Nuorisotakuu mitä se takaa? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorisotakuu Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

työryhmän raportti ja ehdotukset

Nuorten yhteiskuntatakuu: tuki ammatilliselle osaamiselle ja työelämään siirtymiselle

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu käytännössä? Lauri Ihalainen Kuka vastaa ja välittää seminaari Joensuu

Ajankohtaista Nuorisotoimialalla Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorten yhteiskuntatakuun tehostaminen työryhmän ehdotukset

Nuorisotakuu alkaen

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Uuden nuorisotakuun taustoja valtakunnallinen näkökulma

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuun toteuttaminen

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa

Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu. Ylijohtaja Kari Virranta Siilinjärvi

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin Elise Virnes

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu: kuinka se toimii?

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Nuorisotakuu ja koulutustakuu todeksi Elise Virnes

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Yhteiskuntatakuu määritelmä

Nuorisotakuu TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuu 2013 NYT tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja kaikki opit käyttöön!

Ajankohtaista nuorisotakuusta

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Nuorisotakuu 2013 miten lähti liikkeelle. Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki Valtiosihteeri Janne Metsämäki

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Uudenmaan TE-toimisto

Ohjausta kehittämään

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

NUORISOTAKUU KAAKKOIS-SUOMESSA Timo Hakala / Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorisotakuu ja erityiset muutokset mm. palkkatuessa Lapin TE-toimisto Sirpa Tuokko

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/ /2012

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Katsaus nuorisotakuuseen

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Faktoja nuorisotakuusta

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Nuorisotakuulla tulevaisuuteen

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio:

Nuorisotakuu mitä se takaa? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Olli Joensuu 2.10.2012 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

Nuorisotakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. 2

Nuorisotakuu 2013 Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 3 3

Suomen malli PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE- PARTNERSHIP Nuorisotakuu tulee perustumaan - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia. 4 4

Nuorisotakuu työryhmän työstä Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms. maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) tekeillä arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus julkaistaan kohta lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: 1 3 2 Nuorille mol.fi sivujen kautta Saatiin yli 6300 vastausta TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista Saatiin 107 vastausta Työvoiman palvelukeskuksille (TYP) Saatiin 40 vastausta 5

Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi -sivuilla toteutetun Nuorten ääni kuuluviin -verkkokyselyn kautta. Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TEtoimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä työpajoista. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Eräitä havaintoja kyselyistä Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. 6 6

Koulutustakuu Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 7

Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana nuorisotakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016. 8

Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. 9

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29 -vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa Vuosittain n. 2 500 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmä n tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että, verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaa-kuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.

Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Edistetään nuorten työmarkkinoill e sijoittumista työhönvalmen nuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelu a tukevaa.

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

Edellytyksiä takuun täysmääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TEtoimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen Opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen Oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen

PPPP-mallin toteuttaminen käytännössä, sovittu jatkotyö Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän jäsenet koostavat edustamiensa tahojen kanssa toimintasuunnitelmat, jossa kuvataan, miten kukin taho osallistuu takuun toimeenpanoon. Allianssi taustaryhmineen toimittaa työryhmälle esityksen nuorten osallistumisesta kansalaisjärjestöjen kautta jatkotyöhön. Esitykset koskevat niin työryhmän esityksien toteuttamista kuin myös sidosryhmien omia tulevia kampanjoita ja hankkeita.

Kolmannen sektorin rooli nuorten yhteiskuntatakuu toimeenpanossa Työryhmä koostaa kesän ja syksyn aikana nuorisotyöttömyyden ehkäisyn Hyvien käytäntöjen käsikirjaa. Tähän käsikirjaan kerätään: 1. paikallisia nuorten työllisyyttä edistäviä hyviä käytäntöjä, jotka voivat olla esimerkiksi järjestöjen projekteja. 2. Kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Nuorten yhteiskuntatakuuta tehdään syksyllä 2012 tunnetuksi kiertueen voimin. Tällöin on tarkoitus levittää paikallisia hyviä käytäntöjä. Työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden ja paneutuu jatkossa tarkemmin toimintatapoihin ja yhteistyöhön: millaisia ehdotuksia työryhmälle? Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi!

Allianssin tavoitteet nuorisotakuuseen Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ensin Koulutus on kriittinen osa yhteiskuntatakuuta Yhden oven periaate ja pakko pois Yhteistyö ratkaisee Yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys huomioon 18

Nuorisotakuu on hyvä alku, suuri työ on vielä edessä. KIITOS! etunimi.sukunimi@alli.fi