sosiaalialan riippumaton ammattilehti 2 2008 Miten suhtautua kerjäämiseen? Perhetyötä tilaajatuottajamallilla Vantaalla Mentorointi auttaa jaksamaan Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Eroja voi ehkäistä Huomio parisuhteeseen
Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) 4774 5711 ulla.salonen-soulie@huoltaja-saatio.fi Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna 2008 12 kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, 00250 Helsinki puh. (09) 4774 570 faksi (09) 479 334 vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) 4774 5711 päätoimittaja Merja Moilanen vapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) 4774 5713 erja.saarinen@sosiaaliturva.fi toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) 4774 5712 lea.suoninen-erhio@sosiaaliturva.fi toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) 4774 5714 minna.tarvainen@sosiaaliturva.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09)4774 570 faksi (09) 479 334 toimisto@sosiaaliturva.fi Tilaushinnat 2008 56 euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa www.sosiaaliturva.fi/ilmoitukset Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0355-6565 2 Sosiaaliturva 2/08 3 pääkirjoitus Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Auvo Kilpeläinen 4 6 ajankohtaiset kehittämistoiminta, kriminaalihuolto, maaseudun paras uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Viimesijainen turva annetaan aina Olli Salin napsitut 8 13 Kärkiteema Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Minna Tarvainen Lyhyt kurssi voi kantaa liittoa pitkään Minna Tarvainen Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Minna Tarvainen 14 16 näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta pinnan alta 17 19 lastensuojelu Perhetyötä tilaaja-tuottajamallilla Helena Nyman 20 nuorten turvatalot Nuorten turvatalossa keskitytään ongelmien ratkaisuun Kristiina Selin 21 tuomisia ja viemisiä Lastensuojeluperheille apua kotiin Sinikka Halttunen 22 23 juristin nurkkaus Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Tapio Räty 24 27 kirjat 28 29 oma ura seuraavassa numerossa 3/08 2/08 Kärkiteemana Aikuissosiaalityö Kuopiolaiset sosiaalityöntekijät Minna Kaija (vas.) ja Sanna Räsänen kehittävät aikuissosiaalityötä. 2000-luvun alussa valmistuneilla sosiaalityöntekijöillä riittää virtaa ja intoa miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin: Emme ole vielä niin monta organisaatiomuutosta käyneet läpi eikä meitä ole vielä niin monta kertaa lytätty, että mihin tahansa tyytyisimme. Tarve muutokseen on selvä. kuva: Futureimagebank
Pääkirjoitus 12. helmikuuta 2008 Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Kannessa Jyväskylän seudulla parisuhdeongelmien ehkäisy on otettu osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. Väestöliitto on kehittänyt lyhyen ja tehokkaan parisuhdekurssin mallin, Tahdolla ja taidolla -ohjelman. sivut 8 13 kuva: kuva: Futureimagebank Fxxxxxx Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on sekava ja kallis. Asiakkailta tulee aiheellista kritiikkiä sen byrokraattisuudesta ja jopa holhouskeskeisyydestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa keskustellaan teknis-byrokraattisista rakenteista ja vähän, jos ollenkaan, uudenlaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta, joka toisaalta vastaisi kysyntään ja toisaalta vähentäisi palvelujen tarvetta esimerkiksi ongelmia ehkäisemällä. Palveluiden saatavuus- ja osin myös rahoitusongelma voidaan ratkaista sosiaalipoliittisilla linjaratkaisuilla, kuten perusturvan kokonaisuudistuksella, ja toisaalta palveluiden tuotekehittelyllä, innovaatioilla. Tästä saatiin ituja muun muassa juuri päättyneestä sosiaalialan kehityttämishankkeesta. Se pyrki palvelujen saamisen ja laadun parantamiseen koko maassa. Hanke kiinnittyi vahvasti valtionhallintoon ja jäi etäiseksi kuntatoimijoista. Lainsäädäntömuutokset paransivat kansalaisten asemaa ja toivat samalla lisäkustannuksia kunnille. Uusi kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, Kaste kytkeytyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja jatkaa siitä, mihin erilliset sosiaalija terveydenhuollon kehittämishankkeet jäivät. Palvelujärjestelmän kehittämispaineet kasvavat koko ajan. Kasteen keskeisin linjaus on vahvistaa kunnallista kehittämistä. Tavoitteena on luoda aiempaa vahvemmat yhteistyörakenteet valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavien toimijoiden ja kuntien välille. Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman selvitys ja ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi ovat kuntien näkökulmasta oikeansuuntaisia. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuitenkin jääneet selvityksessä liian vähälle huomiolle. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Ne ovat vieneet kehittämistyön palvelujen äärelle niitä kehittäen ja innovaatioita luoden. Näitä pysyviä rakenteita on vahvistettava. Sosiaalihuoltoon pitäisi saada valtion korvaus tutkimustyölle samaan tapaan kuin terveydenhuollon erikoisvaltionosuus. Se mahdollistaisi uudella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon viriämisen. Sosiaalihuollossa tarvitaan kipeästi muuttuvien palvelujärjestelmien ja palvelutarpeiden, toiminnan vaikuttavuuden sekä syrjäytymis- ja marginalisoitumiskysymysten tutkimusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa yhteen. Sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat itse asiassa alustan, johon myös terveydenhuollon kehittämistoiminta voisi resursseineen kiinnittyä. Tämä loisi nykyistä paremman perustan yhteistyön rakentumiselle myös sosiaalija terveyspalveluissa. Auvo Kilpeläinen on Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja. Hän on Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Yksityistäminen ei murra hyvinvoinnin rakenteita Miten markkinoida sosiaalipalveluita? Köyhyyspolitiikka pinnan alta kuva: Futureimagebank Vuosituhannen vaihteessa suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan nousi kuin varkain uusi termi: köyhyyspolitiikka. Pinnan alta -palstalla Susan Kuivalainen selvittää, mitä se pohjimmiltaan merkitsee. Sosiaaliturva 3/08 postitetaan lukijoille 11. maaliskuuta 2008. Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 3.3.2008. Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille www.sosiaaliturva.fi Sosiaaliturva 2/08 3
ajankohtaiset KEHITTÄMISTOIMINTA Valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke päättyi viime vuoden lopussa. Uudistustyö saatiin vauhtiin kaikissa sosiaalipalveluissa. Kehittämishanke oli laajin panostus sosiaalialan järjestelmälliseen kehittämiseen. Siihen kuului 23 hankekokonaisuutta. Tavoitteena oli sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun parantaminen koko maassa. Tähän pyrittiin lakiuudistuksin ja tehostamalla kuntien yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Lakiuudistuksista merkittävin on uusi lastensuojelulaki. Niin kutsutun sosiaalitakuun suuntaan edettiin säätämällä toimeentulotukihakemusten käsittelyyn määräajat. Hankkeen saavutuksia ovat muun muassa lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen perhekeskuksilla sekä sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja ulottaminen lähes koko maahan. Hankkeessa on tehty tärkeää tietoteknologian hyödyntämistä helpottavaa valtakunnallista määrittelytyötä, joka jatkuu edelleen. Uudistustyö ei jäänyt vain yksittäisten kuntien harteille, vaan sitä lisättiin sekä hankerahoituksella että vahvistamalla kehittämistyön alueellisia rakenteita. Kuntien valtionosuuksia lisättiin 110 miljoonalla eurolla hankkeen mukaisiin uudistuksiin. Kuntien omia kehittämishankkeita tuettiin valtionavustuksin yli 119 miljoonalla eurolla. Kehittäminen jatkuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kasteessa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kehittämishankkeesta on valmistunut ensimmäinen arviointiraportti ja kokonaisarvio valmistuu tämän vuoden aikana. Hanketta arvioi PricewaterhouseCoopers. Erja Saarinen Hankkeen aineistoja verkossa www.sosiaalihanke.fi www.lastensuojelunkasikirja.fi kuva: Erja Saarinen Sosiaalialan henkilöstökysymykset, johtaminen ja ns. sosiaalitakuu tulivat kesken jääneinä asioina esille sosiaalihankkeen päätöstilaisuuden paneelikeskustelussa. Matti Heikkilää harmitti, ettei palvelujen vähimmäistasoa yritettykään määritellä. Paneeliin osallistuivat vasemmalta Reijo Väärälä, Harri Jokiranta, Niina Korpelainen, Matti Heikkilä ja Tarja Kauppila. Salme Kallinen-Kräkin ja Reijo Väärälä luotsasivat sosiaalialan kehittämishanketta sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen tuloksia tiivistettiin myös lyhytfilmiksi, jonka ensiesitys oli hankkeen päätöstilaisuudessa joulukuussa. Nyt filmin voi katsella sosiaalihankkeen verkkosivuilta. Lastensuojelun kehittäminen on sosiaalialan kehittämishankkeen merkittävimpiä saavutuksia. Työn tulokset on koottu uudenlaiseen sähköiseen käsikirjaan. Lastensuojelun kehittämisohjelmaa veti Kristiina Laiho (vas.). Käsikirjan päätoimittaja on Marianne Aalto (kesk.) ja käsikirjaa on ollut tekemässä Katri Vähäsoini. He kaikki työskentelevät sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssa. kuvat: Erja Saarinen 4 Sosiaaliturva 2/08
MAASEUDUN PARAS Suomi on edelleen Euroopan maaseutumaisin maa, muistutti valtiosihteeri Timo Reina Maaseudun Paras -seminaarissa, jossa pohdittiin hyvinvointipalvelujen innovaatioita ja vaihtoehtoja. Vierastan innovaatio-sanaa. Puhun mieluummin meidän kuntaamme sopivista arjen käytännöistä, sanoo Sodankylästä tuleva Inga Mukku. uutisia lyhyesti kuva: Minna Tarcvainen Lisätietoa muistineuvolasta ja läheislomituksesta: www.sosiaalikollega.fi tai www.sodankyla.fi Tietopankki kuntien hyvistä käytännöistä: www.kunnat.net > Kuntien hyvät käytännöt Maaseudun haasteet on Reinan mielestä otettava tosissaan myös muualla kuin maaseutupitäjissä. Vaikka kylissä asuu enää noin 240 000 ihmistä, 40 prosenttia Suomen asutuksesta luokitellaan maaseutumaiseksi. Jokaisessa kunnassa on maaseutumaisia pientalolähiöitä, ja niitä näyttää nousevan lisää. Palvelut on säilytettävä kunta- ja palvelurakenneuudistuksia tehtäessä sellaisina, että ne ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Reina peräsi ratkaisuksi paikasta riippumattomia etäpalveluita, joita ei ole vielä hyödynnetty kunnissa riittävästi. Kaikki hoiva ja hoito ei kuitenkaan kulje mobiilien ja sähköisten sovellusten avulla. Lähipalveluita on myös vietävä maaseudun asukkaille, ja silloin suurimmat kulut koituvat pitkistä välimatkoista. Kunta ei Reinan mukaan pärjää maaseutualueella yksin, vaan se tarvitsee kumppanikseen järjestöjä ja yksityisiä palvelutuottajia. Kalevi Yliniemi Kainuun maakunta -kuntayhtymästä näki, että yhteistyön lisäämiselle kolmannen sektorin kanssa on hyvät mahdollisuudet, sillä maaseudun asukkaat tuntevat kaupunkilaisia enemmän sosiaalista vastuuta toisistaan. Sodankylässä jos missä tiedetään, millaisia haasteita harva asutus palveluille asettaa. Syrjäisimmistä kylistä on sadan kilometrin matka kirkonkylään. Yli 65-vuotiaista asukkaista 40 prosenttia asuu sivukylissä. Kunnassa on haettu uusia toimivia käytäntöjä juuri vanhuspalveluihin. Läheislomituskokeilussa omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä ovat lomittaneet läheiset, ystävät ja naapurit, kun hoidettava ei ole halunnut laitokseen. Käytäntö on poikinut Sodankylän vanhustyönjohtaja Inga Mukun mukaan tyytyväisen mielen lisäksi säästöä: sijaishoitajan palkka on 50 euroa vuorokaudessa, kun taas laitoslomituksesta kertyy kuluja 100 euroa vuorokaudessa. Paikkakunnalle on kehitetty myös oma muistineuvola ja -vastaanotto -malli. Neuvolan muistihoitaja ja terveyskeskuksen geriatri tutkivat, hoitavat ja kuntouttavat muistihäiriöisiä. Muistihoitaja ohjaa diagnoosin saaneita, näiden omaisia ja vanhustyöntekijöitä. Aiemmin muistisairauksien hoitopaikka oli Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Uuden toimintamallin seurauksena vanhusten lääkkeidenkäyttö on vähentynyt ja vuodeosastojaksot ovat lyhentyneet. Minna Tarvainen KRIMINAALIHUOLTO Vankilasta vapautuville ja vapautuneille on avattu verkkopalvelu. Porttivapauteen.fi tukee heitä kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Verkkopalvelu rikostaustaisille ihmisille voi kuulostaa hullulta idealta eihän vankilassa edes saa käyttää internetiä, Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki sanoi portaalin julkistamistilaisuudessa. Nettipalvelu on kuitenkin yksi keino tavoittaa nämä ihmiset ja tutustuttaa heitä tietotekniikkaan. Palvelu on saatavissa myös CD:llä, jonka avulla vankiloissa voidaan opetella sen käyttöä Palvelun keskeistä sisältöä ovat keskustelupalsta, kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttilan ylläpitämä kysymys ja vastaus -palsta ja kriminaalihuollon palveluita tuottavien järjestöjen hakemisto. Hyödyllinen on myös sivuilta löytyvä Vankilasta vapautuvan opas. Portaali on tuotettu Kritsin Viestintäpakki-projektissa. Sen luomaan viestintäverkostoon kuuluu useita kriminaalihuoltotyötä tekeviä järjestöjä. Niiden vapaaehtoiset ohjaavat verkkopalvelun keskustelua. Viestintäpäällikkö Juhani Ikala esitteli uutta rikostaustaisille tarkoitettua portaalia. Vastaisuudessa siihen tulee oma osionsa vankien omaisille sekä niille ammattiryhmille, joita kriminaalihuolto koskettaa. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus siirtyy osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön yli kymmenen vuotta jatkuneessa Kiikku-projektissa kehitettyä työmallia käytetään ehkäisevänä työmuotona vauvaperheissä, joissa vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on riskitekijöitä. Työ on vauvalähtöistä, ja sitä toteutetaan toistuvina kotikäynteinä lapsen ollessa 0 1-vuotias. Vaikka projekti päättyy, siinä kehitetty työmalli leviää koulutuksen kautta eri puolille Suomea. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus alkaa tänä vuonna viidessä ammattikorkeakoulussa. www.vamlas.fi > Kiikku-projekti Stakes ja Jyväskylän yliopisto rahoittavat professuurin sosiaalipalvelujen tutkimukseen. Samalla Stakesin Jyväskylän alueyksikössä alkaa valtakunnallinen sosiaalipalvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma ParasSos. Se seuraa ja arvioi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aloittamia palvelumuutoksia ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Virkistys- ja harrastuspalvelu on Oulun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointia edistävien palveluiden uusi palvelumuoto. Se tuottaa ikääntyneille ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa ystävyyssuhteita, ja antaa mukavassa ja turvallisessa ilmapiirissä virikkeitä ja mielekkyyttä arkipäivään. Toiminta suunnitellaan ryhmän toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Se voi olla esimerkiksi teemakeskusteluja tai aivojumppaa. Toiminta on maksutonta. Har magen fungerat? Onko vatsa toiminut? Folktinget on julkaissut taskukokoisen ja selkokielisen suomi ruotsi-sanaston dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan. Sitä voi tilata ilmaiseksi Folktingetiltä puh. 09-684 4250. Sosiaaliturva 2/08 5
laina ja palaute kuva: Erja Saarinen Viimesijainen turva annetaan aina KERJÄÄMINEN Muista EU-maista, etenkin Romaniasta, tulevat kerjäläiset ovat ilmestyneet Helsingin kaduille. Keskustelu asiasta on melko paljon keskittynyt kerjäämiseen järjestyksenpidon ongelmana. Hannu Hakala, turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö, Helsingin kaupungin hallintokeskus Helsingin Sanomat 9.1.2008 Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä. Olli Salin, Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkö Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma. Kadulla kerjääviä ja enemmänkin katusoittajia on ollut Helsingissä ennenkin. Sosiaalipäivystys on joskus joutunut puuttumaan siihen, että kaduilla on ollut esiintymässä alaikäisiä lapsia. Lastensuojelun tarvetta ei ole havaittu. Romaniasta ja Bulgariasta ilmestyi romaniväestöön kuuluvia kerjäläisiä kaduille kesällä 2006. Viime kesänä kerjääminen lisääntyi. Suurimmillaan Sipoossa oli sadan hengen leiri, josta lähdettiin kerjäämään. Loppukesästä tuli perheitä, jotka ottivat eri-ikäisiä lapsiaan mukaan kerjäämään. Silloin myös telttaleiri siirtyi Sipoosta vaaralliseen paikkaan Itä-Helsinkiin moottoritien sillan alle, jossa isot tiet kulkevat molemmin puolin. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät kävivät useamman kerran selvittämässä, onko lapsilla riittävän turvalliset ja terveelliset olot. Selvitimme ihmisoikeus- ja lapsen oikeuksien sopimusten sisältöä sitä, etteivät lapset saa joutua kohtuuttomiin oloihin eikä heitä saa missään nimessä käyttää välineenä, esimerkiksi kerjäämisessä. Kaupunkilaisilta tuli ilmoituksia äidistä, joka kerjäsi räntäsateessa vähissä vaatteissa olevan, apaattisen lapsen kanssa. Lasta oli lääkitty sopimattomilla lääkkeillä. Seuraavalla kerralla lapselle oli vaatteita mukana, mutta ne olivat pussissa, jotta lapsi näyttäisi kurjemmalta. Tässä pohdittiin jo asian rikollisuutta, oliko kyseessä lapsen hyväksikäyttö ja alistaminen. Joitain vanhempia ja lapsia olemme majoittaneet, mutta emme tehneet lastensuojelutoimenpiteitä. Vuoden vaihteeseen mennessä kerjäläisten määrä väheni, kun säät alkoivat kylmetä. Kerjäävät ihmiset ovat itse kyselleet sosiaalitoimesta tietoa monista asioista. He tietävät hyvin asemansa ja sitä koskevat säännökset. Kerjääminen ei ole rikollista tai kiellettyä. EU-kansalaisia voidaan käännyttää tai karkottaa maasta vain, jos he ovat syyllistyneet toistuvasti rikoksiin. Jokaisen pitäisi kyetä ensisijaisesti pitämään itsestään ja perheestään huolta ja hankkimaan laillisilla tavoilla elantonsa. Kerjäämään tulleet romanialaiset eivät ole työnhakijoita. Heillä ei myöskään ole EU:n sosiaalivakuutuskorttia, joka oikeuttaisi saamaan täällä muun muassa terveydenhuollon palveluita. Toki oleskelukunta hoitaa akuutit palvelutarpeet. Kolmen kuukauden aikana ihmisen pitää rekisteröityä oleskelukuntaan.. Kerjäläiset oleskelevat Helsingissä pitempäänkin, mutta kertovat käyneensä välillä Ruotsissa. Kerjäämistä on Helsingissä käsitelty eri hallintokuntien viranomaisten napsittua Tuukka Tammi, Yhteiskuntapolitiikka 6/2007 Stakes on leimallisesti tietyn sosiaali- ja terveyspoliittisen sukupolven aikaansaannos. Se on hyvinvointivaltion institutionalisoituma ja myös suurten ikäluokkien projekti. 1960- ja 1970-luvulla aloitetut suuret sosiaalipoliittiset uudistukset etenivät ja vakiintuivat 1980-luvulla, ja 1990-luvun alussa perustettu Stakes on näiden uudistusten lipunkantaja ja vahtitorni. 6 Sosiaaliturva 2/08 Hannu Lauerma, Lääkärilehti 1 2/2008 Miehen aseman epäkohdat eivät hyvitä naisten sortamista, eikä päinvastoin. Enempää toimivassa perheessä kuin toimivassa yhteiskunnassakaan ei ole olemassa nollasummapeliä, jossa jompikumpi sukupuoli häviää, kun toisen asemaa korjataan. Olisi harvinaisen umpihullua väittää, ettei rattijuoppouksiin pidä puuttua, koska ylinopeudet tai tiestön huono kunto ovat myös ongelmia. Minna Autio, Yliopisto 1/2008 (Koulukoti)nuoret eivät lähde laskettelurinteeseen, ellei heillä ole sadan euron käsineitä. Heidän kulutusmaailmansa on aivan erilainen kuin tavallisten keskiluokkaisten lasten. Niille, jotka ovat jollakin tavoin syrjäytyneitä, kulutus on yksi tapa saada arvostusta ja tuntea kuuluvansa hyväksyttyjen joukkoon. Aini Kimpimäki, Vihreä lanka 25.1.2008 Vammaispalvelulaista on tullut vanhustenkuljetuslaki. Ikäihmisten osuus kuljetuspalveluiden saajista vain kasvaa. J.P. Roos, Dialogi 1/2008 On valtava ero siinä, jos viranhaltijan lähtökohtana on torjua etuus aina, kun laki vain sen sallii, kuin jos viranomainen ilmoittaisi noudattavansa lain pääperiaatetta aina kun voi. Kristiina Kumpula, Monitori 4/2007 Viranomaistoiminta ei voi ratkaista arjen kysymyksiä. Ihmiset sen sanovat, mistä saa kauraryynejä ja missä on päiväkoti.
yhteisvoimin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston johdolla. Teimme asiasta yhteenvedon apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle, joka vei asian kaupunginhallitukseen. Se taas lähetti valtioneuvostolle pyynnön valtakunnallisesta ohjeistuksesta. Sen valmistelu on sisäministeriön vastuulla. Kerjäämistä Aktiivista on esiintynyt vaikuttamista Helsingin lisäksi EU:ssa muissa kaivataan suurissa kaupungeissa ja maan itärajan tuntumassa Helsingistä Lappeenrantaan asti. Tämä on vaikea asia: Nämä ihmiset elävät lähtömaissaan kurjissa oloissa syrjittyinä. Täällä ketään ei voi jättää heitteille. Viimesijainen turva annetaan aina. Yksi nuori nainen muun muassa synnyttää Suomessa. Täällä he saavat rahaa kerjäämällä, mutta elämä ei ole hyvää. Kerjäämällä saadut rahat annetaan jollekin toiselle henkilölle. Kerjääminen on hyvin organisoitua. Bertolt Brechtin Kerjäläisooppera tuli pakostakin mieleen kerjäläisten rekvisiittavarastosta. Jotkut ovat väsyneet koko kuvioon. Yksi pienen lapsen äiti halusi siitä irti. Hän tuli kertomaan rankasta tilanteestaan ja pakettiautossa majailevasta porukasta, josta joku keräsi tuotot. Autossa oli myös varastettua tavaraa ja asiassa alkoi rikostutkinta. Olemme ottaneet ihmisten tilanteet erittäin vakavasti. Olemme olleet yhteydessä Romanian suurlähetystöön, jotta nämä ihmiset eivät joutuisi kotimaassaan entistä pahemman syrjinnän kohteiksi. Selvästi näkyy, että lähtömaassa halutaan päästä romaniväestöstä eroon, mutta satojen tuhansien ihmisten kohtaloa ei voida ratkaista näin. Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma, jota ei voi lakaista maton alle. Suomi on ottanut romanikysymyksen esille, mutta siinä ei ole edetty. Meidän täytyy valtakunnallisesti miettiä sitä, miten suhtautua kielitaidottomiin, usein lukutaidottomiin ihmisiin, jotka eivät tule tänne työn eivätkä turvapaikan hakijoina. Mitä palveluita heillä on oikeus saada ilman eurooppalaista sosiaaliturvakorttia? Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt muiden Pohjoismaiden kokemuksia ja näkemyksiä asiasta. Tästä emme vielä ole kuulleet enempää. Kuntien sosiaalitoimien pitää meidän kokemuksemme perusteella varautua vastaamaan lasten kiireellisen avun tarpeeseen. Kerjäläisten verkostot toimivat hyvin. Mitä enemmän kansalaiset antavat heille almuja, sitä enemmän heitä tänne tulee. Sosiaaliturvan kyselyt verkossa Kysyimme Sosiaaliturvan nettisivuilla kävijöiden näkemyksiä siitä, miten kerjäämiseen pitäisi suhtautua. Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää vaikuttaa EU: ssa aktiivisesti, jotta köyhyys saadaan uusissa EU-maissa vähenemään. Noin 10 prosenttia vastaajista katsoo, että kerjäläisten pitäisi saada Suomessa toimeentulotukea. Lähes vaille kannatusta jäivät yksittäisen ihmisen rahan antaminen kerjäläisille, kerjäämisen kieltäminen lailla ja kerjäläisten karkottaminen maasta. www.sosiaaliturva.fi Stakesin julkaisuja Tilaukset www.stakes.fi/kirjakauppa ja puh. (09) 3967 2190 klo 9-15 Toimitusmaksu 6 Reija Heinola (toim.) Asiakaslähtöinen kotihoito Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun Kehittäjille ja suunnittelijoille tarkoitetun oppaan lähestymistapa on moninäkökulmainen. Laadun arvioinnin keskiössä on asiakas, mutta aihetta tarkastellaan myös työprosessien, moniammatillisen yhteistyön, johtamisen ja talouden näkökulmista. Opas soveltuu myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä oppimateriaaliksi. 2007, 112 sivua, 23 tilausnumero Op70 Vappu Taipale ja Hannu Hämäläinen Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista Kirja on monipuolinen katsaus sosiaali- ja terveysalan toistaiseksi vähän kartoitettuun ydinalueeseen. Siinä arvioidaan alan innovaatioympäristöä, pohditaan tietoyhteiskuntakehitystä ja tarkastellaan julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen sekä tutkimuksen ja kehityksen yhteistyötä. Kirjan tarina etenee kotoisilta innovaatiovesiltä Euroopan ja maailman merille. Lopuksi raotetaan myös tulevaisuuden verhoa. 2007, 227 sivua, 38 tilausnumero M247 Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen, Kirsi-Marja Lehtelä (toim.) Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva Kirjan artikkeleissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä, joissa haavoittuvassa asemassa oleva ihminen voidaan apua etsiessään ohjata muualle tai yksinkertaisesti torjua järjestelmän piiristä joko suoraan tai epäsuorasti. 2007, 269 sivua, 29 tilausnumero M245 www.stakes.fi/kirjakauppa
kärkiteema Minna Tarvainen Kun parisuhde toimii, ovat vanhemmat toinen toisilleen paras vanhemmuuden tuki. Siksi parisuhdetyö on otettu Jyväskylän seudulla osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä on kehittänyt parisuhteen roolikartan työn apuvälineeksi. www.vslk.fi > Roolikartat > Parisuhteen roolikartta kuva: Futureimagebank Ehkäisevä parisuhdetyö ei vaadi vuosikausien terapeutin koulutusta, vaan uskallusta, sanovat Jyväskylän Perhe-hankkeen neuvolan perhetyöntekijä Marja-Leena Huisko ja isätoiminnan vetäjä Jani Myllyaho. Sosiaali- ja terveystoimen perustyössä voi hyvin tehdä muutakin kuin ohjata eteenpäin, kun huomaa asiakkaiden parisuhteen kangertavan. Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa, Myllyaho rohkaisee. Huiskon ja Myllyahon työn ensisijainen kohde on lasten hyvinvointi, mutta vanhempien parisuhteita he eivät voi työssään kiertää. Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten aikuiset jaksavat vanhemmuutta? Ne ovat kytköksissä toisiinsa. Kun vanhempien välillä joku hiertää, heidän on vaikea keskustella keskenään lasten kasvatuksestakaan, Huisko kertoo huomanneensa. Parisuhde villasukan alla Molemmat sosionomit tapaavat tavallisia pienten lasten perheitä, Myllyaho isäryhmissä ja Huisko useimmiten kotikäynneillä. Parisuhdeasiat kulkeutuvat asiakkaiden muun arjen seassa pulmineen ja riemuineen tapaamisiin mukaan. Puolisoiden väliset suhteet tulevat esiin ihan arkisissa jutuissa. Taas se äiti laittoi meille villasukat tänne kassiin, vaikka ei me niitä tarvita. Parisuhteet tulevat esiin silloin, kun mietitään harrastuksia, työtä ja ajankäyttöä, Myllyaho kuvaa isien ja lasten yhteisissä Isä Pappa Dad -ryhmissä käytävää keskustelua. Parisuhteen nostaminen keskustelunaiheeksi on työntekijän asia, vaikka se peittyykin usein villasukkien ja lastenhakuvuoroista kinastelemisen taakse. Saatan mennä perheeseen vaikkapa väsymyksen takia. Kun alamme työstää sitä kotikäynnillä, väsymyksen alta nousevatkin parisuhteen pulmat. Kyselen asiaa jollakin tavalla: miten teidän parisuhteenne on muuttunut vauvan tulon jälkeen tai onko teillä yhteistä aikaa, Huisko kertoo. Olen päänavaaja. Jos solmu puolisoiden välillä ei aukea vaan tiukkenee siitä, kun ongelmaa aletaan käsitellä, ohjaan parin perheneuvolaan, perheasiainneuvottelukeskukseen tai muualle. 8 Sosiaaliturva 2/08
Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten voi jaksaa vanhemmuutta? Marja-Leena Huisko Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa. kuvat: Minna Tarvainen Jani Myllyaho Pieni apu paras apu Hiertymät vanhempien välisessä suhteessa helpottavat usein pienellä tuella. Monet perheet ovat tulleet autetuiksi jo sillä, että Huisko on sanonut ääneen: parisuhde on koetuksella lasten ollessa pieniä. Havahtuminen tähän on lisännyt yhteen hiileen puhaltamista: siitähän tässä on kyse, kyllä me selviämme! Usein Huisko käy perheiden kanssa lävitse verkostokarttaa ja pohtii, piilisikö jonkin langan päässä lastenhoitoapua niin, että pariskunnalle järjestyisi yhteistä aikaa. Joskus väsymyksen puuduttamat vanhemmat saattavat tarvita väliinsä suodattajaa pystyäkseen keskustelemaan parisuhteestaan. Yksikin pari sanoi, että eivät he näitä asioita olisi pystyneet keskenään pohtimaan. Olisi tullut riita välittömästi. Pidän huolen, että puolisot kuuntelevat toisiaan. Toisaalta tuen ei aina tarvitse olla parisuhteesta tai sen lieveilmiöistä jauhamista. Virkistystä suhteen nuutuneille lehdille saattavat tuoda silkat käytännön ratkaisut. Monet arjen asiat ratkeavat vertaistuella. Ryhmässä saa kaverilta vaikkapa vinkin oikotiestä päiväkotiin. Mene kuule tuosta suoraan metsän poikki, niin ei tarvitse kiertää kilometritolkulla. Ajansäästö saattaa helpottaa jokapäiväistä hermojenkiristelyä, Myllyaho kertoo. Ja kun isä hurauttaa illaksi lasten kanssa vertaisryhmään laskemaan mäkeä, äiti saa vapaaillan. Sekin tuo parisuhteeseen uutta eloa. Kunhan äiti ei vain siivoaisi, vaan menisi vaikkapa kahville tuttujen kanssa. Jotta ohdakkeet eivät kasvaisi Eikö hyödyllisiksi todettuja palveluja olisi sitten syytä tarjota juuri sellaisille, joilla on suurin riski erota? Onhan esimerkiksi Marika Jalovaaran tutkimuksessa todettu, että työttömyys, vähäinen koulutus ja vaimon miestä suuremmat tulot kasvattavat eroriskiä. Tietysti mietimme, tulevatko riskiperheet palveluihimme. Mutta teemme ehkäisevää työtä. Mihin rajat silloin vedettäisiin: Työhön? Työttömyyteen? Tuloihin? Myllyaho pohtii. Ehkä isäryhmiin eivät tule isät, joilla on kriisejä parisuhteessa. On kuitenkin armahdettava itseään työntekijänä. Kun eivät tule, niin eivät tule. Me kitkemme silti ituja, joista voisi kasvaa isoja ohdakkeita. Voimme vaikuttaa niin, että ei tarvitse päätyä raskaisiin ratkaisuihin. Parisuhdeongelmia ehkäisevä työ Jyväskylän seudulla l Kehitetty osana valtakunnallista kolmivuotista Perhe-hanketta,joka päättyi viime vuoden lopussa. Jyväskylän seudun hanke jatkuu tämän vuoden. l Kumppaneina ovat mukana Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Laukaa, Muurame, seudun seurakunnat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri sekä muut lapsiperheiden kanssa työtä tekevät järjestöt ja seudulla asuvat perheet. l Parisuhdetyö on laajentunut perheneuvoloista ja perheasiainneuvottelukeskuksista sosiaalija terveystoimen sekä kirkon ja järjestöjen perustyöhön. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. l Hankkeessa on mallinnettu neuvolan perhetyötä ja isätoimintaa. Isä Pappa Dad -ryhmissä isät ja näiden pienet lapset puuhailevat vapaamuotoisesti yhdessä. Isän paikka -ryhmä puolestaan kokoaa pienen miesporukan keskustelemaan perheneuvolaan. l Hanke, seurakunta ja neuvola pitävät yhteistyönä Ekavauva-ryhmiä ensisynnyttäjäperheille. l Hanke on tarjonnut kuntien työntekijöille mahdollisuuden osallistua vuosittain järjestettäville valtakunnallisille Parisuhdepäiville. l Kuntalaisille on järjestetty eri toimijoiden kanssa kaksi avointa Minä ja sinä parisuhteen polulla -tapahtumaa, joista on tiedotettu neuvoloissa. Ne on tarkoitettu kriisittömille pareille. l Kriisiytyneille pareille puolestaan on tarjottu Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi. l Neuvoloiden terveydenhoitajille on järjestetty parisuhdetyön koulutusta, ja seudun neuvoloiden perhevalmennuksen sisältöjä kehitetään tämän vuoden aikana. l Parisuhdetyön verstaspäivät kokoavat kaikki alueen parisuhdetyötä tekevät tahot yhteen. l Hankkeen aikana syntyneistä toiminnoista on tarkoitus tehdä pysyviä. Sosiaaliturva 2/08 9
kärkiteema Minna Tarvainen 10 Sosiaaliturva 2/08 Lyhyt kurssi Kaksipäiväinen parisuhdekurssi voi opettaa parille yhteiselämän perustaidot, jotka kannattelevat liittoa vuosikymmeniä. Eroa voi ehkä sanoa turhaksi, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, silloin niistä on mahdollista päästä yli. Vuokko Malinen voi kantaa liittoa pitkään kuva: Minna Tarvainen Ajatella, ihmiset kohtelevat monesti omaa kumppaniaan huonommin kuin ystäviään, pari- ja perheterapeutti, psykologi Vuokko Malinen Väestöliitosta sanoo. Kun mennään parisuhteeseen, ajatellaan, että toista voi käyttää oman pahan olonsa purkupaikkana. Reagoidaan vain kauheasti toiseen: muuten meillä menis hyvin, mutta kun SÄ oot tommonen. Tätä pidetään parisuhteen ideana. Pitkän linjan parisuhdetutkija John Gottmann on tullut siihen tulokseen, että kestävä ja onnellinen parisuhde rakentuu ystävyyden ja positiivisen ilmapiirin varaan. Nimittely ja syyttely eivät siihen kuulu, toisen arvostaminen ja kunnioitus kylläkin. Toimiva parisuhde tarvitsee kehittyäkseen hedelmällistä vuorovaikutusta, joka sujuu luonnostaan vain kolmasosalla. Muiden on vahvistettava ja opeteltava taitoja. Väestöliiton parisuhdeongelmien ehkäisyhankkeen järjestämissä tapahtumissa osallistujat pääsivät harjoittelemaan parisuhdetaitoja. Kaksi päivää kestävä Parisuhteen lataamislauantai pidettiin yhteistyössä Espoon Perhekeskus kumppanina -hankkeen kanssa. Tästä hiukan pidennetty Tahdolla ja taidolla -ohjelma toteutui Espoon lisäksi Tampereella. Monet kokivat kumppaninsa kanssa ahaa-elämyksiä, vaikka jotkut olivat eläneet yhdessä jo vuosikymmeniä. Ohhoh, sehän alkoi suuttua, kun sanoin sille noin tökerösti. Vuorovaikutus nousi päivien aikana toiselle tasolle, Malinen kuvailee. Lyhyt satsaus kannattaa Koska ohjelmissa vasta mallinnettiin ehkäisevää työtä, osallistujilta kerättiin ahkerasti palautetta ohjelman jatkokehittelyä varten. Arviointitutkimusten tulokset olivat lupaavia. Yhdeksän kymmenestä kursseille osallistuneista ilmoitti oppineensa uusia hyödyllisiä toimintatapoja. Monet katsoivat, että opeista on hyötyä myös muissa ihmissuhteissa, vaikkapa teini-ikäisten lastensa kanssa keskusteltaessa. Ohjelmiin tuli mukaan sellaisiakin pareja, joilla oli jo eroaikeita. Vaikka päivät oli tarkoitettu ensisijaisesti ehkäiseväksi parisuhdetyöksi, isojen pulmien kanssa painiskelevat avoparit näyttivät hyötyneen opeista eniten. Joillakin kriisiytyneillä pareilla ohjelma toimi paremmin kuin
parisuhdeterapia. Parisuhdeonni ei jäänyt vain kurssi-innostukseksi. Pareille tehtiin seurantakysely kahdeksan kuukauden kuluttua, ja näytti, että uusi vuorovaikutustyyli oli tullut jäädäkseen. Parisuhdetutkimuksissa on todettu, että jos vaikutus pysyy yhdeksän kuukauden ajan, muutos on pysyvä. Lataamislauantai kesti kaksi lauantaipäivää ja siellä oli lähes sata paria. Seitsemän tunnin satsaus omaan parisuhteeseen ja näin hyviä tuloksia! Kustannustehokasta, eikö vain? Pariterapiassa istutaan monesti paljon sitkeämmin, kun suhde on jo niin jumissa, että tarvitaan korjaavaa työtä, Malinen riemuitsee. Hyödyllisyys muistetaan kotonakin Ihminen muistaa Malisen mukaan kerran kurssilla kokeiltuaan, että viisaasta vuorovaikutuksesta seuraa hyvää hänelle itselleen ja hänen perheelleen. Joitakin vuorovaikutuksen lainalaisuuksia on hyvä tietää, jotta suhde ei ala näivettyä. Eivät nämä niin ihmeellisiä asioita ole. Yksi tällainen on miehen ja naisen erilainen ajoitus: naiset ovat usein nopeampia vuorovaikutustilanteissa kuin miehet, etenkin kun käsitellään tunteita. Miehillä on harvemmin tunnelausuntoautomaattia päällä niin, että he voisivat kertoa tuosta vain, että minusta tuntuu nyt tältä ja tältä. Kun mies ei kykene keskustelussa sähäkkyyteen, nainen helposti kohottaa ääntään: mikset sä koskaan sano mitään! Mies menee negatiivisesta ja aggressiivisesta käytöksestä kivikasvoksi, eikä hänestä saa mitään irti. Tosiasiassa hän romahtaa sisäänpäin, tunteisiinsa. Nainen tulkitsee ilmeettömyyden emotionaaliseksi hylkäämiseksi ja lisää vain puhtia: vai pistit sä luukut kiinni! Kierre on valmis. Tilanne päättyy siihen, että mies poistuu paikalta, jotta ei räjähdä sisällä vellovista tunteista. Parisuhdekurssilla luotiin turvallinen ilmapiiri kaikille. Mies sai tietää, että naisesta on hyvä, että hän kokee voivansa vaikuttaa puheellaan puolisoonsa. Naisen puolestaan oli annettava puolisolle lupa olla hidas ja odoteltava vastauksia hoputtamatta. Niinpä nainen saattoi kuulla tutun kumppaninsa suusta asioita, joita ei koskaan olisi uskonut kuulevansa. Olemmeko me uusavuttomia? Miksi ihmiset tarvitsevat nykyisin kurssitusta parisuhteeseen? Emmekö enää pysty elämään yhdessä ilman asiantuntijoiden opastusta? Siltä näyttää. Eroluvuissa tapahtui hyppäys kaksikymmentä vuotta sitten, kun avioerolakia höllennettiin. Nyt erojen määrä on jumiutunut noin 13 000:een vuodessa. Jotkut ovat ehdotelleet lain tiukentamistakin siten, että pienten lasten vanhemmat pitäisi velvoittaa pakolliseen sovitteluun ennen eroa. Malista tämä epäilyttää: Onko Suomi mikään poliisivaltio. Hänen mielestään olisi hyödyllisempää pohtia sitä, miten perheiden ympäriltä on kadonnut parisuhdetta suojaava yhteisöllisyys. Edellinen sukupolvi asuu Kainuussa, Kiteellä ja Oulussa, eikä muuta verkostoa juuri ole. Ruuhkavuosiaan elävät pienten lasten vanhemmat jäävät usein liian yksin. Minunkin vastaanotollani käy sellaisia pareja, joilla ei ole muuta tukea kuin maksullinen lastenhoitopalvelu. He eivät saa ketään hoitamaan lapsiaan edes pariterapiaistunnon ajaksi! Myös arvomaailman muutos näkyy parisuhteissa. Heli Vaaranen lanseerasi viime vuonna julkaistussa kolmekymppisten parisuhteita kartoittaneessa tutkimuksessaan käsitteen kevytsuhde. Niissä vältellään sitoutumista ja kumppanille avautumista. Kriteereinä parin valinnalle ja suhteessa pysymiselle saattavat olla kaveripiirin mielipiteet oman harkinnan sijaan. Turhat ja tarpeelliset erot Parisuhdekurssit eivät mullista yhteiskunnan arvomaailmaa eivätkä korvaa yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat parantaa huomattavasti parien yhteiselämän laatua. Suhteen toimivuus ja riittävä tyytyväisyys siihen ehkäisee eroja. Kaikkia suhteita eivät kurssit eivätkä terapiatkaan on- Toimivan parisuhteen kehrä -malli kehitettiin Väestöliiton Parisuhdeprojektissa. Kuvion punainen ydin on rakkaus, joka on syvempää kuin ihastuminen tai rakastuminen. Harmaassa kivijalassa olevien asioiden varassa suhde voi jatkua tyydyttävänä, vaikka ristiriitoja tuleekin. Siivekkeet pitävät sisällään elementtejä, jotka ilmentävät suhteen eri puolia. Hyvässä parisuhteessa kaikki osat toimivat riittävän hyvin. Toimivan parisuhteen ympärillä pyörii auringonkehrä, joka säteilee ennen kaikkea lapsiin. Lähde: Sinikka Kumpula & Vuokko Malinen. Unelma paremmasta parisuhteesta. Navigointiopas aikuissuhteeseen. Minerva Kustannus 2007. Parisuhdematematiikkaa l Vain 39 prosenttia parisuhteen ristiriidoista on ratkaistavissa. 61 prosenttia ristiriidoista on ikuisia, ja niihin aina palataan. Ristiriidat voivat liittyä kumppaneiden persoonallisuuksiin, perhetaustoihin tai filosofisiin tai uskonnollisiin näkemyksiin. Niistä on kuitenkin opittava käymään dialogia. l Yhtä negatiivista viestiä, joista halveksunta on tuhoisin ja kriittisyys toiseksi pahin kohti tarvitaan vähintään yksi positiivinen viesti, jotta parisuhteen ilmapiiri säilyy positiivisena. Silloin suhde kestää myös riitoja. l Ensimmäisten vakavien ongelmien ilmaannuttua pari odottaa keskimäärin kuusi vuotta ennen kuin lähtee etsimään ulkopuolista apua jollei ole jo eronnut. Tuo aika olisi ehkäisevän parisuhdetyön aikaa. Kuuden vuoden jälkeen siirrytään yleensä pitkää työstämistä vaativaan korjaavaan työhön. l Eroja tapahtuu vuodessa noin 13 000. Erolapsien määrä kasvaa 30 000:lla vuosittain. Eniten eroluvut nousevat pienten lasten vanhempien ikäryhmässä, 30 35 -vuotiailla. Eniten riskejä liittyy ensimmäisen lapsen tuloon ja syntymän jälkeiseen vuoteen. l Erojen välittömät kulut, muun muassa yksinhuoltajille maksetut asumis-, toimeentulo- ja elatustuet aiheuttavat Väestöliiton arvion mukaan yhteiskunnalle 420 miljoonan euron menot vuodessa. Sosiaaliturva 2/08 11
nistu tervehdyttämään. Toisen kanssa ei pidä elää oman terveytensä ja henkensä kaupalla. Pelko ei voi olla tunne, joka hallitsee parisuhdetta. Entäpä paljon puhutut turhat erot, mitä ne ovat? Terapeutti ei menisi tuolla sanalla mollaamaan toisten päätöksiä. No ehkä silloin, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin, ero voi olla turha. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, sillä niistä on mahdollista päästä yli: olisiko meidän suhteessamme kyse tästä. Eronneille tarvitaan tukea Erojen häviäjiä ovat usein lapset. Eroa pohtivilta vanhemmilta unohtuu helposti omassa tunnemylläkässään, että heidän keskinäinen suhteensa heijastuu myös jälkikasvuun. Aikuiset vähättelevät helposti eron merkitystä lapselle siitä ymmärrettävästä syystä, että on vaikea ajatella vaurioittavansa lapsiaan ja vaikuttavansa heidän tulevaisuuteensa omalla erollaan. Jotta ero ei vahingoittaisi lapsia, olisikin ennen eroa hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa vastuutaan siitä, miksi kriisiin on päädytty. Tämä vähentää kaunaa ja katkeruutta entistä puolisoa kohtaan. Jos vanhempien riidat vain jatkuvat eron jälkeen, ero ei vähennä perheenjäsenten pahaa oloa. Erovanhemmuuteen ei ole vielä tarjolla riittävästi tukea. Eroauttaminen voi olla elintärkeää, mutta Malisen mielestä vanhemmat tarvitsisivat apua eron jälkeen vuosikausia. Lyhyt kurssi ei riitä enää silloin, kun ihmisen on rakennettava koko elämänsä uudelleen. Jos vanhemmuus on haastavaa, erovanhemmuus se vasta haastavaa on. Tähän vaiheeseen ihmisillä pitäisi olla oikeus saada pitkäaikaista, ehkäisevää tukea, jotta lasten kehitys turvattaisiin. Yhteiskuntaan pitäisi luoda rakenteet tätä varten. Etätukea ja koulutusta Väestöliiton verkkosivujen tietopankki sisältää tietoa toimivasta parisuhteesta ja parisuhde- ja terapiapalveluiden hakupalvelun. Sivuilla voi myös kartoittaa omaa parisuhdettaan. www.vaestoliitto.fi > Parisuhde Ammattilaisten oman linkin alle on kerätty parisuhdeteoriaa sekä tietoa koulutuksesta ja työnohjausta antavista pariterapeuteista. www.vaestoliitto.fi > Parisuhde > Parisuhdetietoa ammattilaisille Valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta saa tietoa ja tukea parisuhdeongelmiin numerosta 010 3093900 ma klo 10 12, ti klo 18 20 ja to klo 12 14. Väestöliittoon on kehitteillä parisuhdeongelmien osaamis- ja resurssikeskus, joka kehittää myös uusia ehkäiseviä työmuotoja. Painopisteenä ovat virtuaaliset palvelut, jotta ne kattaisivat koko Suomen. Suunnitelmissa on muun muassa videokonsultaatio. Mallinnettua Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjelmaa levitetään ympäri Suomea kouluttamalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä ohjelmavetäjiksi. Ensimmäinen koulutus on meneillään ja seuraava alkaa syksyllä 2008. Minna Tarvainen Kun kurkkukipu on jatkunut pari viikkoa, sairas tilaa ajan lääkärille. Kun parisuhde alkaa köhiä, pari antaa ongelmien muhia helposti vuosikausia, ennen kuin hakee niihin ammattiapua. Parisuhdeongelmiin liittyy vielä häpeää. Niistä on vaikea puhua, vaikka ongelmia on meillä kaikilla. Parisuhdevaikeuksien normalisointi olisi tärkeää, jotta kukaan ei ajattelisi olevansa viallinen tai epäonnistunut hakiessaan apua, pari- ja seksiterapeutti Riitta Ala- Luhtala Kataja ry:stä sanoo. Yhdistys muun muassa järjestää koulutusta parisuhdetyöhön. Mutta vaikka pari päättäisikin rohkaista mielensä, ei avun saaminen suhteen selvittelyyn ole helppoa. Kirkkojen perheasiainneuvottelukeskuksissa on ruuhkaa. Kasvatus- ja perheneuvoloihin otetaan asiakkaiksi sellaisia perheitä, joiden ongelmat liittyvät ensisijaisesti lapsen kehitykseen. Yksityiset terapiapalvelut maksavat, joten vähävaraisilla ei ole niihin asiaa. Pallo kasvaa kaiken aikaa, jos ongelmia ei pääse ratkomaan. Lopulta tilanne kärjistyy niin räjähdysalttiiksi, että siihen ei auta enää pikkutuki, vaan tarvitaan jo kunnollista korjaavaa työtä. Järkevintä olisikin päästä ongelmien aiheuttajan ytimeen jo ennen kuin ongelmia onkaan. Pitkään neuvolassa työskennellyt Ala-Luhtala keksii helposti ehkäisevän työn täsmäkohderyhmän: ensimmäistä lastaan odottavat parit ja vauvojen vanhemmat. Lasten takia Judith Wallerstein & al. Avioeron perintö. Eron lapset aikuisina. Therapeia-säätiö 2007. Amerikkalaisen Judith Wallersteinin kirja kertoo eron pitkäaikaisista vaikutuksista lapsiin. Hänen tutkimusryhmänsä seurasi eron kokeneiden lasten elämää jopa 25 vuotta. Ero merkitsee lapselle eri asioita kuin aikuiselle. Se on lyönyt leimansa tutkittavien koko lapsuuteen. Eron varjo on seurannut heitä aikuisuuteen, ja se on mutkistanut parisuhteen solmimista ja perheen perustamista. Wallerstein murtaa myytin, jonka mukaan vanhempien onneton avioliitto tekisi myös lapsesta onnettoman. He eivät välitä, nukkuvatko isä ja äiti eri sängyissä niin kauan kuin perhe on yhdessä. Tutkija kehottaakin pareja harkitsemaan vakavasti yhdessä pysymistä, jos heillä on lapsia. Sitä kirja ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon erojen negatiivisia vaikutuksia pystyttäisiin ehkäisemään hyvällä jälkihoidolla. kuva: Futureimagebank 12 Sosiaaliturva 2/08
kärkiteema Parisuhdekriisien juuret juontavat usein lasten syntymän aikoihin, Riitta Ala-Luhtala sanoo. Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Parisuhdetyön täsmäkohderyhmä Jos ongelmia on tullakseen, ne alkavat yleensä pian lasten syntymän jälkeen. Kun kysyn kriisiytyneeltä parilta terapiassa, milloin aloitte miettiä ensimmäisen kerran, että teidän suhteessanne on jotakin pielessä, vastaus on usein: lasten syntymän jälkeen. Neuvola ja sen järjestämä perhevalmennus ovat oivia paikkoja kertoa jo etukäteen, millaisia muutoksia tuoreiden vanhempien parisuhteeseen on odotettavissa: Vanhempien keskinäiselle suhteelle ei juuri liikene vaipanvaihdolta ja tutin kiikuttamiselta aikaa ja voimia. Tunneyhteyskin saattaa katketa, koska äidin sydän sykkii niin voimakkaasti vauvalle. Kun pariskunnat tunnistavat vaikeudet, he pystyvät tekemään niille jotakin. kuvat: Minna Tarvainen Korjaava parisuhdetyökin ehkäisee vaikeuksia Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi on tarkoitettu vaikeuksissa oleville ja eroa harkitseville pareille. Solmu voi aiheutua etääntymisestä, uskottomuudesta tai vaikkapa ristiriidoista. Eronneet paritkin voivat osallistua näihin ammatillisesti ohjattuihin vertaisryhmiin. Heillä opit ehkäisevät vaikeuksien kulkeutumista uusiin suhteisiin. Kurssi on syntynyt yhdistyksen ja Kirkkohallituksen perheasioiden yksikön yhteistyönä. Sen rakenne, sisältö ja työtavat on mallinnettu. Mallia levitetään vakiintuneeksi työmuodoksi kuntiin ja seurakuntiin kouluttamalla niiden työntekijöitä kurssinohjaajiksi. www.katajary.info > Projektit > Solmuja parisuhteessa -projekti Parisuhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa. Riitta Ala-Luhtala Kun spontaanius katoaa Raskaus ja lapsen syntymä huonontavat seksielämää lähes puolella pareista. Sänkykamarin ongelmat eivät katoa itsestään, vaan jäävät usein pysyviksi. Pitää rummuttaa kulttuurin muutosta. Tarvitaan turvallisia keskustelutilaisuuksia seksuaalisuudesta, vaikka se onkin aihepiiri, joka hämmentää sekä perheitä että työntekijöitä. Avoimuus juurtuu vähitellen, Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa neuvolan työntekijöitä kouluttanut Ala-Luhtala vakuuttaa. Suhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa, vaikka se saattaa tuntua pariskunnista hullulta. Alkuajan romantiikka hiipuu vuosien myötä. Ongelmat eivät ratkea muuten kuin katsomalla, mikä meillä toimii ja mikä ei. Parin on otettava allakat esiin ja merkattava niihin, että tuolloin me tapaamme ja rakennamme eroottista suhdetta. Tuolloin me käymme lävitse kotityöt ja talouden. Ihmiset sanovat, että eihän eroottista kokousta voi pistää pystyyn. Sen pitää olla spontaania. Spontaaniutta on kuitenkin turha jäädä haikailemaan. Sitä hetkeä ei ehkä koskaan tule, lukuisia lukkiutuneita parisuhteita hoitanut Ala-Luhtala tietää. Sosiaaliturva 2/08 13
näkökulma jos minulta kysytään kolumni Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Uusi perhe, uudet kujeet Naiselle ei yleensä lueta eduksi, jos hänellä on lapsia useamman kuin yhden miehen kanssa. kuva: Minna Tarvainen Kun tällaista haureutta harrastaa sellaisen miehen kanssa, jolla on sama vika eli lapsia edellisestä suhteesta, naiselle aukeaa huikea näköalapaikka ihmissuhteiden ihmeelliseen maailmaan. Miehen lapset ja lasten äidin puolen suku tulevat eläväksi osaksi arkea. Heidät on sovitettava työvuoroihin ja hiihtolomasuunnitelmiin. Sairastamiset ja synnyttämiset aiheuttavat härdellin, jonka selvittämisestä rauhanomaisesti uusperheen emäntä ansaitsisi mitalin. Sivistynyt kommunikointi on haastavampaa kuin koskaan vai mitä itse vastaat, kun miehesi entisen vaimon äiti huomauttaa: Silloin kun tuo Mika oli meidän Sarin kanssa niin sillä oli aina silitetty paita. Miehen ex-anopin lisäksi vastassa on järjestelmä, joka ei tiedä, miten suhtautua. Kela olettaa, että uusi miehesi osallistuu ilolla kaikkiin lasten kustannuksiin. Yksinhuoltajatuet loppuvat, joten uusi miehesi on Kelalle lasten uusi huoltaja. Koulu kuitenkin suhtautuu isäpuoleen suorastaan vihamielisesti. Koulu ei lähetä sairasta lasta kotiin sairastamaan, jos kotona on vastassa isäpuoli, tuo äidin uusi, pelottava mies. Kotiin ei edes soiteta, vaan biologisille vanhemmille vaikka nämä olisivat toisella puolella maapalloa. Raha kelpaa, ihminen ei. Lapsille ihminen sen sijaan kelpaa. Uusperheen emäntä hoitaa miehen lapsia kuin omiaan vai hoitaako? Entä silloin, kun emännän omat lapset ovat isällään, ja äidin tekisi mieli harrastaa ja kouluttautua tai tehdä ylitöitä, mutta pitäisikin hoitaa miehen lapsia? Entä jos tulee ero, miltä naisesta tuntuu se, että hän uhrasi vapaa-aikaansa lapsiin, jotka eivät jääneet osaksi elämää, vanhuuden iloksi? Valistunut työnantaja osaa arvostaa perheenäitiä monitaiturina ja diplomaattina, joka hoitaa vasemmalla kädellä kahta ja oikealla kolmea asiaa. Nyt tiedoksi: jos haluaa työntekijän, joka lisäksi kestää kaaosta ja ristiriitoja sekä sitä, että parhaansa tekemälläkään mikään ei välttämättä hittojakaan edisty, kannattaa palkata perheenäiti 2.0: Uusperheen Emäntä. Laura Lehtonen on lähihoitaja ja Vartu ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys valvoo lastensuojeluasiakkaiden etuja ja pyrkii parantamaan viranomaisten tarjoaman lastensuojelun laatua. Peruspalveluministeri yhteisen neuvottelukunnan kannalla Huoltaja-säätiön aloite sosiaalialan eettisen neuvottelukunnan asettamisesta luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 16. tammikuuta. Risikko suhtautui aloitteeseen myönteisesti, joskin piti tarkoituksenmukaisena sosiaalija terveydenhuollon yhteistä eettistä neuvottelukuntaa. Asia etenee nyt ministeriössä. Lisätietoja: www.huoltaja-saatio.fi Sosiaaliturvan toimituksen blogi www.sosiaaliturva.fi Katso blogista, mitä toimittajilla on jäänyt työssään korvan taakse ja hampaan koloon. 14 Sosiaaliturva 2/08