Henkilöstöselvitys 27
Henkilöstöselvitys 27 1
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 951-817-883-6 Teknologiateollisuus ry Taitto: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Painopaikka: MP-Keskus Julkaistu huhtikuussa 25 2
SISÄLTÖ Sisällys Sivu Tiivistelmä... 5 1. Teknologiateollisuuden lähivuosien henkilöstötarpeet selvitettiin... 6 2. Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä... 7 2.1. Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla... 7 3. Toiminnoissa keskeistä tuotanto ja tutkimus... 8 3.1. Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat... 8 3.2. Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu... 9 3.3. Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä... 1 4. Henkilöstön koulutustaso nousee... 11 4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä... 12 4.2. Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein... 12 4.3. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa... 13 4.4 Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu... 13 5. Eläköityminen nostaa ammatillisen perustutkinnon tarvetta... 15 6. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 16 3
4
TIIVISTELMÄ Yritysten toimintatavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi Teknologiateollisuus ry teki kesällä 24 henkilöstötarvetta selvittävän kyselyn jäsenyrityksiinsä. Kyselyä täydennettiin vielä pkt-yrityksiin suunnatulla haastattelukierroksella. Henkilöstöselvitys 27 tavoitteena oli selvittää sekä yritysten toimintojen että osaamisvaatimusten muutoksia keskipitkällä aikavälillä. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden yritykset arvioivat henkilöstön kokonaismäärän pysyvän nykyisellä noin 2 henkilön tasolla vuosien 23 27 välisenä aikana. Toiminnoittain eniten suhteellista kasvua ennakoidaan tapahtuvan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, joissa henkilöstön arvioidaan lisääntyvän kuusi prosenttia. Supistumista on odotettavissa erityisesti tuotannossa ja työnjohdossa. Tuotantohenkilöstön arvioidaan vähenevän neljä prosenttia ja työnjohtohenkilöstön seitsemän prosenttia. Suurinta vähennys on kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa myös henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan niukasti laskevan lähivuosina. Yritysten koon mukainen vertailu osoitti, että pienet yritykset lisäävät henkilöstöään suhteellisesti eniten. Henkilöstön lisäys painottuu korkea-asteen tutkintoihin ja erityisesti yliopisto- ja tutkijakoulutukseen. Alle 5 henkilön yrityksissä myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrät kasvavat. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä muuttaa rekrytointikuvaa merkittävästi. Teknologiateollisuuden nykyisen ikäjakauman perusteella on arvioitu, että alan yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina 24 27 kaikkiaan lähes 2 henkilöä. Eläkkeelle siirtyvissä ikäluokissa on eniten vähän koulutusta saaneita, mikä vaikuttaa erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rekrytointitarpeeseen. Heidän rekrytointitarpeensa nousee erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa useisiin tuhansiin. Tämän selvityksen viestit osaamisen kehittämiselle ovat selkeät. Osaamistaso nousee kautta linjan ja ilman peruskoulutusta olevaa henkilöstöä ei yrityksiin olla rekrytoimassa. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteistyössä sekä opetus- että työvoimaviranomaisten kanssa 5
1 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LÄHIVUOSIEN HENKILÖSTÖTARPEET SELVITETTIIN Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä Suomen toimintojen henkilöstötarvetta. Jäsenyrityksille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin yritysten Suomessa toimivan henkilöstön määrää vuonna 23 toiminnoittain ja koulutustaustan mukaan sekä vastaavaa arviota vuodelle 27. (Liite) Kysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n kaikille vähintään 1 henkilöä työllistäville jäsenyrityksille sekä otokselle alle 1 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 yritystä, joissa työskenteli yhteensä runsaat 1 henkilöä. Kyselyn henkilöstökattavuus oli 51 prosenttia. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VASTANNEISSA YRITYKSISSÄ Yritysten henkilöstön määrä Osuus perusjou- TOIMIALA 1-49 5-99 1-249 25-499- 5- Yhteensä kosta, % Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallin jalostus 2794 3866 1321 7917 33693 58591 44,5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 464 526 1942 4916 34871 42719 62,2 Teknologiateollisuus yhteensä 3258 4392 12263 12833 68564 1131 5,6 Osuus perusjoukosta, % 6,8 24,5 44,6 65,6 78,3 5,6 Taulukko 1. Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kone- ja metallituoteteollisuuden ja pienten yritysten vastausaktiivisuus oli keskimääräistä alhaisempi. Vastauksissa painottuu siten suurten yritysten ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten osuus. Tästä syystä tuloksia tarkastellaan seuraavassa pääsääntöisesti sellaisenaan yleistämättä niitä koko alalle. Yritysten kokoluokkia tarkastellessa voitiin havaita selvä ero suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien ja alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vastauksissa. Tästä syystä kokoluokkatarkastelu supistettiin näihin kahteen luokkaan. 6
2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ON MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Teknologiateollisuus on Suomen teollisuuden aloista suurin myös henkilöstön määrällä mitattuna. Se työllistää noin 2 henkilöä, miltei puolet koko teollisuuden henkilöstöstä. Teknologiateollisuus muodostuu kolmen toimialan kokonaisuudesta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. 25 2 15 1 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa Vuonna 23 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työskenteli noin 63, kone- ja metallituoteteollisuudessa noin 128 ja metallien jalostuksessa noin 15 henkilöä. 5 196 197 198 199 2 25 Elektroniikka- t r ja ja sähköt. Kone- ja metallituotet. Metallien jalostus Ala on viime vuosina lisännyt henkilöstöään ulkomailla varsin voimakkaasti. Vuodesta 1998 ulkomailla toimivan henkilöstön määrä puolitoistakertaistui ja oli vuonna 23 noin 15 eli 75 prosenttia Suomessa toimivan henkilöstön määrästä. Elektroniikka- ja sähköteollisuus lähes kaksinkertaisti ulkomailla toimivan henkilöstönsä määrän kuudessa vuodessa, joten alalla oli henkilöstöä Suomen rajojen ulkopuolella lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö ulkomailla kasvoi samaan aikaan kolmanneksen ja oli määrältään yli 7 vuonna 23. 25 2 15 1 5 Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö Suomessa ja ja ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 1998 1999 2 21 22 23 2.1. Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla Viime vuosien kehityksestä huolimatta yritykset arvioivat työllistävänsä vuonna 27 Suomessa lähes yhtä paljon henkilöstöä kuin vuonna 23. Henkilöstön arvioidaan supistuvan alalla vain vajaalla prosentilla eli yhteensä noin 15 henkilöllä. Tilanne vaihtelee toimialoittain ja yrityksen koon mukaan: Elektroniikka- ja sähköteollisuuteen tarvitaan henkilöstöä lisää miltei kaksi prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen yhteensä puolestaan pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Pienet yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstönsä määrää enemmän kuin suuret yritykset. 7
3 TOIMINNOISSA KESKEISTÄ TUOTANTO JA TUTKIMUS Teknologiateollisuuden toimintojen painopisteet ovat tuotannossa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä keskimäärin miltei puolet henkilöstöstä toimi tuotannossa ja viidennes tutkimus- ja kehitystehtävissä vuonna 23. Johto ja taloushallinto, myynti ja markkinointi, huolto ja kunnossapito sekä muut tukitoiminnot työllistivät kukin noin seitsemän prosenttia. Työnjohto- sekä osto- ja logistiikkatehtävissä toimi noin kolme prosenttia kummassakin. Toimintojen rakenne vaihteli voimakkaasti yrityksen toimialan ja koon mukaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa T&K-toiminnot ovat vahvassa asemassa. Vastanneissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä yli kolmannes henkilöstöstä työskenteli T&K-tehtävissä, saman verran kuin tuotannossa. Alan T&Ktoimintojen suuri osuus on seurausta suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien yritysten painotuksista. Niissä useampi henkilö toimi T&K-tehtävissä kuin tuotantotehtävissä. Alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstöstä vain runsas kymmenesosa toimi T&K-tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä painopiste on tuotantotoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä runsas puolet henkilöstöstä työskenteli tuotantotehtävissä vuonna 23. T&K-, huolto- ja kunnossapito- sekä muissa tehtävissä työskenteli kussakin noin kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Toimintojen rakenne ei vaihdellut yritysten koon mukaan samoin kuin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vaan muistutti pienten elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten toimintojen rakennetta. Teknologiateollisuusyritysten henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöst toiminnoittain ö toiminnoittain vuonna vuonna 23 23 toiminnoittain vuonna 23 12 Muu 1 8 6 4 2 Ala yhteensä Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Huolt o Myynt i Työnjohto Tuot ant o Ost o T&K Johto 3.1. Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat Yritysten arvion mukaan toimintojen painopisteet ovat muuttumassa vuodesta 23 vuoteen 27. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa vuoteen 27 mennessä eniten, keskimäärin kuusi prosenttia. Henkilöstöä lisätään suuriin, yli 5 henkilöä työllistäviin elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiin ja toimialasta riippumatta alle 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen T&K-henkilöstön määrä kasvaa, vaikka suurimmissa yli 5 henkilöä työllistävissä alan yrityksissä nämä toiminnot supistuvat. Huollossa ja kunnossapidossa toimivan henkilöstön arvioidaan lisääntyvän keskimäärin kolme prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä kunnossapitohenkilöstön määrä kasvaa yrityskoosta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sen sijaan näissä tehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee, koska suurimmat yritykset supistavat näissä tehtävissä toimivan henkilöstönsä määrää. 8
Johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa keskimäärin pari prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät näissä tehtävissä toimivien määrää yrityskoosta riippumatta. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivien määrä pysyy ennallaan, sillä pienemmissä yrityksissä tapahtuva kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan vähenemisen. Myynti- ja markkinointitehtäviin tarvitaan henkilöstöä lisää keskimäärin pari prosenttia, lähinnä pienempiin yrityksiin toimialasta riippumatta. Suurimmissa yrityksissä tämän henkilöstön määrä pysyy ennallaan tai laskee lievästi. 3.2. Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu Henkilöstön määrä vähenee erityisesti tuotannossa ja työnjohtotehtävissä sekä osto- ja logistiikkatoiminnoissa, mutta myös muissa toiminnoissa. 6 5 4 3 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö toiminnoittain toiminnoittain 23 ja 27 23 ja 27 Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto 23 27 Myynti Huolto Muu Elektroniikka- ja Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain 23 ja 27 toiminnoittain 23 ja 27 23 27 Tuotantotehtävissä toimivien määrä supistuu keskimäärin neljä prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotantohenkilöstön määrä supistuu kolme prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavissa yrityksissä viisi prosenttia suurimpien yritysten vähentäessä tuotantotoimintoja. Pienemmissä yrityksissä myös tuotantohenkilöstön määrä lisääntyy. Työnjohtotehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee seitsemän prosenttia ja osto ja logistiikkatoiminnoissa kolme prosenttia. Supistuminen tapahtuu tuotantotoimintojen tapaan suurimmissa yrityksissä. Pienemmissä yrityksissä myös näissä toiminnoissa toimivan henkilöstön määrä kasvaa. 2 35 3 25 2 15 1 5 Johto T&K Osto T uotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallien jalostuksen metallien jalostuksen henkilöstö henkilöstö toiminnoittain 23 ja toiminnoittain 23 ja 27 27 23 27 Muu toiminta työllistää vuonna 27 henkilöstöä pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Supistumi- Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu 9
nen tapahtuu suurimmissa kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä. 3.3. Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä Teknologiateollisuuden alle 5 henkilöä työllistävät yritykset lisäävät henkilöstöään keskimäärin kuusi prosenttia. Toimialasta riippumatta henkilöstöä lisätään kaikkiin toimintoihin, myös tuotantoon sekä työnjohto- ja hankintatehtäviin, jotka ovat alalla keskimäärin väheneviä toimintoja. T&K-tehtävissä sekä huolto- ja korjaustehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa voimakkaasti. 2, 15, 1, 5,, -5, -1, -15, Teknologiateollisuuden T eknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain. henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, M23-27 uutos, %, 23-27 Yli 5 henk. Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. Suurimmissa, yli 5-henkilöä työllistävissä teknologiateollisuuden yrityksissä osto, tuotanto, työnjohtotehtävät supistuvat toimialasta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden suurissa yrityksissä vain johto- ja T&K sekä muissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrä lisääntyy. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen suuret yritykset lisäävät ainoastaan huoltotehtävissä toimivien määrää. 4, 3, 2, 1,, -1, -2, Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, 23-27 Yli 5 henk Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. -3, 2 Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, 23-27 15 Yli 5 henk. Alle 5 henk. 1 5-5 -1 Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. -15 1
4 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO NOUSEE Ilman ammatillista tutkintoa työskentelevän henkilöstön osuus laski Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä 199-luvulla voimakkaasti. Samanaikaisesti työntekijöiden suhteellinen osuus supistui. Tämä johtui erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden kasvusta. T&K-toimintaan panostava ala rekrytoi koulutettua henkilöstöä. Vuonna 23 teknologiateollisuuden toimihenkilöiden kokonaisosuus oli yli 4 prosenttia ja ylempien toimihenkilöiden osuus miltei 3 prosenttia henkilöstöstä. Teknologiateollisuuden henkilöstö on hyvin koulutettua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 23 lähes 8 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Yliopistotutkinnon oli suorittanut vajaa kymmenen prosenttia. Ammattikorkeakoulun (AMK) suorittaneita oli noin viidennes. Teknikoita oli alalla kuusi prosenttia. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista oli valmistunut vajaa puolet. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa työskenteli vain runsas viidennes henkilöstöstä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö oli suorittanut teknologiateollisuuden keskimäärää useammin korkea-asteen tutkintoja. Miltei viidenneksellä oli yliopistotutkinto ja kolmanneksella AMK- tai opistotason tutkinto. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöstön koulutustaustan kehitys 1975-2 henkilöstön koulutustaustan kehitys 1975-2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1975 198 1985 199 1995 2 DI ja Ins. Asentajat Hal linolliset Ei ammattitutk. Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstön henkilöstön rakenne 1995-23 rakenne 1995-23 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnot olivat valtaosaltaan toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Korkea-asteen tutkintoja oli suorittanut yhteensä noin neljännes: yliopistotutkinnon oli suorittanut noin viisi prosenttia ja noin viidennes AMK- tai opistotason tutkinnon. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 T Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 23 Koko ala Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* Ei ammattit/ tietoa Ammatill. II-aste Teknikko AMK ja opi stot Yliopi sto * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus 11
4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Tilastokeskuksen mukaan tutkinnon suorittaneesta teknologiateollisuuden henkilöstöstä keskimäärin kolmella neljästä oli vuonna 23 tekniikan alan tutkinto. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnoista 8 prosenttia oli tekniikan alalta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli keskimääräistä vähemmän, runsaat kaksi kolmannesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön tekniikan tutkintojen yleisin opintoala vaihtelee koulutusasteen mukaan. Toisen asteen ammattioppilaitoksissa suoritetuissa tutkinnoista yli puolet oli kone- ja metallialan tutkintoja. Insinööritutkinnot jakautuivat tasan toisaalta kone- ja metallialan toisaalta sähkö- tietotekniikka- ja tietoliikennealan kesken ja nämä kattoivat 9 prosenttia insinööritutkinnoista. Yliopistotason diplomi-insinööritutkinnoista sähköja automaatiotekniikan sekä tietotekniikan ja tietoliikenteen alojen osuus oli lähes puolet ja koneja energiatekniikan runsas neljännes. 4.2. Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein Vastanneissa teknologiateollisuuden yrityksissä oli paljon suuria yrityksiä ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiä, joiden henkilöstön koulutustaso on teknologiateollisuuden keskimäärää korkeampi. Yliopistotutkinnon oli suorittanut keskimäärin yksi kuudesta ja AMK- tai opistotutkinnon neljännes henkilöstöstä. Toisen asteen ammatillinen tutkinto oli runsaalla kolmanneksella. Ilman ammattitutkintoa työskenteli neljännes henkilöstöstä. Kaikista tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli kolme neljästä. Henkilöstön koulutustausta vaihteli toimialoittain mutta sitäkin enemmän yritysten kokoluokittain. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkimuspainotus näkyi henkilöstön koulutuksessa. Keskimäärin yli neljännes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja yhtä moni AMK-tutkinnon. Suurimmissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä henkilöstön koulutustaso oli kyselyn korkein. Niissä miltei kolmannes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja lähes yhtä moni AMK-tutkinnon. Vain 15 prosenttia työskenteli ilman ammatillista tutkintoa. Pienemmissä, alle 5 henkilön yrityksissä kaikkiaan vain vajaa kolmannes oli suorittanut joko yliopisto- tai AMK-tasoisen tutkinnon ja ilman ammatillista perustutkintoa työskenteli kolmannes. Vastanneiden kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen yritysten toimintojen tuotantopainotteisuus edellyttää henkilöstöltä erilaista koulutustaustaa. Yli kaksi kolmannesta oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja näistä yli puolet oli toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Yliopistoista tai ammattikorkeakouluista oli valmistunut runsas viidennes ja ilman ammatillista koulutusta työskenteli vajaa kolmannes. Valtaosa, yli 8 prosenttia, oli tekniikan alan tutkintoja. Myös kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen suurissa yrityksissä oli suhteessa enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vähemmän ilman ammattitutkintoa työskenteleviä kuin pienemmissä yrityksissä. Suurissa yrityksissä kolmannes henkilöstöstä oli suorittanut ylemmän kuin toisen asteen tutkinnon ja neljännes työskenteli ilman ammattitutkintoa. Pienissä yrityksissä tilanne oli päinvastainen: Kolmannes työskenteli ilman ammatillista tutkintoa ja joka neljännellä oli ylempi kuin toisen asteen tutkinto. Toisen asteen ammatillinen tutkinnon suorittaneiden osuus oli runsas 4 prosenttia yrityskoosta riippumatta. 12
4.3. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa Vaikka yritysten arvion mukaan koko henkilöstö määrällisesti vähenee, kasvaa tutkinnon suorittaneiden määrä keskimäärin seitsemän prosenttia vuoteen 27 mennessä. Tästä lisäystarpeesta miltei 8 prosenttia on tekniikan alan tutkinnon suorittaneita. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät henkilöstöään vuoteen 27 mennessä keskimäärin pari prosenttia, tutkinnon suorittaneita kymmenen prosenttia. Lisäyksestä vain kaksi kolmannesta on tekniikan alan tutkintoja. Ammattikorkeakouluissa kaupallisen alan ja yliopistotasolla muidenkin alojen tutkinnon suorittaneen henkilöstön suhteellinen lisäys on suuri. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstön määrä supistuu pari prosenttia, samanaikaisesti tutkinnon suorittaneiden määrää lisätään viidellä prosentilla. Lisäys kohdistuu pääosin tekniikan alan tutkinnon suorittaneisiin. 4.4. Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu 4 35 3 25 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2 Teknologiateollisuuden henkilöstön T eknologiateollisuuden koulutusaste 23 ja henkilöstön 27 koulutusaste 23 ja 27 23 27 Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste 23 23 ja 27 ja 27 23 27 Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Teknologiateollisuuden yrityksissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten. Yliopistotutkintoja suorittaneen henkilöstön tarve lisääntyy keskimäärin viidenneksen. Lisäys on voimakasta kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta, mutta voimakkainta elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja pienemmissä yrityksissä. Lisäystarve kohdistuu kaikissa yrityksissä tekniikan ja kaupan alojen ohella jatkotutkinnon suorittaneisiin. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät myös muiden alojen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöstöä 3 25 2 15 1 5 Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallin jalostuksen metallin jalostuksen henkilöstön henkilöstön koulutusaste 23 ja koulutusaste 23 ja 27 27 23 27 Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa 13
Ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden määrä kasvaa keskimäärin kymmenen prosenttia. Pienemmissä yrityksissä suhteellinen lisäys on noin viidenneksen. Lisäystarve kohdistuu sekä tekniikan että kaupan alan tutkinnon suorittaneisiin. Muita AMK- tutkintoja suorittaneiden määrä lisääntyy pari prosenttia lähinnä elektroniikkaja sähköteollisuuden suurten yritysten vaikutuksesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusaste. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden Muutos, %, 23-27 henkilöstön koulutusaste. Muutos, % 23-27 4 3 2 1-1 Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy keskimäärin pari prosenttia. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden tarve lisääntyy keskimäärin viisi prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tarve kasvaa keskimäärin kolme prosenttia, koska pienemmissä yrityksissä arvioitu voimakas kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan supistumisen. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksen yrityksissä toisen asteen tekniikan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy kuusi prosenttia. Määrä pysyy suurimmissa yrityksissä ennallaan, mutta kasvaa vajaan viidenneksen pienemmissä yrityksissä. Muiden kuin teknillisten alojen toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin kymmenen prosenttia. Vain pienemmät kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavat yritykset arvioivat näitä tutkintoja suorittaneen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Teknikon tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin runsaan kymmenen prosenttia ja ilman ammattitutkintoa työskentelevien määrä neljänneksen. Näiden henkilöiden määrä supistuu kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta. -2-3 -4-5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 3 2 1-1 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, % 23-27 23-27 Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä Kone metallien ja metallituoteteollisuuden jalostuksen sekä metallien henkilöstön jalostuksen koulutusaste. henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, 23-27 %, 23-27 Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. -2-3 14
5 ELÄKÖITYMINEN NOSTAA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON TARVETTA Eläketurvakeskuksen mukaan yksityiseltä sektorilta jäädään eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana. Teknologiateollisuuden henkilöstöstä yli kymmenen prosenttia oli täyttänyt 55 vuotta vuonna 23. Tältä pohjalta arvioituna teknologiateollisuuden yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina 24 27 lähes 2 henkilöä. Vuoden 27 jälkeen eläkkeelle siirtyy joka vuosi 5 6 henkilöä. Eläköitymisen vaikutus näkyy ensimmäisenä koneja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa, joiden henkilöstö on iältään vanhempaa. Koulutustaustan mukaan tarkastellen vanhimmissa ikäluokissa on eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja ilman ammattitutkintoa olevaa henkilöstöä. Siten eläköityminen lisää ensivaiheessa erityisesti toisen asteen koneja metallialan ammatillisen koulutuksen saaneiden rekrytointitarvetta. Kun yritysten arvioimat lisäystarpeet korotettiin vastaamaan koko perusjoukkoa ja otettiin huomioon eläkkeelle siirtyvien määrä, saatiin arvio yritysten henkilöstön lisäystarpeiden suuruudesta. Vuoteen 27 mennessä yritysten arvioidaan rekrytoivan määrällisesti eniten toisen asteen tekniikan alan tutkinnon suorittaneita, yhteensä yli 9 henkilöä. Näistä suurin osa, noin 85 tarvitaan kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen. Insinöörejä palkattaneen lisää runsas 4, joista elektroniikka- ja sähköteollisuuteen vajaat 2 ja kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen runsaat 2. Uusia tradenomeja tarvittaneen yhteensä noin 2. Diplomi-insinöörien määrän kasvu on noin 4: noin 25 elektroniikka- ja sähköteollisuuteen ja kaikkiaan noin 15 kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen. Myös kauppatieteellisen ja muun yliopistotutkinnon sekä tutkijakoulutettujen lisäystarve on merkittävä. 7 6 5 4 3 2 1 2 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvät 2-22 59-vuotiaat Teknologiateollisuuden henkilöstön lisäystarve koulutusaloittain 24-27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- j a ja metallituoteteollisuus sekä sekä met al lmetallien jalostus jalostus 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 Arvio Arvio teknologiateollisuudesta teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvien eläkkeelle määrästä siirtyvien vuosina määrästä 23-27 vuosina 23-27 Elektroniikka- ja ja sähköteollisuus i suus Kone- ja metallituoteteollisuus l l isuus sekä metallien jjalostus DI Muu Insi- Muu Tek- AOL, AOL Ei tutyliopistot. nööri AMK nikko tekn. muu DI Insi-nöör i Tek-nikko AOL-muu kintoa DI Muut Muut Insinööri i Muu AMK Muu AMK AOL, tekn. yliopistot. yliopistot. 15
6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDESUOSITUKSIA Teknologiateollisuuden henkilöstön osaamistaso nousee voimakkaasti lähivuosien aikana. Tämä johtuu osaamistasovaatimusten noususta sekä ilman ammatillista tutkintoa olevan henkilöstön poistumasta työmarkkinoilta eläköitymisen myötä. Yritysten henkilöstön osaamistason nousua nopeuttaa myös se, että yrityksen panostavat lisääntyvässä määrin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Yritykset eivät myöskään ole rekrytoimassa ilman tutkintoa olevia henkilöitä. Yritysten rekrytointikuvaan vaikuttaa voimakkaimmin eläkkeelle siirtyvien suuri määrä. Valtaosa teknologiateollisuudessa työskentelevistä, lähivuosina eläkkeelle siirtyvistä työskentelee koneja metallituoteteollisuuden tai metallien jalostuksen tuotannollisissa tehtävissä. He ovat hankkineet ammatillisen osaamisensa työelämässä tai heillä on toisen asteen ammatillinen peruskoulutus. Erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tarve nouseekin voimakkaasti lähivuosina. Teknologiateollisuuden alan yritykset pitävät tärkeänä, että alan houkuttelevuutta pyritään lisäämään. Sekä alueellisia että valtakunnallisia vetovoimahankkeita tulisi toteuttaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen paikallisella tasolla on alan kiinnostavuuden ja opetuksen laadun kehittämisen kannalta erityisen tärkeää. 6 5 4 3 2 1 Toisen asteen kone- ja metallialan ensisijaishakijat ja aloituspaikat vuosina 198-24 198 1985 199 1995 2 Ensisijaishakijat Aloituspaikat Oppilaitosmuotoisen ja nuorten koulutuksen ohella myös muita koulutusväyliä tulee aktiivisesti kehittää. Oppisopimuskoulutus voi monelle olla ammattipätevyyden hankkimiseksi varteenotettava ja joustava vaihtoehto. Ammattitutkintojärjestelmää tulisi kehittää siten, että se mahdollistaisi joustavan koulutuksen ja työn vuorottelun. Näiden opiskelumuotojen houkuttelevuutta, tunnettuutta yrityksissä sekä aktiivista käyttöä työvoimapolitiikan välineenä tulee lisätä. Yritysten näkökulmasta rekrytointitarpeiden selkeä määrittäminen on osa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulee hyödyntää erilaisia vaihtoehtoja henkilöstökoulutuksesta oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyöhön sekä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Myös yritysten akuutteihin rekrytointiongelmiin tarvitaan nopeita toimenpiteitä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Osaavan henkilöstön määrää voidaan lisätä myös työssä olevien osaamistasoa nostamalla: täsmäkoulutusta, jossa hyödynnetään joustavasti ammattitutkintomoduuleja. Myös aktiivisen maahanmuuton edistäminen tulee tarpeelliseksi. 16
ISBN 951-817-883-6