KIRJALLINEN KYSYMYS 58/2008 vp Hammaslääkäripalvelujen saatavuus Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Kuopiossa koulutettiin vuodesta 1973 alkaen hammaslääkäreitä 20 vuosikurssia, mutta nyt siellä on oltu 15 vuotta ilman aloituspaikkoja. Kuopiossa koulutetut hammaslääkärit jäivät Itä- Suomeen. Työuransa tehtyään he alkavat nyt jäädä eläkkeelle vuosikurssi kerrallaan. Yhä useampi itäsuomalainen virkahammaslääkäri myöntää, että terveyskeskuksissa hoidettujen potilaiden määrän lisäämiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseksi joudutaan potilaiden saaman hoidon laatutasoa laskemaan. Tällä hetkellä hoidetaan jonoja, ei potilaiden suusairauksia. Muu kuin välttämätön ja kiireellinen hoito pitkittyy, ja todetut hammasvauriot jäävät pahenemaan. Hammaslääketieteen valtakunnallista kehittämistä selvittänyt professori Risto-Pekka Happonen esitti viime vuoden elokuussa opetusministeri Sari Sarkomaalle luovuttamassaan selvityksessä hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nykyisestä noin sadasta 160:een. Tutkintotavoitteeksi selvitysmies ehdotti vuodesta 2008 alkaen noin 150:tä tutkintoa vuodessa. Itä-Suomen ja Keski-Suomen hammaslääkäritilanteen korjaamiseksi on Happosen mukaan käynnistettävä uudelleen hammaslääketieteen koulutus Kuopion yliopistossa. Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan Kuopion yliopistoon otettaisiin vuosittain sisään 30 hammaslääketieteen opiskelijaa. Selvitysmies totesi raportissaan, että hänen käsityksensä mukaan "ilman Kuopiossa tapahtuvaa hammaslääkärikoulutusta ei ole mahdollista saada Itä-Suomen hammaslääkärivajetta korjattua eikä suun terveydenhuollon palveluja turvattua tulevaisuudessa." Viimeaikaisten opetusministeriöstä kantautuneiden tietojen mukaan hammaslääkärikoulutuksen käynnistyminen Kuopiossa näyttää nyt lykkääntyvän vähintäänkin vuoteen 2010. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata itäsuomalaisten hammaslääkäripalvelujen saatavuuden ja tätä kautta tasa-arvoiset terveyspalvelut myös Itä-Suomeen nykyisten hammaslääkärien siirtyessä kovaa vauhtia eläkkeelle? Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2008 Hannakaisa Heikkinen /kesk Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 58/2008 vp: Miten hallitus aikoo turvata itäsuomalaisten hammaslääkäripalvelujen saatavuuden ja tätä kautta tasa-arvoiset terveyspalvelut myös Itä-Suomeen nykyisten hammaslääkärien siirtyessä kovaa vauhtia eläkkeelle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuollon osaajien riittävyyteen vaikuttaa vähintään neljä tekijää: koulutuspaikkojen määrä, koulutuksen sisältö ja sen tuottaman osaamisen työelämävastaavuus, palvelujärjestelmä työnantajana ja yksilön tekemät valinnat. Valtioneuvoston linjaus joulukuulta 2007 vaikuttaa näistä neljästä tekijästä hammaslääketieteen koulutuspaikkojen asteittaiseen lisäykseen nykyisestä noin sadasta paikasta 160 aloituspaikkaan vuoteen 2012 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa paikkoja lisätään olemassa oleviin hammaslääketiedettä opettaviin yliopistoihin, joilta edellytetään hammaslääketieteen opintojen läpäisevyyden parantamista ja jatkuvaa seurantaa. Opintojen nopeuttaminen ja hammaslääkäri-identiteetin vahvistaminen jo ensimmäisinä opiskeluvuosina ovat keskeisiä toimia aloituspaikkojen tehokkaan käytön takaavia toimia. Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteiseen tahtotilaan pohjautuvassa vuoden 2010 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelmassa otetaan kantaa hammaslääketieteen koulutuksen aloittamiseen Kuopion yliopistossa. Hammaslääketiedettä opettavat yliopistot vastaavat koulutuksen sisällöstä, ja koulutuksen rakenteita yliopistot järjestelevät palvelujärjestelmän kanssa. Opiskeluihin sisältyvä harjoittelu palvelujärjestelmässä tuo opiskelijat työelämään ja oppimaan ammattiaan monipuolisesti. Harjoitteluun liittyvät opetus, ohjaus ja tilakysymykset on pystyttävä ratkaisemaan sekä koulutuksen että palvelujärjestelmän tarpeita vastaaviksi, ja kaikille osapuolille hyödyllisiksi. Hammaslääkärin työ on muuttunut osaamisvaatimuksiltaan entistä monimuotoisemmaksi: suun terveydenhoitoon hakeutuu entistä moniongelmaisempia asiakkaita, ja hammaslääkäriltä vaaditaan esimerkiksi hallinnointitaitoja, joita koulutuksessa ei riittävästi ole voitu opettaa. Kokopäiväisestä työstä julkisella sektorilla on tehtävä houkutteleva vaihtoehto, että avoimet ja sijaisuuksin hoidettavat virat saadaan täytettyä. Tässä työssä kunnat, maakunnat ja seutukunnat ovat keskeisiä toimijoita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanke osaltaan muuttaa ja parantaa työolosuhteita ja suun terveyden ammattilaisten välistä työnjakoa. Esimerkiksi, suuhygienistit ja erikoishammashoitajat vastaavat osassa kunnista joistakin perinteisesti hammaslääkäreille kuuluneista tehtävistä. Viime kädessä päätöksen opiskelupaikan hakemisesta ja työ- ja asuinpaikan valinnasta tekee yksilö, jolla on perustuslain mukainen oikeus vapaaseen valintaan. Yksilön valinnan perustaksi voidaan tuottaa tietoa ja auttaa näin luomaan mielikuvia yliopistoista opinahjona valitulla koulutusalalla ja maakunnasta asumisalueena. Näissäkin toimissa korostuu yliopistojen ja kuntien merkitys. Ministeriöt voivat omilla hallinnonaloillaan käytettävissään olevin keinoin edistää eri toimi- 2
Ministerin vastaus KK 58/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk joiden kuten korkeakoulujen, yliopisto- ja muiden sairaaloiden sekä terveyskeskusten välistä yhteistyötä suun terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 58/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att trygga tillgången på tandläkartjänster för invånare i östra Finland och hälso- och sjukvårdstjänster på jämlika grunder i östra Finland i en situation där tandläkare i ökande omfattning går i pension? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det är åtminstone fyra faktorer som påverkar tillgången på kunniga anställda inom hälso- och sjukvården: antalet utbildningsplatser, utbildningens innehåll inklusive den arbetslivsmotsvarighet som den resulterar i, servicesystemet i egenskap av arbetsgivare samt de individuella valen hos en person. Statsrådets linjedragning från december 2007 är den faktor av de ovan nämnda fyra faktorerna som successivt påverkar ökningen av antalet utbildningsplatser från nuvarande cirka hundra till 160 fram till år 2012. I det första skedet koncentreras ökningen till universitet med existerande undervisning i odontologi. Av de här universiteten krävs satsningar på förbättrad genomströmning bland studerande inom odontologi och kontinuerlig uppföljning. I syfte att garantera en effektiv användning av nybörjarplatserna behövs redan under de första studieåren bl.a. en effektivisering av studierna och åtgärder för att stärka tandläkarnas yrkesidentitet bland studerande. Programmet för att på ett strukturellt plan utveckla högskolorna år 2010 innehåller högskolornas och undervisningsministeriets gemensamma vision om inledandet av utbildning inom odontologi vid Kuopio universitet. De universitet som meddelar undervisning inom odontologi ansvarar för utbildningens innehåll. Servicesystemets struktur inverkar på universitetens sätt att bygga upp utbildningen. Den praktik som ingår i studierna och som de studerande utför i servicesystemet närmar de studerande med arbetslivet och gör att studerandena på ett mångsidigt sätt lär sig sitt yrke. Den undervisning, handledning och de lokalitetsfrågor som ingår i studerandenas praktik skall lösas på ett sätt som tillfredsställer behoven både inom utbildningen och inom servicesystemet. Detta skall göras på ett sätt som gynnar alla parter. Beträffande kraven på kunnande har tandläkaryrket blivit allt mera mångfasetterat: patienter med vitt förgrenade problem söker sig i ökande omfattning till munhälsovården. Av tandläkare krävs t.ex. kunskaper i administration, som man inte i tillräcklig grad har kunnat lära ut inom utbildningen. Ett heldagsarbete inom den offentliga sektorn skall göras till ett attraktivt alternativ så att det går att besätta obesatta tjänster och vikariat som ansluter sig till tjänsterna. Centrala aktörer i sammanhanget är kommunerna, landskapen och de ekonomiska regionerna. Kommun- och servicestrukturreformen är för sin del ett projekt som ingriper i och förbättrar arbetsförhållandena och arbetsfördelningen mellan professionella inom munhälsa. I somliga kommuner ansvarar t.ex. munhygienister och specialtandskötare för en del av de uppgifter som kommer an på tandläkarna. I sista hand är det individen som fattar beslut om att ansöka om en studieplats och som väljer arbets- och boendeort. Detta grundar sig på grundlagens bestämmelser om individens fria val. Som stöd för individens val är det möjligt att 4
Ministerns svar KK 58/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk ta fram kunskap för studerande om universiteten så att de förmår skapa sig en bild av dem som lärosäte mot bakgrund av den utbildningsbransch som de har valt och med beaktande av landskapet som boendeort. Också i detta sammanhang betonas universitetens och kommunernas betydelse. I syfte att trygga tillgången på tjänster inom munhälsovård kan ministerierna inom respektive förvaltningsområde med tillbuds stående medel främja samverkan mellan olika aktörer, t.ex. högskolorna, universitets- och övriga sjukhusen samt hälsocentralerna. Helsingfors den 10 mars 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5