28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä arvioitaessa 1. Säädöstausta Noste-ohjelmaan kuuluvista lisätoimenpiteistä säädetään aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (35/2004). Asetuksen 3 :n 1 momentin mukaan on kyseisellä avustuksella rahoitettava koulutus, tutkintotilaisuudet ja opiskelun tukitoimet tarkoitettu henkilöille, jotka ovat koulutuksen alkamisvuonna 30-59-vuotiaita (eräissä tapauksissa 25-59-vuotiaita) eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Mainitut edellytykset eivät koske opintoihin hakeutumista edistäviä toimia. Asetuksen 3 :n 2 momentin mukaan päätöksen edellytysten täyttymisestä tekee avustuksen saaja tai alueellisen hankkeen toimija. Päätöstä varten sen tulee pyytää avustettavaan toimintaan hakeutuvalta henkilöltä selvitys hänen suorittamistaan koulutuksista ja tutkinnoista. Mainitun momentin mukaan opetusministeriö voi antaa täsmentäviä ohjeita siitä, milloin henki lön katsotaan suorittaneen perusasteen jälkeisen tutkinnon. Ohjeet ovat viranomaisen päättämiä yleisiä sääntöjä, jotka eivät ole velvoittavia. Ne eivät ole määräyksiä, joita on velvoittavina noudatettava niissä tarkoitetuissa yksittäistapauksissa. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentin nojalla opetusministeriö antaa seuraavan ohjeen perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä arvioitaessa. 2.1. Perusasteen tutkinnot Perusasteen tutkinnon suorittaneita ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet kansa-, kansalais-, keski- tai peruskoulun tai perusopetuksen oppimäärän tai niihin verrattavissa olevan ulkomaisen koulutuksen.
2 2.2. Perusasteen jälkeiset tutkinnot nykyisessä koulutusjärjestelmässä Nykyisessä koulutusjärjestelmässä perusasteen jälkeisiä tutkintoja ovat - lukion oppimäärän suorittaminen (lukion päättötodistus), - ylioppilastutkinnot, - ammatilliset perustutkinnot, - ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, - ammattikorkeakoulussa suoritetut tutkinnot sekä - yliopistossa suoritetut tutkinnot. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja ovat myös äskettäin koulutusjärjestelmästä poistuneet opistoasteen tutkinnot ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. 2.3. Aikaisemmat oppilaitosmuotoiset ammatilliset peruskoulutukset Nykyisin ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmivuotisia. Kattavaan kolmivuotisuuteen siirryttiin vuosina 1999-2001 aloitetusta koulutuksesta lähtien. Aikaisemmista oppilaitosmuotoisista ammatillisista peruskoulutuksista katsotaan Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä arvioitaessa perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi vähintään kahden lukuvuoden laajuiset koulutuskokonaisuudet. 2.4. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuslain (125/1923 tai sen kumonneen lain 422/1967) mukaisesti suoritettu oppisopimuskoulutus katsotaan perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi silloin, kun oppiajan pituus on ollut vähintään kaksi vuotta. Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/1992) ja sen kumonneen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisesti oppisopimuskoulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto on perusasteen jälkeinen tutkinto. Muilta osin oppisopimuskoulutuksen suorittamista ei Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä arvioitaessa katsota perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi. Tämä koskee myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuksen suorittamista. Valmistavaan koulutukseen osallistunut henkilö on suorittanut tutkinnon vasta silloin, kun hän on osallistunut hyväksyttävästi näyttötutkintoon ja saanut siitä tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta. 2.5. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoiminnasta annetun lain (493/1965), työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/1976), työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) nojalla järjestettyä koulutusta ei jäljempänä mainittua poikkeusta lukuunottamatta katsota Noste-avustuksin rahoitettavaan koulutukseen osallistumisedellytyksiä arvioitaessa perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi. Työvoimahallinto on hankkinut ja hankkii työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Myöskään tätä koulutusta ei katsota perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi. Valmistavaan koulutukseen osallistunut henkilö on suorittanut tutkinnon vasta silloin, kun hän on osallistunut hyväksyttävästi näyttötutkintoon ja saanut siitä tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta.
3 Poikkeuksen muodostaa 1980-luvun käytäntö, jossa työvoimahallinto rahoitti työllisyyskoulutuksesta annetun lain nojalla yksittäisten henkilöiden opiskelua ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Hyväksyttävästi tällaisen koulutuksen suorittaneet katsotaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiksi. He ovat saaneet oppilaitokselta todistuksen ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta. 2.6. Ammatilliset pätevyystutkinnot Ammatillisista pätevyystutkinnoista annetun lain (lain 424/1967 ja sen kumonneen lain 32/1972) mukaiset ammattitutkinnot ja ylemmät ammattitutkinnot katsotaan perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi. 2.7. Muissa maissa suoritetut koulutukset ja tutkinnot Ulkomailla suoritettuja koulutuksia ja tutkintoja arvioidaan samoin perustein kuin Suomessa suoritettuja koulutuksia. Käytännössä ulkomailla suoritetun koulutuksen vertailu suomalaisiin tutkintoihin voi olla vaikeaa koulutusjärjestelmien eroista johtuen. Erityistapauksissa tulkinnassa voi tarvittaessa käyttää apuna Opetushallituksen asiantuntemusta. Opetushallituksen verkkosivuilla www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen on tietoa tutkintojen tunnustamiseen ja rinnastamiseen liittyvistä palveluista. Opetushallitukselta voi myös kysyä neuvoa sähköpostiosoitteesta recognition@oph.fi. 2.8. Kun henkilön suorittaman koulutuksen tai tutkinnon tasoa ei voida selvittää Mikäli henkilön antaman ja muun saatavilla olevan selvityksen perusteella ei voida ratkaista, onko henkilön suorittama koulutus tai tutkinto katsottava perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi, katsotaan, että henkilö ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 3. Liite Liitteessä on selvitetty tämän ohjeen perusteita. Osaston päällikön sijainen, johtaja Marita Savola Opetusneuvos Jorma Ahola LIITE: TIEDOKSI: Ohjeen perusteita Lääninhallitukset
4 LIITE OHJEEN PERUSTEITA Aikaisemmat oppilaitosmuotoiset ammatilliset peruskoulutukset Vanhimmat Noste-ohjelman piiriin vuonna 2004 kuuluvat henkilöt ovat syntyneet vuonna 1944. He ovat voineet suorittaa perusasteen jälkeisiä opintoja jo 1960-luvun alussa. Aikaisempien ammatillisten peruskoulutusten tarkastelu on siis aloitettava 1960-luvulta. Ennen keskiasteen koulunuudistusta ammatillista peruskoulutusta ei ollut yhtenäistetty. Eri hallinnonaloille kuuluvissa ammatillisissa oppilaitoksissa annettiin niitä säätelevien erillisten lakien mukaista koulutusta. Ammatilliseksi perusopetukseksi katsottavan kansakoulupohjaisen koulutuksen laajuudet vaihtelivat yhdestä lukukaudesta neljään lukuvuoteen. Lainsäädännöstä ei voida johtaa tulkintaa siitä, mitkä tai minkä laajuiset keskiasteen koulunuudistusta edeltävän ajan koulutuksista olisi katsottava perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi. Myöskään koulutuksen tilastointiperusteista ei tulkintaa voida johtaa. Tilastokeskuksen vuonna 1971 käyttöön ottamassa koulutusluokituksessa luokiteltiin kaikki alle kolmevuotinen ammattikoulutus, jonka opetusaika on vähintään 400 tuntia, alemman keskiasteen koulutukseksi, ja vähintään kolmivuotinen koulutus ylemmän keskiasteen koulutukseksi. Käytännössä valtaosa ammatilliseksi perusopetukseksi katsottavista koulutuksista oli kuitenkin jo 1960- luvun alussa vähintään kaksivuotista. Esimerkiksi yleisissä ammattikouluissa koulutuspituus oli 2-3 vuotta, erikoisalojen ammattikouluissa valtaosaltaan 2-4 vuotta, puutarhurikouluissa ja metsäkouluissa kaksi vuotta, hotelli- ja ravintolakoulussa 2-2,5 vuotta, kauppaoppilaitoksissa kaksi vuotta ja sairaanhoitajakoulutuksessa 2,5 vuotta. Lyhyempiä koulutuksia oli erityisesti maataloudessa, kotiteollisuudessa, kotitalousalalla ja eräissä terveyden- ja sairaanhoidon tehtävissä. Keskiasteen koulunuudistuksessa ammatillinen peruskoulutus uudistettiin ja yhtenäistettiin vuosina 1982-1988 asteittain siten, että kaiken peruskoulupohjaisen kouluasteen koulutuksen koulutuspituudeksi tuli 2-3 vuotta ja opistoasteen ja ylemmän opistoasteen (myöhemmin ammatillisen korkea-asteen) koulutuksen vähintään neljä vuotta. Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391/1991) mukaisesti oli nuorisoasteen koulutuskokeilussa mahdollista suorittaa yhdistelmäopintoja, joiden laajuus oli vähintään kaksi lukuvuotta. Edellä esitetyn perusteella katsotaan aikaisemmista ammatillisista peruskoulutuksista perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi Noste-avustuksin rahoitettavassa koulutuksessa vähintään kahden lukuvuoden laajuiset koulutuskokonaisuudet. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on oppilaitosmuotoisen koulutuksen kanssa rinnakkainen koulutusmuoto. Oppisopimuslain (125/1923 ja 422/1967) mukaisesti suoritettuun oppisopimuskoulutukseen sovelletaan sen vuoksi samaa kahden vuoden laajuuden sääntöä. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Myös työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sovelletaan kahden vuoden laajuuden sääntöä. Työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoiminnasta annetun lain (493/1965) ja työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/1976) mukaiset ammattikurssit olivat kaikki laajuudeltaan alle kaksivuotisia, eikä niitä siis katsota Noste-avustuksin rahoitettavassa koulutuksessa perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi.
5 Ammatilliset pätevyystutkinnot Ammatillisista pätevyystutkinnoista annettu laki (laki 424/1967 ja sen kumonnut laki 32/1972) oli voimassa vuosina 1968-1994. Lain mukaisesti voitiin suorittaa ammattitutkintoja ja ylempiä ammattitutkintoja. Pätevyystutkintolain kumonneen ammattitutkintolain (306/1994) 11 :n mukaan Opetushallitus voi tarvittaessa päättää ammatillisista pätevyystutkinnoista annetun lain mukaisen tutkinnon hyväksymisestä ammattitutkintolain mukaista ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa vastaavaksi tutkinnoksi. Opetushallitus teki 22.3.1995 päätöksen (25/103/95), joka kattoi kaikki pätevyystutkintolain mukaiset tutkinnot.