Johtaminen on taitolaji

4 2012 Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti Johtaminen on taitolaji Teemana Johtaminen

Pääkirjoitus Kiitos! 4 2012 Kun olen seitsemän vuotta näitä Kuminan pääkirjoituksia kirjoittanut, olen usein ajatellut, että sen päätoimittajaurani viimeisen kirjoittaminen on helppoa: ei tarvitse miettiä, mistä ja mitä kirjoittaa, riittää vain kun kiittää kaikesta. Nyt kun se hetki on sitten konkreettisesti tullut eteen, että seuraavan Kuminan päätoimittaja on Kumulan hallituksen uusi, marraskuun 2012 lopussa valittava puheenjohtaja, ei tämä kirjoittaminen olekaan yhtään helppoa. Vaikeaa ei ole todellakaan löytää kiitettävää. Vaikeaa on se, mistä kaikesta teitä kumula laisia pitäisi muistaa kiittää ja missä järjestyksessä nuo asiat tuon tässä tekstissä esiin. Ensimmäiseksi haluan kiittää teitä kaikkia, jotka otitte ak tiivisesti osaa Kumulan liittovaltuuston vaaleihin teitä, jotka asetuitte ehdolle, teitä jotka etsitte hyviä ehdokkaita ja ennen kaikkea teitä, jotka äänestitte vaaleissa ja vaikutitte näin aktiivisesti tulevan valtuuston kokoonpanoon. Vaalien lopputuloksessa minua ilahduttaa erityisesti pari asiaa. On mukavaa, että valtuustossa on edustettuna eri-ikäisiä ihmisiä. On niitä, jotka ovat vasta työuransa alkutaipaleella ja myös sieltä ikähaitarin toisesta päästä. Toinen minua ilahduttanut seikka on se, että valtuutettuja on ympäri maatamme. Pari valkeaa läiskää kartalle valitettavasti jäi, sillä olisihan ollut mukavaa saada joku ihan pohjoisimman Suomen kumulalainenkin valtuustoon, ja vähän harvakseltaanhan tuo länsirannikkokin on edustettuna. Itse olisin myös toivonut, että varsinaisten valtuutettujen ammatillinen tausta olisi ollut paremmin koko jäsenistöämme kuvaava, mutta jos ajattelemme sekä varsinaisia että varavaltuutettuja, niin tämäkin toiveeni toteutuu melko hyvin. Kumulan tuleekin ottaa jatkossa kaikki valitut, sijaluvusta välittämättä, hyvin aktiivisesti mukaan Kiitän teistä ihan jokaista näistä nopeasti vierähtäneistä kahdestatoista vuodestani Kumulan hallituksen puheenjohtajana! yhteiseen toimintaan, sillä vain siten saamme jäsenkenttämme äänen parhaiten kuuluviin päättävissä ja suunnittelevissa elimissämme. Enkä minä unohtaisi kyllä niitä näissä vaaleissa valtuuston ulkopuolelle jääneitäkään, sillä tarvitsemme toiminnassamme kaikkia aktiivisia jäseniämme! Omalta osaltani kiitän sydämellisesti teitä kaikkia, jotka luotitte minuun ja annoitte äänenne, jotta voin jatkaa toimintaani Kumulan hyväksi valtuustossa. Samalla kiitän teistä ihan jokaista näistä nopeasti vierähtäneistä kahdestatoista vuodestani Kumulan hallituksen puheenjoh tajana. Ne ovat olleet täynnä työtä ja toimintaa. Vuosiin on mahtunut hetkiä, jolloin olen miettinyt vapaa-ajan harrastukseni järkevyyttä, mutta valtaosin on ollut ihanaa toimia tässä upeassa joukossa. Kiitos! Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2013 teille kaikille! Maarit Helén Päätoimittaja Kumina Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi Julkaisija: Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - Kumula ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, kumula@kumula.fi Toiminnanjohtaja: Jussi Näri, puh. 0201 235 384 ja 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi Järjestösihteeri: Jaana Hiltunen, puh. 0201 235 385 ja 040 1599 397, jaana.hiltunen@kumula.fi Päätoimittaja: Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula.fi Toimituskunta: Maarit Helén, Jaana Hiltunen, Jussi Näri, Ulla Pötsönen, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä Toimittaja ja ilmoitusmyynti: Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi Svensk resumén käännös: Solveig Stormbom Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Forssa Print 2012 Painos: 2 900 kpl ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) 7. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi 441 428 PAINOTUOTE 2 K U M I N A 4 2 0 1 2

Uusi liittovaltuusto valittiin Kumulan ensimmäisillä vaaleilla Lokakuussa tehtiin historiaa: Kuntien asiantuntijat - Kumula ry:n liittovaltuustoon asetettiin ehdokkaita ilahduttavasti niin paljon, että piti järjestää ensimmäisen kerran liiton olemassaolon aikana vaalit. Tätä ennen vaaleissa noudatettiin valitsijayhdistysmenettelyä. Liittokokousvaaleista tuli sopuvaaleja, koska ehdokkaiksi ei asetettu enempää ehdokkaita kuin mitä liiton säännöissä oli enimmäismääräksi ilmoitettu. Nyt ehdokkaita oli kaikkiaan 50, joista 20 eniten ääniä saanutta valittiin Kumulan 2013 2017 liitovaltuustoon. Heidän varajäsenikseen tuli 20 seuraavaksi eniten ääniä saanutta äänimääräjärjestyksessä. Viimeisten varajäsenten paikoista kamppaili neljä ehdokasta samalla äänimäärällä, jolloin kahden viimeisen varajäsenen paikat ratkaistiin arvalla. Vaaleissa annettiin kaikkiaan 648 ääntä, joista yksi hylättiin. Äänestysprosentti oli 24, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena, etenkin kun vaalit olivat todellakin liiton ensimmäiset. Postivaalin käytännön toteutuksesta ja vaalin tuloslaskennasta vastasi Itella Oyj. Onnittelut uusille valtuutetuille ja varavaltuutetuille sekä lämpimät kiitokset kaikille ehdokkaaksi asettuneille ja ehdokkaita innostaneille! Suurkiitos myös kaikille äänioikeuttaan käyttäneille Kumulan jäsenille! Kumulan liittovaltuustovaaleissa oli mahdollista myös pyytää jotakin toista henkilöä asettumaan ehdokkaaksi. Ehdokasasettelun yhteydessä avattiinkin jäsenille kilpailu, jossa liitto lupasi palkita matkalahjakortilla eniten ehdokkaiksi innostaneen. Kumulan hallituksen puheenjohtaja Maarit Helén mainittiin yhdeksän ehdokkaan paperissa suosittelijana. Hän katsoi toimineensa kuitenkin viran puolesta ja jätti voitostaan palkinnon lunastamatta. Onnittelut silti hänelle! e i v a l i t t u v a r a s i j o i l l a v a l i t t u Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n liittovaltuustovaalien tulos: Sukunimi Etunimi Tehtävä Kotipaikka Ääniä Helén Maarit Kokoelmapäällikkö Tampere 55 Vuorinne Tarja Kirjastonjohtaja Helsinki 52 Seppänen Raija Kirjastonjohtaja Haukipudas 29 Savolainen Sanna Informaatikko Oulu 26 Pohjalainen Marjut Aluekirjastonjohtaja Tampere 25 Junttila Riikka Osastonjohtaja Lahti 22 Palmi-Felin Salla Pedagoginen Informaatikko Lahti 22 Sormunen Kai Kirjastonjohtaja Joensuu 22 Kivioja Reino Kaupunginsihteeri Nivala 21 Röynä Pirjo Kirjastonhoitaja Kuopio 21 Sihvonen Raili Tietopalvelupäällikkö Tampere 20 Pantakoski Liisa Ruokapalvelun toimialajohtaja Kuopio 19 Vigand Kersti Kirjastonhoitaja Pori 19 Isokivijärvi Irmeli Palvelupäällikkö Hämeenlinna 18 Nieminen Heli Työnhakija Jyväskylä 18 Pitkänen Hanna Kirjastovirkailija Joensuu 15 Rissanen Jaana Hallintojohtaja Asikkala 15 Lindblad Marianne Kirjastotoimenjohtaja Pornainen 14 Mäkinen Eeva Kirjastonjohtaja Oulu 14 Andersson Helena Palvelupäällikkö Siuntio 13 Tranberg Riitta Kirjastonjohtaja Liminka 12 Peltonen Antti Kirjastotoimenjohtaja Akaa 11 Lampola-Autio Susanna Suunnittelija Tampere 10 Rautavuo Pirita Vastaava kirjastonhoitaja Lahti 10 Boström Per-Elof Konsult Kristinestad 9 Hytönen Päivi Henkilöstöpäällikkö Helsinki 9 Rautiainen Anne-Marie Toiminnanjohtaja Lieto 9 Kesseli Mika Hallinnon suunnittelija Taipalsaari 8 Sahavirta Hilkka Koulutusvastaava Oulu 8 Vertainen Mika Hallinnon suunnittelija Siuntio 8 Niittymäki Seija Hallintopäällikkö Pirkkala 7 Varkila-Saukkola Leila Musiikkiterapeutti, PLM Lahti 7 Asula-Myllynen Ritva Seutukoordinaattori Tampere 6 Honkanen Jarmo Liikuntasihteeri Lieksa 6 Kumlander Kimmo Johtaja Helsinki 6 Löfbacka Mikko Hankintasuunnittelija Kauniainen 6 Reinikainen Sten Opiskelija Tampere 6 Suhonen Pekka Opiskelija Tampere 6 Jussila Mirja-Liisa Toimistosihteeri Orivesi 5 Ranta Auli Hoitotyönpäällikkö Ikaalinen 5 Paavola Saara Opiskelija Tampere 5 Tamminen Timo Kirjastotoimenjohtaja Kangasala 5 Justander Arja Arkistosihteeri Pieksämäki 4 Renvall Petra Hallintosihteeri Helsinki 4 Ketola Taina Erikoissuunnittelija Hyvinkää 3 Koskinen Ari Hallintoasiantuntija Kotka 3 Rasimus Edvard Ymparistötarkastaja Hyvinkää 3 Vaattovaara Jukka Hallintosuunnittelija Hamina 3 Pälmä Pekka Vanhustyön suunnittelija Tampere 2 Järvinen Jukka EU-asiamies Tampere 1 4 2 0 1 2 K U M I N A 3

Kuntajohtajuu olisi erotettava poliittinen ja operatiivinen johtajuus Kumulassa on jäseninä myös kunnan- ja kaupunginjohtajia. He työskentelevät ympäri maata, noin 100 000 asukkaan kaupungista 1 500 asukkaan kuntaan. Haastattelimme heistä kahta. Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen ja Askolan kunnanjohtaja Esko Rautiainen kertovat, millaisina he näkevät työnsä, kuntakokonaisuuden johtamisen, tämänhetkiset haasteet. Kumpikin kaipaa selkeämpää vastuunjakoa kuntajohtajan ja poliittisen johdon välille. Haastattelut: Tuija Heikkilä On pitänyt olla erittäin vahva johtaja. Kysymykset 1 ] Mikä on koulutuksenne? 2 ] Mistä asti olette työskennellyt nykyisessä tehtävässänne? 3 ] Oletteko toiminut muissa kaupungin- tai kunnanjohtajan tehtävissä? 4 ] Miten kaupungin / kunnan johtaminen on mielestänne viime vuosina muuttunut? Millaisia vaatimuksia se teille asettaa? Mitkä ovat suurimmat haasteet ja ongelmat? Entä ilot? 5 ] Miten kaupungin- / kunnanjohtajan työtä tulisi mielestänne kehittää? 6 ] Oletteko innostunut jostakin uudentyyppisestä johtamisen trendistä? 7 ] Millaista lisäkoulutusta kaipaatte tehtävissänne? Maija-Liisa Veteläinen Haapajärven kaupunginjohtaja 1 ] Humanististen tieteiden kandidaatti. 2 ] Vuodesta 2003. 3 ] Työskentelin Puolangan kunnanjohtajana kolme vuotta kesästä 1999 kesään 2003. 4 ] On siirrytty vahvasti tiedolla johtamisen suuntaan. Puolangalla olin rakentamassa ensin Suomussalmen ja Puolangan yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon mallia, jossa Suomussalmi toimi vastuukuntana, ja heti sen jälkeen Kainuun hallintokokeilumallia. Eurot ja erikoishenkilöstön puute ajoivat suurempiin yhteistoimintakokonaisuuksiin. Tavoitteena olivat toimivat ja entistä kustannustehokkaammat palvelut kuntalaisille, ja että rahaa jäisi elinkeinoelämän kehittämiseen. Haapajärven kaupunginjohtajana oloaikanani yritimme vastata Paras-lainsäädännön haasteisiin muodostamalla Haapajärvestä, Pyhäjärvestä, Kärsämäestä ja Reisjärvestä vahvan 20 000 asukkaan peruskunnan. Kaksi pienintä kuntaa kuitenkin kaatoi niukasti uuden kunnan muodostamisen. Seuraava selvitys Nivalan, Haapajärven ja Reisjärven keskinäisestä kuntaliitoksesta keskeytettiin kalkkiviivoilla ennen päätöksentekoon viemistä. Jäljelle jäi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muodostaminen Haapajärven, Pyhäjärven, Kärsämäen ja Reisjärven kesken. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne täyttää kolme vuotta 2013 alussa. On pitänyt olla erittäin keskeisesti mukana kuntayhtymän hallinnossa, koska reilut 60 % budjettiresursseista on siellä. Kuntatalous on ollut erittäin tiukalla, ja kriisikuntastatus on teettänyt talouden tasapainottamiseen liittyvää työtä paljon. Nyt talous on tasapainossa, mutta Kuvat: Askolan kunta ja Haapajärven kaupunki 4 K U M I N A 4 2 0 1 2

dessa i Haapajärvi Askola Haapajärvi kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla asukkaita 7 643 ikäjakauma 2011: 0 14 v. 20,6 % 15 64 v. 61,0 % yli 64 v. 18,3 % pinta-ala on 789 km? kunnallisvero 21 % Askola kunta itäisellä Uudellamaalla asukkaita 4 968 ikäjakauma 2011: 0 14 v. 20,6 % 15 64 v. 64,9 % yli 64 v. 14,5 % pinta-ala on 218 km? kunnallisvero 20 % tämän hallituskauden valtionosuusleikkaukset edellyttävät edelleenkin rakenteellisten muutosten jatkamista. Oikea-aikaisen ulkopuolisen konsulttiavun käyttäminen talouden tasapainottamisohjelman tekemisessä on ollut tosi onnistunut toimenpide. Omaa talousosaamista on pitänyt kehittää. On pitänyt olla erittäin vahva johtaja. Olen pitänyt luottamushenkilöt erittäin hyvin ajan tasalla kaikissa asioissa, mikä on vaikuttanut hyvähenkiseen hallitus- ja valtuustotyöskentelyyn. Elinkeinotoimi on yhtiöitetty seudullisena toimivaksi. Se on viiden kunnan yhteinen, ja toimintaan ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Tuleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ovat jo keskusteluissa mukana. Suurimmat haasteet on antaa luottamushenkilöille hyvät riittävät tiedot ja hyvä asiavalmistelu päätöksenteon tueksi. Suurimpana ongelmana on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä yhden kunnan säännölliset eroamisyritykset, mikä on vaikeuttanut kuntayhtymän toimintaa. Suurimmat ilonaiheet ovat olleet Haapajärven hyvä poliittinen toimintakulttuuri ja onnistunut talouden tasapainottaminen. Työilmapiiri on hyvä. Yrityspuolella on tehty pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia investointeja, ja työpaikkaomavaraisuus on 108 %. 5 ] Selkeä vastuunjako, mikä kuuluu kuntajohtajalle ja mikä poliittiselle johdolle. Ajankohtaisella hyvällä tilastomateriaalilla, millä oma kunta on peilattavissa verrokkikuntiin, on käyttöä. Sitä pitäisi olla saatavilla. Liian pienissä, heikon taloudellisen liikkumavaran kunnissa ei pitkän päälle jaksa kukaan. 6 ] En enää tässä vaiheessa. 7 ] Elinkeinojen kehittämisen ja talouden lisäkoulutus on aina paikallaan. Kuntien johtamisessa korostuu entistä enemmän verkostojen johtaminen. Esko Rautiainen Askolan kunnanjohtaja 1 ] Hallintotieteiden maisteri, sosionomi. 2 ] Kesäkuusta 2007. 3 ] Työskentelin Pukkilan kunnan vs. kunnanjohtajana neljä ja puoli kuukautta 1997 ja Mellilän kunnanjohtaja huhtikuusta 2003 kesäkuuhun 2007. 4 ] Suurin ilo on saada tehdä työtä, johon on saanut koulutuksen ja jonka tuntee omakseen. Tämä työ on puolustusvoimien mainosta mukaellen työtä, jolla on tarkoitus. Pidän asioihin vaikuttamisesta sekä siitä näköalapaikasta, minkä työni tarjoaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunta-alalla on tehtäviä, joissa ihmiset tekevät työtään toisten ihmisten hyväksi, kuten minäkin teen. Se on joskus raskasta, mutta se on antoisaa. Kuntien johtamisessa korostuu entistä enemmän verkostojen johtaminen ja vaikuttaminen monissa erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Toisaalta työni on entistä enemmän juridisoitunut ja ikävä kyllä byrokratisoitunut. Suurin haaste on kuntasekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta johtuva epävarmuus, roikkuminen, milloin asiat eivät etene, sekä toisaalta kiristyvä kuntatalous. Kuntatalous on valtiontalouden jakojäännös, ja kunnat mielestäni ovat liikaa valtion ja kulloisenkin hallitusohjelman armoilla, jolloin tehtäväni on yrittää sopeuttaa kunnan talous jopa 1,3 prosenttiyksikön tulonmenetyksiin, jotka valtio on tehnyt valtionosuuksien jakoperusteita muuttamalla. Kuitenkaan ns. subjektiivisia oikeuksia ei ole poistettu tai vähennetty. 5 ] Kuntien toiminnan ohjauksesta pitäisi purkaa pois pikkutarkka sääntely ja jättää se sitovien tavoitteiden varaan siten, että paikallisuutta ja paikallisia voimavaroja voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla hyödyksi. Johtajuudessa olisi erotettava poliittinen johtajuus ja operatiivinen johtajuus siten, että luottamushenkilöt eivät toimi operatiivisella kentällä eikä kuntien palkattu henkilöstö lainkaan kuntien hallituksissa tai oman alansa lautakunnissa. 6 ] Opiskelen johtajuudesta lisää MBAkoulutuksessa, enkä ole niinkään kiinnostunut trendeistä, kuin johtajana kehittymisestä. 7 ] MBA-tutkinnon tavoiteltu valmistumisaikani on kesäkuussa 2013. 4 2 0 1 2 K U M I N A 5

Kuntajohtajan työ ja kuntasektorin johtaminen ovat muutoksessa. Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija ja Kuntajohtaminen 2017 -projektipäällikkö Markus Pauni kertoo millaisin keinoin muutosta voi hallita. Haastattelu: Tuija Heikkilä Virkamiesjohto ja poliittinen johto parempaan yhteistyöhön Mikä on Kuntajohtaminen 2017 -projekti? Se on kehittämistyöryhmän aivoriihityyppiseen työskentelyyn perustuva, 2011 käynnistynyt ja tämän vuoden lopussa päättyvä kaksivuotinen projekti, jossa on mietitty hyvinkin laajasti kuntien ylimmän ammatillisen viranhaltijajohdon ja poliittisen johdon yhteistyötä ja kaksoisjohtamisen ongelmakenttää. Monialaiseen joukkoon on kuulunut Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutus Kevan, Kuntatyönantajat KT:n ja Suomen Kuntajohtajat ry:n edustajat sekä kunnanjohtajia ja kaupunkien johtavia luottamushenkilöitä. Itse olen ollut mukana vuoden verran. Millaisia asioita projektissa on käsitelty? Teemat ovat olleet erilaisia lähtien johdon palkitsemisjärjestelemistä hyvään hallitustyöskentelyyn. Kärkihankkeena laajan kehittämishankkeen sisällä on kuntapuheenjohtajien eli kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien johtamisvalmiuksien tukeminen. Olen toiminut vetäjänä tässä uudenlaisen koulutusohjelman tuotekehitystyössä. Lähestymistapana on tarjota kuntapuheenjohtajille samantyyppistä koulutusta kuin viranhaltijoillekin. Miksi? Kuntakenttä monimutkaistuu, kunnallisiin luottamustehtäviin käytettävä aika lisääntyy ja luottamushenkilöt joutuvat vastaamaan monimutkaisista poliittisista prosesseista. Luottamushenkilöillä on osaamista, mutta se on hankittu pitkän ja kivisen luottamushenkilöuran ja oman työelämäosaamisen ja -taustan kautta. Koulutuksella halutaan myös tukea sukupolven vaihdosta: tarjota uusille luottamushenkilöille nopeampi väylä omaksua erilaisia toimintamalleja ja johtamiseen liittyviä ajattelutapoja. Poliittinen johtaminen on tulossa vahvasti enemmän esiin perinteisen kokouksiin perustavan johtamisen sijaan. Laajemmalle, näkemykselliselle poliittiselle johtamiselle on kunnissa tarve. Kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajia ei nähdä enää niinkään kokousten puheenjohtajina vaan laajemmin poliittisina johtajina. Mitkä ovat operatiivisen johdon ja poliittisen johdon välejä hiertäviä asioita? Ne voivat lähteä rooliodotuksista, ovatko roolit selkeästi ymmärretty yhdessä oikein. Vaikka ne on määritelty kunnan hallinto- ja johtosäännössä ja paalutettu kuntalaissa, voidaan asiat tulkita eri lailla. Jos ei ole käyty riittävästi yhteistä kes- 6 K U M I N A 4 2 0 1 2

kustelua, voi helposti syntyä ristiriitatilanteita, joissa poliittinen johto puutuu operatiivisen johtamisen kentälle ja päinvastoin. Mitä muita apuvälineitä kuntajohtajien työhön on kehitetty? Yksi ajankohtainen on johtajasopimus, jota on ruvettu käyttämään yhä enemmän, ja se on nähty hyvin toimivana järjestelynä niissä kunnissa, joissa se on käytössä. Kuntaliitto antoi sen käytöstä suosituksen viitisen vuotta siten ja kehitys on ollut nopeaa. Kun Kuntaliitto tutki asiaa ensi kerran 2004, oli johtajasopimus käytössä 11 %:ssa kunnista, tänä syksynä 58 %:ssa. Yleisimmin johtajasopimus on käytössä yli 50 000 asukkaan kunnissa, vähiten alle 2 000 asukkaan kunnissa. Mikä on johtajasopimus? Se on yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa kunnan- tai kaupunginjohtajan työstä, palkkauksesta ja sen tarkistamisesta. Sopimuksen teko pakottaa käymään roolikeskustelun keskustelukumppanina kunnanhallitus tai sen puheenjohtajisto ja luo kentän keskustella asiat halki. Johtajasopimus toimii kehityskeskustelujen taustadokumenttina. Siihen voi palata ja päivittää sen. Koskeeko johtajasopimus vain kunnan ylintä johtoa? Kunnissa on käytössä erilaisia malleja. Se voi koskea laajempaakin joukkoa johtoryhmän jäseniä, kuten isoissa kaupungeissa apulaiskaupunginjohtajia. Kuka on kuntajohtajan esimies? Hänellähän ei ole viranhaltijaesimiestä, vaan esimies on kunnanhallitus. Kuntajohtaja käy oman kehityskeskustelunsa kunnanhallituksen, käytännössä sen puheenjohtajan kanssa. Samalla tulee keskusteltua tavoitteista ja missä roolissa kukin eri tilanteissa on. Luottamushenkilö saattaa siis joutua yllättäen esimiesasemaan, vaikka hänellä ei olisi siihen valmiuksia. Tilannetta helpottamaan Kuntaliitto on tehnyt Kevan kanssa yhteistyössä aiheesta tuoreen Kehityskeskusteluopas kuntajohtajalle ja kunnan poliittiselle johdolle. (Oppaan voi ladata tai tilata osoitteesta: www.keva.fi/fi/julkaisut/sivut/tyossa_jatkaminen_julkaisut.aspx) na myös markkinatoimijoita. Isojen muutosten ja laajemman toiminnan hallinta edellyttää hyvää yhteistyötä poliittisen ja ammatillisen johdon välillä. Hallitustyöskentely on hermokeskus, kun mietitään kunnan strategisimpia kysymyksiä. On ydinkysymys, miten esittelijä ja hallituspöydässä asiantuntijoina istuva johtoryhmä ja kunnanhallitus saadaan toimimaan yhdessä ja toteuttamaan kuntastrategiaa. Se on koko toimielimen perustehtävä. Onko kaikilla yhtenäinen näkemys, millaisia asioita ja kokonaisuuksia on syytä tässä pöydässä käsitellä ja mitkä asiat pitäisi päättää aivan muualla? Myös kunnanhallituksen rooli ja työskentelymalli on muutoksessa. Mikä muuttaa kunnan ammatillista johtamista ja kuntajohtajan roolia? Uuden sukupolven johtajien tuleminen. Kuntajohtajat ovat perinteisesti olleet paitsi ammattijohtajia myös kuntayhteisönsä johtajia, kunnan isiä. Se on hyvä ja kunniakas perinne, mutta uuden sukupolven johtajat ovat ravistelemassa itseään siitä irti ja näkevät itsensä puhtaasti ammattijohtajina. He tekevät omassa roolissaan enemmän eroa työn ja vapaaajan välillä siinä, missä katsovat olevansa vahvimmillaan. Miten tämä ilmenee? Perinteisesti on nähty, että kuntajohtaja on osa yhteisöään ja käyttää kunnan palveluja. Uuden sukupolven johtajat eivät kuitenkaan enää välttämättä koe, että kuntajohtajan pitäisi asua johtamassaan kunnassa, vaan heistä tuoreet ajatukset ja terve ulkopuolisuus tuo kunnanjohtamiseen hyvää. Kun tämmöisiä kehityskulkuja on menossa, se jättää poliittisille johtajille enemmän tilaa. Arvioinkin, että tulevaisuudessa luottamushenkilöjohto ottaa nykyistä isomman roolin. Millaisia uusia johtamisen malleja on näkyvissä? Ammatillistumiskehitys on tuonut uusia malleja niin virkamies- kuin poliittiselle Mikä on juuri nyt vaikeinta kuntajohtamisessa? Muutoksen pyörteissä toimiminen. Se on kaikille yhteinen vaikeus, kun muutosprosesseja viedään eteenpäin, olivat ne sitten kuntaliitoksia tai pienempiä muutoksia. Kuntakonsernit laajenevat koko ajan, ja perinteinen hierarkinen johtamismalli on muuttumassa laajemmaksi monituottajaverkostoksi, jossa on mukajohdolle. Muutamissa kunnissa on otettu käyttöön pormestarimalli. Kärkipoliitikkojen osalta mietitään erilaisia malleja ja tutkitaan, onko mahdollista, että luottamustoimi on kokoaikainen tehtävä, josta maksetaan kuukausipalkkio. Turussa on käytössä malli, jossa kunnanhallituksen puheenjohtajuus on kokoaikainen tehtävä. Päättyvällä valtuustokaudella Hämeenlinnassa kunnanhallituksen puheenjohtajuus oli osa-aikainen tehtävä puolellatoista työpäivällä viikossa. Porissa ollaan ottamassa käyttöön ns. ministerimalli, jossa suurimpien lautakuntien puheenjohtajat ovat automaattisesti kunnanhallituksen jäseniä. Tällä yritetään parantaa kokonaisnäkemystä, kun lautakunnista ei tule yllätyksiä. Poliittisten luottamusmiesten tehtävät ovat hurjia harrastuksia, tutkimusten mukaan reilusti yli osa-aikatyömäärän. Millaisia haasteita näet kuntasektorin muilla johtoportailla? Kuntien yksikkökoot tulevat todennäköisesti kasvamaan tavalla tai toisella, ja se muuttaa johtamista. Asiantuntemusta voidaan koota laajemmin kuin pienissä yksiköissä. Erikoistuminen vaikuttaa johtamistehtävään hyvinkin voimakkaasti. Lisäksi kunnissa yritetään vahvistaa ja viedä eteenpäin esimerkiksi ohjelmien kautta strategista johtamista, jolloin keskijohdon rooli keskeisenä toimeenpanijana korostuu. Yksi kuntien johtamiseen kaikilla tasoilla vaikuttava asia on kansainvälistymien: miten johtaa eri kansallisuuksista koostuvaa työyhteisöä tai organisaatiota. Kunnilla on kuitenkin hyvää monikulttuurisuusjohtamiseen liittyvä kehittämistyötä. Myös sukupolvivaihdos heijastuu kunnallisen johtamisen joka tasolla, samoin eläköitymispommin myötä myös ikäjohtaminen. On iso kysymys, miten saada ikääntyvä pysymään työssä mahdollisimman pitkään ja hänelle sopivat ja mielekkäät tehtävät. Onko kunnissa osattu huolehtia hiljaisen tiedon siirtämisestä? Ei se varmaan hyvässä mallissa ole, mutta haaste on kaikilla sama. Tätä on selvitetty ELSA eli eläkkeelle siirtyminen asiatuntijatyössä -tutkimuksessa, jossa oli mukana myös iso kuntajoukko. Hiljaisen tiedon siirtämisen kehittämiseen tarvittaisiin johdonmukaisempia malleja ja apuvälineitä organisaatioille. Liian harvoin on mahdollista, että eläkkeelle jäävä ja hänen seuraajansa voivat työskennellä yhtä aikaa. On myös osaamista, joka on niin henkilökohtaista, että sen siirtäminen on mahdotonta. 4 2 0 1 2 K U M I N A 7

Asiantuntijoiden johtaminen on vuorovaikutuslaji Teksti: Ulla Aitta, tutkija, Akava Johtaminen ja esimiestyö vaativat osaamista, jonka kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota jo korkeakouluopinnoissa. Johtaminen ja esimiestyö on vihdoin ymmärretty niin keskeiseksi erityisosaamista vaativaksi tehtäväksi, että maan hallitus on kirjannut sen kehittämisen hallitusohjelmaansa. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia ja naisista 13 prosenttia työskentelee yritysten ja julkishallinnon eritasoisissa johtotehtävissä. Akavalaisilla on asiantuntijuuden johtamisessa kaksoisrooli: he toimivat sekä itse esimiehinä että näiden johdettavina asiantuntijoina. Johtamisen ja esimiestyön uudet haasteet Työelämätutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet, että työpaikoilla kaivataan johtamisen ja esimiestyön kehittämistä. Uudistuksia tarvitaan, koska työelämässä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Työelämään tulevat nuoret ovat entistä koulutetuimpia ja he odottavat esimiehiltään nykyistä tasavertaisempaa ja vuorovaikutteisempaa johtamista. Toinen vähintään yhtä merkittävä tekijä on teollisen yhteiskunnan muuttuminen tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Tämän päivän esimiestyö on ennen kaikkea tiedon ja ihmisten johtamista. Tietotai asiantuntijaorganisaatiot tarvitsevat menestyäkseen itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä, sitoutuneita ja itse itseään johtavia työntekijöitä. Toki myös asiantuntijaorganisaatioissa esimiesten on huolehdittava siitä, että heidän johdettavansa tekevät sovitut työt ja saavat aikaan tuloksia. Asiantuntijatyön ymmärtäminen tärkeää Asiantuntijoiden johtaminen perustuu vuorovaikutteiseen esimiestyöhön, jossa keskustelu on esimiehen yksinpuhelua tärkeämpää. Esimiehiltä ei voida kuitenkaan vaatia, että he pystyisivät hallitsemaan jokaisen johdettavan työn sisällön yksityiskohtaisesti. Heidän tehtävänään on vastata toimenkuvien ja työnjaon selkeydestä. Asiantuntijatyön ydin on tiettyyn erityisalaan perustuva ammattitieto. Itsenäinen työote on olennainen osa ammattitaitoa. Jos halutaan, että asiantuntijat saavuttavat työssään parhaat mahdolliset tulokset, on heidän johtamisessaan ymmärrettävä näitä kahta asiantuntijuuden perusulottuvuutta. Esimiesten on huolehdittava, että asiantuntijoilla on mahdollisuus päivittää ja uudistaa omaa osaamistaan. Myös hyvät työehdot ja -olosuhteet turvaavat asiantuntijoiden riittävän itsenäisyyden ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Asiantuntijan on voitava ennalta sovituissa puitteissa päättää itse, miten työnsä organisoi ja ajoittaa ja miten saavuttaa parhaiten työlleen asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan riittävän joustavia työaikoja, työaikapankkeja ja etätyökäytäntöjä. Esimiesten on ymmärrettävä asiantuntijatyön vaatimukset myös siksi, että he kykenevät ennakoimaan ja tunnistamaan asiantuntijatyöhön liittyviä kuormitusriskejä. Kuka huolehtii esimiehistä? Esimiestyö ja johtaminen ovat erityisasiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi hankkia sekä koulutuksen että kokemuksen kautta. Akavan tavoitteena on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkintoihin sisällytetään kaikille tutkinnon suorittajille pakollisia opintojaksoja, jotka käsittelevät esimiestyötä ja johtamista nykypäivän työorganisaatioissa. On myös huolehdittava siitä, että esimiehille annetaan työpaikoilla riittävästi aikaa ja resursseja esimiestyön hoitamiseen. Johtajien ja esimiesten on voitava päivittää ja uudistaa omia esimiestaitojaan ammatillisella täydennyskoulutuksella koko työuran ajan. Tieto muutettava arjen käytännöiksi Johtamisen ja esimiestyön muuttumista ja kehittämisen haasteita on tutkittu yliopistoissa ja korkeakouluissa jo vuosikymmeniä. Tarjolla on valtava määrä tietoa, minkälaista johtajuutta ja esimiestyötä työpaikoilla kaivataan. Suurin haaste on, miten olemassa oleva tieto saadaan vietyä työpaikkojen arki käytäntöihin. Tässä Akavalla, sen jäsenja neuvottelujärjestöillä sekä alue toi minnalla on suuri rooli ja vastuu. Aka va laiset esimiehet ja asiantuntijat ovat asiantuntijajohtajuuden parhaita asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on kaventaa kuilua sekä rakentaa tiedon ja osaamisen siltoja teoriasta käytäntöön. 8 K U M I N A 4 2 0 1 2

MALJA Akavan Erityisaloille! Akavan Erityisalat ry on tullut 40 vuoden ikään. Liiton historia on pitkälti myös Kumulan historiaa. Teksti: Tuija Heikkilä Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Jorma Rihto ja toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ja malja liitolle. Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. Se perustettiin 1972 ja toimi vuoteen 2005 nimellä Akavan Erityisalojen Keskusliitto ry eli AEK. Liitto syntyi 40 vuotta sitten tarjoamaan jatkuvasti laajenevalle ja uudistuvalle korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden joukolle mahdollisuuden järjestäytyä. Kun yksi Kumulan perustajista, Kirjastonhoitajaliitto ry, liittyi 1991 AEK:hon, lisääntyi AEK:n jäsenmäärä reilusti. Liitosta tuli menestys: tällä hetkellä Akavan Erityisaloihin kuuluu 26 itsenäistä jäsenyhdistystä, myös Kunti- Veikko Somerpuro 4 2 0 1 2 K U M I N A 9

en asiantuntijat Kumula ry. Jäseniä AE:n jäsenliitoissa on yhteensä yli 27 000. Kumulalla ja sen perustaneilla liitoilla sekä näiden jäsenillä on ollut suuri merkitys Akavan Eritysalojen toiminnassa sen koko 40-vuotisen historian ajan. Liiton kuudesta tähänastisesta puheenjohtajasta neljä ensimmäistä Kalevi Nikki, Pekka Käppi, Jorma Puhakka ja Jussi Perttola oli KKHV:stä eli Kunnan kouluhallintovirkamiehet ry:stä, joka oli yksi neljästä Kumulan 1994 perustaneesta yhdistyksestä. He johtivat AEK:ta yhteensä peräti 26 vuotta. Kumulan hallituksen puheenjohtajat Pirjo Pietikäinen ja Maarit Helén ovat kummatkin toimineet Akavan Erityisalojen hallituksen varapuheenjohtajina, Pietikäinen 1995 2000, Helén vuodesta 2001. Liiton hallituksessa pitkään toimineita kumulalaisia on myös Kumulan kunniajäsen Eero Hartikainen. Pentti Jormanainen on toiminut useina vuosina niin AE:n hallituksessa, kunnan neuvottelukunnassa kuin Akavan aluetoimikunnassa, jossa myös varapuheenjohtajana. Samoin useissa eri luottamustehtävissä AE:sa ovat pitkään toimineet muun muassa kumulalaiset Päivi Hytönen, Reino Kivioja, Merja Komonen ja Tarja Vuorinne. Akavan Erityisalojen kuntasektorin suurimpana Akavan Erityisalojen historiaa, liiton neljä puheenjohtajaa: Jorma Rihto (vas.) ja Salla Luomanmäki, sekä kumulalaiset Jussi Perttola ja Jorma Puhakka molemmat Kumulan kunniajäseniä. Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajat: Kari Turunen vuodesta 1979 Tapio Jaakkola Marjatta Huuhtanen (1996 2004, aiemmin Kirjastonhoitajaliiton toiminnanjohtaja) Salla Luomanmäki vuodesta 2004 Akavan Erityisalojen puheenjohtajat: Kalevi Nikki 1972 Pekka Käppi 1972 1982 Jorma Puhakka 1983 1995 Jussi Perttola 1995 1998 Salla Luomanmäki 1999 2004 Jorma Rihto 2004 2012 Risto Tolonen 2013 Veikko Somerpuro Johanna Kannasmaa Pöydällinen kumulalaisia: Riikka Junttila (vas.), Jussi Näri, Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Päivi Hytönen, Raija Seppänen, Timo Tamminen ja Arja Justander. Akavan Erityisaloja juhlivat myös kumulalaiset Mikat Kesseli (vas.) ja Vertainen. 10 K U M I N A 4 2 0 1 2

yhdistyksenä Kumulalla on ollut luonnollisesti tärkeä asema AE:n Kunnan neuvottelukunnassa. KKHV:n Heikki Hirvonen toimi AEK:n Kunnan neu vottelukunnan puheenjohtajana 1995 2000. Maarit Helén on ollut neu vot te lukunnan jäsen sekä puheenjohtaja 2005 12, Eija Leivo (aik. Kiviniemi) ja Päivi Karppinen pitkäaikaisia jäseniä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnassa ovat toimineet Eila Ainali ja Edvard (aik. Jouni) Rasimus, Opiskelijatoimikunnassa Juho Järvenpää, Ville Lavikainen, Jarno Moisala, Terhi Tikkanen ja Mika Kesseli (toimikunnan puheenjohtaja 2011 2012). Akavan aluetoimikunnissa tai AE:n alueryhmissä ovat pisimpään kumulalaisista toimineet Edvard Rasimus, Lasse Särkimäki, Pentti Jormanainen, Timo Tamminen, Arja Justander, Päivi Karppinen ja Reino Kivioja. Aluesihteereinä ovat toimineet muun muassa Marita Ahola, Arja Justander, Marja-Leena Martikainen, Ulla Pötsönen, Edvard Rasimus, Anne-Marie Rautiainen ja Lasse Särkimäki. Lue Akavan Erityisalojen historiikki verkossa! Osoite on http://live.dmp.fi/akavanerityisalat AEK:n tuttua väkeä: entinen järjestöpäällikkö Aulikki Sauramo (vas.) ja entinen toiminnanjohtaja Marjatta Huuhtanen sekä edelleen liitossa työskentelevä sihteeri Anita Leinikka. Veikko Somerpuro Veikko Somerpuro 4 2 0 1 2 K U M I N A 11

Kolumni Suoran puheen päivä Pikkujoulujen järjestämistä perustellaan usein virkistystoimintana ja ilmapiiriä puhdistavana yhteistyönä eli sillä, että tänään puhutaan asiat suoraan ja riisutaan natsat. Tänään kaikki syövät samoista padoista ja ollaan perhana niinku yhtä suurta perhettä. Nyt vaihdetaan vapaalle ja puhutaan niin kuin asiat ovat! Ennen kuin päästään ilmapiiritalkoisiin pitää kuitenkin nimittää juhlatoimikunta, joka saa tehtäväkseen työaikaa käyttämättä suunnitella ja toteuttaa pikkujoulujuhlat, joiden sisällöstä viimekädessä päättää ylin johto ja jotka eivät saa maksaa käytännössä mitään. Näillä reunaehdoilla päädytään virastotalon lounasravintolaan huuhtelemaan alas haaleita jouluruokia keskioluella ja kehnolla punaviinillä, ja nauttimaan yhteisestä tuokiosta yhtä paljon kuin keväisestä tyky-päivästä yläasteen jumppasalissa. Jouluisen pöydän antimia nauttiessa mieleen kirpoaa ajatus jos toinenkin, jotka kannattaa saattaa välittömästi juhlakansan tietoisuuteen. Sivistystoimenjohtajan sisarentyttären suosimisen opettajantointa täytettäessä voi mainita kepeällä mitäs me pelimiehet -silmäniskulla ryyditettynä. Vastikään valitun nuoren kunnanjohtajan kehuminen puolueen sätkynukeksi, mutta muodollisesti päteväksi kirvoittaa varmasti hersyvät naurut varttuneemmilta kollegoilta. Veitikka silmäkulmassa ja pikkujoulumielellä liikkeellä olevat ilonpitäjät tuskin pahastuvat muutamasta pikkutuhmasta sutkautuksestakaan. Loppuillasta voikin sitten puhua suoraan miten asiat oikeasti ovat, ja korostaa sanottavan tärkeyttä veijarimaisella tönäisyllä hallintopäällikön hartioihin. Yhtä suurta perhettähän tässä ollaan ja kyllä asioista pitää pystyä puhumaan. Sitä vartenhan tässä ollaan ja yhdessä juhlitaan. Kun pikkujoulut on saatu pidettyä, on jälkisiivouksen aika, enkä tarkoita nyt lounasravintolan lattioita. Koska olemme rakentavan kritiikin kehitysmaa, on paljon mainostettu kansallinen suorapuheisuutemmekin liian usein lähempänä ilkeämielistä piikittelyä kuin keskustelua. Sanomisia ja sanomatta jättämisiä käydään läpi vielä pitkään, kunnes tulee jälleen uudet pikkujoulut, jolloin syntyneet kaunat ja henkilökohtaiset tarkoitusperät voidaan nostaa koko juhlaväen ihmeteltäväksi. Silti pikkujouluaikaan kaupunkien kadut täyttyvät hilpeistä juhlijoista. Ravintoloista kantautuva iloinen puheensorina kertoo, että nyt on vaihdettu hetkiseksi vapaalle. Pikkujoulumieli tempaisee joukon hiljaisemmatkin mukaan rentoutumaan ja nauttimaan kuluneen vuoden tuloksista. Illan ehtiessä löysäillään solmioita ja annetaan hartioiden laskeutua. Tänään ei jännitetä eikä pingoteta, vaan työnnetään painolasti hetkiseksi sivuun ja iloitaan yhdessä yhteisestä ajasta rakkaiden kollegojen kanssa. Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen juhlapaikan kylpiessä tunnelmallisten kyn ttilöiden valossa. Yhdessä koettava lähestyvän joulun taika ei jätä ketään kylmäksi. Mutta liian pian koittaa maanantai, jolloin suorapuheisuus punnitaan kahvihuoneessa. Yhtä kaikki, riehakasta pikkujouluaikaa kaikille kumulalaisille sekä rauhallista joulunodotusta. Olkaapa kiltisti niin joulupukki voi tuoda kuntaanne veronmaksajia ja valtionosuuksia. TOIMISTON SISÄILMANPUHDISTIN 12 K U M I N A 4 2 0 1 2

Lukuvinkkejä Teksti: Ulla Pötsönen Huilaja, Janne Jimi Karisto, 2012 Jarla, Pertti Fingerpori Kuntauudistus Arktinen Banaani, 2012 JANNE HUILAJAN Jimi ujuttaa lukijan pohjoisen miehen nahan alle. Tarmo na syntynyt, kitarasankaria etäisen kaukaisesti muistuttava Jimi elelee hiljaiseloa kiljun, sätkän ja huumorin voimalla. Koulu, armeija, työ ja naiset eivät ole kos kaan menneet putkeen. Elämä on enimmäkseen synkeitä krapula-aamuja ja karenssia mutta myös äkkiväärää huumoria kaljoitteluporukan kanssa. Viiltävän analyyttistä huumoria, sanoisi kriitikko. Vaikka eivät Jimi, Janne, Matti, Anssi, Simppa ja Pentti sitä sillä lailla kutsuisi unissaankaan. Jimi on ankea ja harmaa kuvaus siitä karun niukasta todellisuudesta jossa moni elää. Tahtomattaan, vahingossa tai itse niin valittuaan. Silti lukiessa nousee hymyn kare kasvoille. Viiden euron ässäarpavoitto, hissukseen kohoava nousuhumala, variksen liito sohjoisen pellon päällä. Elämän hyvänä kokeminen voi olla pienestä kiinni jos niin itse päättää. Kunhan vaalihuuma laimenee, elämä jatkuu Näiden lukuvinkkien kirjoituspäivänä suomalaiset äänestivät kunnallisvaaleissa. Toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjistä tarttuu Pertti Jarlan Fingerpori-uutuuteen, Kuntauudistus-albumiin, jossa kunniansa saavat kuulla niin kirjaston poistomyynti, kansainvälistyminen kuin läpinäkyvä hallintokin. Kaksimieliset tuhmuudet ja sananmuunnokset eivät tietenkään naurata valveutunutta lukijaa paitsi ehkä äänekkäästi hirnuen ja vesiä silmistä pyyhkien. Siksi en voi suositella lukemaan teosta työpaikalla, etenkään jos työnantaja on kunta. Uusi jäsen Tervetuloa Kumulaan Pauli Salminen Haastattelu: Tuija Heikkilä Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Olen Pauli Salminen. Toimin täällä Loimaan preerialla seitsemän kunnan yhteisen yrityskehitysyksikön toimitusjohtajana. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on EU:n lapsi. Se perustettiin 1995 peräti 12 kunnan yhteiseksi yksiköksi. Meidän tarinamme on menestystarina. Olemme luoneet seudustamme muun muassa menestyvän Vihreän Kolmion matkailualueen, joka on lyönyt kaikki ällikällä. Meillä kun ei pitänyt olla luontaisia edellytyksiä. Hyvällä joukkuepelillä tänne tulivat myös Suomen ensimmäiset biisonit. Loimaan seutukunnan yritysilmasto on tutkitusti Suomen kolmanneksi paras Seinäjoen ja Tampereen jälkeen. Olen maatalon poika ja harjoitinkin maataloutta muiden toimien ohessa 1990-luvun puoliväliin. Aiemmin olen toiminut poliisina ja haastemiehenä. Työn ohessa opiskelin Turun yliopistossa varanotaariksi. Ilmoittauduin jo oikeustieteen ylioppilaaksi Helsinkiin, mutta perheen perustaminen ja Loimaan kunnan palvelukseen siirtyminen muuttivat suunnitelmani. Ensimmäinen kuntatyöni oli Suomen maatalousmuseo -hankkeen projektisihteerin toimi 1987. Museo toteutettiin Loimaalle 2000-luvulla. Seuraavaksi työskentelin Loimaan kunnan elinkeinoasiamiehenä ja minusta tulikin pian kun tien yhteisen elinkeinotoimen vetäjä. Loimaan kaupunginjohtajan viransijai sena toimin lähes vuoden. Mitä harrastat? Harrastukseni on kirjoittaminen ja kädenjälkeni näkyy kahdessa kirjassa: jälkimäinen, Savisaappaissa yli Atlantin, kertoo Loimaan seutukunnan emigranteista. Helmenä on Lydia Palomäki, joka päätyi Nelson D. Rockefellerin keittiöpäälliköksi. Tällöin kohtasivat maailman paras kakuntekijä ja maailman paras rahantekijä. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Reipasta otetta! Uskon tarvitsevani työlainsäädännöllistä apua ihan lähiaikoina. Työnantajaportaan kanssa on työsuhdeturvaan ja työturvallisuuslainsäädäntöön liittyviä avoimia hankalia kysymyksiä. Millaisena näet johtamisen kuntasektorilla tällä hetkellä? Kunnissa tehdään arvokasta työtä, joka on pirstoutunut moneen sataan eri lohkoon. Kokemuksesta tiedän, että tällaisen vyyhdin johtaminen on jokseenkin vaikeaa. Kuntajohtaminen reippain ottein on lähes mahdotonta. Työ jää helposti toteavaksi. Muutosjohtaminen on riittämätöntä. Asioita pitäisi tehdä toisella tavalla. Pitäisi olla uskallusta katsoa isosta ikkunasta ja toteuttaa kokeillen pieniä muutoksia. Rohkaisua ideointiin kaivataan lisää. Uutta trendiä hakiessa toivon mahdollisimman monen lukevan Anssi Tuulenmäen kirjan Lupa toimia eri tavalla (WSOYPRO 2010). 4 2 0 1 2 K U M I N A 13

Ajankohtaista Kun tarvitset KOKOUKSET Kumulan hallituksen vuoden viimeinen kokous on 15.12., Akavan Erityisalojen hallituksen kokous 14.12. ja Akavan Erityisalojen Kunnan neuvottelukunnan kokous 13.12.2012. Kumulan hallituksen vuoden ensimmäiseen kokoukseen kutsutaan sekä varsinaiset että varajäsenet, ja uudet hallitustoimijat perehdytetään samalla hallitustoimintaan. RISTO TOLONEN AKAVAN ERITYIS- ALOJEN PUHEENJOHTAJAKSI Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen valittiin 10.11.2012 Akavan Eritysalat ry:n liittokokouksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 2013 2014. Tolonen voitti vaalissa täpärästi liittoa vuodesta 2004 johtaneen Jorma Rihdon äänin 230 214. Kumula kannatti Rihdon jatkoa AE:n puheenjohtajana. Turussa asuva Tolonen on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja työskentelee toiminnanjohtajana Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ssä. Kumulan jäseneksi voi liittyä osoitteen www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta! Jäsenmaksu on vain 50 vuodessa. Vastineeksi saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi > Jäsenyys > Päivitä jäsentietosi. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki Puh. 0201 235 385 Sähköposti kumula@kumula.fi, www.kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki Puh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242 Jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370 Sähköinen asiointi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila, toimisto avoinna ma-pe klo 9-15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma-to klo 12-15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min Faksi (09) 272 1212 Sähköposti erityiskoulutettujen.tk@erko.fi Sähköinen asiointi osoitteessa www.erko.fi > Asioi verkossa JOULUN AIKAAN Kumulan toimisto lomailee joulun ajan ja palaa töihin vuoden vaihteen jälkeen. Akavan Erityisalojen toimistolla on kuitenkin päivystys koko joulun ajan. Sieltä saat siis esimerkiksi lakimiehen apua kiireellisiin työelämän ongelmiin. Kiireettömiin jäsenasioihin kannattaa palata vasta vuoden vaihteen jälkeen. Vakuutuksiin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä voit olla yhteydessä myös suoraan If-vakuutusyhtiöön. Joulukorttirahat Kumula lahjoittaa Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräykseen. VUOSI 2013 Kumula valmistautuu tulevaan vuoteen ja suunnittelee toimintaansa. Tiedottamista alkuvuoden tapahtumista kannattaa seurata Kumulan nettisivuilta osoitteesta www.kumula.fi, Kumulan Facebook-sivuilta sekä sähköisistä jäsenkirjeistä. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS Omat jäsentiedot kannattaa aina pitää ajan tasalla. Monella jäsenellä on tiedoissa vanha tai toimimaton sähköpostiosoite, mikä merkitsee sitä, että jäsen ei saa liiton sähköisiä jäsentiedotteita ajankohtaisista asioista ja kutsuja oman alueen tapahtumiin. Käy tarkistamassa Akavan Erityisalojen sähköisessä jäsenasioinnissa osoitteessa www. akavanerityisalat.fi, että kaikki jäsentietosi pitävät paikkansa. OPISKELIJOILLE Tilaisuuksia opiskelijoille Kevään 2013 aikana järjestetään sekä Kumulan omia että Akavan Erityisalojen kaikille yhteisiä opiskelijatilaisuuksia ympäri Suomen. Seuraa tiedotusta sähköpostistasi! Johanna Kannasmaa Tilaisuudet ovat oiva keino kartuttaa tärkeää työelämätietoutta sekä tutustua ja verkostoitua niin oman alan kuin muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Harjoittelubarometri Akava teetti syksyllä 2012 harjoittelubarometrin, jossa tutkittiin sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta. Barometrin mielenkiintoisia tuloksia voi lukea Akavan sivuilta osoitteesta www.akava.fi > Opiskelijat > Tutkimukset. AOVA palkitsi Suomen parhaan kesätyönantajan Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati valitsi korkeakouluopiskelijoilta saatujen 56 ehdotuksen joukosta tämän vuoden parhaan kesäntyönantajan valtion paikallishallinnosta. Palkittu, Sisä-Suomen maistraatin Jyväskylän yksikkö, on vahvistanut sukupolvien välistä yhteistyötä työpaikalla. Valinnassa raati painotti esimiestyön laatua. Kunniamaininnat esimerkillisestä kesätyönantajana toimimisesta saivat Destia, Pelastusarmeijan lomakotitoiminta ja Imatran kaupungin vammaispalvelut, jota kiitettiin kunnollisen perehdytyksen mahdollistavasta avoimesta työilmapiiristä. Katso lisää: www.paraskesatyonantaja.fi ja www.akava.fi/opiskelijat/akavan_opiskelijat/ajankohtaista TULEVAA KOULUTUSTA Koulutustilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta kerrotaan Akavan Erityisalojen nettisivuilla www.akavanerityisalat.fi > Jäsenyys > Jäsenedut > Koulutus ja kurssit sekä Akavan Erityisalojen koulutusesitteessä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Lisätietoja TJS:n koulutuksista osoitteesta www.tjs-opintokeskus.fi AKAVAN ERITYISALOJEN KOULUTUSTA JÄSENILLE Kouluttajan ABC innostavaa oppimista: 13.12. Helsinki (täynnä) Miten neuvottelen palkkani: 11.12. Turku Huom! AKAVAN ERITYISALOJEN ALUETAPAHTUMIA JÄSENILLE Akavan Erityisalat 40 vuotta: Etelä-Savo: Sasha ja Sibelius 4.12. Mikkeli Kainuu: Vesa-Matti Loirin Sydämeeni Joulun teen -konsertti 7.12. Kajaani Keski-Suomi: Rajaton -yhtyeen siivittämä Pikkujoulukonsertti 8.12. Jyväskylä Pohjois-Karjala: elokuvailta 11.12. Joensuu Uusimaa: Karkkipäivä-näytelmä KOMteatterissa 15.12. Helsinki 14 K U M I N A 4 2 0 1 2

Joululahjoja jasenedut.fipalvelusta! Kuntien asiantuntijat Kumula ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräykseen. Sivustolla www.jasenedut.fi on akavalaisten liittojen myös Akavan Erityisalojen yhteinen jäsenetupalvelu. Kaikkien mukana olevien liittojen jäsenet, siis myös kumulalaiset, voivat rekisteröityä palveluun käyttäjäksi. Kirjoita rekisteröityessäsi jäsennumerosi ja valitse liitoksesi pudotusvalikosta Akavan Erityisalat ry. Mukana palvelussa on joululahjoiksikin sopivaa tarjottavaa kuten matkoja ja ravintolapalveluita, vaatteita, asusteita ja koruja, kirjoja ja lehtitilauksia, liikunta-, viihde- ja kulttuuripalveluja sekä terveydenhoitoa. Svensk resumé TEMAT för årets sista nummer av Kumina är ledarskap. Ledarskap betraktas via administrering av specialister och genom kommun- och stadsdirektörsarbete samt nya trender och modeller för ledarskap. KUMINA ger en översikt på hur kumulamedlemmarna genom åren har verkat inom Akavas Specialorganisationer rf som firades sin 40 åriga verksamhet i början av november. På förbundsfullmäktigemötet då valdes pol.mag. Risto Tolonen till ny ordförande för Akavas Specialorganisationer till verksamhetsperioden 2013 2014. Tolonen vann Jorma Rihto som lett förbundet sedan år 2004 med en knapp röstmarginal 230 214. Kumula var anhängarer av Rihto. OCKSÅ inom Kumula tar nya ansvarsbärare över rodret. I oktober gjorde man historia: För De kommunala specialisterna Kumula r.f.:s förbundsfullmäktige upptälldes till stor glädje så många kandidater att man måste ordna ett fullmäktigeval. Det fanns 50 kandidater av vilka de 20 som erhöll mest röster blev invalda i Kumulas förbundsfullmäktige för åren 2013 2016 och till deras suppleanter de följande 20 i den ordningsföljd de erhållit röster. I valet gavs 648 röster av vilka en inte godkändes, röstningsprocenten var 24. Vi gratulerar de nya fullmäktigemedlemmarna samt deras suppleanter! MAARIT Helén som lett Kumula i 12 års tid lämnar sin post som styrelseordförande och huvudredaktör för Kumina. Hon blev dock invald med den största röstsiffran i förbundsfullmäktige och sålunda kommer hon också i fortsättninge att kraftigt fungera inom Kumula och för Kumulas medlemmar. Den nya styrelseordföranden kommer att väljas på den nu sittande fullmäktiges för åren 2009 2012 sista möte i slutet av november, då detta nummer för Kumina redan gått i tryck. I SIN sista ledaren i Kumina skriver Helén: När jag i sju års tid har skrivit dessa ledare i Kumina har jag ofta tänkt att det kommer att vara lätt att skriva min huvudredaktörkarriärs sista ledare: jag behöver inte längre tänka på om vad och hur ja skriver, det räcker med att tacka för allt. Nu när denna stund alldeles konkret är kommen, känns det inte alls lika lätt att skriva. Det är inte svårt att finna saker att tacka för, det svåra är att finna vad allt jag borde minnas att tacka er kumulamedlemmar för. FÖRST och främst vill jag tacka alla er som aktivt tog del i Kumulas förbundsfullmäktigeval er som ställde upp som kandidater och sålunda aktivt påverkade sammansättningen av blivande fullmäktige. Å min egen del tackar jag hjärtligt alla er som litade på mig och gav mig er röst så att jag kan fortsätta min verksamhet och befrämja Kumula som fullmäktigemedlem. Samtidigt vill jag tacka var och en av er för dessa tolv år som gick så fort som styrelseordförande för Kumula. De har varit fullspäckade år av arbete och verksamhet. Det har varit underbart att verka i denhär utmärkta gruppen. KUMULA och Kuminas redaktion tillönskar alla en God Jul samt ett Gott Nytt År 2013! 4 2 0 1 2 K U M I N A 15

HYVÄÄ TAHTOA JA VALKEATA JOULUA NATUREPL.COM / ANDY ROUSE / WWF-CANON Anna joulun ympäristöystävällisin joulutervehdys. Tee lahjoitus valitsemallesi WWF:n suojelukohteelle, lataa joulutervehdykset ja jaa moninkertaisesti iloa sähköisillä joulutervehdyksilläsi. Kieliversiot: suomi, ruotsi tai englanti. Yli 50 euron lahjoituksesta saat lisäksi tulostettavan diplomin, jonka voit pitää itse tai antaa lahjaksi. Joulun ympäristöystävällisin joulutervehdys löytyy yhtä läheltä kuin lähin nettiyhteys: wwf.fi/joulu Luonto kiittää tuestasi. Hyvää joulua!