Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö

Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Sanna Vuohelainen /VKK ry. KuntoutuNET

Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret

KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT

Yhteydenpito- ja työväline kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

12. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SOSIAALITYÖSSÄ

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla loppuraportti

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

1 Kuntoutuksen kehittäminen

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa.

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

TK 2-hanke arviointitutkimus

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Kuntoutuksen uudistamiskomitean

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Scandic Marina Congress Center, Helsinki

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Sosiaalialan tiedonhallinta

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kuntoutuksen uudistukset

Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto

2. Minkä ammatin edustaja olet ja mihin organisaatioon kuulut? 3. Mikä on roolisi suhteessa tähän avokuntoutukseen?

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

1. Millä alueella toimit? 2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (syksy 2011)?

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Päijät-Hämeen maakunnan palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Katse tuleviin uudistuksiin

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

3. Missä tehtävässä toimit kuluneen kevään aikana?

Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto

Räätälöity suomen kielen koulutus työpaikalla - Case Espoon kaupunki. Kuntamarkkinat Anne Inkeroinen, henkilöstöpäällikkö, Konsernihallinto

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

LOPPURAPORTTI KVPS-KONSERNIN LYHYTAIKAISHOIDON PALVELUIDEN VAIKUTUSTEN JA VAIKUTTAVUUDEN ANALYSOINNIN TUKI

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Henkilötunnus ja henkilön yksilöinti Maarit Huotari, Lainsäädäntöneuvos Omadata tiedonhallinnan käsitteenä ja säädösympäristö -seminaari

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS JA ASIAKASKOKEMUS - tuloksia tutkimuksesta

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle. Esitys SOTEMAKU-johtoryhmälle 16.3.

SIRPALEISET PALVELUT VAI YHTEINEN PROSESSI?

Selvitys Paikkatietopoliittista selontekoa varten - yritykset

GAS-menetelmää käytetty

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Transkriptio:

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö Veijo Notkola Matti Tuusa Mona Särkelä Arviointi- ja koulutusyksikkö 20.4.2011 1

Selvityshankkeen taustaa 1/2 Hankkeen taustalla ammatillisen kuntoutuksen kritiikki: Kuntoutusjärjestelmä on pirstaloitunut, eri toimijoiden väliset vastuut epäselvät Asiakastyössä väliinputoamisia, kuntoutuksen viivästymistä Järjestelmä vaatii sekä yksinkertaistamista että tehostamista SATA -komitean kuntoutustyöryhmän raportissa (9.1.2010) nostettiin kehittämistavoite: Tarvitaan kuntoutusprosessia ohjaava asiakastietojärjestelmien kokonaisuus, jossa kuntoutussuunnitelmaa, sen toteutukseen sisätyviä eri palveluja ja seurantaa koskevat tiedot kulkisivat sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden ammatillisen kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. 20.4.2011 2

Selvityshankkeen taustaa 2/2 Sähköiseen järjestelmän avulla voisi saada tietoa kaikista kuntoutukseen liittyvistä tapahtumista ja kaikista kuntoutusjärjestelmistä Järjestelmän avulla voitaisiin seurata kuntoutusprosessin käynnistymistä, ratkaisujen toteuttamista ja työnjakoa. Järjestelmä jäntevöittäisi kuntoutusprosessin ohjausta Sen avulla voisi välttää päällekkäistä työtä ja väliinputoamisia, hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa asiakkaasta sekä edesauttaa kuntoutuksen vaikuttavuutta Selvityshankkeen rahoittajana toimii Kela ja toteuttajana n arviointi- ja koulutusyksikkö Hankkeen vastuuhenkilönä toimitusjohtaja Veijo Notkola, käytännön työstä vastaavat koulutuspäällikkö Matti Tuusa ja kehittämiskoordinaattori Mona Särkelä 20.4.2011 3

Selvityksen tarkoitus Selvityksen tarkoituksena on: 1. Ammatillisen kuntoutuksen sähköisten järjestelmien nykytilanteen selvittäminen ja eri toimijoiden tarpeiden kartoittaminen 2. Kansainvälisten (lähinnä Pohjoismaisten) mallien tarkastelu ja analysointi 3. Selvittää mahdollisen yhtenäisen ammatillisen kuntoutuksen järjestelmän tarve sekä hyödyt 4. Luoda kuva tietosuojaan, lainsäädäntöön ja asiakkaan oikeuksiin liittyvistä ongelmista ja ratkaisutarpeista 5. Perehtyä tarkemmin siihen, mitä ja minkä tyyppisiä tietoja kustakin kuntoutustapahtumasta olisi eri toimijoiden mielestä tarpeellista ja mahdollista järjestelmään viedä 6. Selvittää, mitkä tiedot ovat toimijoiden kannalta välttämättömiä kuntoutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia varten 20.4.2011 4

Selvityksen eteneminen 1. Selvitys ammatillisen kuntoutuksen sähköisten järjestelmien nykytilanteesta 11/2010-1/2011 2. Kansainvälisten mallien analyysi 1-4/2011 3. Sähköinen kysely 3-4/2011 4. Väliraportti 4/2011 5. Haastattelut tietosuojakysymyksistä 5-6/2011 6. Työpaja järjestelmän tarpeista ja haasteista 6-7/2011 7. Työpaja kuntoutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista 7-9/2011 8. Loppuraportti 9-11/2011 20.4.2011 5

Havaintoja asiakastietojärjestelmien nykytilasta Haastattelut toteutettu 11/2010-2/2011 välisenä aikana Haastateltu 9 eri toimijaa: Avire-Kuntoutus oy Kuntoutus Peurunka Keva KELA VKK Työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Logica Oy Työeläkevakuutusyhtiö Varma 20.4.2011 6

Haastattelun teemat Haastatteluissa on selvitetty eri toimijoiden (palveluiden tilaajien ja tuottajien) näkemyksiä seuraavista teemoista: Järjestelmä Millainen on nykyinen järjestelmä? Minkälaista tietoa järjestelmään kerätään ja tallentuu? Asiakasprosessi Mitä tietoa kerätään? Miten siirtyy toimijalta toiselle? Mitä tietoja saadaan sähköisessä muodossa? Millaista on sisäinen tiedonkulku? Tietosuoja ja asiakkaan oikeudet Millaiset tietosuojakäytännöt on toimijalla käytössään? Kuinka paljon tietosuojakysymykset rajoittavat sähköisten järjestelmien käyttöä? Sähköinen asiakaskohtainen tietojärjestelmä Olisiko yhtenäisestä asiakastietojärjestelmästä hyötyä? Mitä pitäisi ottaa huomioon järjestelmän kehittämisessä? Toiveita, odotuksia, huolia liittyen järjestelmään? 20.4.2011 7

Asiakaskohtaisen tiedon kulku 1/2 Jokaisella haastatellulla ammatillisen kuntoutuksen organisaatiolla on oma sisäinen tietojärjestelmä, jonka avulla hallinnoidaan asiakasprosesseja Järjestelmät vaihtelevat suuresti laajuudeltaan ja toiminnaltaan Järjestelmät on rakennettu organisaation ydintoiminnan kautta (eläkeprosessi/työeläkekuntoutus/työvälitys/vajaakuntoisten palvelut) Useimmissa järjestelmissä ammatillinen kuntoutus on yksi osa järjestelmän kokonaisuutta Useissa järjestelmissä on käynnissä tai tulossa isoja uudistustöitä Esimerkiksi Keva ja KELA 20.4.2011 8

Asiakaskohtaisen tiedon kulku 2/2 KELA:n tietojärjestelmä on laajin ja monipuolisin Tarkat vaiheittaiset työprosessikuvaukset Eri järjestelmien välinen sähköinen kommunikointi on hyvin rajallista Tapahtuu esimerkiksi työttömyysturva-asioissa KELA/TEM ja eläkeratkaisuissa KELA/Työeläkelaitokset Sähköistä tiedonvaihtoa ammatilliseen kuntoutukseen liittyen ei ole eri järjestelmien välillä Kaikissa järjestelmissä asiakasta koskeva ulkopuolelta tuleva tieto skannataan ja arkistoidaan omaan järjestelmään Asiakasta koskeva muu tiedonkulku tilaajan ja kuntoutuksen palveluntuottajan välillä ei tietosuojaongelmien vuoksi tapahdu sähköisesti, vaan kirjepostina tai faksilla 20.4.2011 9

KuntoutuNET verkkopalvelu toimii eri toimijoiden välillä VKK:n hallinnoima KuntoutuNET verkkopalvelu on ainoa eri toimijoiden välinen sähköinen järjestelmä Yhteydenpito ja työväline työhönkuntoutuksen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tuottajille ja tilaajille Toimii palvelun tilaajien ja tuottajien välisenä sähköisenä tietojärjestelmänä Käytetään liikenne- ja tapaturmavakuutus- ja työeläkekuntoutuksen asiakasprosesseissa tilattaessa palveluja ulkopuolisilta palveluntuottajilta Verkkopalvelu ei toimi varsinaisena palvelualustana, vaan käyttö on lähinnä lähete/vastaus-toimintaa Mahdollistaa suojattujen viestien ja liitetiedostojen lähettämisen Toimii erillisenä järjestelmänä, josta tiedot poistuvat 6 kk kuluttua toimenpiteestä Järjestelmää ei ole integroitu VKK:n omaan ASSI-järjestelmään eikä muiden organisaatioiden järjestelmiin 20.4.2011 10

Ammatillisen kuntoutuksen rajapinnat Eniten ammatillisen kuntoutuksen asiakasprosessien yhteistä rajapintaa on KELA:n ja TE-toimistojen välillä Haastatelluista organisaatioista Keva hoitaa korostuneimmin ammatillisen kuntoutuksen prosessit omana toimintanaan Vuosittain alle 5 % asiakkaista ohjataan ulkopuolisiin palveluihin Kaikilla ammatillisen kuntoutuksen toimijoilla on yhteistyötä terveydenhuollon kanssa Tiedonvälitystavat vaihtelevat Kaikki haastatellut toivoivat tiiviimpää yhteistyötä sekä parempaa tiedonkulkua terveydenhuollon kanssa 20.4.2011 11

Muita yleisiä huomioita Tietojärjestelmät ovat avautumassa voimakkaasti palvelujen käyttäjien suuntaan Esimerkiksi KELA:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön avataan palvelun käyttäjille mahdollisuuksia asiakasprosessiensa seuraamiseen ja sähköiseen asiointiin Kuntoutuja voi itse valita verkosta kuntoutuspalveluaan tuottavan palveluntuottajan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tietojärjestelmä Mediatri on hyvä esimerkki kehittyneestä järjestelmästä, jossa kaikki asiakasta koskeva tieto on integroitu samalle alustalle Järjestelmä on seudullinen ja siinä ovat kaikki kuntatoimijat mukana Integrointi ulkoisiin toimijoihin myös teknisesti mahdollista 20.4.2011 12

Sähköinen asiakaskohtainen tietojärjestelmä tarpeet, toiveet ja odotukset Järjestelmän tarpeellisuudesta ei yhtenäistä näkemystä Enemmistö näki, että tiedonkulkua eri toimijoiden välillä pitäisi sujuvoittaa -> lisäisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jäntevöittäisi asiakasprosesseja, vähentäisi viivästymisiä ja väliinputoamisia Osa haastatelluista ei näe järjestelmälle tarvetta, koska yhteistä rajapintaa muiden ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden kanssa on hyvin vähän ja tiedonkulku sujuu riittävän hyvin nykyisillä välineillä Terveydenhuollon suuntaan kaikki haastateltavat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä Hanke koettiin yllättävänä avauksena Mielikuvien luominen vaikeaa, koska on totuttu siihen, että tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään eikä tieto siirry sähköisesti Tietosuojakysymykset rajaavat eri toimijoiden välisen sähköisen viestinnän asiakasasioissa 20.4.2011 13

Kiitos! 20.4.2011 14