Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät Mikko Tervo Oulun yliopisto Maantieteen laitos Kerttu Saalasti Säätiö

TAUSTAA Kaupunki/aluesuunnittelussa toimintojen sijainti avainasemassa (esim. laki terveyspalveluiden tasa-arvoisesta saavutettavuudesta) Esityksessä tarkastellaan optimisijainnin löytämistä julkiselle palvelulle kahdesta eri näkökulmasta, painottaen menetelmiä ja käytäntöä Kuntarakenteessa meneillään oleva murros korostaa tarkan paikkatiedon mahdollisuuksia suunnittelussa Mikäli kuntarakenteessa siirrytään yhä suurempiin ja aluerakenteellisesti monimuotoisiin yksiköihin, kunta tilastollisena yksikkönä ei ole riittävän tarkka!

Saavutettavuuden määritelmiä on paljon, tässä kaksi niistä: accessibility the ease by which a place can be reached from another place (Liu and Zhu, 2003) accessibility is the measure of the capacity of a location to be reached by, or to reach different locations (Rodriguez et al., 2009)

Sijainninoptimointi: Olemassa olevat rakenteet Optimal locations can be modeled to improve existing systems, while this is potentially useful, it might not lead to implementation because of the huge costs involved in changing expensive and entrenched health care systems. (Tanser et al. 2010) Tarkastellaan menetelmää, joka ottaa huomioon olemassa olevat rakenteet

Valitaan tutkimusalueelta mahdolliset sijaintikandidaatit: Siikalatvan keskukset Rantsila, Kestilä, Pulkkila, Piippola Data: Digiroad, Tilastokeskuksen ruutuaineisto jaettuna ikäryhmiin (nuoret, työikäiset, eläke-ikäiset) Käytössä kilometriruudut oikeilla väestön sijainneilla, sekä todellinen tieverkko, josta saadaan kuljettu etäisyys, tai nopeusrajoitusten ollessa tiedossa, arvio kuluvasta ajasta

Data: Digiroad, Tilastokeskuksen ruutuaineisto jaettuna ikäryhmiin (nuoret, työikäiset, eläke-ikäiset) Käytössä kilometriruudut oikeilla väestön sijainneilla, sekä todellinen tieverkko, josta saadaan kuljettu etäisyys, tai nopeusrajoitusten ollessa tiedossa, arvio kuluvasta ajasta

Saavutettavuutta voidaan vertailla laskemalla suhteellinen saavutettavuus kullekin sijaintivaihtoehdolle, kaavalla: Lasketaan kullekin keskukselle lukuarvo kunnan väestön ja etäisyyden suhteelle

Saavutettavuutta voidaan vertailla laskemalla keskimääräinen (= kuljettu matka) etäisyys kullekin sijainnille: Lasketaan keskimääräinen etäisyys, joka joudutaan kunnassa kulkemaan, jotta keskus saavutetaan

Tulokset 1. Pulkkila keskeisin sijainti ja saavutettavin 2. Piippola ja Rantsila eroavat väestön ikärakenteen suhteen: Piippola nuoren ja työikäisen väestön suhteen parempi Menetelmä soveltuu tilanteeseen, jossa pohditaan palveluiden keskittämistä samankaltaisen aluerakenteen sisällä (ei ehdotonta vahvaa keskusta)

PULKKILA PIIPPOLA KESTILÄ RANTSILA Total population relative accessibility 1 23,45 19,62 15,77 20,12 Total population relative accessibility 2 0,36 0,26 0,17 0,27 Youth relative accessibility 1 5,18 4,50 3,71 4,28 Youth relative accessibility 2 0,078 0,057 0,037 0,049 Working aged relative accessibility 1 12,61 10,62 7,71 10,34 Working aged relative accessibility 2 0,18 0,14 0,076 0,13 Elders relative accessibility 1 5,61 4,50 4,35 5,50 Elders relative accessibility 2 0,096 0,061 0,054 0,083 Total population relative accessibility 1 standardized 1.00 * 0,84 0,67** 0,86 **** Total population relative accessibility 2 standardized 1.00 * 0,72 0,47** 0,74 **** Youth relative accessibility 1 standardized 1.00 * 0,87 **** 0,72** 0,83 Youth relative accessibility 2 standardized 1.00 * 0,74 **** 0,48** 0,63 Working aged relative accessibility 1 standardized 1.00 * 0,84 **** 0,61** 0,82 Working aged relative accessibility 2 standardized 1.00 * 0,75 **** 0,41** 0,73 Elders relative accessibility 1 standardized 1.00 * 0,80 0,77** 0,98 **** Elders relative accessibility 2 standardized 1.00 * 0,64 0,56** 0,86 **** Total population average distance 22.48 km 25.83 km 29.86 km 29.79 km Youth average distance 23.37 km 26.62 km 30.15 km 29.56 km Working aged average distance 21.92 km 25.34 km 30.10 km 30.04 km Elders average distance 22.87 km 26.16 km 29.06 km 29.44 km Total population average distance standardized 0,75 * 0,86 ***** 1.00 *** 0,99 *** Youth average distance standardized 0,76 * 0,88 ***** 1.00 *** 0,98 *** Working aged average distance standardized 0,73 * 0,84 ***** 1.00 *** 0,99 *** Elders average distance standardized 0,78 * 0,89 ***** 0,99 *** 1.00 ***

Sijainninoptimointi: Optimisijainnin löytäminen tarkastellaan ja vertaillaan Uutta Oulua / Oulun seutua palvelurakenteen kattavuuden suhteen teoreettisilla palveluyksiköiden optimisijainneilla Käytetään hyväksi tietoa olemassa olevasta tieverkosta oikein nopeusrajoituksin, sekä tietoa väestön sijainnista ja määrästä kilometriruuduittain Malli pyrkii löytämään halutun määrän sijainteja palveluyksikölle siten, että saadaan mahdollisimman hyvä palveluiden kattavuus ottaen kuitenkin huomioon väestön kasautumisen Näin ollen karkeasti sanottuna malli ikään kuin haluaa sijoittaa yksiköitä myös ns. haja-asutusalueelle saadakseen vähennettyä liikkumisen tarvetta (= aikaa)

etsitään ratkaisu, jossa mahdollisimman suuri määrä ihmisiä saavuttaa palvelun mahdollisimman vähällä liikkumisella mallissa edetään askeleittain, olettaen että aikaisemmin valitut sijainnit ovat vaikuttamassa, toisin sanoen jokaista sijaintia ei sijoiteta Oulun keskustaan Malli on parhaiten käytettävissä kokonaisuuden hahmottamiseksi, ei niinkään yksittäisen palveluyksikön tarkan sijainnin pohtimisessa

TÄRKEIMMÄT SIJAINNIT TÄRKEIMMÄSTÄ ALKAEN Tärkeys = merkittävyys kattavan palvelurakenteen kannalta. Listassa alemmas mentyä, ylemmäksi jäävät sijainnit ovat jo valittuna ja vaikuttavat seuraavien sijaintien valintaan Uusi Oulu Oulun seutu Oulu (keskusta) Haukipudas Kiiminki Oulu (Kaakkuri) Oulu (Ritaharju) Oulunsalo Ylikiiminki Oulu (keskusta) Yli-Ii Oulu (keskusta) Oulu (keskusta) Kempele Muhos Haukipudas Kiiminki Liminka Oulu (Ritaharju) Oulu (Kaakkuri) Ounsalo Yikiiminki Hailuoto / Lumijoki / Tyrnävä

Tärkeys = merkittävyys kattavan palvelurakenteen kannalta. Listassa alemmas mentyä, ylemmäksi jäävät sijainnit ovat jo valittuna ja vaikuttavat seuraavien sijaintien valintaan Kartta: Kaleva 2011

Analyysin voidaan ajatella kertovan kahdesta haasteesta palvelurakenteelle: Väestöpaine ja liikenneyhteydet mikäli sijainti nousee mallissa tärkeäksi, siihen pätee joko väestöä on paljon, tai liikenneyhteyksissä on kehitettävää / väestö on kaukana keskusalueesta Uuden Oulun painopisteiden voitaisiin näiden mallien perusteella sanoa olevan: Oulun keskusta nelostien varsi Kiimingin keskus Oulun seudun osalta painopisteet olisivat: Oulun keskusta nelostien varsi Muhoksen keskus Kiimingin keskus

Tuloksia Mallin voidaan ajatella puoltavan monikeskuksista Oulua / Oulun seutua optimisijainteja löytyy melko paljon Oulun keskustan tai Oulun lähiöiden ulkopuolelta, Oulun seudulle kannattaa mallin mukaan sijoittaa 5 yksikköä Oulun taajaman ulkopuolelle, ennen kuin sijoitetaan uusia yksiköitä Ouluun Toisaalta, jos lähdetään keskittämään palveluita, tämän mallin mukaan haja-sijoitetut yksiköt lähtevät ensimmäisten joukossa, tähän voi vaikuttaa todellisuudessa monin eri tavoin (poliittinen tahto, sähköinen asiointi, liikkuvat yksiköt )

Ennen kaikkea kyse on aluerakenteen kuvaamisesta teoreettisen palvelurakenteen kautta, yksittäisiä palveluyksiköitä koskevat päätökset eivät ole tutkijan tehtävänä ja eri julkispalvelualoja koskevia selvityksiä tulisi toki tehdä useammilla muuttujilla Tämän kaltainen analyysi on kuitenkin käyttökelpoinen tilanteissa, joissa aluerakenne kohtaa uudistuspaineita (kuten kuntarakenteen uudistus)

LOPUKSI Molemmista menetelmistä julkaistaan dokumentaatio hankkeen Internet sivuilla kevään aikana, lopputulemana menetelmien käyttöönotto organisaatioissa on mahdollista kohtuullisin panostuksin (ArcGIS + Network Analyst, tarvittavat datat)

Kiitos! Lisätietoja: Mikko.tervo@oulu.fi Kerttu Saalasti Säätiö