KjruUisuuuu-Literature
5 TUTKIMUSVAIHEET Mantan kartta-alue kasittaa kantakartaston lehden 2231 Se sijaitsee Tampereen koillispuolella Keuruun 2232 ja Oriveden 2142 kartta-lehtien valissa Alueeseen kuuluu valtaosa Ruoveden kunnasta, Mantan ja Vilppulan kunnat lahes kokonaan, osia Kuoreveden, Juupajoen ja Keuruun kunnista seka pieni kiilanmuotoinen osa Langelmaen kunnan pohjoiskolkasta Kartta-alueen linsiosan kallioperaa on aikaisemmin kuvattu 1 : 400 000 -mittakaavaisen Suomen geologisen yleiskartan Tampereen vuorilajikartassa ja sen selityksessa (Sederholm 1903, 1911, 1913) ja itaosan kallioperaa Mikkelin vuorilajikartassa ja sen selityksessa (Frosterus 1900, 1902, 1903) 1 : 100 000 -mittakaavaisen kallioperakartan maastotyot aloitettiin vuonna 1967 Vladi Marmon johdolla Hanen kuoltuaan vuonna 1969, kartoitusryhman johtajaksi Kuva 1 Eri kartoittajien tutkimat alueet Fig 1 Areas mapped by the following persons 1 Markus Torssonen, 1967-1969 2 Ilpo Laiti, 1967-1970 ja and 1972-1973 3 Olavi Pukkila, 1967-1969 4 Liisa Pajari, 1967-1970 5 Juhani Aav, 1967 6 Pirkko Hallanoro, 1968-1970 Johto ja tarkistus - Leadership and revision Vladi Marmo, 1967-1969 Ilpo Laid, 1970-1973
6 tuli I1po Laiti, joka oh ollut kartoitustehtavissa kyseisella alueella jo vuodesta 1967 Kartoitusryhmaan kuuluivat lisaksi Liisa Pajari (1967-1970), Markus Torssonen (1967-1969), Juhani Aav (1967), Pirkko Hallanoro (1968-1970) ja Olavi Pukkila (1967-1969) Marmo kartoitti ja teki tarkistuskaynteja alueella vuosina 1967-1969 Laiti suoritti kartoitusta vuosina 1967-1970 ja 1972-1973 Ed henkiloiden tutkimat alueet ilmenevat kuvasta 1 Arvo Matisto ja Olavi Helovuori suorittivat kallioperatutkimuksia Ruoveden pohjoisosissa ja Virtain kaakkoisosissa kesalla 1948 Tutkimuksista on raportti ja 1 : 40 000 -mittakaavainen kartta GTK :n arkistossa Silloisen Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosasto suoritti vuosina 1947-1949 tutkimuksia laitokselle lahetetyn kupari- ja magneettikiisua seka jalometalleja sisalta- A O B 0 C D A Kuva 2 Kuvien ja analyysien paikat Mantan kallioperakartalla Fig 2 The localities offigures and analyses on the Mdnttd map sheet A Pistelaskuanalyysi - Point counter analysis B Kemiallinen analyysi - Chemical analysis C Kuva - Figure D Radiometrinen ianmaaritys - Radiometric age determination
neen naytteen emakallion Iovtamiseksi \Tuosina 1976-1980 osasto teki melko seikkaperaisia tutkimuksia Vilppulan Tyynvsniemella ja Kurkkujarvella (Oivanen, 1981) Vuonna 1976 Suomen Malmi Oy suoritti Vilppulan Elanteessa sahkoista malminetsintaa IP-menetelmalla (Mikkola, 1976) Mantan kallioperakartan kokosi I1po Laiti ja se ilmestyi vuonna 1976 Sen piirsi puhtaaksi Anni Vuori Bengt Sjoblom sai lokakuussa 1985 tehtavakseen laatia Mantan kallioperakartan selityksen Kesalla 1986 tekivat Laid, Torssonen ja Sjoblom kaksi tarkistusmatkaa karttaalueelle Tirkeimmista kohteista otettiin valokuvia ja naytteita Kivilajien mineraalikoostumukset laski Bengt Sjoblom Kernialliset analy sit teki Vaino Hoffren ja atk tyot Torbjorn Gustafsson Kuvasta 2, seka asianomaisista taulukoista ilmenevat kemiallisesti ja mineralogisesti analysoitujen naytteiclen seka valokuvien ottopaikat Numero paikannimen jaljessa, esim Parospera (02) osoittaa sen peruskarttalehden alueen, jolla kyseinen kohde sijaitsee Kartakkeet ja diagrammit piirsi puhtaaksi Elsa Jarvimaki Kasikirjoituksen ennakkotarkastusta suorittivat eri vaiheissa 11po Laiti, Kauko Merilainen ja Ilkka Laitakari Tekija esittaa lampimat kiitoksensa erityisesti Ilpo Laitille, jonka paikallistuntemusta on selitvksen laatimisen eri vaiheissa runsaasti kavtetty hyvaksi, mutta mvos kaikille muille tvohon tavalla tai toisella osallistuneille KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Mantan kartta-alueen kalliopera on verraten vaihteleva Jo Kurun (Matisto, 1960, 1961) ja Keuruun (Marmo, 1963 a, 1963 b) kartta-alueiden tutkimukset osoittivat, etta ns Keski-Suomen granitoidialue, jonka etelaosassa Mantan kartta-alue sijaitsee, on huomattavasti monivivahteisempi, kuin on voitu aikaisempien pienimittakaavaisten karttojen perusteella paatella Tama llmenee kivilajien epahomogeenisuutena ja nakvy mvos aeromagneettisilta korkealentokartoilta Matalalentokarttoja ei alueelta tata kirjoitettaessa ole viela tehty Alueen paljastumatiheys on varsin suuri Vain peruskartan 09 kangasmaat muodostavat poikkeuksen Niinpa kivilajien rajat voitiin kallioperahavaintojen perusteella piirtaa varsin luotettavasti Vain poikkeuksellisesti kavtettiin kivilajien rajaamisessa apuna aeromagneettista karttaa Joissakin tapauksissa piirtamista hankaloittivat kivilajien kontakteilla esiintyvat seoskivet Karkeasti arvioiden noin 65-70 % kaikista kivilajeista on happamia tai intermediaarisia syvakivia Kiillegneissit ja -liuskeet muodostavat toisen suuren ryhman Karttaalueen itaosassa, Mantan etelapuolella on laajahko suprakrustisten kivien jakso, joka kulkee Kuoreveden, Vilppulan ja Suluslahden kautta Ruoveden Hanhoon Toinen hajanaisempi kiillegneissijakso taman etelapuolella ulottuu Kuoreveden kirkolta Juupajoen Muuroj irvelle Mafisia ja ultramafisia svv ikivipahkuja on eri puolilla kartta-aluetta Niista mainittakoon gabro-peridotiitti Parosperalla (02), gabrot Seppalajarven etelapuolella (04), Pirttijarven lounaispuolella (05) ja Lahnajarven itapuolella (11) seka
8 Suutarinsehin (12) gabroplutoni Viimeksi mainittu seka Parosperan gabro-peridotiitti nakvvat selvasti aeromagneettisilla kartoilla Paaosan kartta-alueen kallioperasta muodostavat osaksi tasarakeiset, osaksi porf yrisetgranodioriititjakvartsidioriitit Merkittavimmat graniittialueetovatjaminkiselan tasarakeinen graniitti (01 ja 02), Vittasniemen porlvvrinen graniitti (02 ja 03), Ruoveden Toivionjarven graniitti (04), jossa on runsaasti emaksisia murskaleita, Vaarinjarven graniitti-gabrobreksia (04), Lylyjarven - Koppelojarven graniitti-intruusio (07 ja 10) seka Mantan pohjoispuolella Suutarinselan (12 ) molemmin puolin sijaitseva suurehko graniittiplutoni Emaksisia ja happamia vulkaniittilinsseja ja suikaleita on etenkin peruskarttalehdilla 06 ja 09 Kallioperan murrosv vohykkeet nakvvat morfologiassa suoraviivaisina pitkina laakso- ja vesistojaksoina Selvapiirteisin tallainen ns lineamentti on Tammikosken (06) ja Pihlaiston (10) valinen murrosv vohyke, joka on noin 30 km : n pituinen Se nakyv topografiassa varsin suoraviivaisena jonona kapeita jarvia ja suonotkoja Sen sijaan karttalehden pohjoisosassa (03 ja 06) oleva itakoillisesta lansilounaaseen suuntautuva ruhjevvohyke ei erotu morfologiassa Se on suurimmaksi osaksi peitteinen, mutta nak,y paikoin kallioperissa leveiina mvloniittivyohykkeena Ruoveden ja Ekinteen(jarven) valissa Myos Pvhtosen etelapuolella (09) on noin 2,5 km pituinen myloniittivvvohvke serisiittlliuskeessa Kartta-alueella on myos vaihtelevia, osaksi varsin kompleksisiakin hreksiavvohykkeita, joista mainittakoon Lahnajarven (08 ja 11) ja Vaarinjarven (04) breksia-alueet Alueen kallioperassa on tavanomaista rakoilua, jonka suunta, laatu ja maar i riippuvat paikallisista kivilajeista ja niiden tektonisesta sijainnista Preglasiaalisia rapautwnia on havaittu Kuoreveden Launionvuorella (10), Vilppulan Lahnajarvelhi (08) seka I,iesjarven (uusissa kartoissa Iso-Liesi) pohjoispuolella sijaitsevan Musta Kyllion lammen rannalla (10) PINTASYNTYISET KIVILAJIT Kiillegneissit ja kiilleliuskeet Kartta-alueen kiillegneissit ja -liuskeet esiintyvat suurina epasaannollisina alueina sek'i vahaisina jaannoksina muissa kivilajeissa, etenkin kvartsi- ja granodioriiteissa Ne ()Vat nykyisessa asussaan vaihtelevassa maarin deformoituneita ja migmatisoituneita suonigneisseja, joissa graniittiset ja gneissimaiset alueet vuorottelevat epamaaraisesti (kuva 3) Alkuaan kiillegneissit ovat ilmeisesti olleet savi- ja grauvakkasedimentteja, joiden primaariset rakennepiirteet ovat vain paikoin sailyneet Laajin suprakrustisten kivilajien vyohyke ulottuu Mantan etelapuolelta (11) Hanhoon (05) Se on pituudeltaan vahintaan 25 km ja leveydeltaan 2-7 km Vyohykkeen liuskeisuuden kulku on paaasiallisesti ita - lantinen ja kaade yleensa pysty tai vaihtelee valilla 70-90 Loivempia kaateita tavataan harvoin Taman jakson etelapuolella
9 Kuva 3 Pienoispoimutusi- ~niittisessa suor : m, u L ita 12 ci ; Fig _3 Small scale fole -ng in a renitic in, i i gr c T 12 cm Ritalampi, Vilppula 08, x = 6871,16, yy = 2528,70 V'alokuvannut M Torssonen Photo on Murojarven (0') - Kotajarven (10) gneissikieleke, jonka liuskeisuus on koillisesta lounaaseen Metaseclimentteja on rnvoos Seppalanjarven pohjois- ja koillispuolella ( 05 ) Ne kuuluvat ilmeisesti edella mainittuun Mantra - I Ianho jaksoon, mutta valiin on tunkeutunut kvartsi- ja granodioriitteja Kiillegneissien kulku on luoteesta kaakkoon ja kaateet ovat melko pystyj i Lisaksi kiillegneisseja on Jarninkipohjan (01) etelapuolella la V'alkeejarven lansipuolella (06 ) Niissa on valikerroksina runsaasti kvartsimaasilpagneissia Pienempia kiille- ja suonigneissien j 0innOksid on myas Pihlaistonjarven (08 ) ymparistossa, Niemenkylan (12) etelapuolella seki Pilkkasenjarven ymparistussa (12 )
10 Kiillegneissien paamineraalit ovat plagioklaasi (An 20 _35 ), kvartsi ja biotiitti Plagioklaasi on kirkasta ja melko omamuotoista Kvartsi on pyoristynytta tai linssimaista ja biotiittisuomut ovat usein taipuneita Mikrorakenne on granoblastinen Mikrokliinia Taulukko 1 Mantan kartta-alueen pintakivien mineralogisia koostumuksia Maaritykset pistelaskimella Table 1 Modes of the supracrustal rocks in the Mdnttd map-sheet area Determined by the point-counter method 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kvartsi - Quartz 9,9 4,2-27,4 43,2 16,3 27,8 2,2 28,8 22,0 Plagioklaasi - Plagioclase 42,2 34,0 25,1 26,6 29,9 31,9 35,1 48,4 3,1 13,4 An (25) (30) (-) (10) (30-35) (35) (30) (45) (-) (45) Kalimaasalpa - Potash feldspar 2,3 4,3 15,9 17,0 9,0 35,3 2,0 Biotiitti - Biotite 17,3 12,8 3,9 34,0 20,7 3,3 30,7 44,8 Sarvivalke/tremoliitti - Hornblende/tremolite 23,3 45,6 47,9-3,0 0,6-0,8 Pyrokseeni - Pyroxenes 8,1-8,3* Kloriitti - Chlorite + 2,1 22,9 + + - + 3,6 + Andalusiitti - Andalusite - - 14,7 Epidootti - Epidote 0,8 1,1 1,5 0,6 0,6-1,6 0,9 Titaniitti - Sphene 3,4 0,2 0,9-0,2 + + Muskoviitti - Muscovite + + + 13,1 1,6 16,4 2,3 + 16,0 13,0 Graniitti - Garnet - - 4,6 Opaakit - Opaques 0,8 + 1,8 2,3 3,8 1,4 0,3 1,7 1,1 0,2 Aksessoriset - Accessories + 0,4 0,8 0,4 + + + 0,2 0,2 Hypersteeni - Hypersthene 5,8 Diopsidi - Diopside 2,5 1 Amfiboliitti - Amphibolite Poyrynsaari, Ruovesi 03, x = 6886,50, y = 2505,52 2 Diopsidiamfiboliitti - Diopside amphibolite Myllykyla, Kuorevesi 11, x = 6873,10, y = 2538,76 3 Vihreakivi - Greenstone Palosaari, Vilppula 06, x = 6881,31, y = 2515,50 4 Metagrauvakka - Metagreywacke Tuuhonen, Ruovesi 03, x = 6885,56, y = 2507,40 5 Kvartsimaasalpagneissi - Quartz feldspargneiss Koljonsaari, Ruovesi 05, x = 6879,99, y = 2511,18 6 Kiillegneissi - Micagneiss Luoto S Koljonsaari, Ruovesi 06, x=6880,03,y=2511,15 7 Kiillegneissi - Micagneiss Kannusniemi, Mantta 12, x = 6881,86, y = 2535,10 8 Pyrokseenigneissi-Pyroxene gneiss Rimminniemi, Juupajoki 10, x = 6864,58, y = 2531,32 9 Andalusiittikiilleliuske - Andalusite mica schist Suurisuo, Kuorevesi 11, x = 6876,64, y = 2539,45 10 Granaattikiilleliuske - Garnet mica schist Kasilansaari, Vilppula 05, x = 6878,14, y = 2519,43 Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvasta 1 - The sampling sites are indicated in Fig 1 ja sarvivalketta on paikoin Koljonsaaressa ja sen lahiluodoilla (06) on muskoviittipitoista kiillegneissia (taulukko 1), jossa on lisaksi hiukan turmaliinia Hivenmineraalit ovat apatiitti, titaniitti, opaakit, granaatti, hematiitti ja zirkoni Sekundaarisia mineraaleja ovat serisiitti, epidootti ja kloriitti Kiilleliuskeiden koostumus on yleensa sama kuin kiillegneissien Muskoviittia on kuitenkin enemman kuin kiillegneisseissa ja rakenne on lepidoblastinen Paikoin on havaittu konkreetioita (kuva 4) Ruoveden Lylynielnessa (06, x = 6880,46, y = 2513,20) on virranpyorteista aiheutunutta "slumping"-rakennetta (Kuva 4) ja kapeita poimuttuneita karbonaattikerroksia Suurisuon seudulla (11, x = 6876,64, y = 2539,45) on lahes fylliittisessa kiilleliuskeessa andalusiittiporfyroblasteja (taulukko 1) Ne ovat lapimitaltaan noin 1 cm, seulamaisia ja tdynna helisiittisesti jarjestyneita kvartsisulkeumia Muskoviitti- ja bio-
1 1 tiittiluiroissa on "kink-band" poimuja Tavanomaisten hivenmineraalien ohella on mv6s melko runsaasti hienorakeista turmaliinia Granaattipitoista kiilleliusketta on mm Kasilansaaressa (05 ) (taulukko 1) Plagioklaasin anortiittipitoisuus (An us ) on tassa kivessa selvasti korkeampi kuin muissa liuskeissa, joissa se vaihtelee valilla Ruoveden Pahalahden lansirannalla on kiilleliuskeessa jopa vapaata karbonaattia kapeina poinluttuneina suonina (kuva 5) Puhtaasti savikoostumuksisia metamorfoituneita rapautumissedimentteja on varsin niukasti, ja niita tavataan yleensa kiillegneissien ja etenkin kiilleliuskeiden ja myloniittien yllteydessa Naita lilies afaniittisia, laminaarisia ja joskus kerrallisia h-lliitteja on paaasiallisesti peruskarttalehdilla 06, 11 ja 12 Kuva -i SyOpyneit- karbonaattikont,,", is slumping rakennetta metapeliittisessa kives- i L rta 12 cm Fig 4 Corroded lime-rich concretions and slumping structure in a metapelitic rock Tag 12 cm Ilaukilahti, Ruovesi 06, x = 6880,46, y = 2513,20 Valokuvannut M lorssonen Photo
1 2 Kerrallisia fvlliitteja on havaittu Valkeejarven lansipuolella, Musturinlammen etelapuolella, Pahalammen hinsipuolella (06), Kuoreveden Kuusiston seudulla (11), Mantan Koivulahdessa (12), seka Ruoveden Majasaaressa (03) Niissa vuorottelevat vaaleanvihreat tai harmaat kerrokset turnmanruskeiden tai mustien kerrosten kanssa Kerrosten paksuus vaihtelee muutamasta millimetrista puoleentoista senttimetriin Paamineraalit ovat kvartsi ja biotiitti Etenkin kvartsi esiintvv osittain pvoristvneina j~ - vasina hienorakeisemmassa kvartsista ja kiilteista muodostuneessa perusmassassa Maasalpa on paaasiallisesti plagioklaasia Kuusiston fvlliitissa on moos runsaasti kalimaasalpaa Biotiitti ja muskoviittijuovat vuorottelevat kvartsi-serisiittijuovien kanssa Hivenmineraaleina on opaakkia, apatiittia, epidoottia, hematiittia, titaniittia ja kloriittia Kerrosten karkearakeiset hiekkamaiset osat sisaltavat paikoin runsaasti kvartsia (kuva 6) Mantan alueen fvlliitit ovat saman t«- ppisia kuin alueen etelapuolella olevan Kuva 5 Poimuttunut kapea karbonaattisuoni Kmlehusxeessa L ~ ltta 12 cm Fig 5 A narrou, j6lded carbonate i i :- scl st Tc z 1 2 cm Haukilahti, Ruovesi 06, x = 6880,46, y = 2513,10 Valokuvannut M Torssonen Photo
1 3 klassisen Tampereen liuskejakson fvlliitit (vrt, Sederholm 1897, 1911, Seitsaari 1951, Simonen 1953 ja Matisto 1977 ) Sederholmin mukaan (1911) metamorfoosi Tampereen liuskejaksossa on ollut nun alhainen, etta useita alkuperaisia rakennepiirteita on sailvnvt, tai muutos mineraalikoostumuksessa heijastaa ainoastaan metamorfoosin lievaa vaikutusta, kuten Mantan kartta-alueellakin Oulonjarven lounaispuolella (06, x = 688-4,72, v = 2511,66) on kolme pienta paljastumaa ruosteenvarista, ), uovaista liusketta, jonka paakomponentit ovat kvartsi ja biotiitti Lisaksi tavataan rikkikiisua rakeina, hematiittia pienina punaisina porfyrolasteina ja grafiittia polvm{isina juovina Rakenne on voimakkaasti ruhjeliuskeinen Joillakin rakopinnoilla on havaittu malakiittia noin millimetrin mittaisten neulasten muodostamina "aurinkoina" Malmimineraalien runsauden ja kiven tumman varin vuoksi tata kiilleliuskemuunnosta voidaan pitaa mustaliuskeena Ilivenmineraaleina on serisiitna apatiittia, kloriittia ja kalim t tsalpaa Satunnaisesti esiintvv joitakin venvneita kvartsipallosia Matiston ( 19) mukaan Tampereen kartta-alueella on eugeosvnkliinirnuodostumille t\- vpillisi ; i turbidiittisia flvschsedimentteja eli grauvakkaliuskeita Niita luonnehtii hvvin selvapiirteinen kerrosrakenne, jossa kunkin kerroksen karkeahiekkainen Kuva 6 Kerrallinen (raitainen) fvlliitti, jossa karkeampaa linssimaista residuaalikvartsia Pig 6 l arced pln'llite with more coarse-grained residual quartz as lens-shaped inclusions Musturinlampi, Ruovesi 06, x = 6885,06, y = 2513,90 valokuvannut H Halme Photo
1 4 pohjaosa vaihettuu pienirakeiseksi saviseksi pintaosaksi Mantan alueen kiillegneissien ja 1c-artsimaasalpagneissien yhteydessa tavataan satunnaisesti peruskarttalehtien 03, 06, 09 ja 12 alueilla valikerroksina ja isompina osueina grauvakkaliusketta, jossa kuitenkaan ci ole havaittu selvaa kerrosrakennetta Nama metagrauvakat ovat turnman siniharmaita, melkein rnustia seka rnelko hienorakeisia, blastoklastisia kivilajeja Niissa on kvartsia ja osaksi moos muiden mineraalien, kuten muskoviitin epam-r iraisia palasia ja linsseja Esimerkiksi Pahalammen lansipuolella (06) on metagrauvakassa 5 mm :n kipimittaisia kvartsipallosia tai kasaumia Metagrauvakkojen mineraalit ovat kvartsi, biotiitti, plagioklaasi (albiitti) ja muskoviitti Lisaksi on jonkin verran mikrokliinia Tavanornaisia hivenmineraaleja ovat epidootti, apatiitti, titaniitti, kloriitti, opaakit ja karbonaatti Tuuhosen metagrauvakka (03) on liuskeinen ja sisaltaa 0,3-0 -i mm kokoisia poikiloblastisia nmuskoviittiporfvroblasteja seka hiukan omamuotoisia turmaliinirakeita (taulukko 1 ) Kuvassa 7 on kokohiekuva Pahalammen rnetagrauvakan rakenteest a Siina on vaihtelevan kokoisia sarmikkaita kvartsirakeita, seka haamumaisia vahvasti serisiittivnvneita plagioklaasirakeita runsaasti biotiittia sisaltavassa iskoksessa Simosen (1973b) mukaan Tampereen alueen kerralliset grauvakkaliuskeet vastaavat alkuper iltaan muuallakin Etela-Suonlessa esiintvvia svekofennisia kiilleliuskeita ja kiillegneisseja Niihin kuuluvat myos Mantan kartta-alueen grauvakkaliuskeet Kiillegneisseissa ja -liuskeissa esiinrt -N verraten yleisesti kalkkikonkreetioita (kuva 8) Ne ovatyleensa vy6hvkerakenteisia siten, etta sisimpana on vihertava epidootti- ja karbonaattirikas ydinosa, ulompana diopsidirikas vvohyke, jossa on moos labradoriittista (An (,,,) plagioklaasia Monissa konkreetioissa on lisaksi uloinipana paaasiallisesti plagioklaasista koostuva kuori Taulukossa 8 on esimerkkeja kiillegneissin, fylliitin ja metagrauvakan kemiallisista koostuniuksista Kvartsimaasalpagneissit ja -liuskeet Kvartsimaasalpagneissia ja -liusketta on kartta-alueella rnelko niukalti Huomattavin esiintvma on Hokkaskylan lansipuolella (06) Se on noin 3 km : n pituinen ja 1 km :n levvinen ' Valikerroksina kiilleliuskeissa ja amfiboliiteissa on kvartsimrasalpagneissia 1111'n Valkeejarven lansipuolella (06) ja Myllylahden etelapuolella (03) Kvartsimaasalpagneissit ovat harmaita, tavallisesti raitaisia meta-areniitteja, joiden paamineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi (An )(,) ja kalimaasalpa Lisaksi on jonkin verran biotiittia, y1eensa alle 10 % (taulukko 1) 1livenmineraaleina on muskoviittia, kloriittia, klinozoisiittia, apatiittia, titaniittia ja opaakkeja mineraaleja Raekoko vaihtelee hienorakeisesta keskirakeiseen Rakenne on granoblastinen Kerroksellisuus on tavallisesti heikko tai epaselva Paikoin on kuitenkin havaitni kvartsi- ja maasalpapitoisuuden vaihtelusta johtuvaa raitaisuutta, joka saattaa olla alkuperaisesta kerroksellisuudesta johtuva piirre Porfvyrisuutta tai muita vulkaanisten kivilajien rakennepiirteita ci ole havaittu Primaarirakenteiden puuttuessa ei useimmiten voida tehda varmoja joh-
1 5 Kuva 7 Hienorakeinen metagrauv ikka Mikrovalokuv a, nikolit + Fair 7 Pine-grained metagreyaoacke Photomicrograph, nic + Pahalammi, Ruovesi 06, x = 6884,45 7 y = 2513,68 Valokuvannut J Keskinen Photo topaatoksia k-\-artsimaasalpagneissien ja -liuskeiden alkuperasta Maastohavaintojen ja karttakuvan perusteella nayttaa kuitenkin todemnakoiselei, etta alueella on seka happamista tuffeista etta savisedimenttien hiekkaisista v ilikerroksista metarnorfoituneita kvartsimaasalpaliuskeita ja -gneisseja Pyrokseenigneissit liesjat-\ven (Iso-Lieden) Rimminniemella (10) on suppealla alueella pyrokseenigneissia Sen pyrokseenipitoisuus selittvv ehka osittain silli, etta aloe kuuluu Lylyjarven graniitin pyrokseenipitoiseen kontaktiaureoliin Kivi on ruskehtavaa, hienorakeista ja heikosti suunnittunutta, lahes hornfelsimaist1 Sen paamineraalit ovat plagioklaasi (An, ) ), pyoristynyt kvartsi ja rombinen pyrokseeni (hypersteeni) Hivenmineraaleina on malmimineraaleja, biotiittia, kalimaasalpaa (paaasiallisesti suotautnina plagioklaasissa), apatiittia ja serisiittia Hvvpersteeni on varsin hienorakeista ja esiintvv raekasaumina, jotka mutkittelevat vaaleiden mineraalien valeissa Hvpersteenia on noire 10 % Rimminniemen lansirannalla, edelki kuvatusta tyvpista noin 200 metric lanteen, on
1 6 mc!ko mmmanmsmovihre~it8pyroksemigneissia ' i'ka on rakemceltaan hlian`hyp- Wioniorfisujuheikosdmmnnittummu Se sis;,iltjj xb(an,,) oikmnfinia hiodiujuscka romhixmianu`nokuioimmpynoksccuia (uu!okkol) Kvu/mboooiukua' h MikroNni-akeet mz!aammuksia paikinmikeahkjut hnkseencista on hyper s/oeoijv8h8ucncmou8okoindioyxidix>{o!cnu/uat pyu`kaccoit munjosurut suur,h' koio por[yrohlas/ciox ioixoanuplagioqauaiou1kcumiu!urcumioemu!ciuuon apatii/' ku tituoiixia, aunicl!ketr8 ia opaubkeiu miueraa!eju M8/uJ p!'cuksceuigocixuit 'rvx miul i!nncisinnmio!?lyi8ncn grunii/in kz`nmkbmuunnnksia Tuu\ukoasu8uopynoksccniQocixai,okenui/UisiuL/x*tumukxb Kuva 8 Suonignci'iim'pimmkeharaketiteisia konkrectioita Laalta 12 cm Fig &A group (Y'small zoned concretions in a veined mica gneiss Tag 12 on vokkuruuoo/m Tnzx,oo,uebo/u
uo,ay Uhuomxkou,ooieu,olkxnum San-^ dk6`4umkruxhicuoz/bdacmuei&xxu' WmdiW',LmNukoycmsouosuaane mukroruk`buva, oikol` + xh 9 ///o`busic mo/u/'nku"//ro/kc u^,mhloxoepbomn/nr*/xv^p6um//uborvh/,nuehm//m',powtex,om,dmu*/lbo/omic,ogoapb, /'/c+ xo,kkujurm wippo!u o9 z-6e86 34 y-z5z! *z vuiok",am`o/] arukiu,^/0"/u Metavulkanfitit ym,iksise/pm~tiifit Eri pmlillakarttalhte~i ommcusedimmteies~ \ -~i!ikenoksimtai kzermxmybt8isinj juoninapuo!itinnaliisiutai voucaanisia!dvi!ojcja Paikoin aunanupuiaiojuonbtai in/' ruuxiuiza on oz?8x in/eunejiuadmou sxl K//osrumukac!uun ne jakaantuvat hyppunnbniacxnjkxisiio INIy8skaoru!chdcuum06cJiiucjujo`jhzcAivi~voi/uoeenpi t88vu!kuouixpctlisinivaikkaa!kupco}isrukenrec/una/oiixs xuudmmukaiuouksi ht viuocm MAMMA 4?pyrj8cJox/yvurkooatoIII ukoc!/aan6asahbscc or~zid/jauii /&v8h8nhxppunnommu/ urukkbp!ubinnousipo/kziibt, jotka koootumuksckuxnvas' rauvat kvartsiandesiittia tai andcsiioia Vilppulan KuckkuiAnen seudulla (09) on vibeo8vj& ura!idbpoc6/riiuiu (kuvxg)
1 8 Sen muutamien millimetrien kapimittaiset sarvivalkehajarakeet ovat metamorfoosin yhteydessa uudellen kiteytyneita pyrokseenikiteita Mikroskoopissa ne osoittautuvat hienosa1oiseksi tai kuituiseksi massaksi Naiden hajarakeiden lisaksi kivilajissa on mvos pienia, hienorakeisia kvartsisilmakkeita, jotka saattavat olla alkuperaltaan ontelontaytteita Hivenmineraaleina on kloriittia, titaniittia ja malmimineraaleja Perusmassa on hienorakeinen tai tiivis ja hvvin emaksinen Se koostuu paaasiallisesti epidootista, biotiitista ja amfibolista Uraliittiplagioklaasiporfvriitti on tummanvihrea blastoporfv vrinen, paikoin myloniittia muistuttava kivilaji Siina on hajarakeina sarvivalketta ja plagioklaasia seka palkoin (mahdollisesti sekundaarista) kalimaasalpaa Hienorakeisen perusmassan paamineraalit ovat plagioklaasi, biotiitti, sarvivalke ja kvartsi flivenmineraaleina on apatiittia, titanittia, zirkonia ja malmimineraaleja seka muuttumistuloksina serisiittia, saussuriittia, epidoottia ja kloriittia Perusmassa on karkearakeisempaa kuin edella kuvatussa Kurkkujarven uraliittiporfvriitissa Hyvin karkearakeista (plagioklaasihajarakeet 0,5-0,8 mm) sarvivilkeplagioklaasiporfvriittia on Ruoveden Sipirian saarella (03) Sen paamineraalit ovat plagioklaasi (An,,,) ja sarvivalke Rakenne on porhvrinen ja plagioklaasihajarakeet ovat vahvasti serisiittiytyneita Perusmassassa on melko hienorakeisen sarvivalkkeen ja plagioklaasin lisaksi lahes tavdellisesti kloriittiutuneita biotiittijaanteita Arnfiboliitit, vihreakivet ja vihrealiuskeet Amfiboliittia on eri puolilla kartta-aluetta valikerroksina liuskeissa ja suurehkoina linsseina syvakivissa Tarkeimm it esiintymat ovat Hanhon kylassa (05), Karvianjarven ja Lylyjarven itapuolella (07) seka Taulujarven ja l,ahnajarven valissa (l l ) Useimpien amfiboliittien primaarirakenteet ovat voiniakkaan uudestikitevtvmisen vuoksi havinneet Amfiboliitit ovat variltaan mustanharmaita, hieman vihreaan vivahtavia Yleensa ne ovat verraten homogeenisia Raekoko on 0,3-3,0 mm Paamineraalit ovat plagioklaasi (Nn,,- 0 ), sarvivalke ja biotiitti Saannollisesti on myos jonkin verran kvartsia ja usein kalimaasalpaa (taulukko 1) Epidootti ja kloriitti ovatyleisia muuttumistuloksia ja hivenmineraaleina on titaniittia, apatiittia, zirkonia ja malmimineraaleja Rakenne on granoblastinen, joskus kristalloblastinen Monet plagioklaasiyksilot ovat v vohykkeisia saloja, jotka eri suuntiin asettuneina antavat kivelle ofiittisen rakenteen Amfiboliiteissa on paikoin kvartsia ja kalimaasalpaa niin runsaasti, etta kivilajia voisi nimittaa sarvivalkegneissiksi Diopsidijuovaista amfiboliittia on mm Vilppulan Nimetonvuorella (08, x = 6874,72, y = 2527,24) Kivi on rakenteeltaan granoblastista ja sen paamineraalit ovat sarvivilke, plagioklaasi (An,, ) ) ja diopsidi Kvartsia on niukasti ja kalimaasalpaa vain hivenmineraalina Diopsidiamfiboliitin mineraalikoostumus on taulukossa 1 Selvasti juovainen diopsidiamfiboliitti on ollut ilmeisesti alkuaan merkelimainen, kalkkilietesedimentti, johon on sekoittunut tuffiainesta Sen sijaan kiillegneissien valiker-
1 9 roksina ja syvakivien sulkeumina olevat, niukemmin kalsiumia sisaltavat amfiboliitit lienevat alkuperaltaan diabaasimaisia juonia tai kerrosjuonia Lievasti alemman metamorfoosiasteen amfiboliitista on hvvana esimerkkina voimakkasti liuskeutunut Tuuhosen (03) epidoottiamfiboliitti, jonka paamineraalit ovat sarvivalke, albiitti, epidootti, kloriitti ja kvartsi Sarvivalke on vaaleaa ja suhteellisen karkearakeista Plagioklaasi (An,()- 0) ja epiclootti ovat hienorakeisia Kvartsia on niukasti ja se on hyvin epatasaisesti jakaantuneena Hivenmineraaleina on titaniittia, karbonaattia, inaltnimineraaleja, apatiittia ja serisiittia Muutamissa paikoissa on vaaleanvihreita, liuskeisia, jopa myloniittimaisia, retrogradisessa tai dislokaatiometamorfoosissa syntyneita vihrealiuskefasieksen kivilajeja Ne liittyvat osana Tammikosken - Pihlaiston murrosvvohykkeeseen, etenkin Kotajarven ja Syvajarven seuduilla (10) Niita on myos Elanteen - Valkeejarven myloniittivvohykkeessa (06) sekallhonjarvenja Syvinginsalmenymparistossa (03) Sarkijarven luoteispuolella on suonigneissien yhtevdessa kapea vyohyke suunnittumatonta vihreakivea Vihrealiuskeiden liuskeisuuspinnat ovat kloriitista johtuen rasvamaisen kiiltavia Paamineraalit ovat kloriitti, epidootti, albiitti ja kvartsi MvOs prehniittia ja karbonaattia on paikoin kohtalaisesti Hivenmineraaleina on serisiittia, titaniittia, apatiittia, kalimaasalpaaja malmimineraaleja Palosaaren (06) vihreakivenmineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1 Kuoreveden Kirkkorannalla (11) on vihrealiuskeessa kvartsin, albiitin ja kloriitin lisaksi noin 20 % prehniittia Runsaasti karbonaattia sisalt tvaa, myloniittimaista vihrealiusketta on Svvajaiven ja Kotajarven murroslaaksossa (Tammikosken - Pihlaiston vvohvke) Intermediaariset ja happarnat vulkaniitit Kartta-alueen intermediaariset ja happamat vulkaniitit ovat paaasiallisesti plagioklaasiporfyriitteja ja kvartsimaasalpaporfvvreja Niita on niukasti ja ne muodostavat pienia erillisia osueita Plagioklaasiporhvriittia on mm Rantakvhin Nossilass i (06) myloniittivvohykkeen hiheisvvdessa, Suojarven itapuolella ja Lahnajarven etelapuolella (08) osueina kvartsidioriitissa seka kapeana vvohykkeen ;,i Suutarinsehin Vissinsaares sa (12) Plagioklaasiporfvriitit ovat tummanharmaita kivilajeja Ne poikkeavat alueen uraliittiporfyriiteista siten, etta niiden hajarakeet ovat valtaosaltaan plagioklaasia (An i ;, ;) ja myos perustnassa sisa1taa runsaammin plagioklaasia kuin uraliittiporfyriittien Plagioklaasihajarakeet ovat vyohvkkeisia, omamuotoisia ja sameita Perusmassa on granohlastista ja pienirakeista Sen paamineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, biotiitti ja paikoin myos sarviv ilke Karbonaattia on havaittu kasaumina varsinkin Nossilan plagioklaasiporfyriitissa Hivenmineraaleina on kalimaasalpaa, apatiittia, kloriittia, serisiittia, titaniittia ja malmimineraaleja Nossilanporlyriitissa erottuvat selvasti 0,1-0,3 mm :n Lipimittaiset plagioklaasihajarakeet (An,,) ja myos pienet karbonaatti- ja biotiittiraekasaumat Perusmassa koostuu biotiitista, plagioklaasista, kvartsista ja kall-
2 0 mans th-asta Vv6hvkkeisten plagioklaasirakeiden reunaosien anortiittipitoisuus on 5-10 % alhaisempi kuin keskiosien Happamia l~artsimaasalpaporh reja on alueella niukasti Kallioperakarttaan on merkitrv vain kolme Suurin porttyilinssi on Pilkkasenjarven itapuolella (12 ) karttaalueen pohjoisreunalla Kaksi muuta sijaitsevat I lv')ypv'nm ien ja Kaakkosuon seuduilla (09) 1lappamien metavulkaniittien plagioklaasi on punertavaa ja kiven viii vaihtelee vaalean punaisesta vaalean harp taseen I,evvmaiiset plagioklaasihajarakeet erottuvat mikroskoopissa selvasti hieman ruhjoutuneesta perusniassasta ( kuva 10) Hajarakeita on koko kivesta noin 35-45 % Ae ovat enimmakseen pvoristvneita ja osittain sv0- pyneita Kalimaasalpaa on hajarakeina niukemmin Mantelimaiset kvartsi- ja katrbonaattikasaumat (kuva 11) ovat todennokoisesti alkuper2ltaan kaasurakkuloiden t ; ivvtteitai Kvartsimaasalpaporh~-rien perusmassa, jonka raekoko on 0 02-0 3 mm, koostuu valtaosaltaan kvartsista, kalimaasalv;ista ja plagioklaasista Ilienorakeista klinoamfib ja hiotiittia on niukemmin Hi - nmin r, tleina on titaniittia, epidoottia, serisiit- Kuva 10 Hapan metavulkaniitti (kvartsimaasalpaporfb yri) Eq = svapynyt kvartsi, L(I = linssimainen kvartsi, Mi = mikrokliini, PI = plagioklaasi Mikrovalokuva, nikolit + Fig 10 Acid metavolcanic rock (quartz feldspar porph),ry) Fq = embayed quartz, Lq = bus-shaped quartz, Mi = microcline PI =plagioclase Photomicrograph, nic + PilkkasenjMvi, Mantra 12, x = 6869,00, v = 2532,62 Valokuvannut J Keskinen Photo
2 1 tki, apatiittia, zir konia, - orittia la kiisuia Eraassa navtteess~ on kohtalaisen runsaasti kuparikiisua raontavneena ja vahaisenai pirotteenakin I ivvv pvnmaen (09, x = 6885,40, v = 2525, 10) kvartsimatas<ilp6pork vrissa on er t issa hieessa erotettavissa jalkia devitrifikaatiosta, misty voidaan p iatella kiven alkuaan jahmettvneen lasiksi Taulukossa 8 on metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia Kuva 11 Hapan III etavulkaniitti Kvartsi- ja karbonaattitaytteisia mantel ita, joissa omamuotoista titaniittia Nlikrovalokuva, nikolit + Fig 11 Acid metavolcanic rock with am,gduvales filled nub quartz and carboauate containing idiomoaphic sphene Photomicrograph, nic + lieinalammi, Ruovesi 0-f, x = 6865,60, v = 2518,02 Valokuvannut J Keskinen Photo SY VAKIVI LATIT Peridotiitit ja hornblendiitit Kartta-alueen svvakivilajit vaihtelevat ultraemaksisista kivista kaligraniitttihin Kaikki svvakivet kuuluvat Svekofennidien kalkkialkatisarjaan, ja ovat kontaktihavaintojen mukaan nuorempia kuin alueen pintasvntviset kivilajit
22 Alueen ultraemaksiset syvakivet ovat peridotiitteja, hornblendiitteja ja pyrokseniitteja Niita on vahaisina erkaumina gabrojen ja clioriittien vhteydesa Peridotiitit ovat mustia, melko karkeita, suunnittumattomia ja usein helposti rapautuvia kivilajeja Paamineraalit ovat sarvivalke, klinopyrokseeni, oliviini ja biotiitti Sarvivalke lienee ainakin osaksi syntyrtyt uraliittiutumalla pyrokseenista Serpentiinia ja kloriittia on oliviinin muuttumistuloksina Plagioklaasia ei tavallisesti nay paljaalla silmalla, mutta mikroskoopilla voiclaan havaita, etta monissa peridotiiteissa on vahan anortiittirikasta, saussuriittiutunutta plagioklaasia Kuvassa 12 on alueen ultraemakisten kivilajien oliviini - pyrokseeni - sarvivalke diagrammi Peridotiittien klinopyrokseeni on augiittia, joka on paikoin reunoiltaan uraliittiutunutta Sarvivalke sisaltaa oliviini-, augiitti- ja plagioklaasisulkeumia Sarvivalke on vaaleaa, epahomogeenista ja sisaltaa runsaasti magnesiumia Sen pleokroismi ja kahtaistaitto vaihtelevat joissakin kiteissa vv6hykkeittain, toisissa taplittain Oliviini esiintyv pyoreahkoina rakeina ja on paikoin kokonaan muuttunut vihre1ksi serpentiiniksi Biotiitti on vaaleaa, flogopiittista Lisaksi on pienia maaria plagioklaasia, magneuittia, apatiittia (karkearakeista), kloriittia ja karbonaattia Satunnaisesti tavataan myos kvartsia Rakenne on hypidiomorfinen Taulukossa 2 on esitetty ultraemaksisten kivien mineraalikoostumuksia Sarkilahden lherzoliittinen peridotiitti sisaltaa runsaasti 18,6 %) ortopyrokseenia (hypersteenia) Kuoreveden Musta Kyliion rannalla (10) on vahainen peridotiittiesiintvma, jonka kivi koostuu paaasiassa hyvin karkearakeisesta sarvivalkkeesta Se muodostaa py6reahkoja, osaksi melkein pallomaisia rakeita, joiden lapimitta on jopa 4-5 cm Sarviva1- kerakeissa on runsaasti pienia ; lapimitaltaan alle millimetrin suuruisia oliviinisulkeumia, jotka ovat osaksi serpentiiniytvneita Suuret sarvivalkerakeet rajoittuvat osaksi toisiinsa, osaksi niiden valeissa on kloriittimassaa Kivilaji on voimakkaasti rapautunutta siren, etta siita on jaljella 0,5-0,8 m :n lipimittaisia pallomaisia lohkareita Mustaa sarvivalkemoroa on laajalti ymparist6ssa ja sita on kaytetty mm tienrakennusaineena Rapautuminen on ilmeisesti ollut paaasiallisesti mekaanista, silly sarvivalkerakeiden lohkopinnat ovat edelleen kauniin kiiltavia Ultraemaksisista kivista ovat hornblendiittiset muunnokset yleisimpia Ne ovat massamaisia, hiukan vaaleampia kuin peridotiitit ja sisaltavat vaaleaa klinoamfibolia ( sarvivalketta) noin 60-80 % Se on usein ainoa paamineraali Lis ina on vvohykerakenteista, samentunutta plagioklaasia (An ;,_,) Poikiluttisten amflbolirakeiden valeissa on hienorakeista valimassaa, jossa on biotiittia, magnetiittia, apatiittia, sferuliittista kloriittia, karbonaattia, zirkonia ja epidoottia Kloriitissa on usein sageniittia Vilppulan Isosaaressa (08) on hornblendiittisessa kivessa myos kummingtoniittia ja RuovedenToivionjarven koillispuolella ja Naurisvuorella (04) on pyrokseenipitoista hornbienciiittimuunnosta Pvvrokseeni on augiittia Taulukossa 2 on esitetty Konttisaaren is Naurisvuoren hornblendiittisten kivien mineraalikoostumus Pvrokseniitit ovat-peridotiitteja ja hornblendiitteja selvasti harvinaisernpia Yhteista niille cn, etta ne sisaltavat lahes 50 % klinopyrokseenia Sarvivalkett i ja biotiittia on 10-26 % ja plagioklaasia 0-12 % Hivenmineraaleina on titaniittia, kloriittia, apatiittia,
2 3 epicloottia (pistasiittia ), magnetiittia, kvartsia ja verkkomaista sageniittia Rakenne on porkltrinen Variltaan nama ultraemaksiset kivet ovat mustanruskeita Taulukossa 2 on esitetty Kankaansuon pyrokseniitin mineraalikoostumus Taulukossa 9 on ultraemaksisten svvakivien kerniallisia koostumuksia 0I ------------------------- A 90 0 v m 0 a c _ m c~ =o ~L 50 Pyrokseeni hornblendiitti Hbl Kuva 12 Kartta-alueen ultramafiset kivet 01 - Px - Hbl (oliviini - pyrokseeni - sarvivalke) cliagrarnmissa Fig 12 Olivine - pyroxene - hornblende diagram (Streckeisen 1974), for the ultramajic rocks of the map-sheet area
2 4 Taulukko 2 Mantan kartta-alueen ultraemaksisten syvakivien mineralogisia koostumuksia Table 2 Modes of the ultrabasic intrusive rocks in the Mdnttd map-sheet area 11 12 13 14 15 16 Sarvivalke - Hornblende 20,2 60,8 66,7 16,6 60,0 8,9 Plagioklaasi - Plagioclase 12,5 15,9 5,5-6,8 An (-) (-) (50-55) (-) (-) (50) Klinopyrokseeni - Clinopyroxene 45,6 11,1 51,7 1,1 22,2 Ortopyrokseeni - Orthopyroxene - 18,6 Biotiitti/Kloriitti - Biotite/Chlorite 17,1 4,6 1,1 5,3 8,9 9,7 Oliviini - Olivine - 6,1 5,9 32,7 Serpentiini - Serpentine - - - 13,3 5,8 Tremoliitti - Tremolite - 29,6 + 13,6 Epidootti - Epidote 1,9 1,1 2,4 Titaniitti - Sphene 0,7 + 1,9 Opaakit - Opaques + 3,5 + 1,5 2,3 1,1 Apatiitti - Apatite 2,0 0,4 0,9 2,4 11 Pyrokseniitti - Pyroksenite Kankaansuo, Vilppula 04, x = 6867,38, = 2518,40 12 Hornblendiitti - Hornblendite Konttisaari, Ruovesi 02, x = 6874,46, y = 2506,40 13 Hornblendiitti - Hornblendite Naurisvuori, Ruovesi 04, x = 6866,20, y = 2518,98 14 Periodiitti - Peridotite Parospera, Ruovesi 02, x = 6877,58, y = 2500,82 15 Sarvivalkeperidotiitti - Hornblende peridotite Sarkijarvi, Kuorevesi 11, x = 6870,15, y = 16 Peridotiitti - Peridotite Sarkilahti, Kuorevesi 11, x = 6871,54, y = 2536,90 2535,76 Gabrot Gabroja on kartta-alueella itsenaisina intruusioina ja useina vaihtelevan kokoisina ja muotoisina pahkuina ja murskaleina (kuva 13) Yleisimmin niita kuitenkin on dioriittien ja ultraemaksisten kivilajien yhteydessa vahittain toisikseen vaihettuvina differentiaatteina Paikoin ne ovat happamampien syvakivien breksioimia Rakenteeltaan gabrot ovat hypidiomorfis-massamaisia ja variltaan vihreita tai ruskeahtavan vihreita Kartta-alueen gabrotyyppeja edustavat sarvivalkegabrot, pyrokseenigabrot, kummingtoniittipitoiset gabrot, Toivionjarven anortosiittierkauma ja Viitavuoren biotiittigabro Kuvassa 14 on gabrojen mineraalikoostumuksia plagioklaasi - pyrokseeni - sarvivalke diagrammissa Sarvivalkegabroja on mm Ruoveden Kirkkokankaalla ja Parosperassa (02) Toivionjarven ymparistossa (04) seka Lylyjarven lansipuolella Tummina mineraaleina niissa on kaikkialla sarvivalketta (2Va = 70-76, c A -(= 24 ) ja sen lisaksi vahan biotiittia (taulukko 3) Massamaisten sarvivalkerakeiden valeissa on seka levymaista etta liistakkeista plagioklaasia (An40_55) Kvartsia on vahan ja se on suurimmaksi osaksi pallomaista Hivenmineraaleina on apatiittia, kloriittia ja titaniittia seka kiisuja Mineraalien omamuotoisuusjarjestys on plagioklaasi - sarvivalke - biotiitti - kvartsi Vilppulan Lahnajarvella (08) gabro on rapautunut siten, etta siita on jaanyt jaljelle pallomaisia tai linssimaisia relikteja (kuva 15) Parosperan gabroalueella on myos pyrokseenipitoista gabroa Mineraalikoostu-
2 5 muksen lisaksi pyrokseenigabrot eroavat sarvivalkegabroista moos rakenteeltaan Ne ovat joko selvasti porfy--risia tai ofiittisia, harvemmin hypidiomorfisia Vilppulan Lillomaessa (06, x = 6886,16, y = 2514,04) ja Ruoveden Ilanhilammella (O-i, x = 6865,86,\, = 2516,70) on karkeaporfyyrista pyrokseenigabroa (kuva 16) Sen paamineraalit ovat augiitti, sarvivilke ja plagioklaasi (taulukko 3) S arvivalke muodostaa suuria (0,3-1,5 cm) poikiliittisia epahomogeenisia hajarakeita Plagioklaasi on laattamaista ja sulkee sisaansa kiven muita mineraaleja Augiitti on pyoristynytta ja hienorakeista Lehtisaaren (05) pyrokseenigabron rakenne on ofiittinen (diabaasimainen) Sen runsaana paamineraalina on liistakkeinen plagioklaasi (An,,), jossa on saarekemaisina sulkeumina tummia mineraaleja Klinopyrokseeni on augiittia (2V a = 70, ca Y = 35 ) Klinoamfiboli on heikosti vihertava3 tremolutti-aktinoliittia, jonka c A y = 26 Kivessa on alkuaan ollut oliviinia, koska serpentiinia on satunnaisina relikteina Vahainen kalimaasalpamaara osoittanee lievaa graniittiutumista Hypersteenipitoista, magnetiittirikasta gabroa on muun muassa Palojarven (12 ) kohdalla seka Kuoreveden Sarkivuorella (11 ) Gabron rakenne on selvasti ofiittinen ja sen pyrokseeni on varsin vleisesti uraliittiutunutta Hypersteenin ymparilla on hienosaloista viuhkamaista klinoamfibolia, biotiittia ja kloriittia Magnetiittirakeet ovat suuria ja repaleisia Niiden rakenne muistuttaa tnyrmekiittisi i Ku' 1 13 Pegmatiitti breksioi gabrc t, amfiboliittia ja hapanta gneissi Pig 1,3 Gabbro, amphibolite and acid gneiss, brecciated bp pegmatite granite Kivimaki, Kuorevesi 07, x = 6869,30, v = 2528,60 Valokuvannut B Sjoblom Photo
2 6 Alueen gabrojen rakenne on paikoin hairiintynyt kiteytvmisen jalkeen tapahtuneissa liikunnoissa siten, etta suurimpien mineraalirakeiden valiin on muodostunut hienorakeista granuloitunutta massaa ja paamineraalina oleva sarvivalke muodostaa pienia kasaurnia Plagioklaasi on vvbhykkeista ja sen anortiittirikas keskus on muuttunut epidootiksi ja serisiitiksi Biotiitti on osittain tai kokonaan kloriittiutunut Apliittigraniittijuonet leikkaavat monia naista gabroista muodostaen erimuotoisia verkostoja Pappilanlahden koillispuolella (02) on pork yrlsessa granodioriitissa kapea gabrolinssi Siina, kuten moos pienissa Lokkiluodon (12) ja Palojarven gabroissa (12), on sarvivalkkeen ja plagioklaasin (An ;, ) ) ohella myos kummingtoniittia (taulukko 3) Se on osaksi pienina kuitumaisina casein sateittiisina rakeina ja osaksi suurina, laattamaisina, vahvasti kaksostuneina, lanes varituominai, poikiliittisina rakeina yhdcssa sarvi- Px Kuva 14 Kartta-alueen gabroidit P - Px - Hbl (plagioklaasi - pyrokseeni - sarvivalke) diagrammissa Fag 14 Plagioclase - pyroxene - hornblende diagram (Streckeisen 1973 and 1974 ),,for the gabbroic rocks of the map-sheet area
2 7 s Kuva 15 Gabron pallorapautumista L<_ itta 12 cm Fig 15 Spheroidal weathering ofgabbro Tag 12 cm Lahnaj v1 Vilppula 08, x = 68?2,26, y = 2529,88 A'tloku' rout M Torssonen Photo Kuva 16 Porfvvrinen sarvivalkepyrokseenigabro Fig 16 Porphvritic hornblende-pyroxene gabbro Lillomaki, Vilppula 06, x = 6888,16, y = 2514,04 Valokuvannut H Halme Photo
2 8 Taulukko 3 Mantan kartta-alueen emaksisten syvakivien mineralogisia koostumuksia Table 3 Modes of the basic plutonic rocks in the Mdnttd map-sheet area 17 18 19 20 21 22 23 24 Plagioklaasi - Plagioclase 33,5 35,6 36,8 21,0 36,8 47,7 36,9 76,6 An (50) (55) (45) (45) (60) (35) (30) (55) Kvartsi - Quartz 3,4 5,4 2,1 0,8 Sarvivalke - Hornblende 51,3 57,9 40,0 36,4 23,7 28,7 32,1 8,6 Biotiitti - Biotite 11,5 + 16,0 9,7 8,5 14,0 24,3 Kalimaasalpa - Potash feldspar 0,8 1,3 Klinopyrokseeni - Clinopyroxene - - 27,5 Ortopyrokseeni - Orthopyroxene - - - - Kummingtoniitti - Cummingtonite - 28,3 Epidootti - Epidote + 0,8 + + + 1,5 4,6 Titaniitti - Sphene 0,8 + 3,2 0,4 1,7 Apatiitti - Apatite + + 2,0 1,9 0,6 1,0 + Kloriitti - Chlorite 2,6 + 1,4 0,4 4,2 Opaakit - Opaques 0,8 1,4 3,3 + 1,7 2,2 0,2 3,5 Aksessoriset - Accessories 0,3 0,1 0,5 0,3 + 0,6 0,4 0,4 17 Sarvivalkegabro - Hornblendegabbro Herajarvi, Ruovesi 03, x = 6884,00, y = 2501,20, 18 Sarvivalkegabro - Hornblendegabbro Rajalahti, Ruovesi 02, x = 6874,40, y = 2502,10 19 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Vissinsaari, Mantta 12, x = 6885,82, y = 2534,84 20 Pyrokseenigabro - Pyroksene gabbro Lillomaki, Vilppula 06, x = 6888,16, y = 2514,04 21 Kummingtoniittigabro - Cummingtonite gabbro Lokkiluoto, Mantta 12, x = 6885,32, y = 2534,74 22 Dioriitti - Diorite Parospera, Ruovesi 02, x = 6878,34, y = 2500,62 23 Dioriitti - Diorite Raminki, Ruovesi 02, x = 6873,26, y = 2501,14 24 Anortosiitti - Anorthosite Toivionjarvi, Ruovesi 04, x = 6864,82, y = 2517,66 valkkeen kanssa Stewartin (1947) mukaan kummingtoniitin esiintyminen gabroluokan kivessa yhdessa sarvivalkkeen kanssa on osoitus siita, etta sarvivalke on nuorempaa kuin kummingtoniitti ja on syntynyt kummingtoniitin reagoidessa anortiitin kanssa Vorman (1972) mukaan Viipurin rapakiven kontaktiaureolin pyrokseenigranodioriitissa esiintyva kummingtoniitti, jota han pitaa ortopyrokseenin pseudomorfina, on kiteytynyt varsin kuivissa olosuhteissa Toisaalta kummingtoniitti voi Vorman kasityksen mukaan olla myos primaarista Samantyyppista kontaktin vaikutuksesta syntynytta kummingtoniittipitoista pyrokseenigranodioriittia on myos Lylyjarven graniitti-intruusion ymparilla Asultaan kummingtoniittigabro on epahomogeenisempaa kuin muut gabrot Se on suhteellisen vaaleaa, mutta tummat mineraalit muodostavat suuria epamaaraisia taplia Toivionjarven koillispuolella (04) sijaitsevassa sarvivalkegabrossa on suuri anortosiittierkauma Kivi on vaaleaa, karkearakeista ja koostuu paaasiallisesti plagioklaasista (An55) 7onkin verran on myos sarvivalketta, epidoottia, kloriittia ja kiisuja (taulukko 3) Plagioklaasi on omamuotoista ja sisaltaa muuttumistuloksina kapeita muskoviittiraitoja Sarvivalke on hajanaisina, suurehkoina, seulamaisina, osittain kloriittiutuneina rakeina Vilppulan Viitavuorella (11, x = 6872,70, y = 2531,10) ja Palojarven (12, x = 6884,62, y = 2536,96) sarvivalkegabron yhteydessa on suppealla alueella oma-
2 9 Kuva F Biotiitti3, bro, j(--- 1-5 cm :n pituisia biotuttisaloja 1,inssinsuojuksen halkaisija 52 mm Fig 177 l3iotite g(rbbro shooing plate-like, 1-5 cm long aggregates of biotite Diameter of the lens cover 52 mm \-'iitavuori, Vilppula 11, x = 68'2,70, y = 2531,10 Valokuvaiinut M Torssonen Photo laatuista biotiittigabroa Kivi on mustanpunaruskea ja sen pinnassa erotntu selvasti 1-5 cm pituisia, kapeita, mustia biotiittisaloja, jotka antavat koko kivelle erikoisen porkvvrisen asun (kuva 17 ) Mikroskoopilla nahdaan, etta biotiitti on osaksi hienorakeisina, osaksi 2-4 cm :n pituisina ja noin 2 mm :n paksuisina, poikiliittisina, pitsimaisina hajarakeina (lacy-texture) (kuva 18), jotka sisaltavat plagioklaasi-, sarvivalke-, kvartsi- ja hivenmineraalisulkeumia Paamineraaleina on biotiitin ohella omanl a toista, Iiistakkeista plagioklaasia ja klinoamfibolia Plagioklaasi sisaltaa myrmekiittista kalimaasalpaa Lisaksi kivilajissa on vahan kvartsia ja hivenmineraaleina karkeata turmaliinia, apatiittia, reliktista hypersteenia, karbonaattia, zirkonia ja opaakkeja mineraaleja Taulukossa 9 on gabrojen kemiallisia koosturnuksia Dioriitit Dioriittia on koko kartta-alueella viela vahemman kuin muita emaksisia syvakivilajeja Paaosa dioriittipahkuista on peruskartta-alueilla 02, 08 11 ja 12 Ne liittvvat alu-
30 Kuva 18 Mikrovalokuva kuvan 17 biotiittigabrosta Nikolit = Bi = biotiitti, A = klinoamfiboli Fig 18 Photomicrograph of the biotite gabbro shown in Fig 17 Nic _ Bi = biotite, A = clinoamphibole Valokuvannut J Keskinen Photo een muihin emaksisiin ja ultraemaksisiin kivilajeihin ja ne on merkitty kallioperakarttaan samalla varilli kuin gabrot Dioriitit ovat homogeenisia, suhteellisen tasarakeisia, suurimmaksi osaksi suunnittumattomia syvakivilajeja Keurussaarella ja Vaha-Riihisaarella (12), seka Ruoveden Purtun etelapuo1e11a (02) on kuitenkin myos suunnittunutta dioriittia Rakenne on tavallisesti hypidiomorfinen tai blastohypidiomorfinen, kuten Rynkajarven seudulla Rajalahden (02) dioriitissa on poikkeuksellisesti havaittu myos ofiittista rakennetta Dioriitin paamineraalit ovat tavallisesti sarvivalke, plagioklaasi ja biotiitti (taulukko 3) Kvartsin maara vaihtelee, mutta on aina vahemman kuin 6 % Kivessa on lisaksi vahan kalimaasalpaa, titaniittia, epidoottia, apatiittia, karbonaattia ja kiisuja seka sekundaarisina mineraaleina kloriittia ja serisiittia Purtun (03) dioriitissa on lisaksi vahan kummingtoniittia Dioriittien plagioklaasi on varsin omamuotoista ja kirkasta Anortiittipitoisuus vaihtelee An30-4s Sarvivalke on epahomogeenista ja rakeiden keskus on tavallisesti vaaleampi kuin reunat Myos taplikasta epahomogeenisuutta on havaittu Taplat ovat paikoin ymparistoaan vaaleampaa sarvivalketta ja paikoin kummingtoniittia Purtun (03) dioriitissa sarvivalke on risaisina, salomaisina rakeina Kvartsi on hienorakeista ja muodostaa venyneita, granuloituneita, mosaiikkimaisia pallosia Paljaalla silmalla dioriitit erottuvat kvartsidioriiteista ja tona-
3 1 liiteista vain tummemman varinsa perusteella Vaikka dioriitit ovat muuten homogeenisia, niissa on paikoin, kuten Ruoveden Purtussa (03), soikeita tai pisaranmuotoisia emaksisia sulkeumia seka graniitti- ja pegmatiittijuonia Taulukossa 9 on eraan dioriitin kemiallinen koostumus Kvartsidioriitit ja granodioriitit Kvartsidioriitit ja granodioriitit muodostavat paaosan alueen kaikista syvakivilajeista ja vii puolet koko kartta-alueen kallioperasta Kvartsi- ja granodioriitit on kallioperakarttaan merkitty samalla varilla, koska niiden erottaminen toisistaan maastossa on erittain hankalaa Ainoastaan porfyyrinen granodioriitti on erotettu muista tyypeista punaisilla paallemerkinnoilla Kvartsidioriitti muodostaa usein intrusiivikontakteja liuskemuodostumia vasten aiheuttaen niihin konformia migmatiittiutumista tai tunkeutuen niihin vaihtelevan paksuina juonina tai pienina intruusioina Kvartsidioriitti lavistaa paikoin linsseina tai kielekkeina myos gabroja Kvartsidioriitti on yleensa keskikarkeaa, ja hyvin heikosti suunnittunutta Paamineraaleina on plagioklaasia (An ;,, ), seka keskenaan lahes yhta paljon kvartsia ja biotiittia Kivessa on tavallisesti mybs melko paljon tummanvihreaa sarvivalketta (taulukko 4) Kalimaasalpaa on melkein vksinomaan erikokoisina suotaumina plagioklaasissa llivenmineraaleina on melko karkearakeista apatiittia, omamuotoista titaniittia, epidoottia, zirkonia ja opaakkeja mineraaleja seka muuttumistuloksina prehniittia, kloriittia, serisiittia ja karbonaattia Plagioklaasissa on vyohykerakennetta ja kvartsi on tavallisesti aaltosammuvaa Plagioklaasirakeiclen ymparilla on satunnaisesti myrmekiittia Hivenmineraaleina on melko karkearakeista apatiittia, omamuotoista titaniittia, epidoottia, zirkonia ja opaakkeja mineraaleja seka muuttumistuloksina prehniittia, kloriittia, serisiittia ja karbonaattia Plagioklaasissa on vyohykerakennetta ja kvartsi on tavallisesti aaltosammuvaa Plagioklaasirakeiden mparilla on satunnaisesti mvrmekiittia Sv vajarven seudulla (10) on karkeaa, hiotiittirikasta kvartsidioriittia (taulukko 4, anal 21 ja 28) Markunsaaren (01) kvartsidioriitin (taulukko 4 ) sarvivalkkeessa on reliktista augiittia Kvartsidioriittien rakenne on hypidiomorfinen, harvemmin ruhjeinen tai granoblastinen Keskimaarainen raekoko on 0,5-5 nmm Plagioklaasi ja kvartsirakeet ovat joissakin tyypeissị muita mineraalirakeita kookkaampia Kallioperakarttaan kvartsi- ja granodioriitiksi merkittyjen kivilajien koostumusvaihtelu ulottuu paikoin tonaliittiin (Streckeisen 1973, 1974) Se sisaltaa huomattavasti enemman kvartsia kuin kvartsidioriitti ja sen plagioklaasin anortiittipitoisuus on jonkin verran alhaisempi kuin kvartsidioriitin Kvartsidioriitti vaihettuu granodioriitiksi tavallisimmin ilman selvaa rajaa Paikoin
3 2 Taulukko 4 Mantan kartta-alueen emaksisten syva- ja juonikivien mineralogisia koostumuksia Table 4 Modes of the basic plutonic and dike rocks in the Mhnttk map-sheet area 25 26, 27 28 29 30 31 32 Plagioklaasi - Plagioclase 53,3 53,2 39,9 44,3 51,0 54,7 49,4 41,1 An (32) (32) (35) (35) (20) (50) (45) (50) Kvartsi - Quartz 17,0 27,8 22,2 10,2 31,4 1,6 2,3 Sarvivalke - Hornblende 7,7 6,6 11,9 22,6 12,4 13,0 39,1 Biotiitti - Biotite 12,3 12,0 22,5 17,8 7,1 6,5 18,9 12, - Kalimaasalpa - Potash feldspar 3,0 + 0,4-9,0 - - Klinopyrokseeni - Clinopyroxene 4,8 - - - 5,6 Ortopyrokseeni - Orthopyroxene 19,4 Muskoviitti - Muscovite + + + + 1,0 + 10,5 Epidootti - Epidote 0,6 - - + Titaniitti - Sphene + + 1,3 2,5 Apatiitti - Apatite + + 0,8 1,4 1,9 0,2 0,8 Kloriitti - Chlorite + + + 0,3 + 1,l Opaakit - Opaques 0,8 0,2 0,8 1,2 3,2 2,4 2,9 Aksessoriset - Accessories 0,5 0,2 0,2 + 0,2 0,3 25 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Markunsaari, Ruovesi 01, x = 6861,50, y = 2500,40 26 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Vahaniemi, Vilppula 05, x = 6879,30, y = 2517,32 27 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Pihlaisto, Kuorevesi 10, x = 6862,85, y = 2438,30 28 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Syvajarvi, Kuorevesi 10, x = 6865,94, y = 2535,38 29 Tonaliitti - Tonalite Myllymaki, Vilppula 09, x = 6885,60, y = 2524,62 30 Hypersteenidiabaasi - Hypersthene diabase Lahnajarvi, Vilppula 11 x = 6872,46, y = 2530,14 31 Pyrokseenidiabaasi - Pyroxene diabase Paskolampi, Vilppula 11, x = 6872,28, y = 2530,20 32 Metadiabaasi - Metadiabase Toivionjarvi, Vilppula 08, x = 6875,54, y = 2528,32 vaihettumiseen liittyy graniittiutumista, joka ilmenee kalimaasalpahajarakeina, jolloin kivilajia nimitetaan porfyyriseksi granodioriitiksi Jos hajarakeita on runsaasti, saattaa kokonaiskoostumus olla graniittinen, vaikka perusmassa on kvartsidioriittia Porfyyristen granodioriittien lisaksi kartta-alueella on tasarakeisia granodioriitteja Ne ovat koostumukseltaan samanlaisia ja esiintyvat samoilla alueilla edustaen nain ollen vain saman magman erilaisia kiteytymia Todennakoisesti granodioriittimuunnokset ovat kiteytyneet seuraavassa jarjestyksessa : 1) porfyyrinen granodioriitti, jossa on hajarakeina plagioklaasia, 2) tasarakeinen granodioriitti, 3) porfyyrinen granodioriitti, jossa on hajarakeina kalimaasalpaa Ensiksi mainittu on tavallisesti melko karkearakeista Plagioklaasi muodostaa 0,5-3,5 cm :n lapimittaisia kulmikkaita, suorakaiteen muotoisia porfyyrisia hajarakeita (kuva 19) Viimeksi kiteytynytta tyyppia taas luonnehtivat hiukan pyoristyneet kalimaasalpahajarakeet Granodioriitit ovat yleensa harmaita, mutta punertaviakin muunnoksia on Mineraalikoostumus vaihtelee, mutta paamineraalien runsausjarjestys on lakes kaikissa plagioklaasi, kalimaasalpa, kvartsi ja biotiitti Maaraltaan vaihtelevia lisaaineksia ovat sarvivalke ja hypersteeni (taulukko 5) Hivenmineraaleina on titaniittia, epidoottia, serisiittia, kloriittia, karbonaattia, zirkonia, magnetiittia ja hematiittia Tasarakeinen tyyppi on mikrorakenteeltaan hypidiomorfista, muut tyypit porfyyrisia Plagioklaasirakeita ym-
3 3 Kuva 19 Porfvvrinen granodioriitti Fig 19 Porphpritic granodiorile Rongonjarvi Vilppula 08, x = 68?1,3i, v = 2521,36 Valokuvannut E Halme Photo pardi tavallisesti rnvrmekiittikeha Muurilaastirakenne, seka kahclen generaation kvartsi ovat granodioriitille luonteenomaisia Plagioklaasin anortiittipitoisuus on 25-35 % Hypersteenipitoista granodioriittia on kapeana hajanaisena kontaktiaureolina Lvlyjarven (?, 10) graniitin ymparilla, kartta-alucen kaakkoiskulmassa Kivi on likaisen ruskehtavaa, ja sen rakenne on hypicliomorfinen, lievasti kataklastinen Plagioklaasi (An,,,) on varsin kirkasta ja sisaltaa vahan antipertiitti i Kalimaasalpa on osaksi suurehkoina porfyrohlasteina, osaksi pienempina rakeina Plagioklaasin ja kalimaasalvan rajoilla on runsaasti mvrmekiittia Kvartsi on vierasmuotoista Ortopvrokseeni muistuttaa koostumukseltaan ja optisilta ominaisuuksiltaan enstatiittia (2V on suuri) Hvpersteenin vmparilla on kelvfiittinen keha, joka koostuu varittomasta kummingtoniitista, kloriitista ja paikoin sarvivalkkeesta Taulukossa 5 on esitetry Liesjarven (Iso-Lieden) hvpersteenigranodioriitin mineraalikoostumus Suluslahclen ja Seppalajarven (05, 08) valilki on soikea, biotiittigneissin reunustama alue porfyvrista granodioriittia Se nakvy selvasti kartakkeessa (kuva 20), jossa on esitetty kartta-alueen tarkeimmat tektoniset suunnat Kuvasta nahdaan myos etta Tammikosken - Pihlaiston murrosvvohvke (A) leikkaa granodioriitti-intruusion koillisosaa Mustalahden pohjoispuolella (02) oleva porfyxrinen granodioriitti sisaltaa tavan-
3 4 Kuva 20 Mantan kartta-alueen tirkeimrnat havaitut ja morfologian perusteella oletetut tektoniset suunnat A = Tammikoski - Pihlaisto murrosvvohvke B = Suluslahden port yrinen granodioriitti C = Lvlyjarven graniitti-intruusio M = Mvloniittia Fig 20 Principal shearing zones and morphological lineaments within the Mantta mapsheet area A = T ammikoski - Pihlaisto shear zone B = The porphyritic granodiorite of Suluslahti C = The Lylyjarvi granite intrusion lit = all lonite omaisten paamineraalien lisaksi runsaasti titaniittia Pienet tummanruskeat omamuotoiset kiteet nakv vat moos paljain silmin Mustajarven ja Alasen Herajarven valissa (03, x = 6882,40, v = 2501,52) on silmagneissimaistu granodioriittia, jossa on kapeita liuskeisuuden suuntaisia graniittiutuneita amfiboliittisuikaleita Luonteenomaisen ulkonaon tulle paragneissille antavat kuitenkin graniittiutumalla syntyneet kalimaasalpaovoidit, joiden ympari taipuneet biotiittisuomut antavat tulle svnkinemaattiselle kivilajille silmugneissimaisen rakenteen
3 5 Taulukko 5 Mantan kartta-alueen happamien syvakivien mineralogisia koostumuksia Table 5 Modes of the acid plutonic rocks in the Mdnttd map-sheet area 33 34 35 36 37 38 39 40 Kvartsi - Quartz 20,9 21,2 21,2 30,1 11,6 25,9 30,0 Plagioklaasi - Plagioclase 37,9 36,8 40,2 29,5 54,5 39,5 26,0 43,0 (30) (20) (15) (5) 11,0 24,5 19,5 18,0 An Kalimaasalpa - Potash feldspar (28) 21,9 (20) 26,2 (35) 21,5 (28) 23,8 Sarvivalke - Hornblende 6,1 6,3 - Biotiitti - Biotite 17,3 6,7 8,0 14,0 9,5 17,4 - Ortopyrokseeni - Orthopyroxene 7,5 Kummingtoniitti - Cummingtonite 4,5 Epidootti - Epidote 1,0 2,7 1,6 0,2 0,8 12,3 Titaniitti - Sphene + 0,4 1,0 + + Apatiitti - Apatite + + + 0,3 + + + Muskoviitti - Muscovite + + + 0,8 + 4,9 Kloriitti - Chlorite 1,1 + + 0,3 + + 9,7 24,1 Opaakit - Opaques + + 0,3 0,2 1,1 0,8 2,0 Aksessoriset - Accessories 0,5 0,3 0,5 + + 1,7 0,4 0,6 (Iskos 8,7) 33 Granodioriitti - Granodiorite Jaminkipohja, Ruovesi 01, x = 6866,00, y = 2504,68 34 Granodioriitti - Granodiorite Kaakkolampi, Ruovesi 02, x = 6870,66, y = 2509,10 35 Granodioriitti - Granodiorite Sipiria, Ruovesi 03, x = 6889,46, y = 505,00 36 Granodioriitti - Granodiorite Nalkamaki, Vilppula 08, x = 6872,00, y = 2528,70 37 Hypersteenigranodioriitti - Hypersthene granodiorite Liesjarvi, Kuorevesi 10, x = 6864,94, y = 2532,40 38 Kvartsimonzoniitti - Quartz monzonite Lillolampi, Vilppula 06, x = 6888,90, y = 2513,14 39 Hapan breksia - Acid breccia Kalhojoki 07, x = 6867,24, y = 2527,25 40 Epidootti-albiittikivi - Epidote albite rock Iljanlahti, Kuorevesi 10, x = 6867,42, y = 2539,92 Kvartsidioriittien tapaan ovat granodioriittialueetkin tavallisesti reunaosiltaan suunnittuneita, mutta keskelta massamaisia Granodioriiteissa on paikoin runsaastikin erilaisia emaksisten ja suprakrustisten kivien sulkeumia ja suikaleita Vilppulan Lillolammella on koostumukseltaan granodioriitteja muistuttavaa kvartsimontsoniittia (taulukko 5) Taulukossa 10 on kvartsi- ja granodioriittien kemiallisia koostumuksia Vilppulan Kurkijarven (ent Loytanajarvi) Vennanlahden pohjoispaasta (09) loydettiin vuonna 1947 lohkare pallokvartsidioriittia (kuva 21) Pallot ovat lapimitaltaan 7-12 cm ja monet niista ovat vahvasti syopyneita Simonen (1950) on julkaissut seikkaperaisen kuvauksen lohkareesta, josta osa on Helsingin yliopiston kivimuseossa ja osa Geologian tutkimuskeskuksen kivimuseossa Graniitit, pegmatiitit ja apliitit Graniitteja on runsaasti laajoina, yhtenaisina alueina Huomattavimmat niista ovat Lylyjarven (07, 10), Jaminginselan (01,02), Vittasniemen (02, 03), Toivionjarven - Vaarinjarven (04) ja Suutarinselan (09, 12) graniittialueet Lisaksi graniittia on kapeina kielekkeina Tallusselan (02, 05) luoteispuolella, Kuivajarven (04) ymparistossa, Ma-
36 Kuva 21 Helsingin yliopiston Geologian laitoksella oleva pallokivilaatta 1/4 luonnollisesta koosta Fig 21 A slab of orbicular rock in the Geological Institute of the University of Helsinki 114 nat size Kurkijarvi (Loytanajarvi), Vilppula 09, x - 6889,30, y = 2520,10 Valokuvannut J Keskinen Photo jaselan etelapuolella (05) suprakrustisten kivien ymparoimana ja Suluslahden (08) itapuolella Juonina ja pienina alueina graniittia on muuallakin melko yleisesti Kallioperakarttaan on merkitty seuraavat graniittimuunnokset : tasarakeinen graniitti, porfyyrigraniitti ja karkea porfyyrigraniitti Graniittien kontaktit ovat monin paikoin vahittaisia Se on havaittavissa erityisesti porfyroblastisten granodioriittien ja graniittien valilla Kalimaasalpaporfyroblastien maara lisaantyy granodioriiteissa vahitellen, kunnes kivilaji on kokonaiskoostumukseltaan graniittista, vaikka granodioriittinen perusmassa saattaa viela olla tunnistettavissa Graniiteissa on monin paikoin dioriitti- ja gabromurskaleita seka granodioriittijaanteita Poikkeuksen tekevat kartta-alueen kaakkoisosan Lylyjarven karkearakeinen porfyyrigraniitti ja koillisosan tasarakeinen Makelanvuoren - Niemenkylan graniitti Niiden kontaktit ovat varsin teravat ja niissa ei juuri ole havaittu muiden kivilajien fragmentteja Kuvassa 22 on Mantan kartta-alueen granitoideja A - P - Q - diagrammissa Jaminginselan graniitti on lahes kauttaaltaan vaalean punaruskeaa, melko karkeara-
3 7 keista ja lievasti kataklastista Ruhjeisuus ilmenee selvimmin biotiitissa, joka on deformoitunutta ja sisaltaa muuttumistuloksia Myos albiittisessa plagioklaasissa (An10 ) on suuria deformaatiossa syntyneita murtumisrakoja Vanhemman generaation kvartsi on selvasti ruhjeista ja voimakkaasti aaltosammuvaa, kun taas uudestikiteytynyt kvartsi on lahinna mosaiikkimaisina pallosina Kalimaasalpa on suurina laattamaisina rakeina, joissa on liekkipertiittia Taulukossa 6 on esitetty jaminginselan (Paariamminlahti) ja Kautun kanavan graniitin mineraloginen koostumus Mustalahden ja Tyrninkylan valissa olevassa graniittivyohykkeessa on hybridista lihanpunaista epidoottigraniittia, jossa epidootti on paaasiallisesti kapeina leikkaavina juonina Plagioklaasi on albiittista (An 5 _ 10 ) Albiitin ja epidootin ohella kivessa on jonkin verran kloriittia ja prehniittia (taulukko 6) Epidootti ja kloriitti muodostavat luiroja, jotka antavat kivilajille myloniittimaisen ulkonaon Iljanlahden seudulla on hienorakeista epidoottialbiittikivea, jossa on lisaksi runsaasti kloriittia (taulukko 5) Vittasniemen graniitti Mustaselan pohjois- ja etelarannalla (03) on rakenteeltaan L 60 Graniitti A Granite B Granodioriitti Granodiorite C Ton aiiltti ti Tonal ite Kvartsimontsodioriitti Quartz monzodiorite E Kvartsidioriitti Quartz diorite F Diorite Dioriitti G Montsodioriitti Monzodiorite IAU Kuva 22 Kartta-alueen happamia ja intermediaarisia syvakivia APQ (alkalimaasalpa - plagioklaasi - kvartsi) diagrammissa Fig 22 Alkali feldspar -plagioclase - quartz diagram for the acid and intermediate plutonic rocks (Streckeisen 1973, 1974) of the map-sheet area
38 Taulukko 6 Mantan kartta-alueen happamien syvakivien mineralogisia koostumuksia Table G Modes of the acid plutonic rocks in the Manttd map-sheet area 41 42 43 44 45 46 47 48 Kvartsi - Q uartz 29,3 27,3 32,7 35,7 38,5 26,9 30,6 18,8 Plagioklaasi - Plagioclase 29,3 27,4 24,2 29,6 20,2 29,4 23,1 29,3 An (10) (20) (20) (32) (10) (10) (10) (20) Kalimaasalpa - Potash feldspar 32,6 32,5 36,5 23,2 20,5 41,0 19,8 35,1 Sarvivalke - Hornblende 3,1 Biotiitti - Biotite 4,0 1,8 5,1 6,6 1,5-13,9 Ortopyrokseeni - Orthopyroxene + + 0,7 + 13,3 + + + Kummingtoniitti - Cummingtonite 0,8 0,4 0,6 0,6 21,8 Epidootti - Epidote + - 6,9 + 0,7 Titaniitti - Sphene + + + + + + 0,3 Apatiitti - Apatite 7,5 0,7 Muskoviitti - Muscovite 1,5 + + + + 2,7 1,2 Kloriitti - Chlorite 0,6 Opaakit - Opaques 2,5 0,6 + + + 0,3 + Aksessoriset - Accessories + + 0,2 0,3 0,5 0,3 0,7 41 Graniitti - Granite, Paarlamminlahti Ruovesi 02, x = 6872,00, y = 2500,86 42 Graniitti - Granite Kautun kanava, Ruovesi 02, x = 6872,20, y = 2506,36 43 Granite - Granite Reetunahonmaki, Mantta 09, x = 6885,46, y = 2529,46 44 Graniitti - Granite Paratiisinvuori, Ruovesi, 04, x = 6863,80, y = 2514,50 45 Granaattigraniitti - Garnet-bearing granite Sarkijarvi, Ruovesi 07, x = 6868,38, y = 2528 ;44 46 Apliittigraniitti - Aplite granite Majaniemi, Vilppula 08, x = 6877,54, y = 2522,44 47 Epidoottigraniitti - Epidotegranite Tyrninkyla, Ruovesi 02, x = 6873,26, y = 2501,32 48 Porfyroblastinen graniitti - Porphyroblastic granite Tuhrusjarvi, Vilppula 05, x = 6875,14, y = 2519,30, porfyyrista Se sisaltaa runsaasti mikrokliinia ja kvartsia Mikrokliinihajarakeissa on paikoin munuaismaisia, pigmentin ja saussuriitin samentamia, sateittaista, myrmekiittista kvartsia sisaltavia plagioklaasirakeita Korpulaniemella (03) graniitti on lievasti ruhjeista ja sisaltaa runsaasti sarvivalketta, epidoottia ja sekundaarista kloriittia Plagioklaasin anortiittipitoisuus vaihtelee valilla An 20 _ 21, Hivenmineraaleina on apatiittia, titaniittia, zirkonia ja opaakkeja mineraareja Ruoveden Salonsaaren (03) graniitti muistuttaa Lylyjarven - Koppelojarven rapakivimaista graniittia Toivionjarven ja Vaarinjarven valisella graniittialueella (04) on runsaasti gabro- ja amfiboliittimurskaleita Lisaksi siella on suurehkoja granodioriittiosueita ja -sulkeumia Alueen pohjoispaassa on suuri muodoltaan liekkimainen gabroalue, jota graniittijuonet lavistavat Alueen graniitti on Paratiisinvuorella keskirakeista, vaalean punaista ja mikrorakenteeltaan hypidiomorfista Sen mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 6 Mantan pohjoispuolella (09, 12) on laaja graniittialue, joka jatkuu idassa Jamsan kartta-alueen puolelle Graniittia ymparoivat grano- ja kvartsidioriitit paitsi pohjoisessa, missy se rajoittuu lahes fylliittisiin, osaksi myloniittisiin ja serisiittirikkaisiin liuskeisiin Graniitin raekoko vaihtelee karkearakeisesta keskirakeiseen, mutta suurin osa on keskirakeista Yleissavyltaan punaisesta kivesta biotiitti erottuu pienina mustina tapli-
39 na I imineraalit ovat pertiittipitoinen mikrokliini, plagioklaasi (An,,,), kvartsi ja biotiitti (taulukko 6) Lisana on hiernan muskoviittia, epidoottia, apatiittia, zirkonia ja opaakkeja mineraaleja Rakenne on hypidiomorfinen ja paamineraalien omamuotoisuusjarjestys plagioklaasi - kalimaasalpa - biotiitti - kvartsi Kartta-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Lvlvjarven karkeaporfyyrinen graniitti poikkeaa sely isti muista alueen graniiteista Se Ia istaa vtnparistonsa liuskeita ja svv6- kivia ja muistuttaa rakenteeltaan ja koostumukseltaan Etela-Suomen pienia postorogeenisia graniitteja (vrt Sederholm 1926, 1934, Kaitaro 1953, Harme 1959 ja Bergman Kuva 23 Rapakivimainen porfh rigraniitti Laatta 12 cm Fig 23 Rapakii'i-like porph ), riticgr(inite Tag 12 cm Liesjarvi (Iso-Liesi), Juupajoki 10, x = 6864,22, y = 2531,36 Valokuvannut B Sjohlom Photo
4 0 1986) Lisaksi se rapautuu (kuva 23) kuten rapakivet Sen radiometrinen ika, 1882 ± 19 Ma (maaritetty samalta graniittialueelta, mutta Oriveden kallioperakarttalehden puolelta, GTK :n l ab no A952, Koppelojarvi, Juupajoki) on kuitenkin selvasti vanhempi kuin rapakivien ja Etela-Suomen pienten postorogeenisten graniittien ika (Vaasjoki 1977, Welin et a11983, Patschett ja Kouvo 1986) Paikoitellen se sisaltaa hyvin runsaasti 1-3 cm lapimittaisia kalimaasalpaovoideja (kuva 23) Monien ovoidien ymparilla on parin millimetrin paksuinen plagioklaasivaippa Lylyjarven graniitin paamineraalit ovat mikrokliini, plagioklaasi (An20-25), kvartsi, biotiitti ja sarvivalke (taulukko 7) Hivenmineraaleina on epidoottia, titaniittia, apatiittia, kloriittia, kiisuja ja zirkonia Paikoin karkeata porfyyrigraniittia lavistavat kapeat, korkeintaan parinkymmenen senttimetrin paksuiset apliittijuonet (kuva 24) Juonina ja osueina on myos hienorakeista porfyyrista graniittia Eraassa paljastumassa Liesjarven (Iso-Lieden) etelarannalla (10, x = 6864,50, y = 2531,60) on havaittu noin metrin leveydelta paakivilajia huomattavasti karkeampirakeista muunnosta, joka on muuten rakenteeltaan ja koostumukseltaan ymparoivan kivilajin kaltaista Muunnosten valinen kontakti on suoraviivainen ja verraten terava Toinen kontakti ei ole nakyvissa Kivi lienee jonkinlainen karkean porfyyrigraniitin pegmatiittinen muunnos Graniittiplutonin reunaosissa on hajanainen, paikoin graniittiporfyyria muistuttava kontaktivyohyke, jossa hienorakeisessa perusmassassa on runsaasti 0,5-3 cm :n pituisia, kapeahkoja kalimaasalpahajarakeita Intruusio on myos aiheuttanut kontaktimetamorfoosia ymaroivissa kivilajeissa Pegmatiittia on kartta-alueen kivilajeissa vaihtelevan levyisina juonina ja pesakkeina, jotka etenkin suonigneisseissa saattavat olla varsin tasalaatuisia Niiden tasmallisen mineraalikoostumuksen maarittaminen on karkearakeisuuden vuoksi melko vai- Taulukko 7 Mantan kartta-alueen happamien syvakivien mineralogisia koostumuksia Table 7 Modes of the acid plutonic rocks in the Manttd map-sheet area 49 50 51 52 53 Kvartsi - Quartz 17,3 21,7 21,7 17,5 22,2 Plagioklaasi - Plagioclase 19,2 23,3 29,8 25,4 32,2 An (25) (25) (20) (25) (20) Kalimaasalpa - Potash feldspar 48,9 42,1 43,8 37,4 37,1 Sarvivalke - Hornblende 5,6 2,6 0,5 14,0 0,7 Biotiitti - Biotite 7,1 8,1 3,4 4,7 6,4 Muskoviitti - Muscovite + + - + Epidootti - Epidote + + + - 0,4 Titaniitti - Sphene 1,1 0,6 + + 0,7 Apatiitti - Apatite 0,4 0,5 0,3 0,2 0,2 Kloriitti - Chlorite + + + + Opaakit - Opaques 0,2 1,1 0,2 0,8 + Aksessoriset - Accessories 0,2 + 0,3 + + 49 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi-like granite Hulipas, Juupajoki 07, x = 6863,78, y = 2528,92 50 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi-like granite Hulippaanjarvi, Juupajoki 07, x = 6862,40, y = 2528,92 51 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi-like granite Sahajoki, Juupajoki 07, x = 6860,45, y = 2526,32 52 Porfyyrinen graniitti - Porphyritic granite lso-lylyjarvi, Juupajoki 07, x = 6863,20, y = 2526,10 53 Porfyyrinen graniitti - Porphyritic granite Liesjarvi, Juupajoki 10, x = 6864,26, y = 2531,95
4 1 Kuva 24 Moroutunutta rapakivimaista porfyyrigraniittia, jota leikkaa rapautumaton apliittigraniittijuoni Laatta 12 cm Fig 24 Disintegrated, rapakivi-like granite, cut by a dyke of aplite granite Tag 12 cm Launionvuoret, Kuorevesi 10, x = 6861,22, y = 2536,93 Valokuvannut B Sjoblom Photo keaa, mutta paaosa lienee yksinkertaisia graniittipegmatiitteja, joiden paamineraalit ovat mikrokliini, plagioklaasi, kvartsi, biotiitti ja muskoviitti Kalimaasalpayksilot ovat lapimitaltaan jopa 10 cm, plagioklaasiyksilot (An 20 ) siita vain noin puolet Pegmatiittijuonet leikkaavat muita kivilajeja, paitsi alueen emaksisia juonikivia ja ovat niin ollen alueen nuorimpia Usein juonissa nakyy pienia vasen- tai oikeakatisia siirroksia Nalkamaella (08) on suonigneissimaisessa kiillegneississa osueina muskoviittirikasta granaattipegmatiittia, jossa on noin 2 cm :n lapimittaisia omamuotoisia almandiinikiteita Apliittigraniitti ei sanottavasti poikkeaa tasarakeisesta graniitista, mutta on kuitenkin sita hienorakeisempaa Siina on yleiesti pienia granaattiporfyroblasteja Punainen tai punertava vari on apliittigraniiteille tyypillista, mutta myos vaaleanharmaita muunnoksia on Keskimaarainen raekoko vaihtelee 0,4 : std 1,5 mm :iin Rakenne on yleensa granoblastinen ja suunnittumaton Joissakin tyypeissa on hypidiomorfisia piirteita Paamineraalit ovat ristikkorakenteinen mikrokliini, melko kirkas, omamuotoinen plagioklaasi (An10-20) seka kvartsi (taulukko 6) Lisaksi on vahaisia maaria biotiittia, muskoviittia, kloriittia, almandiinia, titaniittia, apatiittia, epidoottia ja malmimineraaleja
4 2 Kuva 25 Pallokivea muistuttava graniittimuunnos Laatta 8 cm Pig 25 Proto orbicules in a granitic rock lag 8 cm Kuoreniemi, Vilppula 11, x = 6874,76, v = 2530,76 Valokuvannut 1 Laiti Photo Taulukossa 10 on graniittien kemiallisia koosturnuksia Vilppulan Kuoreniemelta (11) loyclettiin kallioperakartoituksen yhteydessa vuonna 1969 pallogranuttia muistuttavaa kivilajia Esiintym i on noin 2 metric korkea ja 8 metric pitka jyrkanne ja se sijaitsee migmatiittisen, amfiboliittisia vilikerroksia sisiltavan kiillegneissimuoclostuman keskella, jota ymparoi osaksi graniittiutunut kvartsidioriitti Pallot ovat paikoin hvvin epamaaraisesti vyohykkeisia Paljastumalla on muuttumiswohykkeita, joissa pallot ovat haamumaisia ja vyohvkkeita, joissa on selvasti erottuvia palloja tummassa, hienorakeisessa gneissimaisessa perusmassassa (kuva 25) Paljastuman molemmissa paissa kivi vaihettuu karkearakeiseksi, massamaiseksi graniitiksi, jossa on niukasti tummia sulkeumia Pallot ovat lapimitaltaan 10-15 cm, monet vahan litistyneita, jopa epamaaraisen muotoisia Kokonaiskoostumukseltaan ne ovat melko leukokraattisia Pallojen valinen, hienorakeinen perusmassa koostuu kvartsista, plagioklaasista (An b,_- ;) ja biotiitista Hivenmineraaleina on titaniittia, zirkonia, apatiittia ja opaakkeja mineraaleja Pallojen ulomman kehan koostumus on samanlainen kuin perusmassan Ulkokehan ja sisaosan valinen raja on epamaarainen Pallojen sisaosan paamineraalit ovat ristikkorakenteinen mikrokliini ja kvartsi Hivenmineraaleina on granaattia ja sekundaa-
4 3 rista epidoottia Rakenteelle nayttaa olevan luonteenomaista, etta perusmassan ja pallojen ulomman kuoren plagioklaasin anortiittipitoisuus on korkea, mutta pallojen keskiosan plagioklaasin anortiittipitoisuus on huornattavasti alhaisempi (An,,, 0 ) Mikrokliinia on lakes vksinomaan pallojen keskiosissa Esiintymaa tutkineen llpo Laitin mukaan on ilmeista, etta muodostuma on synrynvt metasomaattisesti Rakenteen epamaaraisytyvden vuoksi kivea ei kuitenkaan voida pit varsinaisena pallokivena LAHNAJARVEN JA VAARINJARVEN BREKSIAI' Kilometrin verran Oriveden - Keuruun Lien ja Vilppulan Lien ristevksesta pohjoiseen (08, x = 6872,20 v = 2529,60) on tieleikkauksessa hreksiaa (kuva 26) Siina tummaa, hienorakeista emaksista vulkaniittia breksioi vahan vaaleampi, myoskin melko hienorakeinen, koostumukseltaan suurin piirtein kvartsidioriittinen kivilaji Vulkaniittimurtokappaleet ovat lapirnitaltaan 0,1-0,5 m, pyorisryneita ja paikoin litisryneita Monet fragmentit ovat myos breksioivan materiaalin syovyttamia Kivilajissa on kuitenkin moos edellamainitun, vaaleahkon, breksioivan aineksen pyorisryneita kappaleita, joita puolestaan ymparoi hiukan karkeampi, vaikkakin koostumukseltaan hyvin samankaltainen kvartsidioriittinen kivi N ivtta 1 siis silta, etta breksioituminen on tapahtunut kahdessa vaiheessa Aluksi, kiven ollessa viela kvlma, on sen rakoihin tunkeutunut kvartsidioriittista ainesta, joka on kitevtvnvt suhteellisen nopeasti ja hienorakeiseksi Kvartsidioriitin intruusio on kuitenkin viela jatkunut ja aikaisemmin kiteytvnvt materiaali on puolestaan mvoskin sarkvnyt ja j kinyt fragmenteiksi hitaammin kitevtvneeseen ja karkearakeisempaan kvartsidioriittiin Viimeisess i vaiheessa on kiveen tunkeutunut mikrokliinigraniittia, joka muodostaa kivess i joitakin pegmatiittisia juonia 1'oisen t\-\ ppist i breksiaa ( kuva 2 ) on Seppalanjarven etelapuolella ( 04) karkearakeisen, pegmatiittisen mikrokliinigraniitin ja gabron kontaktissa Graniitti breksioi karkeahkoa gabron, muodostaen siihen tihean juoniverkon, jonka "silmiin" jaavat vaihtelevankokoiset sarmikkaat gabromurskaleet Vihertavien gabromurskaleiden paamineraalit ovat plagioklaasi ja diopsidinen augiitti, lisana on vahan sekundaarista epidoottia ja kloriittia Murskaleiden reunoilla on selvasti n ikyva, 1-5 cm :n levvinen kontaktisauma, joka koostuu paaasiassa pitkas2ioisest i sarvivalkkeesta Sauma on mahdollisesti metamorfisen differentiaation aiheuttania Yleens<ikin Seppalanjarven - Va irinjanen - oivionjarven - Saarij iven valinen graniittialue on varsin epahomogeeninen Graniitissa on runsaasti emaksisia murskaleita, joiden koko vaihtelee muutaman kvmmenen cm :n hipimittaisista muutaman sadan metrin mittaisiin Lisaksi graniitissa on runsaasti grano- ja kvartsidioriittisia jaannoksia
I Kuva 26 Brel ia Laat i - 2 cm F1 q26 Breccia Tag 12 cm Lahnajarvi, Vilppula 08, x = 68-2,28, v = 2529,88 Valokuvannut M Torssonen Photo MAGMAKIVIEN KEMIALL1NEN KOOSTUMUS Mantan kartta-alueen kivilajeista on tehty XRF-menetelmalla 29 analy vsia Niista 24 on magmakivilajeista Analvysitulokset on esitetty taulukoissa 8-10 Keski-Suomen granitoidialueelle ovat muun muassa Gaalin (1982) seka Nurmen ja Haapalan (1986) mukaan luonteenomaisia granodioriittiset, graniittiset, tonaliittiset ja charnockiittiset kivilajit Biotiitti, titaniitti, magnetiitti ja hypersteeni ovat niiden tunnusomaisia mineraaleja Granitoidit ovat I-tyyppisia Ialtaan ne ovat synkinemaattisia (Nurmi ja Haapala 1986)
4 5 Kuva 2' Risteilevi2 apliittigraniittijuonia metagabr, sa Laatta 12 cm Pig 27 Cr- ossiug apiiie granite reins in a rneetagabbroic rock 1'ag 1 2 cm AlivenisenjJrvi, Ruovesi 04, x = 6868,58, y = 2518,60 Valokuvannut M 'Lorssonen Photo Man tin alueen dioriittien SiO, : n maara on 53-56 % K,, Na suhde on alhainen Sama koskee myos alueen tasarakeisia granodioriitteja japyrokseenigranodioriitteja (charnockiitteja) Suluslahden porfyroblastinen granodioriitti poikkeaa jonkin verran alueen muista granodioriiteista Se on selvasti niita happamampi, SiO, = 70,12 %, K/Na -suhde on korkea e1i 5,23%2,12 = nom 2,5 Alueen tasarakeiset graniitit ja apliitit ovat happamia, 74-77 % SiO, K/Na -suhde on tasarakeisissa graniitissa melko korkea ja apliittigraniiteissa hyvin korkea (vrt taulukko 10) Alueen karkeat porfvvriset graniitit ovat kemialliselta koostumukseltaan hyvin samanlaisia kuin Etela-Suomen postorogeeniset graniitit (vrt Sederholm 1934, Laitala 1961 ja Bergman 1981) Lylyjarven graniitin K,/Na suhde on korkea (kuva 28 ja tauluk-
4 6 8 6 0 N Y O 4 N W z 2 S10 2 0 1 1 1 1 1 40 50 60 70 80 1 e2 03 64 o5 06 7 o8 09 Kuva 28 Kartta-alueen magmakivien alkali - pii diagrammi Fig 28 Alkali - silica plot for the igneous rocs of the map-sheet area 1 Peridotiitti - Peridotite 2 Gabro - Gabbro 3 Dioriitti - Diorite 4 Granodioriitti - Granodiorite 5 Graniitti - Granite 6 Porfyyrigraniitti - Porphyritic granite 7 Emaksinen metavulkaaninen kivi - Basic metavolcanic rock 8 Intermediaarinen metavulkaaninen kivi - Intermediate metavolcanic rock 9 Hapan metavulkaaninen kivi - Acid metavolcanic rock ko 10), FeO melko korkea, seka Fe/Mg -suhde korkea Edelleen TiO Z :n maara on melko suuri, ja Rb/Sr -suhde korkeahko Lylyjarven graniitin fluoripitoisuus on selvasti alhaisempi (taulukko 10) kuin rapakivissa yleensa (Vorma 1976), mutta lahes identtinen Viipurin alueen vanhempien pulssien kanssa (Vorma 1971,1976) Laitilan, Ahvenanmaan, Vehmaan ja Eurajoen rapakivigraniitit seka suurin osa Viipurin alueen rapakivista ovat happamampia, niiden Fe/Mg suhde korkeampi ja ika selvasti nuorempi (1560-1700 m v) kuin Lylyjarven graniitin Ne sisaltavat myos selvasti enemman rubidiumia, ja zirkoniumia kuin Lylyjarven graniitti (vrt Sederholm 1934, Laitala 1961, Vorma 1971, 1976, Haapala 1977 ja Bergman 1981)
4 7 STRATIGRAFIA JA TEKTONIIKKA Lavistys- ja kontaktihavaintojen perusteella Mantan kartta-alueen liuskeet ovat syvakivia vanhempia Pintakivilajeilla on puolestaan sama sisainen stratigrafia kuin lahella olevilla Kurun, Virtain ja Tampereen (Matisto 1961, Marmo 1965 ja Matisto 1977 ) seka muillakin Etela-Suomen svekokarelidien alueilla (mm Simonen 1953, 1953b, Neuvonen 1954, Matisto 1971, Harme 1978 ja Lehijarvi 1979) Alimpana sijaitsevat metamorfoituneet rapautumissedimentit, yimpana metavulkaniitit Mantan alueen pohjoispuolella sijaitseva Keuruun alue muodostaa poikkeuksen Siella ovat vulkaniitit metasedimenttien alapuolella (Marmo 1963) Kiillegneisseissa ja -liuskeissa tavataan kuitenkin myos tuffisyntyisia amfiboliittivalikerroksia, joten vulkaanista toimintaa tapahtui jossakin maarin jo niiden sedimentoituessa Ultraemaksisten kivien ja gabrojen vaihettuminen toisikseen paikoin ilman selvaa rajaa on ilmeisesti osoitus siita, etta niiden differentioituminen on tapahtunut vasta intrudoitumisen jalkeen tai sen aikana Gabrojen rajat intermediaaristen ja happamien syvakivien kanssa ovat jyrkempia Suhteellinen aikaero gabrojen ja intermediaaristen svvakivien valilki ei kuitenkaan liene kovin suuri Intruusiosarja on granodioriitteihin saakka luonteeltaan synkinemaattinen Alueen mikrokliinigraniitit, niihin liittvvat apliitit ja pegmatiitit seka liuskeita migmatisoivat graniittiset suonet ovat ilmeisesti syntyneet liikuntojen myohaisvaiheessa Kartta-alueen kaakkoisosan porfyyrigraniitti on ilmeisesti naitakin nuorempi, silly se leikkaa jyrkin kontaktein alueen muita graniitteja Sitakin nuorempia ovat porfyyrigraniittia leikkaavat apliittijuonet Nayttaa siis silty, etta apliitteja on kahden ikaisia : nuoremmat, profyyrigraniittia leikkaavat ja vanhemmat muihin mikrokliinigraniitteihin liittyv, at apliittijuonet Edella esitetyn perusteella voidaan Mantan kartta-alueen stratigrafia hahmotella seuraavanlaiseksi : Nuoremmat apliitit ja pegmatiitit Porfvvriset graniitit (Lylyjani) (1882 ± 19 Ma) Vanhemmat apliitit, pegmatiitit ja graniitit Granodioriitit ja kvartsidioriitit Gabrot ja dioriitit Ultraemaksiset kivet Metavulkaniitit (happamat ja emaksiset) Kiilleliuskeet- ja gneissit, metagrauvakat Kartta-alueen keski-, koillis- ja kaakkoisosien morfologia ilmentaa selvaa kallioperan lohkorakennetta Ruhjevvohvkkeet nakyvat karttakuvassa pitkina, suorina tai loivasti kaartuvina laakso-, rinne- ja vesistojaksoina Erityisen selva on lahes koko karttalehden poikki ulottuva, luoteis-kaakkoissuuntainen Tammikosken - Pihlaiston murrosvyohyke kapeine, paikoin rotkomaisine jarvineen Alueen selvimmat murrosvyohykkeet ilmenevat kuvasta 22 Liuskeisuuden kulku vaihtelee Paaosassa kartta-aluetta se on ita-lantinen, lansio-
48 sassa luoteesta kaakkoon ja pohjoisreunalla koillisesta lounaaseen Kaade on yleensa melko jyrkka, 65-90 Liuskeiden, varsinkin fylliittien kerroksellisuuden kulku ja kaade yhtyvat tavallisesti liuskeisuuden kulkuun ja kaateeseen Poimuakselien kaade on kartta-alueen ita- ja lansiosissa yleensa 10-30 lounaaseen, kaakkoon tai lansiluoteeseen Poimut ovat melkein yksinomaan tiheita, saannollisia isokliinisia pienoispoimuja Mineraalien pituussuuntana ilmenevia viivasuuntia eli venymia, on mitattu varsin vahan Muutamia loiva-asentoisia (noin 15 itaan) venymia on kiillegneississa Kuoreveden Lahdenkylassa (11) Vissinsaaren metagabrossa (12) venyman kaade on lahes pysty (85 ) Myloniittiutumista on havaittu metavulkaniiteissa ja metasedimenteissa Havaittuja vyohykkeita on pystytty seuraamaan sadasta metrista lahes puoleentoista kilometriin Niiden yleinen suunta on itakoillisesta lansilounaaseen, eli ne ovat miltei kohtisuorassa morfologian perusteella paateltyja murros- ja ruhjesuuntia vastaan Myloniitit ovat makroskooppisesti afaniittisia, lahes lasimaisen nakoisia ja usein raitaisia kivia Mikroskoopilla nakyy hienorakeisessa perusmassassa tummien mineraalien muodostamia luiroja ja deformoituneita plagioklaasi- ja sarvivalkerakeita Valimassassa on paikoin virtausrakennetta (flow-texture) Suurimmat rakeet ovat pyorineet jopa 90 akselinsa ympari Muutamat mineraalirakeet ovat deformoituneet pitkanomaisiksi Linssimaiset kvartsirakeet seka kvartsi- ja karbonaattikasaumat ovat yleisia RADIOMETRISET IANMAARITYKSET Koppelojarven graniitista on otettu kaksi naytett i isotooppigeologisia tutkimuksia varten Tama graniitti on suurimmaksi osaksi Oriveden (2142) kartta-alueella, mutta sen pohjoisosa ulottuu Mantan (2231) karttalehden kaakkoiskulmaukseen Ensimmainen nayte A952a (kl 2142 09, x = 6858,50, y = 2525,80) on Oriveden karttalehden puolelta Tasta naytteesta on separoitu zirkoni U-Pb ianmaaritysta varten Analyysitulokset (Patchett & Kouvo, 1986) ovat seuraavat : Pitoisuus Concentration Atomisuhteet Atom rations Nayte Fraktio µg/g Mitattu Kontaminaatio Measured Blank-corrected Sample Fraction 238U 2o6pb 206 Pb 2o6pb 207Pb 208Pb radiog 204 Pb 204 Pb F06 Pb 206Pb A952aA d>4,6 282,0 71,77 2275 2315 0,12004 0,11558 A952aB 4,2<d<4,6 419,4 98,13 1409 1426 0,12221 0,11292 A952aC d>4,6 ;70<d<160 ;HF 216,8 58,75 6809 7848 0,11639 0,11025 A952aD 4,2<d<4,6 ;HF 311,8 86,25 6747 7214 0,11602 0,10062 Kontaminaatio ja alkuperaislyijy korjattu Corrected for blank and common lead Ika Age Ma 2o6pb 207pb 207pb 238U 235U 2o6pb 0,2941±18 4,631±34 1867±8 0,2705±15 4,203±28 1843±7 0,3131±18 4,950±29 1874±3 0,3197±17 5,031±27 1866±4 Isotooppisuhteet on koottu oheiseen konkordiadiagrammiin (kuva 29) Neljan pisteen regressiosuoran ylaieikkaus konkordiakayralta antaa iaksi 1880±16 Ma
4 9 I I I 0,35 KO PPELOJARV A952 1880±16 - - D OD N -U 0 0 N + ZIRCON 0,15 nel- 3 0 207Pb/235U 50 Kuva 29 Tulosydin/lahtoloydin suhteet ja konkordiadiagrammi Koppelojarven graniitin jalle zirkonifraktiolle (virhearvio 2xp) Fig 29 Concordia plot for zircon fractions from the Koppelojarvi granite Toinen nayte A952b (kl 223107, x = 6864,00, y = 2526,70) on Mantan kartta-alueelta, Lylyjarven itapuolelta (kuva 2) Tasta naytteesta on tehty kokokiven Sm-Nd isotooppianalyysit (Patchett & Kouvo, 1986, s 9) Vaikka E Nd(T)-arvo on voitu antaa vain 0,5 E-yksikon virherajoissa, on merkittavaa, etta se on negatiivinen (-0,4) Em tekijat ovat vertailleet lahemmin E-arvon merkitysta vaippaperaisen silikaattisulan saadessa lisaainesta aikaisemmasta kuoren aineksesta Zirkonin U-Pb ika edellyttaa Lylyjarven - Koppelojarven graniitin kuulumista synkinemaattiseen ikaryhmaan Valittomaan ymparistoonsa nahden se kuitenkin kayttaytyy kuten postorogeeniset Avan, Mosshagan, Obbnasin, Bodomin ja Onaksen graniitit eli selvasti ymparoivia kivilajeja leikaten METAMORFOOSI Metamorfoosiasteen muutokset ovat yhdistettavissa kallioperan tektoniseen evoluutioon Suurimmassa osassa Mantan kartta-aluetta on alueellinen metamorfoosi tapahtunut amfiboliittifasieksen paine- ja lampotilaoloissa, mihin viittaa kiillegneissien
5 0 yleinen mineraaliseurue : plagioklaasi + kvartsi + biotiitti + sarvivalke ± kalirnaasalpa Kartta-alueen itaosan liuskeissa joissa on Al-vlimaara alkaleihin nahden, on mineraaliseurue : plagioklaasi + kvartsi + biotiitti + muskoviitti ± granaatti ± andalusiitti Andalusiittipitoisia kiillegneisseja ja -liuskeita on alueella kuitenkin niin vahan, ettei voida sanoa onko alueellinen metamorfoosi tapahtunut koko kartta-alueella andalusiitin kentassa Gneissimaisten granitoidien mineraaliseurue : plagioklaasi + kvartsi + kalirnaasalpa + sarvivalke, viittaa keskiasteen amfiboliittifasieksen oloihin Lylyjarven graniitin intrudoituminen on aiheuttanut kontaktimetamorfoosia ymparoivassa kallioperassa Kontaktiaureolin granodioriitteihin on muodostunut granuliittifasieksen mineraaliseurue : plagioklaasi + hypersteeni + biotiitti + kvartsi + diopsidi ± sarvivalke Suppealla alueella kontaktiaureolissa, Rimminniemella Liesjarven (Iso-Lieden ) etelarannalla (10), on pyrokseenigranodioriitti muuttunut tiivisrakenteiseksi juovaiseksi hypersteeni-granaattigneissiksi (hornfelsiksi), jossa on granuliittifasieksen mineraaliseurue plagioklaasi (An50) + hypersteeni + granaatti + kvartsi + biotiitti Pitkissa suhteellisen kapeissa ruhje-, murros- ja myloniittivvohvkkeissa on tapahtunut retrogradinen dislokaatiometamorfoosi Plagioklaasi ja biotiitti ovat talloin muuttuneet alhaisen lampotilan mineraaleiksi, kuten serisiitiksi, kloriitiksi, prehniitiksi ja epidootiksi Naihin vyoh`- kkeisiin liittyvat moos muutamat, eri puolilla kartta-aluetta havaitut raitaiset epidoottiamfiboliitit, joiden mineraaliseurue on : albiitti + sarvivalke + epidootti + kvartsi + kloriitti, mika viittaa suhteellisen alhaisen asteen amfiboliittifasieksen tai epidoottiamfiboliittifasieksen metamorfoosiin Eraiden kiillegneissien kalsiurnrikkaissa konkreetioissa on havaittu mineraaliseurue plagioklaasi + diopsidi + karbonaatti + kvartsi + epidootti + sarvivalke, joka viittaa epidoottiamfiboliittifasieksen kiteytvmisolosuhteisiin RAPAUTUMINEN JA KALLIOPERAN MORFOLOGIA Mantan kartta-alueella on useissa paikoissa jopa muutamien metrien svvyvteen ulottuvaa kallioperan rapautumista Rapakivea muistuttavan Lylyjarven graniitin (kuva 24) lisaksi sita on havaittu varsinkin gabroissa (kuva 15) ja peridotiiteissa Sarnan tapaisesta rapautumisesta on runsaasti havaintoja eri puolilta Hametta (Lahti & Laitakari 1982) ja sita pidetaan yleisesti preglasiaalisena Sen voidaan katsoa osoittavan, etta kallioperan eroosio jaakausien aikana oli nailla seuduilla varsin vahaista Svvimmalle kallioperan rapautuminen ulottuu tiheasti rakoilleissa ruhjevyohykkeissa Niista ovat voimakkaimman jaakautisen kulutuksen alaisiksi joutuneet suunnilleen mannerjaatikon liikuntosuunnassa (luode - kaakko) olevat, kuten Tammikoski - Pihlaisto vyohyke (kuva 20) Myos ruhjevvohvkkeiden ulkopuolella on kallioperan rakoilulla ollut huornattava vaikutus mannerjaatikon kulutustoirnintaan Tama nakvy erittain selvasti Lylyjarven graniittialueella, missy rakopintojen mukaisesti irronneita, suuria, kulmikkaita graniittilohkareita on kaikkialla
5 1 MALMIAIHEET JA RAKENNUSKIVET Geologian tutkim uskeskuksen malmiosasto on suorittanut malmitutkimuksia Vilppulan TN, nysniemella ja sen lchiymparistossa (06 A ja C) vuosina 1976-1977 Alueelta oli loydetty malmilohkare, joka sisalsi analvvsien mukaan keskimaarin 103g/, t hopeaa (Ag), 0,7g,//t kultaa (Au), 2,35 % kuparia (Cu) seka jalkic sinkista (Zn) ja koboltista (Co) Alueelle on kairattu nelj i reikca vhteispituudeltaan 404,50 metric (Oivanen 1981) Tutkimusten yhteydessa on TN -\vnysniemen tutkimusalueelta tavattu seuraavat malmiaiheet kalliosta : 1 Ruhjeiseen granodioriittiin ja siina fragmentteina olevaan amfiboliittiin liittyva arseenikiisu- ja kuparikiisumineralisaatio Majaniemess i Mineraalisaation leveys on noin 6-7 metric 2 Rajaniemessa olevassa granodioriitissa on Majaniemesta noin 0,5 km pohjoiseen heikko kuparikiisumineralisaatio Paikalla on lcnsilounaasta itakoilliseen suuntautuva ruhje, johon liittyy kuparikiisupirotetta muutamana 10-30 cm :n levvisena vvohykkeena (Oivanen 1981) 3 Lahella Lylyniemen karkea, Paloselan lansirannalla on granodioriitissa happaman tuffiitin (kiillegneissin), kontaktin tuntumassa noin 10 metrin levyinen, luode-kaakko suuntainen vyohvke, jossa on runsaasti kvartsijuonia Juonten kontakteissa on molybdeenihohdetta (MoS, ), pirotteena ja pienina suomukasaumina (Oivanen 1981) 4 Ruoveden Rantakvkin Kampanharjun pohjoisosassa on kallioperaosaston kartoitustvon vhtevdessc todettu malakiittia ruhjeisen kiillegneissin rakopinnoilla, Kiillegneissifiagmenteissa on kvartsiutuneita vv6hykkeita, joihin hitrvv heikko kuparikiisu- ja arseenikiisumineralisaatio seka kuparikiisu- ja molybdeenihohdemineralisaatio Vilppulan Hvrvnmaessa (09 B-D) on kalliopercosaston kartoituksen yhteydessa tavattu vahcist~i kuparikiisupirotetta happamassa vulkaniitissa Vuosina 1979-1980 on Vilppulan Kurkkujcrven alueella (09) suoritettu malmitutkimuksia ( Oivanen 1981, Hirvas ja Nenonen 1981 ) Aiheena on ollut vuonna 1938 Kurkkujarven etehip i2stc loydervn Maakasen lohkareen emckallion selvittcminen Veikko Okko toteaa raportissaan v 1950, ettc Kurkkujirven pohjoispuolella oleva pienehko uraliittiportyriitti«vohvke on kriitillinen Maakasen lohkareen mahdollisena lchtokohtana Ruuhilammin kaakkoispuolelta (09) on loydetty uraliittiporfyriitista ja sen yhteydessi olevasta breksiasta kapea kiisuvyohyke, jossa on magneetti-, rikki- ja kuparikiisua heikkona pirotteena Kuparipitoisuus on kuitenkin vain 0,02 % (Oivanen 1981) Rautaruukki Oy on suorittanut magneettisen anomalian kenttctarkistuksia Palojarven gabroalueella (12 ), vuonna 1972 Tutkimusten mukaan anomalia aiheutuu pyrokseenisarvivalkegabron magnetiittipirotteesta Arseenia, kuparia, sinkkic ja lvijya sisaltcvia lohkareita on loydetty Koivulahden pohjoisrannalta (06), seka Pajusaarilta (05) (Oivanen 1981)
5 2 EKSKURSIOKOHTEITA 1 Tieleikkaus, Lahnajarvi, Vilppula Monivaiheinen vulkaanistektoninen breksia (kuva 26) Kallio on valitettavasti nykyaan pahasti jakalan ja muun kasvillisuuden peitossa K1 2231 08, x = 6872,2, v = 2529,6 2 Kuoreniemi, Vilppula Pallokivea muistuttava graniitti 2 x 8 mm laajuinen kalliosein~ima kiillegneissialueella Kl 2231 11, x = 68, -1,76, v = 2530,76 3 Kurkkujarvi, Vilppula Kupari- ja magneettikiisupirotetta uraliittiporfyriitissa "Maakasen lohkareen" todennakoinen emakallio KL 2231 09, x = 6886,3-i, y = 2521,42 4 Elanne, Vilppula Raitainen, myloniittinen metavulkaniitti ( kloriittiliuske ) KI 2231 06, x = 6884,88, v = 2515,92 5 Haukilahti, Ruovesi Fylliittisissa rantakallioissa svopvneita, keharakenteisia konkreetioita ja slumping-rakennetta Kl 2231 06, x = 6880,46, y = 2513,10 6 Alanen Herajarvi, Ruovesi Tieleikkauksessa silm igneissinainen, kalimaasalpaovoideja sty tltava, graniittiutunut paragneissi, jossa pystyasentoisia amfiboliittivalikerroksia K1 7231 03, x = 6882,42, v = 2501,52 Viitavuori, Vilppula (Miintta- Orivesi tien varrella) Biotiitti-pvrokseenigabro, jonka pitkat pitsimaiset biotiittisalot antavat kivelle spinifeks rakennetta muistuttavan asun K1 2231 11, x = 6872,,0, y = 2531,10 8 Liesjarvi (Iso-Liesi), Juupajoki Tieleikkauksia Lylyjarven intruusiossa Rapakivimainen, karkeaporfyyrinen ovoideja sisaltava graniitti Kl 2231 10, x = 686-1,22, v = 2531,36 9 Launiovuori, Kuorevesi Preglasiaalista rapautumista karkeassa porfyyrisessa graniitissa Moroutunutta kiveii on kavtetty paikan ohittavan metsaautotien rakennusaineena, mika nakyy selvasti tien punaisesta varista I luomaa morokuopan seinamassa nakvva rapautumaton a pliittijuoni K I 2231 10, x = 6861,20, v = 2536,10 10 Musta Kvlio, Kuorevesi Preglasiaalista rapautumista peridotiitissa Mustaa moron ja pallomaisia rapautumisjaann<5ksia Kl 2231 10, x = 6865,90, 1, = 2531,90 11 Tieleikkaus, Sarkijarvi, Kuorevesi Yksittainen iso konkreetio migmatiittisessa kiillegneississa Kl 2231 07, x = 6867,30 v = 252,,90 Summary : PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE MANTTA MAP-SHEET AREA Introduction The area of map-sheet 2231 Mantta is in southern Finland, approximately 60 km north of Tampere (index map on the hack cover) On the old 1 : 400 000-scale geological maps, the area is included in the sheet B2 Tampere (Sederholm 1903,1911,1913) and
5 3 in the C2 Mikkeli sheet (Frosterus 1900, 1902, 1903) The present mapping at 1 : 100 000 scale (Laiti 1976) was done in 1967-1972 The bedrock consists mainly of intermediate and acid plutonic rocks, but there are also large zones of metasedimentary rocks Most abundant among the supracrustal rocks is a rather strongly migmatized veined mica gneiss Remnants and intercalations of acid and basic metavolcanic rocks occur in places Small bodies of basic and ultrabasic plutonic rocks are fairly common The youngest rock units are the aplite and pegmatite dykes, which intersect all the other rocks in the area Chemical and modal analyses are presented in Tables 1-10 The bedrock is well exposed, but dissected up by shear zones now visible in the morphology as long lineaments of lakes and valleys (Fig 20) Preglacial weathering is evident in many places (Figs 15 and 24) Supracrustal rocks Mica gneisses and schists The sedimentogeneous rocks have been metamorphosed to mica gneisses, mica schists and quartz-feldspar gneisses In the eastern and central part of the map-sheet there is a great tongue of veined mica gneiss, that is at least 25 km long and 2-7 km wide The mica gneisses are heavily folded (Fig 3), metamorphosed and migmatized, in places showing phlebitic, schollen, ptvgmatic and ophthalmitic (augen gneiss) structures They also contain ellipsoidal Ca-rich concretions with zonal structures (Figs 4 and 8) and have a granoblastic to blastoclastic texture The mica gneisses consist principally of plagioclase (An,1,_35), quartz and biotite The composition of the fine-grained mica schists is usually similar to that of the mica gneisses Muscovite occur, however, considerably, and the texture is lepidoblastic Southeast of Mantta, at the eastern margin of the map-sheet, there is a small occurrence of Al-rich mica schist, containing andalusite porphyroblasts (T 1 cm) and helisitic inclusions of quartz The muscovite-biotite schlieren show "kink-bands" Garnetmica schist with Ca-rich plagioclase (up to An45) is also met with in a few localities (Table 1) Phyllites and metagreywackes Phyllites are connected with mica gneisses and mica schists The thickness of the varves of these aphanitic, laminated rocks ranges from some millimetres to one and a half centimetres The psammitic parts of the varves, which are rich in (residual) quartz, also contain biotite and plagioclase In places, potassium feldspar is also met with Associated with the gneisses there are some intercalations of fine-grained, dark blue-greyish to greenish black metagreywacke It is granoblastic or even lepidoblastic in texture Quartz and muscovite occur as indefinite fragments or pieces and lenses The cementing material consists of quartz, biotite, plagioclase (albite), muscovite and microcline These metagreywacke remnants are probably metamorphosed turbidite flysches, characteristic of eugeosynclinal formations
5 4 Acid gneisses Quartz-feldspar gneiss and schist are very rare, occurring as intercalations or small bodies associated with other supracrustal rocks Owing to their primary stratification, they are often handed They are greyish, rather fine-grained granoblastic rocks, composed chiefly of quartz, plagioclase (An,,), microcline and minor biotite Their origin is open to interpretation, but they probably derive from metamorphosed beds Pyroxene gneisses Pyroxene-bearing rocks (pyroxene-granodiorite, pyroxene gneisses and garnet-pyroxene hornfels) are found as a narrow contact aureole around the Lylyjarvi granite intrusion The pyroxene gneisses are exposed on the small headland of Rimminniemi, Liesjarvi and they as well as the pyroxene-garnet hornfels in contact with the granite north of Liesj irvi, are products of the thennometamorphism caused by the granite pluton The gneisses are granoblastic, brown-yellowish rocks composed of plagioclase (An,, ) ), hypersthene, quartz, diopside and some potassium feldspar, hornblende and biotite Basic metavolcanic rocks Basic metavolcanic rocks are less common in the area than the metasediments The basic porphyrites are of two kinds : an almost ultrabasic uralite porphyrite with basaltic to tholeiitic composition, and an uralite-plagioclase porphyrite with a quartz-andesitic to andesitic composition (Table 8) Both types are either hvpabyssal or effusive in origin Amphibolites and greenstones occur predominantly as intercalations and lenses in the mica gneisses and intermediate plutonic rocks Besides the "normal" amphibolites (hornblende + andesine t quartz ± biotite), there are small occurrences of stratified diopside amphibolite and fine-grained granoblastic epiclote amphibolite The greenstones are mylonitic, lepidoblastic rocks, with chlorite, epidote, albite and quartz as chief components Prehnite, tremolite and carbonate are also met with in varying amounts Acid metavolcanic rocks Acid metavolcanic rocks are even more rare than basic ones Most typical of this group are plagioclase porphyrites and quartz-feldspar porphyries Both types show a clear porphyritic texture with plagioclase and, in the latter, quartz and potash feldspar as phenocrvsts in a fine-grained matrix consisting of plagioclase, biotite, potassium feldspar and sometimes hornblende Infracrustal rocks Ultrabasic rocks Only small bodies of peridotites, hornblendites and pyroxenites are found in association with the gabbros and diorites The peridotites are massive, black, often intensely disintegrated rocks, composed of hornblende, augite, olivine and biotite The hornblenditic rocks are slightly lighter in colour, having hornblende and tremolite as major minerals Cummingtonite, pyroxene and altered plagioclase (A1150--0) are sometimes present The few occurrences of pyroxenites almost invariably contain up to 50% clinopyroxene and usually 10-20% hornblende and biotite
5 5 Gabbros Six different types of gabbroic rock occur as small intrusions or as differentiates grading into diorites and ultrabasic rocks Together with the more acid infracrustal and supracrustal rocks they cover large areas and zones with extensive brecciation The hornblende variety of gabbro predominates, the other types being pyroxene gabbro, metagabbro, cummingtonite gabbro, anorthosite and biotite gabbro The texture of the pyroxene (hypersthene) gabbros is either porphyritic or ophitic, seldom hypidiomorphic The hiotite gabbro of Viitavuori shows 1-5 cm wide biotite laths in places, giving the rock an almost spinifex-like texture (Figs 17 and 18) The hiotite splints or ribs are poikilitic megacrysts showing a lacy texture Diorites In places, diorites intrude the gabbros, but mostly they grade into each other distinct contacts The diorites of the map-sheet area are commonly hornblendebearing Quartz occurs, but only very sparsely (max 6%) Quartz diorites and granodiorites These rocks are depicted on the map in the same colour They constitute the majority of all the infracrustal rocks, accounting for approximately half of the bedrock in the map-sheet area The transition of quartz diorite to granodiorite is gradual, and It is often difficult to delineate the contact between them The major minerals of the quartz diorite are plagioclase (- /\'_1 30-,5), quartz, biotite and, or hornblende An erratic of orbicular quartz diorite has been found at Kurkijarvi, Vilppula (Fig 21) According to field observations and microscopic investigations, the different granodioritic varieties crystallized as follows : first the porphyritic granodiorite with plagioclase phenocrysts, then the even-grained grandodiorite and finally the porphyritic granodiorite with potassium feldspar phenocrysts Besides plagioclase, the other main minerals are microcline, quartz and hiotite In some types, hornblende and hypersthene are also met with The texture of these intermediate plutonic rocks varies from hypidiomorphic to porphyroblastic or granoblastic Even cataclastic features are sometimes present Granites There are several occurrences of granitic rocks in the map-sheet area They range in texture from even-grained to porphyritic and to coarse-grained porphyritic types With the exception of the latetter-mentioned type, their contacts against the country rock are ill-defined and gradual Microcline porphyloblasts arrear in quartz dioritic or granodioritic rocks The amount of porphyloblasts increases gradually until the rock is granitic in composition This transitions is particularly this is conspicuous in the porphyritic granites The most interesting of the the map-sheet area granites is the Lylyjarvi pluton in the southeast It consists of a coarse-grained, rapakivi-like granite, with large, roundish potassium feldspar phenocrysts, often rimmed with a plagioclase mantle The rock also contains quartz, biotite and hornblende The pluton seems to have an incoherent thermometamorphic contact aureole with pyroxene-bearing rocks, besides which there seems to be an inner contact zone, in which the rock is much more fine-grained, in places even resembling granite
56 porphyry Thus, it is plausible, that this granite is a true intrusive rock, whereas the other granites of the map-sheet area are anatectic or products of granitization A peculiar orbicular-like rock crops out in the middle of a veinedd mica gneiss formation The rock shows poorly defined orbicules and zones of more distinct orbicules embedded in a dark, fine-grained, gneissose matrix (Fig 25) Acid dykes Narrow pegmatite and aplite dykes intrude the bedrock of the area All the pegmatite dykes are simple pegmatites, consisting of microcline, plagioclase, muscovite and biotite Large idiomorphic garnet porphyroblasts occur sporadically The aplite dykes are either darkish red or light grey in colour Metadiabases There are few occurrences of basic hypabyssal dyke rocks The metadiabases are blastophitic, sometimes granoblastic and contain labradorite, hornblende and some clinopyroxene and orthopyroxene Breccias Different types of breccia are encountered in the map-sheet area The two most important zones, with complex volcanic and tectonic breccias, are located east of Vaarinjarvi, Ruovesi and around Lahnajarvi, Vilppula The Lahnajarvi occurrence (Fig 26) is a complex breccia, where a primary type with fragments of amphibolite, acid and basic metavolcanic rocks and quartz diorite is brecciated by an even-grained granite The breccia is further brecciated by a coarse-grained granite/granodiorite In the Vaarinjarvi area (2 x 4 km) acid plutonic rocks brecciate diorites and gabbros In places, the dark, often angular fragments are composed of clinopyroxene (diopside), plagioclase and hornblende, together with some epidote and chlorite Such a mineral association suggests a metamorphic differentiation process Stratigraphy and tectonics On account of the cutting relations and the observations of contacts between supracrustal and infracrustal rocks, it can be assumed that the mica schists, gneisses and metavolcanic rocks are older than either the basic or acid plutonic rocks In general, the basic plutonic rocks are slightly older than the acid types The relative age differences between the gabbroic and intermediate plutonic rocks is obviously rather small From the basic plutonic rocks to the granodiorites the intrusion series show a syntectonic character The unfoliated, granular granites, the coarse- -grained porphyritic "rapakivi-like" type in particular, are very probably intrusives of the late orogenic period The stratigraphic sequence of the Manttd area is as follows : Younger aplites and pegmatites Porphyritic granites (Lvlyjarvi) 1882 ± 19 Ma Older aplites, pegmatites and granites
5 7 Granodiorites and quartz diorites Gabbros and diorites Ultrabasic rocks Metavolcanic rocks (acid and basic) Mica schists and gneisses, metagreywackes The strike of foliation (schistosity) is almost E -W throughout the area The dip is close to 80, and seldom less than 45 The fold axes plunge gently WNW, NNE and SSE The predominant trends of the fracture zones are NW -SE, NNW - SSE, E - W and in the western part of the map-sheet, NE - SW (Fig 20) Metamorphism Variations in grade of metamorphism have often been related to tectonic evolution The supracrustal rocks of the Mantta map-sheet area were metamorphosed under PT conditions ranging from regional to contact and dislocation metamorphism The primarily regional metamorphism apparently took place under medium-grade amphibolite facies conditions The mineral assemblage : plagioclase + quartz + biotite + hornblende ± potassium feldspar, is present in veined mica gneisses and schists as well as in amphibolites The sparse banded epidote amphibolites have the mineral assemblage : albite + hornblende + epidote + quartz - chlorite, which indicates the PT-conditions of the lowermost epidote-amphibolite facies The intrusion of the Lylyjarvi granite caused thermometamorphic reactions in the surrounding granodiorites The narrow contact aureole has the mineral association : plagioclase + hypersthene + biotite + quartz + diopside ± hornblende, indicating granulite facies or pyroxene hornfels facies In a few places in the contact between the granodiorite and the porphyritic granite there is narrow zone of banded fine-grained, compact hypersthene-garnet gneiss (hornfels) with the mineral assemblage : plagioclase (An50) + hypersthene + garnet + quartz + biotite, indicating high-grade PT conditions of the granulite facies The mineral assemblage of the greenstones, some metavolcanic rocks and the blastomylonites, i e chlorite + sericite + prehnite + epidote/clinozoisite + tremolite + albite ± carbonate, refers to greenschist facies
58 KIVILAJIEN KEMIALLISIA KOOSTUMUKSIA - CHEMICAL COMPOSITIONS OF ROCKS Taulukko 8 Pintakivien kemiallisia koostumuksia Analyysit XRF-menetelmalla Maarittanyt V Hoffrbn Table 8 Chemical compositions of the supracrustal rocks Determined by the XRF-method by V Ho fren 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 SiO_, 60,95 68,73 55,59 72,47 73,47 58,50 51,03 58,63 68,18 52,24 61,44 Ti, 0,69 0,54 0,78 0,09 0,19 0,69 0,72 0,75 0,32 1,10 0,69 A1>03 17,61 14,32 16,88 11,90 13,07 14,99 13,69 16,03 14,54 15,94 15,45 Fe,03 7,39 4,47 2,51 1,34 0,80 2,19 3,14 2,18 3,61 2,21 1,52 FeO 5,77 2,23 1,31 4,75 7,90 4,71 8,65 5,44 MnO 0,07 0,06 0,18 0,11 0,00 0,15 0,22 0,15 0,04 0,20 0,15 MgO 2,90 1,85 3,54 1,83 0,46 4,32 6,45 3,73 0,72 5,23 2,02 CaO 1,84 2,31 6,50 2,63 0,35 5,12 9,10 5,98 2,03 7,06 4,85 Na,O 1,81 2,37 2,60 2,27 2,87 3,09 1,50 2,96 3,56 3,29 3,26 K,0 4,77 2,28 2,36 4,35 5,37 2,39 2,28 0,86 3,78 2,00 1,03 P2 0 ; 0,10 0,15 0,17 0,00 0,00 0,15 0,20 0,19 0,04 0,25 0,30 S - - 0,00 - ZrO,, - - - - 0,021 - - SrO - - 0,035 - - Rb,O - - 0,007 - BaO - - 0,150 - F - - - 0,030 0,100 - - 0,060 Summa 98,13 97,08 97,52 99,47 98,06 96,97 97,05 96,69 96,88 99,14 96,76 Cu - - - 29 ppm 42 ppm 41 ppm - - - Ni 3 ppm 18 ppm - - - Zn - - 100 ppm 63 ppm Pb - - - 13 ppm 10 ppm - CIPW Q 21,61 37,61 10,07 33,65 34,23 12,69 4,30 17,71 26,04 22,39 or 28,19 13,47 13,95 25,71 31,73 14,12 13,47 5,08 22,34 11,82 6,09 ab 15,32 20,05 22,00 19,21 24,28 26,15 12,69 25,05 30,12 27,84 27,59 an 8,47 10,48 27,42 9,43 1,52 19,97 23,72 27,91 9,81 22,82 22,10 C 6,36 4,11 1,98 0,99 0,87 wo di wo - 1,55 1,51-1,67 8,40 0,21 4,41 en - - 0,81 0,86-1,01 4,75 0,12 2,19 - fs - en 7,22 4,61 8,00 3,69 1,14 9,74 11,31 9,16 1,79 10 37 5,03 fs 5,65 2,90 6,87 2,47 1,43 5,49 7,84 5,81 3,62 10,05 7,88 01 fo - 0,32 fa - - 0,34 mt 3,25 2,17 3,64 1,94 1,16 3,17 4,55 3,16 1,10 3,21 2,20 ii 1,31 1,03 1,48 0,17 0,36 1,31 1,37 1,42 0,61 2,09 1,31 ap 0,24 0,35 0,40 0,35 0,47 0,45 0,09 0,59 0,71 pr - fl - - - 0,06 0,12 - Summa 97,62 96,79 96,89 99,22 97,90 96,38 96,18 96,17 96,53 98,19 96,17
59 DI 65,11 71,14 46,02 78,56 90,25 52,96 30,47 COL 17,43 10,70 23,06 11,22 4,10 22,97 41,52 en/op 56,18 61,39 53,80 59,95 44,45 63,98 59,06 fs/op 43,88 38,61 46,19 40,05 55,55 36,02 40,95 fo/ol - fa/ol - wo/di - 50,72 51,12-51,39 51,07 en/di 26,53 29,30 31,10 28,90 NMT P 35,62 34,32 55,48 32,93 5,87 43,30 65,14 MDI 76,23 79,41 59,31 84,56 95,18 65,10 49,56 MCI 11,85 11,34 28,52 10,82 1,94 24,46 35,35 47,84 78,51 39,66 56,06 19,97 7,13 35,12 16,42 61,21 33,10 50,79 38,96 38,79 66,90 49,21 61,04-48,36 51,64 51,21 50,52-29,86 25,13 52,70 24,56 45,04 44,48 59,02 86,70 58,56 69,54 28,72 8,58 29,15 20,68 DI - differentiaatioindeksi - differentiation index COL - vari-indeksi - color index NMT P = normatiivinen plagioklaasi - normative plagioclase 1 Kiillegneissi - Mica gneiss Luoto S Koljonsaari, Ruovesi 06, x = 6880,03, y = 2511,15 (626/OP-68) 2 Fylliitti - Phyllite Musturinlampi, Ruovesi 06, x = 6885,06, y = 2513,90 (216b-67) 3 Plagioklaasi porfyriitti - Plagioclase porphyrite Niemenkyla, Mantta 12, x = 6889,40, y = 2532,70 (727/LP-67) 4 Hapan vulkaniitti - Acid volcanite Hyyppynmaki, Vilppula 09, x 6885,40, y = 2525,10 (114A/MT-67) 5 Hapan vulkaniitti - Acid volcanite Pilkkasenjarvi, Mantta 12, x = 6890,00, y = 2532,62 (728/LP-67) 6 Uraliittiplagioklaasiporfyriitti - Uralite plagioclase porphyrite Tyynysniemi, Vilppula 06, x 6883,96, y = 2517,98 (31/BCS-86) 7 Uraliittiporfyriitti - Uralite porphyrite Kurkkujarvi, Vilppula 09, x = 6886,34, y = 2521,42 (256/MT-67) 8 Emaksinen vulkaniitti - Basic volcanite Elanne, Vilppula 06, x = 6884,92, y = 2512,92 (407/OP-67) 9 Metagrauvakka - Metagreywacke Tuuhonen, Ruovesi 03, x = 6885,56, y = 2507,40 (778/OP-69) 10 Pyrokseenigneissi - Pyroxene gneiss Rimminniemi, Juupajoki 10, x = 6864,65, y = 2531,32 (280/IL-69) 11 Pyrokseenigneissi - Pyroxene gneiss Rimminniemi, Juupajoki 10, x = 6864,55, y = 2531,54 (278/IL-69) Taulukko 9 Gabrojen ja ultramafisten kivien kemiallisia koostumuksia Analyysit XRF-menetelmalla Maarittanyt V Hoffren Table 9 Chemical compost ion of the gabbros and ultramafic rocks Determined by the XRF method by V Hoffren 12 13 14 15 16 17 18 19 SIO, 47,11 46,65 46,89 42,67 50,33 50,84 48,30 52,98 Ti0 2 0,77 0,45 0,76 3,77 1,58 1,31 0,72 1,52 A1,03 5,33 5,74 7,20 14,03 8,98 14,29 16,42 17,52 Fe203 3,18 2,24 2,45 2,95 1,61 1,69 2,16 1,78 FeO 13,09 9,29 10,09 12,72 6,44 6,71 8,78 6,86 MnO 0,22 0,22 0,22 0,27 0,14 0,14 0,23 0,19 MgO 16,07 16,08 18,86 7,14 10,46 7,05 7,46 3,48 Ca0 9,76 14,15 7,67 10,11 13,44 7,30 8,18 6,05 Na,0 0,35 0,00 2,73 1,84 2,61 2,19 1,15 3,27 K,0 0,79 0,62 0,91 1,33 1,68 2,51 1,37 1,59 P,O ; 0,08 0,00 0,10 0,15 0,42 0,49 0,14 0,41 S, 0,24-0,00 0,02 0,01 0,09 ZrO_ - - SrO - - - - Rb 2 0 - - - BaO - - - - F - - 0,140-0,150 0,070 - Summa 98,20 96,53 99,00 98,54 98,42 95,42 96,04 97,42 Cr - 14 ppm 340 ppm Cu - 130 ppm 21 ppm 63 ppm 44 pm 46 ppm Ni 5 ppm 82 ppm 14 ppm Zn - 47 ppm 75 ppm 36 ppm Pb - - - 12 ppm 12 ppm
60 CIPW Q - - 2,10 2,94 7,79 or 4,67 3,66 5,38 7,86 9,93 14,83 8,10 9,40 ab 2,96 17,17 14,66 16,67 18,53 9,73 27,67 an 10,64 13,83 4,70 26,10 7,82 21,75 35,60 27,34 ne 3,21 0,49 2,93 - - C - 0,40 di wo 15,58 23,54 13,65 9,33 23,43 4,65 1,60 en 9,67 15,98 9,41 4,89 16,37 2,89 0,89 - fs - - en 20,98 12,32 - - 14,66 17,68 8,67 fs 10,77 4,42-7,50 12,75 8,97 01 fo 6,56 8,23 26,32 9,04 6,78 - fa 3,71 3,26 9,67 8,51 2,32 - - mt 4,61 3,25 3,54 4,28 2,34 2,45 3,13 2,59 ii 1,46 0,85 1,44 7,16 3,00 2,49 1,36 2,89 ap 0,19-0,24 0,35 0,99 1,16 0,33 0,97 pr - 0,45 0,04 0,02 0,17 fl - - - 0,20 0,04 0,07 - Summa 96,75 95,53 97,88 97,05 97,73 94,62 95,00 96,68 DI 7,63 3,66 25,76 23,01 29,53 35,46 20,77 44,86 COL 78,29 77,59 67,19 47,38 59,34 36,12 38,07 23,11 en/op 66,08 73,58 - - 66,17 58,10 49,14 fs/op 33,92 26,42 33,83 41,89 50,86 fo/ol 63,87 71,64 73,12 51,50 74,48 - - fa/ol 36,13 28,36 26,88 48,50 25,52 - - wo/di 51,53 52,01 52,10 50,73 52,18 51,54 51,00 - en/di 32,03 35,31 35,92 26,57 36,47 32,07 28,47 NMT P 78,22 100,00 19,92 63,61 29,99 53,99 78,53 46,69 MDI 34,75 24,33 41,14 45,72 42,14 51,75 38,62 59,65 MCI 47,90 55,74 47,31 40,81 40,52 33,82 43,02 27,96 DI COL NMT P - differentiaatioindeksi - differentiation index - vari-indeksi - colour index = normatiivinen plagioklaasi - normative plagioclase 12 Peridotiitti - Peridotite Sarkilahti, Kuorevesi 11, x = 6871,54, y = 2536,90 (1080/LP-68) 13 Peridotiitti - Peridotite Parospera, Ruovesi 02, x = 6877,58, y = 2500,08 (101/OP-69) 14 Sarvivalkeperidotiitti - Hornblende peridotite Sarkijarvi, Kuorevesi 11, x = 6879,15, y = 2535,76 (94A/MT-67) 15 Sarvivalkegabro - Hornblendegabbro Raatosaari, Ruovesi 06, x 6880,50, y = 2516,00 (121/OP-69) 16 Pyrokseenigabro - Pyrokxenegabro Lillomaki, Vilppula 06, x = 6888,16, y 2514,05 (142/OP-67) 17 Biotiittigabro - Biotite gabbro Viitavuori, Vilppula 11, x = 6872,70, y = 2531,10 (412/LP-69) 18 Kummingtoniittigabro - Cummingtonitegabbro Lokkiluoto, Mantra 12, x = 6885,32, y = 2534,74 (65/JA-67) 19 Dioriitti - Diorite Parospera, Ruovesi 02, x = 6878,34, y 2500,62 (302/OP-69) Taulukko 10 Happamien granitoidien kemiallisia koostumuksia Analyysi XRF-menetelmalla Maanttanyt V Hoffren Table 10 Chemical composition of the acid granitoids Determined by the XRF method by V Hoffren 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Si02 56,36 66,14 59,39 74,23 75,57 77,06 70,12 68,68 66,45 Ti02 1,33 0,49 0,82 0,15 0,06 0,07 0,43 0,58 0,60 A12 03 16,46 15,54 16,94 12,89 13,19 12,16 14,08 14,37 14,73 Fe203 1,83 1,88 1,54 0,44 0,17 0,27 0,80 0,95 0,96 FeO 6,88 4,07 5,62 1,40 0,55 0,85 2,65 3,17 3,29 MnO 0,16 0,09 0,13 0,05 0,05 0,00 0,05 0,08 0,09 MgO 2,58 1,69 1,99 0,41 0,25 0,34 0,87 0,80 0,79 CaO 5,85 3,82 4,83 0,96 0,59 0,56 1,64 2,03 1,91 Na2 0 3 07 3,81 3,38 3,11 2,59 2,03 2,12 2,32 2,12 K20 2,32 3,50 2,77 4,53 5,58 5,70 5,23 5,46 657 P 205 0,12 0,00 0,00 0,00 0,14 0,15 0,16
61 0,015 0,009 0,012 0,024 0,031 0,033 n d - 0,007 0,000 0,000 0,021 0,026 0,030 n d - 0,022 0,029 0,013 0,019 0,016 0,014 n d 0,070 0,040 0,030 0,100 0,120 0,160 0,090 - - - 0,150 0,110 0,60 0,100 Summa CIPW Q or ab an ne C di wo en fs en fs of fo fa mt il ap pr fl Z Summa 98,06 100,91 98,27 98,32 98,66 99,14 98,58 99,05 98,10 97,33 10,70 18,24 12,87 34,93 37,12 41,17 31,67 26,99 21,60 37,62 13,71 20,68 16,37 27,17 32,98 33,69 31,51 32,87 39,71 30,98 25,98 32,24 28,60 26,32 21,92 17,18 17,94 19,63 17,94 14,64 24,28 14,96 22,40 4,76 2,93 2,78 6,40 8,58 8,30 5,81 0,17 1,05 1,82 1,63 2,48 1,37 0,92 2,07 0,75 1,34 0,31 0,56 - - - 6,11 3,65 4,95 1,02 0,62 0,85 2,17 1,99 1,97 1,57 8,78 5,07 7,93 2,05 0,85 1,22 3,59 4,23 4,42 2,41 - - - - 2,65 1,72 2,23 0,63 0,25 0,40 1,16 1,38 1,39 0,83 2,53 0,93 1,56 0,28 0,11 0,13 0,82 1,10 1,14 0,70 1,06 0,28 0,57 0,33 0,35 0,38 0,28 - - - 0,23 0,03 0,14 - - 0,03 0,04 97,32 100,47 97,65 98,24 98,60 99,04 98,32 98,75 97,86 97,04 50,39 71,17 57,85 88,51 92,01 92,04 81,12 79,59 79,25 83,23 21,59 14,05 16,67 3,99 1,84 2,60 7,74 8,70 8,93 5,51 41,05 41,85 38,46 33,22 42,18 40,93 37,63 32,03 30,78 39,45 58,95 58,16 61,56 66,78 57,82 59,09 62,37 67,97 69,22 60,56 - - - - 49,85 49,90 20,59 20,96 - - 48,31 31,70 43,91 15,32 11,78 13,92 26,29 30,41 21,97 28,42 65,89 79,67 70,50 92,97 94,54 94,66 88,47 87,52 88,19 90,07 23,91 14,24 20,54 4,17 2,53 2,58 6,30 7,73 7,60 5,44 DI differentiaatioindeksi - differentiation index COL vari-indeksi - colour index NMT P = normatiivinen plagioklaasi - normative plagioclase 20 Kvartsidioriitti - Quartz diorite, Pihlaisto, Kuorevesi 10, x = 6862,85, y = 2538,30 (1/IL-69) 21 Granodioriitti - Granodiorite Sipiria, Ruovesi 03, x = 6889,44, y = 2505,00 (220/OP-68) 22 Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxenegranodiorite Liesjarvi, Kuorevesi 10, x = 6864,94, y = 2532,40 (259/IL-69) 23 Graniitti - Granite Reetunahonmaki, Mantta 09, x = 6885,45, y = 2529,46 (227/MT-67) 24 Apliittigraniitti - Aplite granite Majaniemi, Vilppula 08, x = 6877,54, y = 2522,44 (468A/MT-67) 25 Apliittigraniitti - Aplite granite Kautun kanava, Ruovesi 02C, x = 6872,20, = 2506,36 (388/OP-67) 26 Porfyroblastinen graniitti - Porphyroblastic granite Tuhrusjarvi, Vilppula 05, x = 6875,14, y = 2519,30 (296/MT-68) 27 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi-like granite Sahajoki, Juupajoki 07, x = 6860,45, y = 2526,32 (42B/PH-68) 28 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi-like granite Iso-Lylyjarvi, Juupajoki 07, x = 6863,20, y = 2526,10 (248C/PH-69) 29 Rapakivimainen graniitti - Rapakivi likegranite Vaihijarvi, Juupajoki 10, x = 6860,48, y = 2531,64 (22/IL-69)
6 2 KIRJALLISUUTTA - LITERATURE Bergman, L, 1981 Berggrunden inom Signilsskar, Mariehamn och Geta kartblad Signilsskarin, Maarianhaminan ja Getan kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Signilsskar, Mariehamn and Geta map-sheet areas Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland, 1 : 100 000, Kallioperakarttojen selitykset - Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, 0034 + 0043 Signilskar, 1012 Maarianhamina, 1021 Geta 72 s Bergman, L, 1986 1986 Structure and mechanism of intrusion of postorogenic granites in the arhipelago of southwestern Finland Acta Academiae Aboensis, Set B Vol 46, nr 5 74 s Felici, M, 1964 Observations on granitization and its characteristic in some rocks near Keuruu Bull Comm geol Finlande 212 1-19 Frosterus, B, 1900 Vuorilajikartta - Bergartskarta, C 2 Mikkeli Suomen geologinen yleiskartta - Geologisk ofversiktskarta ofver Finland, 1 : 400 000 Frosterus, B, 1902 Beskrifning till bergartskartan, C 2 St Michel Resume en francais Geologisk ofversiktskarta ofver Finland 114 s Frosterus, B, 1903 Vuorilajikartan selitys, C 2 Mikkeli Suomen geologinen yleiskartta 102 s Gaal, G, 1982 Proterozoic tectonic evolution and plate deformation of the Central Baltic Shield Geol Rundsch 71, 158-170 Haapala, 1, 1977 Petrography and geochemistry of the Eurajoki stock ; a rapakivi-granite complex with greisentype mineralization in southwestern Finland Geol Surv Finland, Bull 286 128s Hirvas, H & Nenonen, K, 1981 Malminetsintaa palvelevat maaperatutkimukset Vilppulan Kurkkujarvella Kl 2231 09 Raportti P/13 2 019 GTK :n arkisto 5 s Harme, M, 1978 Keravan ja Riihimaen kartta-alueitten kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Kerava and Riihimaki map-sheet areas Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperakartan selitykset, 2043 Kerava, 2044 Riihimaki 51 s Kaitaro, S, 1953 Geologic structure of the late Pre-Cambrian intrusives in theava area,aland Islands Bull Comm geol Finlande 162, 71 s Lahti, S & Laitakari I, 1982 Hameen rapakalliosta ja muista kalliorapaumista Geologi, 34, 109-115 Laitala, M, 1961 Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2032 Siuntio Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 32 s Laiti, I, 1976 Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks, 2231 Mantra Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 Lehijarvi, M, 1979 Heinolan kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000, Kallioperakarttojen selitykset - Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, 3112 24 s Marmo, V, 1963 a Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks, 2232 Keuruu Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 Marmo, V, 1963 b Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2232 Keuruu Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 55 s
63 Marmo, V, 1965 Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks, 2214 Virrat Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 Marmo, V, 1965 Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2214 Virrat Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 61 s Marmo, V, 1971 Granite petrology and granite problem Elsevier, Amsterdam 244 s Matisto, A, 1960 Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks, 2213 Kuru Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 Matisto, A, 1961 Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2213 Kuru Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 40 s Matisto, A, 1971 Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2121 Vammala Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 44 s Matisto, A, 1977 Tampereen kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 50s Matisto, A & Helovuori, 0, 1948 Tarkastuskertomus kallioperatutkimuksista Ruoveden (Wosa) ja Virtain (SE-osa) pitajista kesalla 1948 GTK :n arkisto 12 s Mikkola, P, 1976 IP-mittaukset Seinajoella, Kaustisilla ja Vilppulassa 1976-10-04 30 Suomen Malmi Oy Raportti M19/2222/-76/6/10 GTK:n arkisto 3 s + 71 hit Neuvonen, K J, 1954 Stratigraphy of the schists of the Tammela - Kalvola area, southwestern Finland Bull Comm geol Finlande 166 85-94 Nurmi, P A & Haapala, I, 1986 The Proterozoic granitoids of Finland : Granite types, metallogeny and relation to crustal evolution Bull Geol Soc Finland 58, Part 1, 203-233 Oivanen, P, 1981 Malmitutkimukset Vilppulan Tyynysniemella ja Kurkkujarvella 1976-1980 Raportti M19/2231/81/- 1/10 GTK:n arkisto 21 s Okko, V, 1950 Maakasen lohkareen tutkimukset Vilppulassa Raportti M17/Vp-50/1 GTK :n arkisto 5 s Patchett, J & Kouvo, 0, 1986 Origin of continental crust of 1 9-1 7 Ga age : Nb isotopes and U-Pb zircons ages in the Svecokarelian terrain of South Finland Contrib Mineral Petrol 92 :1-12 Springer Verlag Sederholm, J J, 1897 Uber eine archaische Sedimentformation im sudwestlichen Finnland and ihre Bedeutung fur die Erklarung der Entstehungsweise des Grundgebirges Bull Comm geol Finlande 6 254 s Sederholm, J J, 1903 Vuorilajikartta - Bergartskarta, B 2 Tampere Suomen geologinen yleiskartta - Geologisk ofversiktskarta ofver Finland 1 : 400 000 Sederholm, J J, 1911 Beskrifning till bergartskartan, B 2 Tammerfors Resume en Francais Geologisk Ofversiktskarta Ofver Finland 120 s Sederholm, J J, 1913 Vuorilajikartan selitys, B 2 Tampere Suomen geologinen yleiskartta 122 s Sederholm, J J, 1926 On migmatites and associated pre-cambrian rocks in southwestern Finland Part II The region around the Barosundsfjard W of Helsingfors and neighbouring areas Bull Comm geol Finlande 77 143 s
6 4 Sederholm, J J, 1934 On migmatites and associated pre-cambrian rocks of southwestern Finland Part III The Aland Islands Bull Comm geol Finlande 107 68 s Seitsaari, J, 1951 The schist belt northeast of Tampere in Finland Bull Comm geol Finlande 153 120 s Simonen, A, 1950 Three new boulders of orbicular rock in Finland Bull Comm geol Finlande 150 31-39 Simonen, A, 1953a Kallioperakartan selitys - Explanation to the map of rocks, 2124 Viljakkala - Teisko Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 74 s Simonen, A, 1953b Stratigraphy and Sedimentation of the Svecofennidic earlyarchean supracrustal rocks in southwestern Finland Bull Comm geol Finlande 160 64 s Simonen, A & Kouvo, 0, 1951 Archean varved schists north of Tampere in Finland Bull Comm geol Finlande 154-93-114 Sjoblom, B, 1984 Ahtarin kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ahtari map-sheet area Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000 39 s Stewart, F H, 1947 The Gabbroic Complex of Belhelvie in Aberdeenshire Quart Journ Geol Soc of London CII Streckeisen, A L, 1973 Classification and nomenclature of plutonic rocks Recommendations N Jb Miner, Monatsh Heft 4, 149-164 Streckeisen, A L, 1974 Classification and nomenclature of plutonic rocks Geol Rundschau, Bd 63, 773-786 Vaasjoki, M, 1977 Rapakivi granites and other postorogenic rocks in Finland ; their age and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations Geol Surv Finland, Bull 294 64 s Welin, E, Vaasjoki, M, & Suominen, V, 1983 Age differences between Rb-Sr whole rock and U-Pb zircon ages of syn- and postorogenic Svecokarelian granitoids in Sottunga, SW Finland Lithos 16, 297-305 Vorma, A, 1971 Alkali feldspar of the Wiborg rapakivi massif in southeastern Finland Bull Comm geol Finlande 246, 72 s Vorma, A, 1972 A contact aureole of the Wiborg rapakivi granite massif in southeastern Finland Geol Surv Finland, Bull 255 28 s Vorma, A, 1976 On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestern Finland Geol Surv Finland, Bull 282 98 s
Julkaistut kallioperakartat (1 :100 000) ja selitykset (*) Published maps of pre-quaternary rocks (1 :100 000) and explanations (*) 1 6 1990 *0034 + 0043 Signilskar, 1978 *2241 Ahtari, 1970 3231 Haukivuori, 1984 1011 Lagskar, 1978 2313 Alajarvi, 1979 3232 Pieksamaki, 1971 *1012 Maarianhamina, 1979 2321 Pietarsaari, 1981 3233 Rantasalmi, 1973 1013 Kokar, 1981 2322 Kokkola, 1980 * 3234 Varkaus, 1980 1014 Foglo, 1980 2323 Kaustinen, 1971 *3311 Viitasaari, 1966 *1021 Geta, 1978 *2324 Kannus, 1961 *3312 Pihtipudas, 1969 *1023 Kumlinge, 1978 2332 Perho, 1976 3313 Vesanto, 1985 1031 UtO, 1983 *2334 Kinnula, 1962 * 3314 Pielavesi, 1977 1032 Korppoo, 1987 *2341 Lestijarvi, 1964 * 3323 Kiuruvesi, 1977 *1033 Nato, 1954 *2342 Sievi, 1962 *3332 Lapinlahti, 1987 *1034 Nagu, 1973 *2343 Reisjarvi, 1963 *3334 Nilsia, 1980 1041 Inio, 1986 *2344 Nivala, 1962 * 3422 Oulujoki, 1983 *1242 Korsnas, 1960 *2413 Kalajoki, 1955 3433 Sotkamo, 1981 1343 Vexala, 1981 *2431 Ylivieska, 1955 3443 Hyrynsalmi, 1989 1832 Ropi, 1988 *2432 Pyhajoki, 1957 * 3511 Kiiminki, 1984 2011 Hanko, 1970 * 2433 Haapavesi, 1958 3531 Jonku, 1977 2012 Pernio, 1955 *2434 Vihanti, 1958 3541 Rytinki, 1979 2013 Jussaro, 1973 *2441 Raahe, 1959 3543 Loukusa, 1980 *2021 Sato, 1955 *2443 Paavola, 1959 3642 Pelkosenniemi, 1979 *2022 Marttila, 1957 *2533 Haukipudas, 1986 3643 Kursu, 1967 *2023 Suomusjarvi, 1955 2541 Kemi, 1971 3644 Vuotostunturi, 1983 *2024 Somero, 1955 2542 + 2524 Karunki, 1972 *3713 Sodankyla, 1979 *2032 Siuntio, 1960 2543 Simo, 1975 *3714 Sattanen, 1980 2034 Helsinki, 1967 2544 Runkaus, 1971 3733 + 4711 Savukoski, 1986 *2042 Karkkila, 1953 2713 Kolari, 1984 4112 + 4111 Imatra, 1966 *2043 Kerava, 1969 2714 Kihlanki, 1981 *4121 Virmutjoki, 1987 *2044 Riihimaki, 1956 *2723 Muonio, 1980 *4123 + 4114 Parikkala, 1982 *2111 Loimaa, 1953 2732 Kittila, 1984 *4124 + 4142 Punkaharju, 1980 *2112 Huittinen, 1976 *3012 Pellinki, 1965 *4213 Kerimaki, 1975 *2113 Forssa, 1954 *3021 Porvoo, 1964 *4214 Raakkyla, 1985 *2114 Toijala, 1973 * 3022 Lapinjarvi, 1962 *4222 Outokumpu, 1971 *2121 Vammala, 1967 * 3023 + 3014 Kotka, 1970 4223 Joensuu, 1985 *2122 Ikaalinen, 1952 *3024 Karhula, 1965 *4224 Kontiolahti, 1971 *2123 Tampere, 1961 * 3041 Haapasaari, 1972 (Polvijarvi) *2124 Viljakkala-Teisko, 1953 * 3042 Hamina, 1973 *4231 Kitee, 1973 *2131 Hameenlinna, 1949 *3044 Vaalimaa, 1979 *4232 + 4234 Tohmajarvi, 1967 *2132 Valkeakoski, 1970, *3111 Lahti, 1964 *4241 Kiihtelysvaara, 1971 *2133 Kark6la, 1961 *3112 Heinola, 1970 4242 Eno, 1983 *2134 Lammi, 1964 *3113 Kouvola, 1963 *4243 Oskajarvi, 1975 *2141 Kangasala, 1964 *3114 Vuohijarvi, 1969 4244 Ilomantsi, 1973 2142 Orivesi, 1986 * 3121 Sysma, 1977 *4311 Sivakkavaara, 1971 2143 Padasjoki, 1971 *3122 Joutsa, 1982 *4411 Ontojoki, 1976 2144 Kaipola, 1973 *3123 Mantyharju, 1978 *4412 *2213 Kuru, 1960 3124 Hirvensalmi, 1988 *4413 Hiisijarvi, 1973 Kuhmo, 1978 *2214 Virrat, 1965 * 3131 Luumaki, 1975 *4421 Moisiovaara, 1986 2222 Seinajoki, 1961 *3132 Savitaipale, 1965 + 4441 Ala-Vuokki,1987 *4423 *2223 Alavus, 1970 * 3133 Y1amaa, 1979 4522 Vasarapera, 1989 *2224 Kuortane, 1971 * 3134 Lappeenranta, 1964 4524 + 4542 Kuusamo, 1973 *2231 Mantta, 1976 *3142 Mikkeli, 1980 4613 Rukatunturi, 1982 *2232 Keuruu, 1963 *3144 Sulkava, 1966 4621 + 4623 Salla, 1967 Julkaisuja myy / Publications may be purchased at : Geologian tutkimuskeskus (GTK) Julkaisumyynti 02150 Espoo Karttakeskus PL 85 00521 Helsinki
27 3941 30 3932 3934-4912 4914 21 3911 1 842 3822 3812 38/4-4822 1823, 2 2643 382 3823 3841 384348 21 3632 383/4812 6 3831 3833-811 ~ _~ 3742 37444722 4721 MWOMM 743-3721 3723 3741 3743-472 L723 3732 37344712 4714 3731 3733-4711 2644-3622 3624 3642 3614-4622 1624 W 3641 36434621 MI 3632 3634-1612 68 '633-3611 ~~ 6 2543 3521 '3511 3513'152 1, mmmm 6 2414, MEW low 6 6 ~ I~ 0043 0034 ~~ 2042 2064 3022 ~ i023 30 L1 ow 7012 MILAN 21 2 Karttalehtijako 1 :100 000 Map division 1 :100 000 ISBN 951-690-380-0