KIRJALLINEN KYSYMYS 60/2005 vp Yrittäjän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan työttömyysturvalain mukaan yritystoiminta on kokonaan lopetettava, jotta yrityksen osaomistaja tai perheenjäsen pääsee työttömyysturvan piiriin. Tällainen rajaus on vaikutuksiltaan paitsi olemassa olevan yritystoiminnan kannalta negatiivinen myös pienyritystoimintaa suoranaisesti ehkäisevä. Hyvin toimeentuleva yrittäjä ei lähde hakemaan korvauksia työvoimatoimistosta. Perheyrityksessä työskentelevä puoliso tai työttömyysturvaan ikänsä puolesta oikeutettu lapsi tuskin ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi, jos perheyritys tarjoaa kunnollisen toimeentulon. Pienessä yrityksessä taloudellinen tilanne voi heilahdella suurestikin esimerkiksi yleistaloudellisista tai muista markkinoihin liittyvistä syistä. Jos yrityksen taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se voi maksaa palkkaa kahden ihmisen sijasta enää vain yhdelle, on kohtuutonta, että koko yritystoiminta on lopetettava, jotta toinen voi päästä osalliseksi perusoikeuksiin kuuluvasta työttömyysturvasta. Tuloksena on helposti kaksi työtöntä. Myös esimerkiksi avioero voi aiheuttaa vastaavanlaisen tilanteen. Lisäksi monelle yrittäjälle tai vähintään 35 %:n yritysomistuksen omaavalle myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan hankkiminen on kohtuuttoman kallista, sillä yrittäjille tarkoitettujen työttömyyskassojen maksut jotka ovat ansiotuloihin tarkasti sidoksissa ovat moninkertaiset normaalin palkansaajan työttömyyskassamaksuihin verrattuna, ja yhdessä työttömyyspäivärahan maksamiseen edellytetyn tavallista pidemmän työssäoloajan eli yrittäjänäoloajan kanssa osoittautuvat helposti taloudellisesti kannattamattomiksi. Yrittäjän sosiaaliturvaverkko on siis tässäkin suhteessa täynnä suuria putoamisaukkoja, ja niiden tiedostaminen etukäteen sekä hillitsee yrittäjäksi ryhtymistä että todennäköisesti lisää harmaata taloutta ja erilaisia tapoja kiertää lakisääteisiä maksuja. Suomessa 90 % yrityksistä on muutamasta noin kymmeneen henkeen työllistävää yritystä. Hallitus on monessa yhteydessä maininnut pkyritystoiminnan kannattavuuden lisäämisen ja yritysriskien hallinnan yhdeksi keskeisistä taloutta kohentavista toimenpiteistä. Yrittäjien sosiaaliturvaa edelleen koskevat rajoitukset viestivät aivan toisenlaisesta politiikasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että yrittäjien työttömyysturvan ehtoja parannetaan yrittäjyyden kannalta kannustavampaan suuntaan ja yrittäminen Suomessa saadaan nykyistä kannattavammaksi? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2005 Maija Perho /kok Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maija Perhon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 60/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikaa ryhtyä, että yrittäjien työttömyysturvan ehtoja parannetaan yrittäjyyden kannalta kannustavampaan suuntaan ja yrittäminen Suomessa saadaan nykyistä kannattavammaksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yrittäjien työttömyysturvasta on tehty useita kirjallisia kysymyksiä viime vuosina. Viittaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin annettuihin vastauksiin: KK 358/2004 vp, KK 277/2004 vp, KK 43/2003 vp. Yrittäjien työttömyysturva noudattaa pääsääntöisesti samoja periaatteita kuin palkansaajien työttömyysturva. Yrittäjän omat mahdollisuudet vaikuttaa yritystoimintaan ja omaan työllistymiseensä ovat toisenlaiset kuin palkansaajalla yrittäjän kantaessa itse vastuun ja riskin työnsä tuloksellisuudesta ja yritystoiminnan jatkuvuudesta. Yritystoimintaan voi liittyä toiminnan tilapäistä keskeytystä, eikä yritystoiminnan loppuminen ole aina yhtä selkeästi osoitettavissa kuin palkansaajan työsuhteen päättyminen. Yritystoimintaan olennaisena osana kuuluvaa esimerkiksi yleistaloudellisista syistä johtuvaa taloudellista riskiä ei kompensoida työttömyysturvalla. Nämä yritystoiminnan luonteeseen liittyvät tekijät ovat vaikuttaneet työttömyysturvalain yrittäjäkäsitteen määrittelyyn, yrittäjien pitempään työssäoloehtoon ja siihen, milloin yrittäjä katsotaan työttömäksi. Yrittäjien työttömyysturvan erilainen rahoitus pohjautuu siihen, että yrittäjät eivät maksa työttömyysvakuutusmaksuja. Yrittäjien ansiosidonnainen työttömyysturva on luonteeltaan lisävakuutus. Koska yrittäjällä ei ole pakollista työttömyysvakuutusmaksua, lisävakuutus rahoitetaan kokonaan yrittäjän omalla rahoitusosuudella, työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Valtionosuus yrittäjien ansiopäivärahojen rahoitukseen on suurempi kuin palkansaajan päivärahoihin. Jälkimmäisistä valtio rahoittaa vain peruspäivärahaa vastaavan osuuden, yrittäjäpäivärahoista valtio rahoittaa sen lisäksi lapsikorotusten osuuden. Peruspäiväraha rahoitetaan paitsi valtionosuudella myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuilla. Työssäoloehdon täyttäneellä yrittäjillä on oikeus saada tarveharkinnatonta peruspäivärahaa ilman, että yrittäjät maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysturvan piiriin pääseminen edellyttää pääsäännön mukaan päätoimisen yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä kokonaan. Yritystoiminnan muuttuminen sivutoimiseksi mahdollistaa myös työttömyysturvan saamisen. Työttömyysturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettiin uusi satunnaista työllistymistä koskeva säännös. Yritystä omistamatonta puolisoa, joka satunnaisesti työskentelee perheenjäsenen omistamassa yrityksessä, ei pidetä päätoimisena yrittäjänä, eikä hän menetä oikeuttaan palkansaajan työttömyysetuuksiin. Satunnaisena pidetään sellaista työllistymistä, joka kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman eräänä tavoitteena on selvittää, miten voidaan edelleen kehittää yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta. Ohjelman tavoitteena on erityi- 2
Ministerin vastaus KK 60/2005 vp Maija Perho /kok sesti alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 30.11.2004 saakka kestäväksi toimikaudeksi työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää yrittäjien sosiaaliturvaan liittyviä kehittämistarpeita, joilla voidaan alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmä valmisteli aluksi yrittäjien työttömyysturvaan tehtäviä parannuksia, jotka tulivat voimaan vuoden 2005 alusta. Yrittäjille luotiin mahdollisuus katkeamattomaan ansioturvaan yrittäjän siirtyessä yrittäjästä palkansaajaksi. Lisäksi parannettiin palkansaajasta yrittäjäksi siirtyneen mahdollisuutta täyttää työssäoloehto, pidennettiin työssäoloehdon tarkastelujaksoa perusturvassa ja helpotettiin yrittäjän paluuehdon täyttämistä. Työryhmän määräaikaa on jatkettu 31.5.2005 saakka. Työryhmän tulee jatkotyössään kartoittaa mm. perheenjäsenen asemaan liittyviä kysymyksiä erityisesti työttömyysturvan osalta. Työryhmän jatkotyön pohjalta hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 60/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija Perho /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att företagarnas villkor vid arbetslöshet förbättras så att företagsamhet sporras och det blir mer lönsamt att vara företagare i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det har lämnats in många skriftliga spörsmål som gäller företagarnas skydd vid arbetslöshet under de senaste åren. Jag hänvisar bl.a. till svaren på följande spörsmål: SS 358/2004 rd, SS 277/2004 rd, SS 43/2003 rd. Huvudsakligen gäller samma regler för företagare som för arbetstagare när det gäller arbetslöshetsförsäkring. Företagare har ändå andra möjligheter att påverka företagsverksamheten och sin egen sysselsättning än arbetstagare, och företagaren bär själv ansvaret och står själv för risken när det gäller arbetets resultat och företagsverksamhetens kontinuitet. Som företagare kan man bli tvungen att tillfälligt avbryta företagandet, och det är inte alltid lika lätt att påvisa att företagsverksamheten som upphört som att en anställning upphört. Skyddet vid arbetslöshet är inte avsett att utgöra kompensation för den ekonomiska risk som kan vara så nära förknippad med företagsverksamhet exempelvis på grund av det allmänekonomiska läget. Företagarbegreppet i lagen om utkomstskydd för arbetslösa har definierats med dessa kännetecknande egenskaper för företagsverksamheten i åtanke. Detsamma gäller för det längre arbetsvillkoret för företagare och för när företagare anses vara arbetslösa. Företagarnas arbetslöshetsersättning finansieras på annat sätt eftersom företagare inte betalar arbetslöshetsförsäkringspremier. Företagarnas inkomstrelaterade arbetslöshetsersättning har karaktären av tilläggsförsäkring. Eftersom företagarna inte har obligatoriska arbetslöshetsförsäkringspremier finansieras tilläggsförsäkringen helt och hållet med företagarens egen finansieringsandel, medlemsavgifterna i arbetslöshetskassan. Statsandelen i finansieringen av företagarnas inkomstrelaterade dagpenning är större än i löntagarnas dagpenning. Av den senare finansierar staten endast en andel som motsvarar grunddagpenningen, medan den dessutom finansierar en andel som motsvarar barnförhöjningen när det gäller företagarnas dagpenning. Grunddagpenningen finansieras dels med statsandel, dels med löntagares arbetslöshetsförsäkringspremier. Företagare som uppfyller arbetsvillkoret har rätt till icke-behovsprövad grunddagpenning utan att betala arbetslöshetsförsäkringspremier. I regel krävs det att företagsverksamhet på heltid upphör eller avbryts helt för att bestämmelserna om skydd vid arbetslöshet skall gälla. Dessutom går det att få arbetslöshetsersättning om företagsverksamheten övergår till att vara bisyssla. I samband med totalreformen av skyddet vid arbetslöshet infördes en ny bestämmelse som gäller sporadisk sysselsättning. Den av makarna som inte äger företaget och som arbetar sporadiskt i en familjemedlems företag anses inte vara företagare på heltid och förlorar därmed inte sin rätt till arbetslöshetsförmåner för löntagare. Som sporadisk sysselsättning anses arbete som pågår i högst sex månader. 4
Ministerns svar KK 60/2005 vp Maija Perho /kok Ett av syftena med det företagsamhetsprogram som ingår i regeringsprogrammet för statsminister MattiVanhanens regering är att utreda hur man kan vidareutveckla den sporrande aspekten av företagarnas sociala trygghet. I synnerhet försöker man sänka tröskeln för att starta företag. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som skall utreda hur företagarnas sociala trygghet bör utvecklas för att öka benägenheten att starta företag. Mandattiden var ursprungligen till och med den 30 november 2004. Arbetsgruppen har redan berett de förbättringar av företagarnas skydd vid arbetslöshet som trädde i kraft i början av 2005. Företagarna fick bl.a. möjlighet till en oavbruten inkomstgaranti vid övergång från företagande till förvärvsarbete. Dessutom blev det lättare för de löntagare som blev företagare att uppfylla arbetsvillkoret, och vidare förlängdes granskningsperioden för arbetsvillkoret inom grundtryggheten och underlättades återinträdesvillkoret för företagare. Arbetsgruppen har fått förlängt mandat fram till och med den 31 maj 2005. Arbetsgruppen skall i sitt fortsatta arbete kartlägga bl.a. frågor som gäller familjemedlemmars ställning, särskilt när det gäller skydd vid arbetslöshet. Regeringen kommer att vidta de åtgärder som arbetsgruppens fortsatta arbete ger anledning till. Helsingfors den 4 mars 2005 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5