Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön tulevaisuus 2010 Kyselyn yhteenvetoraportti Huhtikuu 2010 Suunnittelija Anu Kuikka
2 SISÄLLYS Johdanto... 4 Taustatiedot... 5 Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan?... 7 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja?... 10 Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä?... 12 Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja?... 13 Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä?... 14 Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja?... 16 Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä?... 18 Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja?... 19 Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana?... 21 Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa?... 23 Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata?... 24 Liitteet Liite 1. Kaikki vastaukset kysymykseen: Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan?... 26 Liite 2. Miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä, kaikki kehittämisehdotukset?... 37 Liite 3. Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja, kaikki vastaukset?... 49 Liite 4. Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? kaikki vastaukset.... 59 Liite 5. Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen vaihtoehtoja?... 66 Liite 6. Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? kaikki vastaukset.... 72
Taulukot Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät.... 5 Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa... 5 Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä?... 12 Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä?... 15 Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä?... 18 Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa?... 23 Taulukko 10. Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata?... 24 3
4 Johdanto VANHUSTYÖN TULEVAISUUS INNOSTI VASTAAMAAN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto teki oman toimintansa kehittämisen tueksi Vanhustyön tulevaisuus 2010 kyselyn maaliskuun lopulla 2010. Kysely kohdennettiin vanhustenhuollon asiantuntijoille sekä liiton sidosryhmien edustajille. Kyselyllä kartoitettiin eri yhteiskumppaneiden näkemyksiä vanhustenhuollon tulevaisuudesta, kehittämistarpeesta sekä ikääntyneiden asemasta. Kysely herätti laajaa kiinnostusta ja innosti vastaamaan. Kysely lähetettiin 562 henkilölle, joista 262 kuului liiton jäsenkentän ulkopuoliseen yhteistyöverkostoon ja 300 oli kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Määräaikaan 1.4.2010 mennessä vastauksia tuli 370 eli vastausprosentti oli 66 %. Vastaajista valtaosa eli yli 85 % oli sosiaali- ja terveysalalta. Vastaajista peräti 45,8 % koki, että vanhustyön asiakkaan asema tulee heikentymään seuraavien viiden vuoden aikana. Kartoitettaessa yhteiskunnan asennetta ikääntyneitä kohtaan 306 vastaajasta peräti 291 eli 95 % katsoi yhteiskunnan asenteen olevan negatiivisen. Yhteiskunnan asennetta pidettiin välinpitämättömänä, syrjivänä ja ylenkatsovana. Huonoon arvostukseen vaikuttivat eniten se, että yhteiskunnassamme ikäihmiset koetaan kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja säästökohteeksi, jotka pahimmillaan voidaan jättää palvelujen ulkopuolelle. Vastaajista valtaosa katsoi, että lisäresursseja saadaan kohdentamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön sekä palkkatyön/vapaaehtoistyön uusia muotoja kehittämällä. Ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan vastaajien mielestä lisätä asumisvaihtoehtoja, palveluja, elinympäristön esteettömyyttä ja ihmislähtöistä työotetta kehittämällä sekä teknologiaa hyödyntämällä. Kartoitettaessa miten muiden kuin ikääntyneiden yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä, nousi merkittävimmäksi asiaksi työelämän joustavuuden lisääminen (79,4 %) sekä sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen ja koulujen yhteiskuntavastuun opetuksen lisääminen. Hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa nousivat ryhmä- ja vertaistoiminta, ehkäisevä työ sekä hoiva- ja hoitopalvelujen ja erilaisten kuntoutuspalvelujen tuottaminen. Yllättävimmät vastaukset saatiin kysyttäessä minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta tulevaisuuden lisääntyvään palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan. Suurimmat odotukset kohdentuvat julkisen palvelutuotannon (75 %) sekä järjestöjen/säätiöiden palvelujen (69,4 %) kasvulle. Kolmanneksi tuli omaisten ja perheen antama tuki ja vasta neljäntenä on yritysten tuottamat palvelut. Helsingissä 14.4.2010 Yhteistyöterveisin, Vappu Taipale Marja-Liisa Kunnas
5 Taustatiedot Kysely lähetettiin maaliskuussa 2010 sähköisesti 562 henkilölle, joista 262 oli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteistyöverkostoon kuuluvia ja 300 kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä eri puolelta Suomea. Kyselyyn vastasi 8.4.2010 mennessä 370 henkilöä. Vastausprosentti oli 66 %. Taustatietona vastaajilta kysyttiin millä alalla he työskentelevät (Taulukko 1.) Vastaajista 85,1 % (315) toimii sosiaali- ja terveysalalla, 0,8 % (3) kulttuuri- ja taidealalla, 0,8 % (3) liikunta-alalla, 3,2 % (12) koulutusalalla, 1,4 % (5) rakennus- ja kiinteistöalalla ja 8,6 % (32) muulla alalla. Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät. Lisäksi vastaajista 7 työskenteli tutkimus ja kehitysalalla, 3 konsultoinnin alalla, 3 rahoitusalalla, 3 järjestö- ja yhdistystoiminnassa, 3 muulla koulutusalalla, 3 valtionhallinnossa tai julkishallinnossa, 2 kaupan alalla, 3 viestintä- ja media-alalla, 1 kasvatusalalla, 1 turvallisuusalalla sekä 1 vanhuspalveluiden virkistystoiminnassa ja 1 asukastoiminnassa mukana oleva. 1 vastaajista oli eläkkeellä. Vastaajien asema heidän organisaatiossaan (Taulukko 2.) oli seuraava: johtotehtävissä toimi 35,6 % (131) vastaajaa, asiantuntijatehtävissä 22,8 % (84) vastaajaa, työntekijöinä 39,1 % (144 vastaajaa sekä muissa tehtävissä 2,4 % (9) vastaajaa. Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa Muut tehtävät, joissa osa vastaajista toimi olivat mm. projektityöntekijän -, luottamusmies/omaishoitajan -, vapaaehtoisen - tehtävissä sekä hallituksen puheenjohtajana. Kolme vastaajista oli eläkkeellä.
Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? 6 Aluksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, miten vanhustyön asiakkaan asema on heidän mielestään muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana? (Taulukko 3. N=365) 33,2 % (121) oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli parantunut hieman. 29 % (106) taas oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli heikentynyt hieman viimeisen 5 vuoden aikana. 15,3 % (56) mielestä asiakkaan asema oli pysynyt samanlaisena. 7,9 % (29) mielestä asiakkaan asema oli heikentynyt huomattavasti. Kun taas 7,7 % (28) vastaajan mielestä asiakkaan asema oli parantunut huomattavasti. 6,8 % (25) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumiseen vastata. Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana? Vastaavasti haluttiin myös tietä, miten asiakkaan asema muuttuu vastaajien mielestä seuraavien viiden vuoden aikana (Taulukko 4. N=368). 31,3 % (115) kokee, että asiakkaan asema heikentyy hieman, kun taas 28,8 % (106) vastaajista kokee, että asiakkaan asema paranee hieman seuraavan viiden vuoden aikana. 14,4 % (53) vastaajan mielestä asiakkaan asema heikentyy huomattavasti ja 6,5 % (24) mielestä se paranee huomattavasti. 6 % (22) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumista arvioida Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?
7 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? Kyselyssä haluttiin kartoittaa, millainen asenne yhteiskunnassa on nykyisin ikääntyneitä kohtaan? Kysymykseen vastasi 313. Vastaajista 17 koki, että yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan oli hyvä tai parantunut aikaisemmasta. Vastaajat toivoivat, että arvostus ikääntyvien määrän myötä lisääntyisi entisestään. Yhteiskunnan hyvää asennetta kuvattiin mm. seuraavasti: Asenteet ja mielikuvat ovat muuttumassa ja "taakka" näkökulma ehkä hieman lieventymässä. Asenne muuttunut paremmaksi, huolehditaan enemmän. Asennoituminen ikääntyneisiin on muuttunut myönteiseksi. Mielestäni vanhuksista pidetään huolta. Se, millaista vanhuutta halutaan tukea ja millä tavoin, on toinen asia. Oman ammattikuntani edustajana näen, että kaikille pyritään kuitenkin takaamaan edellytykset elää turvallista vanhuutta. Paranee, koska ikäihmisiä on enemmän ja suuret ikäluokat muokkaavat asenteita, toimintakyky ja varallisuus aiempaa paremmat, samoin näkyvillä olo ja vaatimukset. Asennoituminen vanhuksiin on arvostava, mutta kun tulee rahanjaosta kyse, niin asennoituminen on nihkeä. Vanhuksiin ei satsata rahaa. Asenne on muuttunut myönteisemmäksi. Ikäihmiset ovat aikaisempaa aktiivisempia ja osallistuvia. Käsite ymmärretään laajemmin kuin aikaisemmin. Mielestäni vanhusten hoidosta ja hoidon epäkohdista puhutaan mediassa enemmän kuin ennen. Asenteet ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Ristiriitainen. Toisaalta arvostetaan ja iäkkäiden hoito ja palvelut vaaditaan/halutaan järjestettävän mahdollisimman hyvin, mutta toisaalta hoidosta/palvelusta ei saisi syntyä asiakkaalle tai yhteiskunnalle kustannuksia. Vaihteleva, puhutaan myönteisesti mutta toiminta ei aina ole myönteistä. Pääsääntöisesti kunnioittava asenne, kuitenkin ääri ilmiöitä on aina. Viimeaikojen ikääntyneiden maahanmuuttajien käännytyspäätökset ovat virittäneet keskusteluja ja saaneet kansalaiset pohtimaan tilannetta. 299 vastaajan mielestä yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan on negatiivinen ja kaksijakoinen, joidenkin vastaajien mielestä jopa erittäin negatiivinen. Negatiivisuutta kuvattiin kommenteissa mm. seuraavasti: Yhteiskunnan asenne on välinpitämätön, ikääntyneet koetaan rasitteeksi, asenne on huono, jopa syrjivä, ylenkatsova, ei tarpeeksi arvostava, ikääntyneet ovat taakka jne. Huonoon arvostukseen koettiin vaikuttavan eniten se, että ikääntyneet koetaan yhteiskunnassa kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja tiukentuneen taloustilanteen säästökohteeksi, joka pahimmillaan jättää palveluiden ulkopuolelle. Ikääntyminen tuodaan myös liian usein negatiivisesti esiin mm. medioissa. Poliittiset juhlapuheet jäävät puheiden tasolle, eivätkä realisoidu käytäntöön. Yhteiskunnan negatiivista suhtautumista ja asennetta kuvattiin mm. seuraavasti:
8 Yhteiskunnan asenne on holhoava, vanhuksen itsemääräämisoikeutta loukkaava. Voimakkaat omaiset ovat ottaneet vanhuksen tahdon taskuunsa ja haluavat usein kaventaa vanhuksen mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Halutaan siis vanhukset laitoksiin ja palveluasuntoihin vastoin vanhuksen omaa tahtoa. Virallinen asenne on hyvä ja arvostava. Käytännössä asenne ei läheskään aina näy; lainsäädännön epäkohtia ei ole korjattu valmistelutyöstä huolimatta (esim. asiakasmaksujen määräytyminen asumispalveluissa), asumis- ja laitosasumisen olosuhteita on heikennetty taloudellisen taantuman aikana ja henkilökuntamääriä on kiristetty. Vanhuspalveluissa järjestämisessä on liian paljon epäkohtia ja riskejä esim. lääkehuollon toteuttamisessa. Ikääntyneiden hoiva ei kiinnosta kovin paljon nuorta väestöä ja alan töihin on paikoitellen hankala saada työntekijöitä. Ehkä ikäihmisten arvostus heidän kohdallaan ei ole niin suurta kuin muun väestön keskuudessa. Suomalainen yhteiskunta on ehkä enemmän nuorten ja pärjäävien yhteiskunta. Poliittisen päätöksenteon asenteet näyttäytyvät vanhustenhoidossa esineellistävinä ja negatiivisina. Koti- ja laitoshoidon todellisuus on pahimmillaan epäinhimillinen. Niin sanottu yleinen asenne yhteiskunnassa on hyvinkin positiivinen, ikääntyneitä ja heidän antiaan yhteiskunnalle arvostetaan. Eri yhteiskunnan sektoreilla on alettu myös nähdä paljon mahdollisuuksia siinä, mitä ikääntyneet voivat yhteiskunnalle ja muille ikäryhmille antaa, samalla voiden itse paremmin. Juhlapuheissa kannetaan vanhuksista huolta, mutta tulo ja menoarviota tehtäessä eurot menevät hienojen ajatusten edelle. Ikääntyneiden ihmisten kahtiajako lisääntyy niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee vähemmän hyvin. Asenteet koventuvat ikäihmisten kohdalla ja pelkonani on, että "niin makaa kuin petaa" toteamukset tulevat lisääntymään. Pelkään, että olemme menossa suuntaan, jossa köyhä, sairas ja iäkäs henkilö saa yhteiskunnan hiljaisella myötävaikutuksella syyttää itseään kehnosta tilanteestaan. Yhteiskunnalla tuntuu olevan sellainen asenne sosiaalipalveluja kohtaan, että ne eivät saisi maksaa mitään. Resurssien puuttuessa ja alati niitä kiristettäessä ei ole mahdollista tuottaa sellaista palvelua, joka olisi riittävästi hyvinvointia tuottavaa vanhuksille. On kauheaa tehdä työtä, jota ei arvosteta ja jonka aina vaan pitäisi tulla halvemmaksi ja halvemmaksi. Se kertoo paljon vanhusten arvosta, mutta myös ihmisen arvosta samalla. Se ei ole minkään arvoinen, kun se ei mitään tuota. Vaikka mitä muuta meillä on kuin toisemme? Juhlapuheiden aihe, joka ei johda sen pidemmälle. Vanhaa ihmistä ja hänen elämänhistoriaansa ei juurikaan kuunnella, päätökset tehdään muualla vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaan. Vanhustyö on aina ja ikuisesti oivallinen säästöjen kohde. Se on myös oivallinen vaaliteema, mutta lupauksethan tunnetusti unohtuvat välittömästi vaalien jälkeen. Nyky-yhteiskunta ei arvosta ikääntyneitä. Tutkimustyötä tehdään ansiokkaasti ja paljon mutta valitettavasti se ei siirry käytäntöön. Vanhuksia vähättelevä, ollaan vähentämässä tärkeitä tukipalveluita vanhuksilta. Mahdollisuus vanhuksen asua kotona mahdollisimman pitkään ei yhteiskunnan taholta tueta riittävästi vaan palvelut ollaan siirtämässä kolmannelle sektorille. Ikäsyrjintää on paljon edelleen ja se näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Jakautuminen iäkkäiden kesken on sikäli huolestuttavaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiat jäävät jalkoihin ja on riski että heidän tilanteensa heikkenee entisestään. Syntyykö näin uusi vanhuskurjalisto? Poliittiset päätökset joka tasolla näyttävät pikemminkin vahvistavan tätä kehitystä Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? kaikki vastaukset löydät tämän raportin liitteestä 1.
9 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Kysymykseen, miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä? vastaajat saivat valita vaihtoehdoista viisi mielestään tärkeintä keinoa (Taulukko 5). Eniten resursseja vastaajien (369) mielestä voidaan lisätä kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön 73,4 % (271). Toiseksi eniten resursseja voidaan vastaajien mielestä lisätä palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä 67,8 % (250) ja kolmanneksi eniten työtä uudelleen jakamalla 61,8 % (228). Alan koulutuksen lisääminen koettiin seuraavaksi tärkeimmäksi 43,4 % (160). Kuntien palvelujen lisääminen nousi viidenneksi tärkeimmäksi resurssien lisäämisen keinoksi 42,8 % (158). Vapaaehtoistoimintaa 37,4 % (138) ja omaishoidon osuuden lisäämistä 30,1 % (111) vastaajista. Seuraavassa taulukossa kaikkien vastausten yhteenveto sekä taulukon jälkeen muut vastaajien ehdottamat lisäresurssit. Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Muiksi resurssien lisäämisen keinoksi mainittiin mm. seuraavia keinoja (suluissa mainintojen määrä): Alan palkkausta parantamalla (28) Työntekijöiden määrää lisäämällä (20) Kotihoitoa lisäämällä (14) Työn tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa, työn sisältöjen kehittäminen (12) Vanhustyön arvostusta nostamalla, arvokeskustelua lisäämällä (10) Omaisten ja perheen tukea kehittämällä (10) Alan koulutusta kehittämällä (7) Kaikkien julkisten palvelujen hallintokuntien yhteistyötä kehittämällä (7) Vanhusten oman aktiviteetin turvin toimivien palvelujen kehittäminen (6) Eri ammattiryhmien- työn ja työajan järkeistäminen sekä käyttö (5) Yhteistyö eri taidealojen kanssa (6) Hallinnon henkilöstöä vähentämällä (2) Järjestöjen ja kuntien (eri palvelualojen ja sektorien välistä) yhteistyötä kehittämällä (4) Palveluiden laadun valvonnan lisäämisellä (2) Luomalla vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään tietyt palvelut (5) Työssä olevien työaikajoustoilla, jotta omien vanhempien hoitaminen mahdollistuu (2) Kehittämällä eläkeläisten vapaaehtoistyötä (5)
10 Lisäämällä asiakasmaksuihin lisäportaita. Vähemmän ansaitsevat maksavat vähemmän, enemmän ansaitsevat maksavat enemmän (2) Työttömiä hyödyntämällä; varmasti paljon resursseja. samoin maahanmuuttajissa (1) Kohottamalla vanhustyön imagoa valtakunnallisesti (1) Rajoitettaisiin esim. palveluihin oikeutettujen määrää (1)Muuttamalla kokonaan vanhustyön rahoitus niin ettei se ole riippuvainen kunnan talousarviosta ja siellä tehdyistä säästöpäätöksistä (1) Senioriviestintää, neuvontaa ja palveluohjausta kehittämällä (1) Omatoimisuuden lisääminen/ihmisen vastuu itsestään (1) Palveluiden yksityistämisellä (1) Perhehoitoa ja pienkotihoitoa kehittämällä (2) Oppisopimuskoulutusta lisäämällä (1) Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen resurssien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 243 vastaajalta. Kaikki vastaukset löytyvät raportin liitteestä 2. 1. Kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön Valtionavut vanhustyöhön. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Omaishoidontukea (päivähoitajalle) myös ei omaiselle. Omaishoitajien tukipalveluita kehittämällä ja niihin varoja. Palveluasuntoja, joissa voidaan hoitaa myös paljon apua tarvitsevia asukkaita. Lisätään palvelujen laadun valvontaa. Hallitusohjelmat todellisiksi toimiksi. Kotona asumisen tukeminen lakisääteiseksi. Progressivisen verotuksen hyödyt käyttöön (pääomaverotusta ja omaisuusverotusta lisättävä). Nostetaan verotusta. Uusia veromuotoja kansainvälisten yritysten voittojen verottamiseen. Korotetaan asiakasmaksuja (tulojen mukaan). Yhtenäisen maksujärjestelmän luominen vanhusten palveluille. Kokonaan yksityisiä palveluja käyttävien verohelpotukset. Lapsiperheille verohelpotuksia jos ei käytä kunnallisia palveluja (säästyneet resurssit vanhustyöhön)-. Lisätään omaisten ja perheen vastuuta. Lisätään positiivista tiedottamista 2. Palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä Vapaaehtoisten rekrytointi. Vapaaehtoistoiminnan asiakas ja tarvelähtöinen tuotteistaminen. Vapaaehtoistyötä voitaisiin tukea mm. verohelpotuksen avulla. Vapaaehtoistoimintaa voisi olla osana koulutusta, siviilipalvelusta, työnantajat voisivat antaa pienen ajan jolloin työntekijät voisivat tehdä yhteiskuntapalvelua. Vapaaehtoistyön merkityksen arvostaminen ja talkoohengen luominen. Vapaaehtoistyön houkuttelevuus: jotakin palkkiota / porkkanoita esim. ateria, hieronta,. Mahdollistamalla eläkkeelle siirtyvien joustava työhön jääminen (ikäjohtaminen!) Vapaaehtoistyön koordinaattoreita lisäämällä. Asevelvollisuuden voisi suorittaa vapaaehtoisesti vanhustyössä. Vapaaehtoiset tekevät jo nyt paljon työtä vanhusten hyväksi. Pitäisi löytää uusia keinoja jolla vanhusten parissa työskentelevät sekä vapaaehtoistyötä tekevät kohtaisivat toisiaan ja voisivat pohtia uusia palveluita. Vapaaehtoistyön pitäisi ulottua kouluihin, kursseja. Saisi pisteitä jatko opintoihin hakiessa. Kehittämällä vapaaehtoistoimintaa myös ei varsinaiseen asiakastyöhön. Kehittämällä eri ikäryhmien yhteistä harrastustoiminta ja kummitoimintaa. Aktiivisten senioriryhmien käynnistäminen itsehoidon periaatteella. Lisätään positiivista tiedottamista
11 3. Työtä uudelleen jakamalla Lisätään henkilöstöä. Kehitetään työn sisältöä sitä uudelleen jakamalla (päällekkäisyydet pois, samoin tietojärjestelmien yhtenäistäminen). Kohdennetaan osaamista (hoitotyön osaaminen pois avustavista tehtävistä). Parannetaan alan palkkatasoa. Parannetaan alan houkuttelevuutta. Kehitetään työajan todellista joustavuutta (lyhyt työpäivä, lyhyt työviikko jne.). Työllistetään enemmän. Lisätään alalle harjoittelua. Luodaan varahenkilöjärjestelmiä vanhustenhuoltoon. Vanhusten toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja lisää ja tekijöitä niihin. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Enemmän aktivoivaa toimintakulttuuria (pois holhoavasta). Vähennetään johto- ja kehittämistehtäviä ja lisätään asiakastyötä tekevien määrää. Johtamiskulttuurin uudenlainen muutos. Omaishoidon keskukset (joissa mahd. yöhoitoon, tuuraukseen jne.). Työttömyyskorvaus työvelvoitteiseksi. Lisätään positiivista tiedottamista 4. Lisäämällä kuntien palveluja Siirrytään säästökuurista todelliseen palvelujen priorisointiin. Lisätään palveluja mm. kotihoitoa. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Kolmannen sektorin ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Lasten päivähoidosta vapautuu varoja vanhustyöhön ikäluokkien pienentyessä. Vanhustenhuoltoon oma laki, joka velvoittaa kuntia nykyistä enemmän. Kehittämällä perhehoitoa ja päivähoitoa. Kehitetään monisukupolvisuuden (vauvasta vaariin pois sektorikeskeisyydestä) huomioivat sosiaali- ja terveyspalvelu. Kartoitetaan ikääntyvien omia toiveita ja tarpeita kunnissa. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Nostetaan verotusta ja korotetaan asiakasmaksuja. Lisätään positiivista tiedottamista 5. Alan koulutusta lisäämällä Priorisoidaan koulutus työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisätään sosiaaligerontologista koulutusta (geriatrista, avustaviin tehtäviin,). Lisätään lyhyempää koulutusta. Tietoa ikääntymisestä myös muihin koulutuksiin. Teknologian parempi hyödyntäminen. Koulutuksen ja alan medikalisoituminen on katkaistava. Lisätään asennekasvatusta. Lisätään nuorten koulutukseen vapaaehtoistoimintaa. Koulutetaan vapaaehtoistyöhön koordinaattoreita. Lisätään positiivista tiedottamista. Olisiko vanhustenhuoltoon hyvä tuoda muita ammatteja kuin hoitoalan ihmisiä.
12 Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? kysymykseen vastanneiden määrä oli 370. Vastaajat valitsivat vaihtoehdoista viisi tärkeintä (Taulukko 6.). Vastaajista 76,8 % (284) oli sitä mieltä, että asumisvaihtoehtojen kehittäminen lisäisi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia. Toiseksi eniten 71,6 % (265) tulisi kehittää palveluja ja kolmanneksi eniten 65,9 % (245) elinympäristön esteettömyyttä. Neljänneksi eniten 65,9 % (244) tulisi kehittää ihmislähtöistä työotetta ja viidenneksi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä 56,5 % (209) vastaajan mielestä lisätä uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä. Omaishoidon kehittämisen vastaajista arvioi 41,6 % (154) sekä etsivän sosiaalityön lisäämisen 38,6 % (143) tärkeäksi. Eläkeläisjärjestöjen toiminnan kehittämisen vastaajista arvioi 21,4 % (79) tärkeäksi ja perhehoidon kehittämisen 19,7 % (73) sekä erilaisen yritystoiminnan kehittämisen 18,1 % (67) tärkeäksi. Muulla kuin vaihtoehdoissa esitetyllä tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääväksi arvioivat 13,5 % (50) vastaajista. Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella Vanhusväestön monimuotoistuminen huomioiden Kuuntelemalla vanhuksia ja heidän läheisiään Tekemällä yhteistyötä mm. taidealojen kanssa Kuntouttavaa työotetta edistämällä ja siihen panostamalla myös kotihoitoon Lääkehoitoa minimoimalla nakointi ja varhainen puuttuminen Ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä ja lisäämällä Ehkäisevät kotikäyntejä kehittämällä Palkkaamalla kuntoutusalan ammattilaisia Kotihoitoa lisäämällä Lisää kerhoja ja päivätoimintaa tueksi kotona asuville. kulttuuri- ja taidepalveluja lisäämällä Ravitsemusta parantamisella
13 Yhteisöllisyyttä lisäämällä Omatoimista tiedonhakua ja toimintaa lisäämällä Matalan kynnyksen aktiviteetteja lisäämällä Neuvontaa ja ohjausta tehostamalla Autetaan heitä hyödyntämään huipputekniikan avulla enemmän yhteyksiä ystäviin ja sukulaisiin, tuetaan osallistumista oman yhteisönsä hyvinvoinnin kehittämiseen Liikuntaa ja kuntoilualueita - myös ulkona tapahtuvaa kuntoilua - vahvistamalla ja ikäihmisten kuntopiirejä lisäämällä ja medikalisointia vähentämällä Selkeytetään ja kehitetään hoitosuunnitelmaa, jossa omatoimisuudella vankka sija Kaupunkisuunnittelun avulla Turvapalveluita, kuvapuhelinta jne kehittämällä Medikalisointia vähentämällä, liikuntaa lisäämällä Priorisoimalla eniten palveluja tarvitsevat Tukiapu ihmisiä/ei koututettuja tarvitse olla avuksi kotikäynneille.ei tehdä puolesta ja Koordinoimalla suurempia kokonaisuuksia Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja? Tuloksista poimittiin viiteen ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 212 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä 3. 1. Asumisvaihtoehtojen kehittämisellä Lisää rahaa asumisvaihtoehtojen kehittämiseen KELA:n korvauksia kehittämällä Yhteisöasumista lisäämällä ja kehittämällä Kohtuuhintaista vuokra-asumista lisäämällä Siirtymistä hoitopaikasta toiseen joustamalla Kodinomaisia yhteisöjä lisäämällä Omarahoitteisiin taloihin oma-hoitajajärjestelmä Eri sektoreiden yhteistyö todelliseksi kehittämiseksi 2. Palveluja kehittämällä Lisäämällä rahaa palveluihin Lisäämällä ammattitaitoista henkilökuntaa ja henkilöstöresursseja Kotihoitopalveluja lisäämällä Yrittäjyyttä lisäämällä Poistamalla passivoivia palveluja Yksinäisyyttä poistavia toimintoja lisäämällä Yksilöllisiä hoitomalleja käyttöön (kaikille ei käy sama) Lisätään palvelutaloja Järkiperäistetään hajautettuja palveluja Liikuntapalveluja lisäämällä
14 3. Elinympäristön esteettömyyttä kehittämällä Turvallisuutta lisäämällä Portaattomuutta vähentämällä Ovia suurentamalla Automaattisuutta ja liiketunnistimia lisäämällä Aktivoivat pihat ikääntyneille Esteettömyyskartoituksia Koko kunta ikääntyneiden asialle 4. Ihmislähtöistä työotetta kehittämällä Kuntouttavaa ja ihmislähtöistä työtä lisäämällä Ehkäisevällä työllä Perhehoitoa lastensuojelun tapaan Sukupolvet samaan elinpiiriin Kartoitetaan hoivan ja hoidon tarve ja toteutetaan tarvittavat muutokset voinnin mukaan Vanhuksen tulojen mukaiset palvelujen hinnat Palveluseteli laajempaan käyttöön Syrjäytyneet palvelujen piiriin (mm. etniset ryhmät jne.) Ihmislähtöisyyden ja asiakaslähtöisyyden korostaminen koulutuksessa Yli 65 vuotiaiden säännöllinen terveystarkastus 5. Uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä Apuvälinetietouden lisäämistä työntekijöille sekä ikääntyville Apuvälineiden helppo saatavuus Hoivateknologiaa lisäämällä Hyvinvointiteknologia oikeasti käyttöön Lisätään virikkeellisyyttä teknologiaa hyödyntäen Teknologia yksinäisyyttä poistamaan Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Kysymykseen, miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä vastasi 370 vastaajaa (Taulukossa 7.). Vaihtoehdoista oli mahdollisuus valita viisi tärkeintä. Vastaajat arvioivat tärkeimmäksi ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämisen 76,5 % (283). Toiseksi tärkeimmäksi keinoksi arvioitiin osallistumista tukevan toiminnan järjestäminen 67,8 % (251) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi valinnanvapauden lisäämisen 59,2 % (219). Neljänneksi tärkein oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omien resurssien lisäämisen keino oli alueellisen ja yli sektorirajojen toteutuvan yhteistyön lisääminen 53,2 % (197) ja viidenneksi tärkeimmäksi arvioitiin hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen 48,1 % (178) ja suunnilleen samoihin lukemiin ylsi myös kotihoidon lisääminen 47,3 % (175). Ikääntyneiden palvelulainsäädännön kehittämisen vastaajista arvioi 40 % (148) ja tavoitteiden asettamisen ja seurannan toteuttamisen 37 % (137) tärkeäksi kun taas verohelpotukset tärkeäksi arvioi 11 % (41) vastaajista. 5,9 % (22) vastaajista mainitsi muita lisäämismahdollisuuksia.
15 Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ihmislähtöinen ja kuuntelemaan kykenevä henkilöstö palveluita kehittämään. Ympäristön turvallisuutta parantamalla Palveluseteli Omaehtoisen kuntoutumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan edistämisellä kansanterveystyönä. Uusia yrittäjiä tuottamaan kohdennettuja palveluja Yksi yhteinen palvelujärjestelmä yksi tietojärjestelmä Yhteisöllisyyden tukeminen Itsemääräämisoikeus myös pitkäaikaishoitoon, hoitotestamentit kunniaan, saa kiivetä puuhun, jos haluaa, tehoturvallisuudesta luopuminen, ei saa sitoa Koti ei ole välttämättä paras paikka vanhukselle, eli myös muita vaihtoehtoja tulisi olla. Kotipalvelua lisäämällä. Ennakoimalla ikääntymisen tuomat mahdollisuudet jo varhain Yhteistyö eri järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Kuuntelemalla heitä ja selvittämällä heidän tarpeitaan Tuetaan asukasyhteisöjen mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia alueellisia hoivapalveluja, ikääntyneet mukaan tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia kampanjoiden avulla vanhusneuvostojen perustamista kunnissa myös lähialuetasolle, ei byrkokraattisina organisaatioina vaan alueen asioihin vaikuttavina ryhminä, vapaaehtoistyölle on annettava uusia sisältöjä sen mukaan, mitä ihmiset haluavat tehdä. Asumisen mahdollistaminen niin, että on mahdollisuus päätää omista asioistaan. Omahoitaja jokaiselle palvelujen pirissä olevalle. Jokainen työntekijä haluaa tehdä hyvää työtä, se toimii. Enemmän perhekeskeisyyttä. Ottamalla senioreja, iäkkäitä asiakkaita ja omaisia kehitystyöhön mukaan. Arjen selviytymistä tukemalla.
16 Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen ikääntyneiden oman tahdon toteutumiseen, vaikutusmahdollisuuksiin ja omien resursseja lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 171 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä 4. 1. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä Tiedotus- ja asennekasvatustyö hoitolaitoksiin Ensiksi kehittäisin sitä asennetta, että ikääntyminen ei ole yhteiskunnallinen haitta, vaan luonnollinen asia, joka koskee meitä kaikkia. On oikeus olla sen ikäinen kuin sattuu olemaan eikä sitä tarvitse anteeksi pyydellä. Enemmän kyselyjä jo omista tulevaisuuden toiveistaan esim. eläkkeelle lähtijöille. Edellisten rinnalle kansalaisten sivistämistä, koululaisten kansalaistaitojen ja tietojen lisäämistä. Selkeää tiedotusta saatavilla olevista palveluista. Oremin itsehoitomallin mukaan toimiminen. Hoitotestamentin laatiminen jokaiselle vanhukselle. Asennekoulutusta, yhteisöllisyyttä ja järjestöyhteistyö vauvasta vaariin jo kodista ja päiväkodista alkaen. Kuntoutus laajasti ymmärretynä fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen, ym. Mahdollisimman paljon ennalta ehkäisevää toimintaa ja kun voimat uupuu etsitään mukaan. Riittävästi kotiin tukea, ettei alkaisi laitostumisen kierre. Hyvinvointia lisäävät kotikäynnit ajoissa. 2. Osallistumista tukevaa toimintaa lisäämällä Kehittämistehtävissä olevia henkilöitä palkkalistoille vakinaiseksi. Omat valinnat ovat kestävin vaihtoehto. Elämäniloa ja elämänlaatua kotiin kulttuurin ym. aktivoivan ja osallistavan toiminnan kautta. matala kynnys osallistua, jopa houkuttelua tarvitaan. Osallistumisen mahdollisuuksia esim. kotona asuville vanhuksille tulisi lisätä ja kehittää. Oman toimijuuden ja valinnanmahdollisuuksien tukemista. Koulutuksessa suuntausvaihtoehdoksi kotihoito. Masentuneet ja yksinäiset vanhukset/ikääntyneet saatava elävien piiriin. Yksi olisi aito oikea kuunteleminen ja sen pohjalta vanhusryhmien kokoaminen joka päättäisi itse omista asioistaan tai saisi ainakin osallistua päätöksen tekoon. 3. Valinnanvapautta lisäämällä Vanhustenhuollon lainsäädäntöä kehittämällä. Mielestäni vanhuksella pitäisi olla nykyistä suurempi oikeus valita esim. kunta mistä palvelunsa haluaa ottaa. Lakisääteisesti ikäihmisten palvelutaso ja oikeudet turvattava. Jokaisella on oltava itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus niin kauan kun pystyy itse henkisesti päättämään asioistaan. Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Korttelikerhot monipuolisine toimintoineen, lähellä asiakasta. Eläkkeiden verotusta voisi keventää, jotta vanhukselle jäisi rahaa omien tarpeiden täyttämiseen. Pieniä töitä kunnon mukaan.
17 4. Alueellista ja yli sektorirajojen toteutuvaa yhteistyötä lisäämällä Kotihoidon sirpaleisuuden vähentäminen. Vanhustenhuolto kunnilta valtioille säädettäväksi isoissa kysymyksissä. Panostamalla vanhusten viriketoimintaan heidän kuntonsa ja omien halujensa mukaan. Lisäämällä ammattitaitoista virike- ja kuntoutushenkilökuntaa, joilla olisi aikaa toteuttaa erilaisia toimintaa tukevaa elämää. Tietyillä asuinseuduilla olevat palvelut turvattava Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Kotihoito järjestettäväksi useamman kunnan yhteistyönä. Kotihoidon medikalisoitumista vähennettävä. Hoitotyön arvostusta, palkkaa, luontaisetuja ja työhyvinvointia on lisättävä radikaalisti. Monipuolisia matalan kynnyksen toimipaikkoja pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kuljetuspalveluiden kehittäminen, palveluseteli matkalle toimintakeskuksiin tai liikuntaan. Eri alojen osaamista hyödyntämällä liikunta ja vanhustyö, mielenterveys ja vanhustyö jne. Hallintoa poistuu ja työyksiköissä voidaan erikoistua, ettei tehdä "samaa pullamössöä" joka yksikössä. Lisätään oikeanlaista tiedottamista 5. Kehittämällä hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä Kotihoitoa lisäämällä Tuntuvia veroetuja hoivapalveluista. Ei suljeta yksinäisiä vanhuksia mökkeihinsä kuolemaan, viedään heitä ulos ja järjestetään heille mieleisiä vaihtoehtoja. Resurssien lisääminen nimenomaan kotihoitoon erittäin tärkeää. Vertaistukitoiminnan ja tiedon lisäämistä. Ei laitoksia, joissa kaikki tehdään puolesta. Liikuntaseteli 75-vuotiaille. Vanhusten liikuntaa ja kunnon ylläpitämiseen pitää enemmän saada välineitä ja ohjaajia. Palvelutarpeen arvioinnin tulisi kattaa kaikki elämän alueet. Palvelusuunnitelmien tulisi kattaa kaikki arvioinnissa esille tulleet tarpeet. Työntekijöille enemmän aikaa ylläpitää ja seurata vanhuksen toimintakykyä. Kotihoitoon enemmän resursseja. Asiakkaat suunnitteluun mukaan. Kehittäisin mm. asukkaan omaan elämänhistoriaan perustuvaa hoitoa. Kunnat eivät ole kiinnostuneita kehittämään kotihoitoa, joten tehtävä tulisi siirtää valtiolle. Milloinkaan ei pidä tehdä päätöksiä toisen puolesta, aina ikä ihminen itse mukana.
18 Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä? Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? (Taulukko 8.) Vaihtoehdoista vastaajat (367) valitsivat viisi tärkeintä lisäämisen keinoa. Tärkeimmäksi kansalaisten vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen keinoksi arvioitiin työelämän joustavuuden kehittäminen 79,3 % (291), toiseksi tärkeimmäksi sukupolvien välisen toiminnan kehittämisen 67 % (246) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi 61,3 % (225) yhteiskuntavastuun opetuksen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmiin. Neljäs vaihtoehto oli omais- ja perhehoidon kehittäminen (54,8 % (201) ja viides vaihtoehto työllistämistoiminnan kehittäminen 53,4 % (196). Kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen arvioitiin kuudenneksi tärkeimmäksi keinoksi 49,9 % (183) sekä lainsäädännön kehittäminen 42 % (154) seuraavaksi tärkeimmäksi. Siviilipalvelun kehittäminen 18,5 % (68), vapaaehtoisvelvollisuuden kehittäminen 19,9 % (73) ja verohelpotuksien lisääminen 16,6 % (61) saivat vähemmän kannatusta. Muulla tavalla vaihtoehtoja esitti 3,5, % (13) vastaajista. Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? Muulla tavalla kansalaisten vastuuta ja velvollisuutta voidaan lisätä muun muassa seuraavien kommenttien mukaan: Vapaaehtoisoikeuksien toteutumista kehittämällä. Vapaaehtoistoimintaa tukemalla. Yhdistystoiminnan julkiseen tukemiseen velvoite. Meillä kaikilla on vähintäänkin moraalinen vastuu vanhemmista, ei sitä voi lisätä tai vähentää. Lienee mahdollista tukea velvollisuuksien hoitamista, esim. työelämän joustavuutta kehittämällä. Vastuiden ja velvollisuuksien lisääminen tulee koskemaan myös ikääntyneitä itseään. Vaihtoehtoja tarjoamalla. Omaishoito kannattavaksi hoitajalle. Kouluihin ja työpaikoille vapaaehtoistyötä lisäämällä. Asuinalueiden suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomioita palveluiden läheisyyteen ja yhteisöllisyyteen, tiloja vauvasta vaariin. Kansalaisvastuun, oikeuksien, velvollisuuksien tiedostaminen Kaikki työttömät voitaisiin työllistää vanhustyöhön ja lopputulos olisi kuitenkin säästöä. Rakkaus naapureihin.
19 Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen kansalaisten vastuuta ja velvollisuuksien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 151 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotukset löytyvät raportin liitteestä 5. 1. Työelämän joustavuutta kehittämällä Työelämässä olisi mahdollisuus valita sellaiset työajat, jotka sopivat kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Työssä oleville omaisille ja läheisille saatava joustava/lyhennetty työaika. Hoitovapaa (rahallinen korvaus siitä), oikeus vanhusten kotihoitoon. Porkkanaa työnantajilla jouston lisäämiseksi työelämässä. Siviilipalvelus vanhusten keskuudessa. Työssä pysymiseen mahdollisimman pitkään tulee panostaa erilaisin joustoin. Työntekijät joustavat kun heille maksetaan työstä parempaa palkkaa. Etätyön mahdollisuuksia kehittämällä. Työnkiertoa lisäämällä, joustoja työaikoihin. Kansalaisjärjestöjen roolin selkiinnyttäminen palvelutuotannossa. Vapaaehtoistyön teemapäivä työpaikoille. Jokin keskusjärjestö voisi ottaa vapaaehtoistoiminnan koordinoijan roolin jos kunta ei sitä tee. Töissä pitää saada olla niin kauan kuin sen tuntee mielekkääksi. Hyvä ministeriöiden välinen suunta-asiakirja voisi edistää asiaa. EK-mukaan. 2. Sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen Sukupolvien yhteiseloa enemmän. Perheille ja suvuille enemmän vastuuta omien vanhuksien hoitoon. Yhteisasumisesta verohelpotus Lain pitää turvata kaikille vanhuksille turvallinen ja mielekäs loppuelämä. Ei erillisiä vanhustenkeskuksia, vaan kaikille tarkoitettuja "olohuoneita" omalle asuntoalueelle. Vanhuksilla on paljon toimintakykyä, joka jää piiloon ahdistuksen, yksinäisyyden ja pelkojen alle. Tällaiseen tarpeeseen voidaan parhaiten vastata antamalla läheisyyttä, läsnäoloa ja aikaa. Enemmän yhteisiä tilaisuuksia lasten, nuorten ja vanhusten kesken Lapsille erilaisia "mummokokemuksia", varusmiehillekin vierailuja vanhainkoteihin, kehitysvammaisten asumisyksiköihin ym., yläkoululaisista ja lukioikäisistä puhumattakaan. Kannustettaisiin ikäihmisiä olemaan aktiivisia, eikä koeta heitä taakkana. Päiväkeskuksia jossa olisi myös lasten- ja nuorten toimintaa samassa Kuulostaa pahalta tämä velvoittaminen. Mitä ajetaan takaa?? Haluan korostaa sitä, että yhteiskunnalla kokonaisuutena on velvollisuus vastata heikommistaan, yksilöiden selkään ei voi pakottaa hoitovastuuta. Vapaaehtoistyölle monimuotoisempi ilme. Paapova, ylihuolehtiva, jeesusteleva keskustelu vanhusten-, vammaisten ja, mielenterveyskuntoutujien oikeuksista ja palveluista on yhtä haitallista kuin morkkaaminen tai syrjiminenkin - molemmat estävät tasa-arvoista kohtaamista "terveiden työikäisten" ja "muiden" välillä.
20 3. Koulujen opetussuunnitelmiin yhteiskuntavastuun opetusta lisäämällä Lisätään julkista keskustelua eettisistä ja moraalisista toiminta tavoista ihmisten kesken. Lisätään asennekasvatusta. Yhteiskunnallisten arvojen uudelleen käyttöön otto on välttämätöntä. Kouluissa paneutumista ihmisen elämänkaareen, johon kuuluu myös vanheneminen. Yhteisöllisyyden opettelu tulisi aloittaa jo päiväkodissa. Koululaisille ja opiskelijoille hyötyä vapaaehtoistyöstä vaikka opiskeluun pääsyyn vaikuttavien pisteiden muodossa. Valistaminen on mielestäni parempi tie kuin velvoittaminen noin ylipäänsäkin TET päivät vanhusten keskuudessa, rippikoululaisten diakoniaharjoittelu jne. kansalaistaito takaisin. Ei vain yhteiskuntavastuun opetusta kouluun, vaan myös vapaaehtoistyötä. Pitäisi pistää käyttäytymiskouluun ja opettaa sillä huomioimaan toisetkin eikä oman itsensä. Suvaitsevuutta ja toisen ihmisen kunnioitusta kaivataan. Koulujen valmistumisajat lyhyemmiksi. tarvitseeko lähihoitajakoulutuksen kestää peräti 3 vuotta? 4. Omais- ja perhetoimintaa kehittämällä Omaisille vuorotteluvapaa vanhusten hoitamiseen. Omaisten täytyy hoitaa ikäihmisen virikkeellinen toiminta esim. teatterikäynnit. Omaishoidon tukeen verovähennysoikeus. Vapaaehtoistyö ei ole "varahana", jolla kunta luistaa velvollisuuksistaan. Omaishoito lähes ilmaisena työnä on kohtuuton taakka ehkä jo iäkkäälle omaiselle. Omaishoitajat (yleensä puolisot) osallistuvat hoitoon ja enemmän tukea suunnattava heille. Lisäämällä perhehoitopaikkoja. Parannetaan omaishoidon lainsäädäntöä. Neuvolatoimintaa koko perheelle omaiset mukana. Omaishoidon ei pitäisi romuttaa perheen toimeentuloa. 5. Työllistämistoimintaa kehittämällä Nuorten kohdalla olisi ensi arvoisen tärkeää, että heillä olisi takanaan koulutus ja töitä ennen kuin on edes mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Esim. työttömät voisivat auttaa vanhuksia kotitaloustöissä. Ala tarvitsee nimenomaan käsillään tekijöitä, käytännön työntekijöitä ja rinnalla kulkijoita. Työttömien pitäisi tehdä työtä vaikka se ei olisi juuri sitä mihin on itse kouluttautunut. Työllistettyjä kaikkiin niihin töihin, joihin ei tarvita hoitajan/ohjaajan asiantuntemusta (esim. pyykkihuolto, siivous jne.). Työttömille, etenkin nuorille työtä, tutustumismahdollisuus vanhusten pariin. Räätälöityjä uudenlaisia työtehtäviä. Henkilöstörakenteen remontti vanhustenhuoltoon. Työttömille ei ilmaista rahaa kotiin. Siviilipalvelun voisi hoitaa vaikkapa ikäihmisten talonmiehenä, atk- avustajana jne.
21 Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? Kyselyn yksi tärkeimmistä kysymyksistä koski sitä, miten vastaajat itse toivovat itseään hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana. Kysymys oli avoin ja siihen vastasi 282. Vastauksista on koottu eniten mainintoja saaneet toiveet. Suluissa on mainintojen määrä. Yhteenvedon lopussa on muutamia kommentteja/toiveita. Kaikkien vastaajien toiveet hoidosta löytyvät raportin liitteestä 6. Hyvin (28) Arvokkaasti (36) Kunnioittavasti (91) Itsemääräämisoikeutta kunnioittaen (118) Voisin itse vaikuttaa asioihini (79) Tarpeitani ja toiveitani kuunnellaan (142) Saisin osallistua päätöksentekoon (47) Saisin tehdä ja harrastaa sitä mitä haluan (82) Kotona mahdollisimman pitkään (111) Omaisten ympäröimänä (21) Yhteisöllisessä aktiivisessa ympäristössä (95) Turvallisesti (36) Hyvin :) Mieluummin rupattelisin hoitajan kanssa kun katsoisin vierestä kun naputtavat tietokoneella, joitain arviointeja, jotka vievät tuhottomasti työaikaa! Kyllä hoitajat osaavat tehdä työtä ilman niitä arviointeja, joista kooste menee ylemmälle taholle,jossa ei todellakaan tiedetä mitä kuuluisi tehdä vanhusten eteen! Haluaisin siis aikaa!!! Toivoisin, että silloin ollaan siinä vaiheessa, että asiakkaan sana todella on laki ja ollaan luovuttu kaikenlaisesta pakottamisesta ja koska näin on aina tehty ja tämä on hyväksi tekemisestä. Itse asiassa olen ajatellut tehdä hoitotestamentin, joka määrää tarkasti kuinka minua hoidetaan tai ei hoideta. Yhteisöllisessä palvelutalossa! Yleiskunnon ylläpitävää aktiviteettia 5pv:nä viikossa! Kulttuuria ja tanssia. Tilanteen mukaisia vaihtoehtoja täytyy olla. Kannatan myös laitoshoitoa. Parempi hyvä laitoshoit,o kuin huono kotihoito. Kotona omaa elämääni, Tekniikka apuna, yhteisössä, missä samanaikaisesti ovat lähellä. En halua tehohoitoja, jotka pitkittävät vain elämää, jos laatu kärsii. Vanhan ihmisen pitää saada kuolla rauhassa ja siitä pitää saada itse päättää. Toivon pysyväni mahd. aktiivina ja terveenä. Vuodepotilaana ollessani riittää ruoka, kuivitus, musiikki ja kosketus. Haluisin saada täsmälleen samat palvelut kuin keski-ikäisenäkin ja mahdollisuudet osallistua omaan elämääni, ja sen päätöksiin. Haluan asua kotona mahdollisimman pitkään ja jos joudun pois kotoa, niin haluan valita itselleni oikeanlaisen asuinmuodon. En välttämättä tarvitse ammattitaitoista henkilökuntaa ympärilleni touhuamaan, vaan aidosti toisesta ihmisestä välittävää lähimmäistä, joka on sitten omainen, siviilipalvelusmies, vapaaehtoistyöntekijä tai hoitoalan ammattilainen. Pääasia on että joku on aidosti kiinnostunut minusta ja on lähellä silloin kun tarvitsen, aitona ihmisenä. Toivoisin että lapseni huolehtisivat minusta tai voisin asua samanikäisten ystävättärieni kanssa kommuunissa yhdessä. Kotihoito kävisi katsomassa meitä päivittäin. Toivoisin, että tarpeitteni mukaan minua auttaisivat ammattitaitoiset henkilöt omien toiveideni ja mieltymyksieni mukaan. Haluaisin myös tarvitessani apua ja tukea ylläpitää harrastuksiani ja suhteita ystäviini. Tämä olisi toivottavasti sellaista, jonka voisin toteuttaa omaisteni kanssa, varsinkin, jos omaisillani olisi mahdollisuus tarvittavaan työaikajärjestelyyn tms. Voisin myös korvata omaisilleni työajan menetyksistä aiheutuneista tappiota ym. Toivoisin, että nämä korvaukset olisivat omaiselleni eläkettä kartuttavaa tuloa ja pienentäisivät vähennyksinä omaa verotustani.?
Olen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja päätän itse itseäni koskevista asioista. Toivon kuolevani kuten isäni, sohvalla istuen äkillisesti. Jos joudun toisten armoille, haluan tulla kohdelluksi ystävällisesti ja saavani pitää kiinni minulle tärkeistä asioista siten että omanarvontunne säilyy. Siis erityisesti haluan tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä. Lääketieteellisestä elämänpidentämisestä viis veisaan. En ole kolmeakymmentäkään vielä, mutta uskon, että tasavertaisena siten, että ansaitsen aikuismaista ja asiallista kohtelua vaikken pystyisi kommunikoimaan, tai huolehtimaan asioistani. Toivon minua hoitavilta vilpitöntä halua tukea minun pystyvyyden tunnettani sekä elämänhallintataitojani. 22 Haluan siinä tapauksessa, että muistisairastun, ettei minua ei jätetä yksin eksyneenä itseeni, vaan saan liittyä johonkin pieneen yhteisöön. Jos pääni pelaa ja jalat rampautuu, haluan määritellä missä elän, kulkuesteetön palvelukampus ja oma yksityinen tila. Ja toivon että tahtoani, joka on täysissä sielun ja ruumiin voimissa esille tuotu, kirjallisena ja todistettuna, noudatetaan. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut turvana, normaaliympäristössä, ei vanhusgetoissa. Kaupalliset palvelut olisivat ulottuvilla. Ehkäisevää terveydenhoitoa, olisi saatavilla sekä kuljetuspalvelut ja kulttuuripalvelut kohtuuhintaisina. Myös laadukasta saattohoitoa olisi saatavilla. Uutta teknologiaa hyödyntäen, toiveitani kuunnellen, mikäli itse en kykene vaikuttamaan, laatukriteerejä noudattaen kodinomaisessa ympäristössä. Haluaisin myös oikeuden eutanasiaan. Toivon että voin asua kotona mahdollisimman kauan. Jos on liian yksinäistä, voisin kuvitella, että haluaisin asua ystävien kansaa tilaavassa asunnossa, tai kerrostalon kerroksessa, missä on sekä omaa,että yhteistä tilaa. Me voimme jopa palkata yhteisen työntekijän ja hakea kotitalousvähennystä. Tästä on jo keskusteltu ystävien kanssa. toivottavasti en ikinä joudu vanhanaikaiseen laitokseen. Ks.www.amialife.fi= saisin asua mahdollisimman pitkään kodinomaisessa ympäristössä puolisoni kanssa. Saisin joustavasti tarvittavat palvelut kotiini, ja että tarvittaessa pääsisin joustavasti asianmukaiseen hoitoon sairaalaan. Ja niin, ettei meitä erotettaisi toisen kunnon huonontuessa Rava- yms. pisteisiin vedoten esim. eri laitoksiin. Vrt. nykyinen käytäntö on tämän mallin irvikuva. Olen olemassa siis arvokas viimeiseen hengenvetoon. Minulle rauhallisesti selvitettäisiin asioita. Kaikki tarvitsemani palvelut olisivat saman virkailijan neuvomana ja eteenpäin laittamana. Minua halattaisiin ja kanssani laulettaisiin ja hassuteltaisiin. Ja joskus saisin punaviiniä ja konjakkia kun on juhlapäivä. Vaikka olisin höppänä, minut saisi viedä konsertteihin ja oopperaan. Saisin osallistua hoitooni ja hoitajilla olisi kuntouttava hoito-ote. Pääsisin saunaan ainakin 1 x viikossa. Ei laskettaisi kaloreita, vaan mikä maistuisi hyvältä, sitä olisi ruokana. Kunnioittavasti, joustavasti, ihmisläheisesti. Ei liikaa lääkkeitä ja hoitoja. Haluaisin elää mieluummin lyhyen ja täyteläisen, arvokkaan elämän, kuin pitkittää sitä lääkkeillä ja leikkauksilla. Tietyissä sairauksissa toivoisin eutanasian mahdollisuutta. Toivoisin pääseväni johonkin asumisoikeuskiinteistöön, jossa olisi yhteisiä tiloja ja jossa voisin itse aktiivisesti osallistua työntekoon. Ystävällisesti jaksaen ja minulta mielipidettä kysyen. En halua olla passiivinen hoidon ja huollon kohde, vaan aktiivinen osallistuja. Toivon hoitajani puhuvan kieltä, jota osaan. Hoitajan tulee myös tuntea suomalainen kulttuuritaustani, jotta voin keskustella hänen kanssaan ja hän ymmärtää, miksi suomalainen vanhus on jotakin mieltä ja reagoi kuten reagoi erilaisiin asioihin. Toivoisin, että eläkkeeni riittäisi kotona asumiseen ja palvelujen saamiseen lähellä kotia tai kotona. Jos toimintakykyni heikkenisi niin paljon, etten kykenisin asumaan kotona, toivoisin pääseväni (ja pystyväni maksamaan) viihtyisään palvelutaloon, jossa tarvitsemani palvelut ovat saatavilla ja jossa on hyvä ilmapiiri. Toivon, että kun olen vanha, niin minua hoidettaisiin kotonani ja minua hoitava ihminen olisi alan koulun käynyt ammattilainen. Tärkeitä asioita olisivat, että pääsisin ulos vähintään kerran viikossa ja saisin tehdä niin paljon kun itse kykenen. Olisi mukavaa, jos hoitava henkilö olisi myös kuntouttavan työotteen omaava ja hän kannustaisi minua omatoimisuuteen. Siten pysyisin fyysisesti ja henkisesti virkeämpänä.
Haluaisin saada virikkeitä ja uusia kokemuksia myös vanhana (ettei tule mökkihöperyys) omien voimien mukaan ja ehkä vähän eteenpäin kannustaen. Sitten kun voimat ei enää riitä, toivoisin ymmärtävää ja hienotunteista kohtelua kodinomaisessa ympäristössä omien huonekalujen ja tavaroiden keskellä. Voisin asua omassa kodissani niin pitkään kuin mahdollista. Voisin hyödyntää olemassa olevaa tekniikkaa kotona selviytymisen tueksi. Voisin käyttää joustavasti henkilökohtaisen avustajan tyyppisiä palveluita. Voisi pitää itselleni totunnaisen päivärytmin. Että minua kuunneltaisiin ja toiveitani noudatettaisiin siihen rajaan saakka, kun en ole itselleni vaarallinen. Että saisin nukkua niin pitkään aamulla kuin haluaisin. Että saisin olla yöpuku päällä jos haluan. Jos haluan teatteriin tai kirjastoon tai vaikka ravintolaan, enkä omin neuvoin sinne pääse, niin saisin saattajan. Inhimillisesti, läsnä ollen, ei vain ruoasta, lääkkeistä ja perussiivouksesta huolehtien, vaan myös psyykestä, turvallisuuden tunteesta ja inhimillisestä läsnäolosta huolehtien. Mieluummin ihmisarvoinen, ja lyhyempi elämä, kuin pitkäksi, lääketieteen keinoin pakotettu elämä lääketokkurassa ja vaipoissa. 23 Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Kysymykseen, mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa (Taulukko 9.) vastasi 370. Vaihtoehdoista vastaajat valitsivat viisi tärkeintä painopistealuetta. Tärkeimmäksi painopistealueeksi vastaajat arvioivat ryhmä- ja vertaistoiminnan 58,1 % (215), toiseksi tärkeimmäksi painopistealueeksi ehkäisevän työn 53,5 % (198) ja kolmanneksi tärkeimmäksi alueeksi hoiva- ja hoitopalvelun tuottamisen 48,9 % (181). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin asumispalvelujen tuottaminen 43,8 % (162) sekä kotipalvelujen kehittäminen 41,9 % (155). Myös alueellisen ja yli sektorirajojen tapahtuvan yhteistyön kehittämisen 43 % (159) painopiste nousi tärkeäksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen arvioivat 39,5 % (146) vastaajista yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen 34,6 % (128) tärkeäksi. Asiantuntijapalveluiden painopisteen arvioi 29,2 % (108) vastaajista tärkeäksi. 4,9 % (18) mainitsi jonkin muun painopistealueen vaihtoehtojen lisäksi. Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa?