Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen vammaispalveluissa Aarne Rajalahti 20.11.2013
Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten ihmisten käyttämässä tuessa ja palveluissa Tutkitaan vammaisen palvelunkäyttäjän asemaa henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa Kohderyhminä ensisijaisesti (kehitys)vammaiset nuoret ja aikuiset läheisineen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja järjestämiseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot Toiminta-aika 2010: suunnittelu- ja selvitysvaihe 2011-2013: kokeilu-, kehittämis- ja tutkimusvaihe Tukiryhmässä mukana edustajia mm. Sosiaali- ja terveysministeriöstä Kuntaliitosta Kelasta Me Itse ry:stä, Vammaisfoorumi ry:stä, Kynnys ry:stä Kuntaorganisaatioista palveluntuottajaorganisaatioista Kansainvälisenä yhteistyökumppanina In Control Viestintä verneri.net/hb Facebook: Tiedän mitä tahdon!
Taustalle: Vammaispoliittiset lähtökohdat
Vammaispoliittiset lähtökohdat Valtioneuvoston periaatepäätöksellä Kehitysvammaisten asumisohjelma Kehas asetti tavoitteen nopeaan, suunnitelmalliseen ja hallittuun laitosasumisen asteittaiseen lakkauttamiseen. Ohjelman aikana vuosina 2010-2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella tuotetaan yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Perustan tälle kehitykselle luovat Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Vammaispalvelujen kehittäminen on pitkä prosessi, jonka ensimmäinen vaihe oli vammaispalvelulain muutos 2009. Toinen vaihe on kehitysvammahuollon rakennemuutos ja kolmas kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Lähde: STM, Julkaisuja 2012:15
Uudistuva sosiaalihuollon lainsäädäntö Lainsäädännön uudistamisen tavoitteina mm. Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Vahvistaa sosiaalityössä yksilöllistä tuen tarpeiden selvittämistä, asiakassuunnitelmaa ja yhteistyötä Tavoitteet samat, kuin Tiedän mitä tahdon! projektin henkilökohtaisen budjetoinnin malli tavoittelee ja on saavuttanutkin (Lähde: Päivi Sillanaukeen esitys sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksesta, 4.9.2012, www.stm.fi)
Miten palvelujärjestelmä huomioi em. tavoitteet? Ihmiset ja heidän tilanteensa ja toimintakykynsä ovat erilaisia. Pelkkä yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja yksilöllinen tuki- ja palvelusuunnittelukaan ei riitä, jos vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat kaikille samoja. Kilpailuttaminen ei sovi vammaisten ihmisten asumispalveluihin ja sotkee kuvion. Kilpailutusprosesseissa asiakkaan ääni hukkuu. Vammaispalvelutoimisto A B C Tarjolla olevat samankaltaiset palvelut
Voivatko käytännöt muuttua? Minna Canth Rosa Parks & M.L.King Kalle Könkkölä Pertti Kurikka - Voivat.
Päämiesten ääni esiin Näihin asioihin ihmiset haluavat muutoksen: Juon päivätoiminnassa kahvia ja istun toimetonna. Olen vasta nuori mies. Tätäkö elämäni on? Itsemääräämisoikeuttani poljetaan palvelutalossa. Haluan muuttaa pois. Haluaisin viettää vapaa-aikaani joskus muutenkin kuin ryhmässä tai äidin kanssa.
Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä yksilöllisesti Selkomääritelmä : Oman elämän ja sen toteuttamiseen liittyvien palveluiden suunnittelu Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista)
Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (person-centred planning, PCP) Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) (itse)arviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen
Ehdotus asioista, joita budjetin käyttäjä voi pyrkiä ratkaisemaan henkilökohtaisen budjetin avulla (= säädöksiä, joiden pohjalle henkilökohtaista budjettia voidaan esimerkiksi rakentaa) Palveluasuminen (VPL 8 ) Asumispalvelut (EHL 2 kohta 4) Henkilökohtainen apu (VPL 8 ) Tilapäishoito (EHL 2 kohdat 6 ja 10; laki omaishoidon tuesta 4 ) Työ- ja päivätoiminta (SHL 27 e ; EHL 2 kohta 4; VPL 8 b ) Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta Henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen Yksilöllinen hoito ja muu huolenpito Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta (EHL 2 ) Muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut (VPL 8 ) Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun esimerkiksi sisällytettäviä palveluja ja tukitoimia Työllistymistä tukeva toiminta (SHL 27 d ) Työkyvyttömyyseläke Vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeensaajan asumistuki Ammatillinen kuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus, harkinnanvarainen kuntoutus Tulkkauspalvelut Nuoren kuntoutusraha Lääkekorvaukset Apuvälineet Matkakustannukset (matkat sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön) Erityisravintokustannukset Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus (VPL 8 ) Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen (VPL 8 ) Auton hankinta ja muutostyöt Ajoneuvoveron palautus Opiskelun edellyttämät avustajapalvelut Asunnonmuutostyöt (VPL 9 ) Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun ulkopuolelle jätettäviä vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia (kunta, Kela, verottaja, koulutuksen järjestäjä)
Henkilökohtaisen budjetoinnin tuki- ja palvelutarjotin? Perinteiset sosiaalipalvelut Uudet ennalta ehkäisevät sosiaalipalvelut Esim. liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut kunnan hallintokunnista/ kunnan ulkopuolelta Muu tuki ja palvelut Yksityisen sektorin tarjoamat palvelut Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Epävirallisen sektorin tarjoama tuki
Järjestetyt palvelut palveluseteli henkilökohtainen budjetointi Päätös kokonaiskustannuksista Päätös palveluista Päätös palveluntuottajista Järjestetyt palvelut Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Henkilökohtainen budjetointi Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä Palvelun käyttäjä päättää (Mukailtu: Eteva ym. 2010)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) 4 : Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. 6) Antamalla palvelunkäyttäjälle henkilökohtaisen budjetin tuen ja palvelujen järjestämistä varten??
Henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnin tapoja/tahoja tulevaisuudessa? (mukailtu: In Control) Henkilö itse ja/tai perhe ja/tai ystävät henkilön edustajana Vertaistuki Järjestö tms. toimija Palveluntuottajat Kunta (palveluohjaaja tms.) Yksityiset konsultit/ välittäjät
Kokemuksia Tiedän mitä tahdon -hankkeesta
Pekka Kinnunen vaihtoi päivätoimintaa mielekkäämpiin hommiin avustajan kanssa
Sirpa Kemppinen asuu ja elää itsenäisesti 28 palveluasumisvuoden jälkeen
Huomioita päämiehistä Päämiehet ja heidän tukijoukkonsa ovat voimaantuneet prosessin aikana: (Päämiehen) rinta on noussut "rottingille" aivan kuin mieheen olisi tullut pituutta lisää Tukihenkilöt ovat saaneet uutta virtaa päämiesten asioiden edistämiseen Monet osallistujista ovat oppineet lisää heille tarjolla olevista palveluista Tästä pilottihankkeesta olen kuullut vain myönteistä innostumista ja suhtautumista, siis kaikilta jotka (päämiehen) elämänpiiriin liittyvät
Sosiaalityöntekijöiden oivalluksia (Sos.tt Katriina Kunttu, Eksote) Kokeilu on saanut aikaan hyvää keskustelua ja pohdintaa työn tekemisen tavoista ja työntekijän ja asiakkaan uudesta asemoitumisesta asiakasprosessissa =>Asennemuutos Asiakkaan äänen kuuleminen ja siirtyminen kohti todellista kumppanuutta Uudet työskentelytavat Työntekijöiden ja päämiesten antautuminen työskentelylle ja rohkeus lähteä kokeilemaan Päämiesten voimaantuminen ja haaveiden toteutuminen Luovia ratkaisuja voidaan löytää ja tehdä nykyisenkin järjestelmän puitteissa
Gradu: Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu kehitysvammaisten henkilöiden kokemana, Tiina Lehto-Lundén, 2012 Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli antaa ääni kehitysvammaisille henkilöille ja heidän kokemuksilleen yksilökeskeisen elämänsuunnittelun prosessista Kehitysvammaisten henkilöiden kokemusten variaatio yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta osoittautui varsin moniulotteiseksi mutta laajalti positiiviseksi. Kokemukset yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ovat myös olleet kehitysvammaisille henkilöille merkityksellisiä ja tärkeitä Tulokset osoittavat, että erityisesti osallisuus ja oikeus omaan päätöksentekoon ovat kehitysvammaisille henkilöille olennaisia asioita Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu toimii välineenä, jolla sosiaalihuollon asiakaskuntaa pystytään lähestymään yksilöllisyyden näkökulmasta Kehitysvammaisille henkilöille kohteena olemisesta siirtyminen toiminnan keskiöön ei ollut täysin yksinkertaista. Mutta jo lyhyessä ajassa koettu kokemus päämiehisyydestä ja päätösvallasta, mukana olosta sekä osallisuudesta toi useimmille hymyn kasvoille
Opinnäytetyö: Oman elämänsä päämies, Elina Ristimäki, 2013
Opinnäytetyö: Oman elämänsä päämies, Elina Ristimäki, 2013
Opinnäytetyö: Oman elämänsä päämies, Elina Ristimäki, 2013
Opinnäytetyö: Henkilökohtainen budjetointi kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnoissa, Minna Eronen, 2013 Henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudet näyttäytyvät asiakkaan itsemääräämisen parantamisessa. Vaikka henkilön toiveet ja tarpeet saataisiin yksilökeskeisen suunnittelun keinoin esille, eivät henkilön vaikuttamismahdollisuudet lisäänny, mikäli toiveita ja tarpeita ei pystytä toiminnassa huomiomaan eikä tavoitteita toteuttamaan. Henkilökohtainen budjetointi onkin yksi keino niiden toteuttamisessa. Henkilökohtainen budjetointi tarjoaa toimivan vaihtoehdon työ- ja päivätoiminnan toteuttamiselle erityisesti silloin, kun asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin ei pystytä vastaamaan perinteisen järjestelmän puitteissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteina on toiminnan koordinointi ja kohdentaminen sekä se, millä lailla henkilökohtainen tuki asiakkaalle järjestetään.
Päämiesten HB-tuen haasteet Niin KvL kuin VpL asiakkaista valtaosa EI Tiedä mahdollisuuksistaan, mitä kaikkea voisivat tehdä ja mitä vaihtoehtoja heillä on esim. asumiselleen. Tiedä kuinka viedä omaa asiaansa eteenpäin. Tukisuunnitelmat jäävät tekemättä tai jäävät hyvin viitteellisiksi Omaa aktiivisia, heitä puolustavia ja tukevia läheisiä Työntekijöiden aika on rajallista ja hierarkia rajoittaa luovuutta Työntekijät yhä kiinni nykyisessä järjestelmässä, kun päämiehet haluavat tilalle jotain uutta? Miten varmistetaan tasa-arvo asiakkaiden välillä?
Mitä taitoja HB edellyttää päämieheltä tai tukijoukoilta? Hyvää tietoa (yhteis)kunnasta löytyvistä palveluista ja mahdollisuuksista Hyvää tietoa palveluista ja sote-lainsäädännöstä Hyvää itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin (tai kykyä tukea niitä) Ihmissuhdetaitoja työntekijöiden ja läheisten kanssa neuvottelemiseksi Taitoa vertailla eri palveluita ja niiden kustannuksia Luovuutta kehittää uusia ratkaisuja Kaikkea ei ole tarkoitus ratkaista yksin; mitä sosiaalityö/palveluohjaus on parhaimmillaan prosessin tukena?
Avoimia kysymyksiä Miten järjestetään tuki valinnanvapauden harjoittamiseen niille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea valintojen ja päätösten tekemiseen sekä palveluidensa suunnitteluun ja mahdolliseen hankkimiseen? EHDOTUS: Henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisia hallinnointitapoja olisivat tulevaisuudessa budjetinkäyttäjä hallinnoi itse budjettiaan henkilökohtaisen avun tai tuen järjestämiseksi budjetinkäyttäjän kotikunta (sote-alue / perustason alue) huolehtii henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnista ja tuen ja palvelujen hankkimisesta budjetinkäyttäjän nimeämä muu taho, esim. palveluntuottaja tai edunvalvoja, huolehtii henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnista ja tuen ja palvelujen hankkimisesta. Em. Hallinnointitapojen yhdistelmät
Avoimia kysymyksiä Budjetinkäyttäjillä on oikeus saada sosiaalityön apua palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon, tuen ja palveluiden hankkimiseen sekä palveluiden kattavuuden ja laadun varmistamiseen. Henkilökohtaisella budjetilla on mahdollista hankkia budjetinkäyttäjän avun ja tuen tarpeiden perusteella tarkoituksenmukaista tukea ja palveluita kunnallisilta palveluntuottajilta, kolmannen sektorin palveluntuottajilta sekä yrityksiltä.
Avoimia kysymyksiä Onko mahdollista luoda reilua järjestelmää henkilökohtaisten budjettien määrittelemiseen ihmisten avun ja tuen tarpeiden kautta (arvioitujen palvelujen keskiarvokustannusten sijaan)? Asiakkaan oikeussuojan varmistaminen valinnanvapautta harjoitettaessa? Subjektiiviset oikeudet vs. valinnanvapauden harjoittaminen. Voiko henkilö luopua subjektiivisista oikeuksistaan valinnanvapauden harjoittamisen nimissä? Sisältääkö valinnanvapauden harjoittaminen riskin subjektiivisten oikeuksien rapautumisesta tai muuttumisesta harkinnanvaraisiksi?
Avoimia kysymyksiä Mahdolliset asiakasmaksut suhteessa koostettaviin henkilökohtaisiin budjetteihin (TMT-projektin kokeiluissa ei olla käytetty asiakasmaksuja). Sosiaalityön ja palveluohjauksen toteutuksessa tarvittavat työnkuva-, organisointi- ym. muutokset käytettävissä olevien resurssien puitteissa kulttuurinmuutoksen mahdollistamiseksi Kohderyhmät? Rahoitus? Verotus? Kustannukset?
Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta Asiakkaat tyytyväisempiä käyttämiinsä palveluihin Voimaantuminen Positiivinen kierre: työntekijät kokevat onnistuvansa + nähdään asiakkaan tyytyväisyys -> tukee työntekijöitä eteenpäin Asennemuutos, roolien muutos kaikilla Tervettä kyseenalaistamista toimia toisella tapaa on tapahtunut Henkilökohtainen budjetointi on nyt osa Eksoten ja Vantaan vammaispalvelujen palveluvalikkoa. (sitaatteja TMT-projektin kuntatoimijoilta, 2013)
Työvälineitä suunnittelun avuksi http://verneri.net/hb Facebook: Tiedän mitä tahdon!
Kiitos! Ja tervetuloa Tiedän mitä tahdon! loppuseminaariin Helsinkiin 10.12.2013 Aarne Rajalahti kehittämispäällikkö KVPS puh. 0207 713 516 aarne.rajalahti@kvps.fi www.verneri.net/hb Facebook: Tiedän mitä tahdon!