RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
JOHDANTO Ruokinnan automatisoiminen on yleensä yksi yleisimmistä koneellistettavista työvaiheista, millä helpotetaan lypsylehmien ruokintaa kuluvaa työaikaa ja fyysistä. Mikään laite tai kone ei kuitenkaan ole täysin luotettava, vaan on alttiina häiriöille ja käyttökatkoksille. Tästä voi johtua jopa useamman tunnin katkoksia ruokinnassa, jos sitä ei huomata. Parsinavetoissa käytetään ruokintarobotteja jakamaan esim. väkirehu useamman kerran päivässä. Ruokintarobotin jumiutuminen tiettyyn paikkaan ja edellisestä ruokintakerrasta kulunut normaalia pidempi aiheuttavat viivästymisiä ja katkoja ruokintaan. Näistä on seurauksena lehmien syönnin väheneminen ja rehunodotusstressi, mitkä alentavat tuotosta. Taloudellinen vaikutus näkyy tuottajan kukkarossa. Ruokinnan ja makuuajan rajoittamista tehdyssä tutkimuksessa (Cooper, Arney & Phillips, 2007) erotettiin pääkarjasta kahdeksantoista lypsylehmää erikokoisissa ryhmissä karsinaan, jossa rehua ei ole ollut tarjolla. Kahden tunnin erottaminen vaikutti maitomäärään pienentävästi, vaikutus oli noin 1 kg/lypsylehmä. Parsinavetoissa maitomäärän muutokseen vaikuttavat ruokinnan viivästyminen ja pitkät ruokintakatkot. Tässä selvityksessä esitellään ruokintarobottiin lisätty pesusieni, joka kuivaa kiskoa samalla kun ruokintarobotti jakaa väkirehua ja parantaa robotin vetorullan toimivuutta. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Pasi ja Sirpa Hoppulan tila sijaitsee Keski-Suomessa Uuraisilla. Tilalle rakennettiin uusi parsinavetta 40 lypsylehmälle + nuorkarjalle vuonna 2002. Lehmät ovat päät vastakkain. TAVOITTEET - Parantaa ruokintarobotin kulkemista kiskolla. - Väkirehujen jakaminen ruokintasuunnitelman mukaan useamman kerran päivässä. - Estää väkirehun ruokintakertojen väliin jääminen lypsylehmillä. 2
TOIMINTAPERIAATE Tilalla ruokintarobotti jakaa lypsylehmille väkirehut 6 krt päivässä. Varsinkin talvikaudella ruokintarobotin kiskon alapintaan kertyy kosteutta, joka huonontaa ruokintarobotin kulkemista. Kosteus tekee kiskon pinnan liukkaaksi ja ruokintarobotin vetorullan pito häviää. Tästä johtuu, että vetorulla lyö tyhjää ja pyörii paikallaan eikä robotti liiku eteenpäin. Tilalla ongelma ratkaistiin laittamalla vetorullan eteen pesusieni (Kuvio 1.). Kun ruokintarobotti lähtee liikkeelle täyttöpaikasta, sieni on etummaisena ja poistaa kiskon alapinnalla olevaa kosteutta sekä samalla kuivaa pintaa. Pesusieni on aivan tavallinen superlonista valmistettu sieni, mitä saa tavallisista kaupoista. Superloni materiaalina imee hyvin kosteutta, sitoo sen itseensä ja kosteus haihtuu sienestä takaisin ilmaan. (Kuvio 2.) KUVIO 1. Ruokintarobotin vetorullan eteen laitettu pesusieni kuivaa kiskon alapintaa. Sienen sijoituspaikka merkitty kuvaan punaisella. 3
KUVIO 2. Pesusieni on etummaisena ja kuivaa ruokintarobotin käyttämän kiskon alapinnasta kosteutta. Samalla sieni myös puhdistaa kiskoa pölystä ja roskista. HAVAINNOT TOIMINNASTA Pesusienen laittamisella ruokintarobotin kulkuongelmat poistuivat. Sieni poistaa kosteutta hyvin, eikä ruokintarobotti jää kierroksella jumiin kisko alapinnan kosteuden takia. Ruokintarobotti kulkee vain eteenpäin ja tekee joka jakokerralla kierroksen. Lähtiessään ruokintakierrokselle ruokintarobotti joutuu täyttöpaikan jälkeen kääntymään tiukan mutkan. Pesusieni on pysynyt tiukasta kaarroksesta huolimatta paikoillaan ja toimii hyvin. Uuden pesusienen vaihtaminen käy nopeasti. Sieni vaihdetaan kun edellinen on kulunut liiaksi. vuosien aikana sienen vaihtaminen on tehty noin 2 3 vuoden välein. Kesällä, jolloin navetan sisäilma on kuivempaa, sieni pitää kiskon alapinnan puhtaana pölystä ja roskista. Sieni poistaa kiskolta myös lehmien viskoman säilörehun ruokintarobotin, joka voisi myös aiheuttaa ruokintarobotin pysähtymisen. Ruokintarobotin rakenteissa tai kiskossa ei ollut havaittavissa mitään ruostumista tai korroosiota. Sieni imee itseensä kosteuden eikä vesi valu laitteita pitkin. 4
SOVELTUVUUS - Sekä parsinavetoiden että pihatoiden ruokintarobotteihin, joiden koko ei ole liian iso. - Ruokintarobotilla yhtenäinen kisko (ei vaihteita) ja robotti kulkee pääasiassa vain yhteen suuntaan. - Mahdollisesti monimutkaisemmatkin sovellukset ovat mahdollisia, kun kiskovaunuihin asennetaan useampia sieniä. Sienen tarttumista vaihteeseen voidaan ehkäistä asentamalla sieni kiskoa vasten luovuttavaksi ja vaihteen hienosäädöillä. - Ellei tämä ratkaisu sovellu, voidaan paikallisia veden kondensoitumisongelmia ehkäistä myös asentamalla kiskolle esim. rappusnauhaa, joka estää veden tiivistymistä ja parantaa pitoa. POHDINTA Lypsylehmän tuotos on syönnistä kiinni. Parsinavetassa lehmät eivät pääse kulkemaan ruokintakioskeille vapaasti vaan ovat automaattisten ruokintalaitteiden varassa. Päivän aikana säännöllisesti ja tasaisesti pieninä erinä jaettava väkirehu on ruokinnallisesti parhain vaihtoehto erillisruokinnassa. Parsinavetassa säilörehu yleensä riittää ruokintapöydällä, mutta korkeaan maitotuotokseen tarvitaan myös väkirehua. Pienillä ja edullisilla asioilla voidaan parantaa väkirehun ruokintalaitteiston toimivuutta navetassa. Tilalla pienellä asialla on korjattu havaittu ongelma. Ruokintarobotti ei ole pesusienen asentamisen jälkeen jäänyt jumiin kesken jakokerran vetopyörän paikallaan pyörimisen takia. Sienen kustannus on vain muutama euro ja vaihtaminen vie aikaa kaiken kaikkiaan vain max 1 minuutin. Kun näitä tietoja verrataan siihen hyötyyn, että lypsylehmille väkirehujen jakokertoja jää väliin ja ruokintarobotin toimintaa pitää käydä tarkastamassa lypsyjen välillä, pienellä keksinnöllä säästetään paljon työaikaa ja resursseja. LÄHTEET Cooper, M.A., Arney, D.R. and Phillips, Clive J.C. 2008. The effect of temporary deprivation of lying and feeding on the behaviour and production of lactating dairy cows. Animal, 2 2: 275-283. Viitattu 15.2.2012 http://journals.cambridge.org/action/displayfulltext?type=1&fid=1624656&jid=anm&volumeid= 2&issueId=02&aid=1624648 5