Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen 135 LIITE 2 Maanomistajille ja ranta-asukkaille suunnatun kyselyn tulokset Patasuo Kysymyksen nro kpl % kysymykseen vastanneista 1. Vastaaja nainen 39 30,5 % mies 89 69,5 % 3. Alueella sijaitsee vakituinen asunto 26 20,5 % loma-asunto 101 79,5 % 4. Etäisyys suunnitellusta tuotantoalueesta alle 500 m 5 3,9 % 500-1 000 m 16 12,6 % 1-2 km 32 25,2 % yli 2 km 74 58,3 % 6. Ruokakuntaan kuuluu tai mökkiä käyttää keskim. 8,4 henkilöä 7. Tietoa turvetuotantohankkeesta ei tietoa 22 17,2 % jotakin, melko vähän 75 58,6 % melko hyvin 29 22,6 % erittäin paljon 2 1,6 % 8. Merkittävimmät käyttömuodot metsästys 48 13,6 % marjastus/sienestys 96 27,2 % kalastus 102 28,9 % retkeily 75 21,2 % elinkeinon harj. 12 3,4 % muu 20 5,7 % 11. Hankeen vaikutus virkistyskäyttöön/vapaa-aikaan erittäin myönteisesti myönteisesti 3 2,3 % ei vaikuta 14 10,9 % melko kielteisesti 21 16,4 % erittäin kielteisesti 86 67,2 % en osaa sanoa 4 3,1 % 14. Turvetuotantohankkeen työllisyysvaikutus erittäin suuri 2 1,6 % melko suuri 17 13,3 % melko pieni 38 29,7 % erittäin pieni 44 34,3 % ei merkitystä 27 21,1 % 15. Vaikuttaako hanke itsenne/perheenjäsenenne työllisyystilanteeseen voi vaikuttaa 8 6,3 % ei vaikuta 119 93,7 %
136 Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen 16. Onko hanke tarpeellinen*) kyllä 17 14,2 % ei 103 85,8 % 17. Viihtyisyys tällä hetkellä erittäin viihtyisä 80 64,0 % viihtyisä 40 32,0 % ei kovin viihtyisä 3 2,4 % erittäin epäviihtyisä en osaa sanoa 2 1,6 % Viihtyisyys hankkeen toteutuessa erittäin viihtyisä 1 0,8 % viihtyisä 16 12,8 % ei kovin viihtyisä 37 29,6 % erittäin epäviihtyisä 55 44,0 % en osaa sanoa 16 12,8 % 18. Turvetuotantoalueen ympäristövaikutukset erittäin myönteisiä 1 0,8 % melko myönteisiä 8 6,3 % ei ole merkitystä 9 7,1 % melko kielteisiä 30 23,8 % erittäin kielteisiä 78 61,9 % 19. Tärkeimmät ympäristövaikutukset 1 2 3 Yht. vaikutukset vesistöön, veden laatuun 90 9 11 110 vaikutukset kalastoon 2 42 11 55 vaikutukset luonnonympäristöön 8 11 15 34 vaikutukset maankäyttöön 1 2 2 5 vaikutukset alueella liikkumiseen 1 1 2 4 vaikutukset virkistyskäyttöön 2 15 12 29 vaikutukset elinkeinon harjoittamiseen 1 1 3 5 melu 3 8 8 19 pöly 12 25 31 67 turvekuljetukset 3 3 8 14 vaikutukset maisemaan 2 2 4 päästöt ilmaan 1 10 11 terveysvaikutukset 1 1 9. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät Patasuon ja sen lähiympäristön luonnon keruutuotteet /riistaeläimet? - metsäkanalinnut, riistalinnut (teeri, riekko, metso, sorsat) - hirvi, jänis, pienriista - kalat (muikku!); Iso Lamujärvi muikku, ahven, hauki + siika - sienet ja marjat; mustikka, hilla, puolukka, karpalo - suoluonto, luonnon rauha - kyselyn perusteella marjoja poimitaan huomattavasti enemmän kuin sieniä - marjoja poimitaan pääasiassa omaan käyttöön, puolukkaa ja hillaa jonkin verran myyntiin 12. Merkittävimmät virkistyskalastusalueet, kalalajit, saalismäärät Merkitys - Iso Lamujärvi on erittäin tärkeä virkistyskalastusalue
Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen 137 - kysymykseen vastanneista (105 kpl) 73 mielestä Iso Lamujärven merkitys on erittäin suuri ja 23 vastaajan mielestä suuri - Luomajoen, Kärsämäenjoen, Viitapuron ja Hirvipuron merkitys on Iso Lamujärveä huomattavasti pienempi - Luomajoki; merkitys virkistyskalastusalueena on erittäin suuri yhden vastaajan mielestä, i 4 vastaajan mielestä suuri ja 3 vastaajan mielestä merkitys on pieni - Kärsämäenjoki; merkitys on erittäin suuri yhden vastaajan mielestä ja suuri yhden vastaajan mielestä - Viitapuro; merkitys on erittäin suuri yhden vastaajan mielestä ja suuri yhden vastaajan mielestä - Hirvipuro; merkitys pieni 3 vastaajan mielestä - Vuohtojoki; merkitys suuri yhden vastaajan mielestä - Huhmarpuro; merkitys erittäin suuri yhden vastaajan mielestä Kalastuskerrat/kysymykseen vastanneista alle 20 kalastuskertaa vuodessa 29 20 50 kalastuskertaa vuodessa 35 50 100 kalastuskertaa vuodessa 11 100 200 kalastuskertaa vuodessa 7 Saalismäärä - Iso Lamujärvellä kalastetaan pääasiassa muikkua (suuret saalismäärät), ahventa, haukea, siikaa - saalismäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilosta satoihin kiloihin; 33 vastaajan saalismäärät vuodessa ovat yli 100 kiloa, suurimat saalismäärät jopa 500 kiloa ja nuottauksella 1500 3000 kiloa (1 vastaaja) - Luomajoelta kalastetaan pääasiassa ahventa ja haukea; saalismäärät jäävät pääasiassa alle 10 kilon vuodessa - Kärsämäenjoelta kalastetaan pääasiassa ahventa ja haukea; saalismäärä vuodessa 10 kiloa - Vuohtojoelta kalastetaan haukea, ahventa ja särkeä; saalismäärä 30 kiloa 13. Mitä vesistöjen ja rantojen käyttömuotoja teillä on tiedustelualueella? - metsästys - kalastus, uiminen, muu virkistyskäyttö - saunavesi, ruokavesi (muutamia) - matkailutoiminta - karjan juottovesi, rantalaitumet (muutamia) - lomailu mökillä, virkistäytyminen Kyselyn perusteella yleisimmät vesistöjen ja rantojen käyttömuodot alueella ovat kalastus, uiminen, muu virkistyskäyttö ja metsästys. Matkailutoimintaa alueella harjoittaa kymmenkunta kyselyyn vastanneista. 16. *) Hanke on tarpeellinen, koska - elävöittää, tuo paremmat tieyhteydet, jos tie kunnostetaan - suo on jo pistetty pilalle - työllistävä vaikutus - kotimaisen energian tarve Hanke ei ole tarpeellinen, koska - haitat ovat hyötyjä suuremmat; puhtaan luonnon pitäisi joskus mennä taloudellisen intressin edelle
138 Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen - se tuhoaa koko Lamujärven ja sen ympäristön; on vielä soita, jotka eivät ole näin lähellä todella hienoa järveä - Lamujärven vapaa-aikakäyttö ja arvostus kokisi rajun muutoksen - rehevöittää vesistöjä, turvepöly saastuttaa järven; nouseva pöly sotkee puhtaat vedet - meluhaitta + pöly - haittaa loma-asutusta, mökkien/tonttien arvo laskevat - luonnonrauha menetetään 20. Jos pidätte hanketta haitallisena / erittäin haitallisena, millä ehdoilla mielestänne hanke voitaisiin toteuttaa? - ei millään ehdoilla - hanketta ei tule toteuttaa - palaturve; lapiopaloilla, ilman koneita - palaturve - vesistön laatu säilytettävä entisellään - valumavesiä ei yhtään Lamujärveen - tiet saatava kuntoon - ehdolla, että hankkeella ei olisi vaikutusta veden laatuun, väriin ja kalastoon - Iso Lamujärven virkistyskäytön säilyminen nykytasolla - viette alueelta tulevan veden tankkiautoilla muualle ja estätte pölyn nousun ilmaan ja samalla vesistöön - melu- ja pölyhaittojen torjunta mahdotonta, vaikutukset alueella liikkumiseen vaikeutuvat, vesistövaikutukset - biomassakuivuri ei poistaisi ympäristöongelmia, vain lieventäisi pölyhaittoja - ei melua - ilmaan nousevan turvepölyn ehkäisy kokonaan - luonnon lyhytnäköistä tuhoamista - tuotantoalueen pohjoisosa pois (lohkot 3-4) ja palauttaminen luonnontilaan - haloo! yli 200 mökkiä - haittapäästöt vesistöön estettävä hyvin - Lamujärvi on erämaajärvi, turvetuotannon vaikutukset järven ja sen ympäristön luontoon ovat liian isoja, taloudellisessa mielessä siirretään loma-asuntojen varallisuusarvot turvetuotantoon - siirtämällä järvi tai suo 20 km etäisyydelle toisistaan - hanketta seuraamaan perustettaisiin alueen mökkiläisistä seurantaryhmä, jolla olisi myös vaikutusvaltaa puuttua havaittuihin epäkohtiin - katto nevan päälle, ettei pöly lähde lentoon, jätevedet puhdistettava entistä tarkemmin - epäkohtia ei saada pois; järven vesi on tummunut huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana ja pohjaan on laskeutunut ruskeaa pölyä - vaikutukset loma-/vakituiseen asutukseen, vesistöön - pöly- ja meluhaittojen ehkäisy, veden laadun turvaaminen - turpeen kuljettaminen riittävän kauas kuivattavaksi - poistoveden suodatus maksimimitoituksella, ei vesistövaikutuksia, ympäristönmaisemointi 21. Mitä seikkoja toivoisitte otettavan huomioon turvetuotantoalueen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa? - haittavaikutukset - Patasuolta tuleva turvepöly pilaa Iso Lamujärven - työllisyys, liikenneolojen parantaminen - keräilytuotteiden (marjat, sienet) ja kalojen elinolosuhteet turvattava - tiestön kunnon parantaminen - Iso Lamujärven vesi on jo nykyisellään tummaa valumaongelmien vuoksi
Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen 139 - suuri virkistys- ja kalastusalue, luonto - pöly kantautuu vesistöön tuulen mukana; otettava ehdottomasti huomioon - tuotantoa ei pidä aloittaa, koko järvi ja ympäristö pilalla jos tuotanto aloitetaan Lamujärven veden pilaantuminen - tuotantoalueen läheisyys, pölyhaitta, sotkee alapuolisen vesistön, laskee asuntojen arvoa, ainoa kalastettava järvi alueella, ympäristökeskus (PPO) hylännyt lupahakemuksen, samoin Piippola, Pyhännän, Kärsämäen kunnat ja asukkaat - on muitakin alueita, jossa ei ole vesistöjä lähellä -tuleville polville pitää jättää elämisen mahdollisuus - hyötyjen ja haittojen tarkka arviointi ja vertailu - Iso Lamujärven virkistyskäyttöarvo poikkeuksellisen suuri; turvetuotantoa tulisi keskittää muualle - tuotanto kuormittaa rajusti mataluutensa vuoksi herkkää Iso Lamujärveä; sopivia turvesoita löytyy muualta Pohjois-Pohjanmaalta - Patasuon alue jätettävä rauhaan ja suo palautettava entiselleen; kumma kun asiaa vielä jauhetaan, koska alueen kaikki (likimain) sidosryhmät vastustavat hanketta - hanketta ei pidä toteuttaa; en olisi rakentanut mökkiä, jos olisin tiennyt mikä pöly, melu ja mellastus tulee lähes taivaallisen rauhan alueelle - keskeyttäkää hanke ja saattakaa luonto alkuperäiseen kuntoon - turvetta ei pitäisi nostaa näin läheltä puhdasta vesistöä; pöly kantautuu tuulen mukana, vesistö rehevöityy ja syntyy turvelauttoja - pöly- ja meluhaitat, työaikarajoitus koneille - kuunnelkaa niitä, jotka käyttävät järveä säännöllisesti - korvaako Vapo mökkiläisille hinnanalennuksen mökeistä, jos kaikki hakevat korvausta oikeusteitse - aito yhteistyö lähialueen maanomistajien kanssa toteutuu, mitä uusia elinkeinomahdollisuuksia turpeen noston lisäksi hanke tarjoaa toimintaaikana ja sen jälkeen alueelle - lausuntokierroksen kuntien ja asukkaiden mielipide pitäisi huomioida - kaikki se luonnon monimuotoisuus mikä alueella on tällä hetkellä - luonnon virkistyskäytön arvoa ei saisi aliarvioida, turvepölyn vaikutuksia (laajuus) tulisi tutkia - laskeumia ei saa tulla järveen - hyötysuhde mitätön suhteessa mitä paikkoja tuhotaan - pölytön, meluton, valumavesiä ei järveen - veden huolellinen suodatus ennen laskemista maitteni läpi - ojitus- yms. kuivatusvaikutukset todennäköisesti positiivisia, ei kovin laajoja vaikutuksia alueen ulkopuolelle - ainoa mahdollinen toteuttamisvaihtoehto on 0-vaihtoehto (hankkeen toteuttamatta jättäminen) - rahat kunnolla uusiutuvaan energiaan - toivon, että ojitus vaikuttaisi kuivattavasti alueellani - vesiä ei johdettaisi Lamujärveen - Asukkaiden/käyttäjien mielipide, terveysvaikutukset, melu, pöly, kuljetukset -turvetuotanto mahdollisimman kauaksi asutuksesta - lopetetaan suunnittelu ja suo luonnontilaan niin voidaan hillastaa -silloin järvikin voi hyvin - Iso Lamujärven ranta-asukkaiden mielipiteen kuuleminen ja huomioon ottaminen - vesistöt tulee pitää puhtaana humuksesta - vesiä ei saa johtaa puhdistamattomana, tuulisella ilmalla ei saisi olla liikennettä suolla (pöly), Iso Lamujärven veden laadun tutkiminen ja vertailututkimus millaista vesi oli 20-50 vuotta sitten - veden laadun säilyminen, pölyhaitat, melu
140 Patasuo - Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva- Turvetuotantoalueen - vesistöön johdettavan vedenlaatu, järvinäkymässä ympäristön pitää olla edustava, turpeenkuljetuksissa kevät- ja kesä, jolloin vähemmän kuljettamista, asukkaiden aktiivinen informointi vaikutusalueella - yöaikainen työskentely kiellettävä, pölyn kulkeutuminen järveen estettävä, Kiviperäntie levennettävä ja asfaltoitava - ei lähelle loma- ja virkistysalueita turvetuotantoa - Iso Lamujärvi alueen ainoa oikea järvi; erityisen vaalimisen ja suojelemisen arvoinen - järven ja sen ympäristön suojeluun - ei saa olla minkäänlaista vaikutusta Iso Lamujärven vesistöön, eikä saa tuottaa pölyä - haitat ovat niin suuret, että niitä ei voi suunnittelulla ja arvioinneilla poistaa ja kompensoida - annetaan suon olla rauhassa - tuskin on keinoja millä pölyt, humus, melut ja muut saasteet saataisiin pyyhkäistyksi olemattomiin - Konnunsuon turvetuotanto rasittaa Iso Lamujärveä jo tarpeeksi