Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Transkriptio

1 Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

2 Tiedän mitä tahdon! projekti ( ) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten ihmisten käyttämässä tuessa ja palveluissa Tutkitaan vammaisen palvelunkäyttäjän asemaa henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa Kohderyhminä ensisijaisesti (kehitys)vammaiset nuoret ja aikuiset läheisineen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja järjestämiseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot Toiminta-aika 2010: suunnittelu- ja selvitysvaihe : kokeilu-, kehittämis- ja tutkimusvaihe Tukiryhmässä mukana edustajia mm. Sosiaali- ja terveysministeriöstä Kuntaliitosta Kelasta THL:sta Me Itse ry:stä, Vammaisfoorumi ry:stä, Kynnys ry:stä Kuntaorganisaatioista palveluntuottajaorganisaatioista Kansainvälisenä yhteistyökumppanina In Control Viestintä verneri.net/hb Facebook: Tiedän mitä tahdon!

3 Muutama ajatus taustalle Valtioneuvoston periaatepäätöksellä Kehitysvammaisten asumisohjelma Kehas asetti tavoitteen nopeaan, suunnitelmalliseen ja hallittuun laitosasumisen asteittaiseen lakkauttamiseen. Ohjelman aikana vuosina Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella tuotetaan yhteensä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Perustan tälle kehitykselle luovat Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Vammaispalvelujen kehittäminen on pitkä prosessi, jonka ensimmäinen vaihe oli vammaispalvelulain muutos Toinen vaihe on kehitysvammahuollon rakennemuutos ja kolmas kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Lähde: STM, Julkaisuja 2012:15

4 Henkilökohtainen budjetointi vs. uudistuva sosiaalihuollon lainsäädäntö Lainsäädännön uudistamisen tavoitteina mm. Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Vahvistaa sosiaalityössä yksilöllistä tuen tarpeiden selvittämistä, asiakassuunnitelmaa ja yhteistyötä (Lähde: Päivi Sillanaukeen esitys sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksesta, , Tavoitteet samat, kuin Tiedän mitä tahdon! projektin henkilökohtaisen budjetoinnin malli tavoittelee ja on saavuttanutkin

5 Miten palvelujärjestelmä huomioi yksilölliset tarpeet? Ihmiset ja heidän tilanteensa ja toimintakykynsä ovat erilaisia. Pelkkä yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja yksilöllinen tuki- ja palvelusuunnittelukaan ei riitä, jos vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat kaikille samoja. Kilpailuttaminen ei sovi vammaisten ihmisten asumispalveluihin ja sotkee kuvion. Ihmisten elämää ei voida määritellä ja mitata, se on erilainen päivästä toiseen. Vammaispalvelutoimisto A B C Tarjolla olevat samankaltaiset palvelut

6

7 Näihin asioihin ihmiset haluavat muutoksen: Juon päivätoiminnassa kahvia ja istun toimetonna. Olen vasta nuori mies. Tätäkö elämäni on? Itsemääräämisoikeuttani poljetaan palvelutalossa. Haluan muuttaa pois. Haluaisin viettää vapaa-aikaani joskus muutenkin kuin ryhmässä tai äidin kanssa.

8 Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä Selkomääritelmä : Oman elämän ja sen toteuttamiseen liittyvien palveluiden suunnittelu Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista)

9 Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (person-centred planning, PCP) Prosessi Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen

10 Ehdotus asioista, joita budjetin käyttäjä voi pyrkiä ratkaisemaan henkilökohtaisen budjetin avulla (= säädöksiä, joiden pohjalle henkilökohtaista budjettia voidaan esimerkiksi rakentaa) Palveluasuminen (VPL 8 ) Asumispalvelut (EHL 2 kohta 4) Henkilökohtainen apu (VPL 8 ) Tilapäishoito (EHL 2 kohdat 6 ja 10; laki omaishoidon tuesta 4 ) Työ- ja päivätoiminta (SHL 27 e ; EHL 2 kohta 4; VPL 8 b ) Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta Henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen Yksilöllinen hoito ja muu huolenpito Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta (EHL 2 ) Muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut (VPL 8 ) Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun esimerkiksi sisällytettäviä palveluja ja tukitoimia Työllistymistä tukeva toiminta (SHL 27 d ) Työkyvyttömyyseläke Vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeensaajan asumistuki Ammatillinen kuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus, harkinnanvarainen kuntoutus Tulkkauspalvelut Nuoren kuntoutusraha Lääkekorvaukset Apuvälineet Matkakustannukset (matkat sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön) Erityisravintokustannukset Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus (VPL 8 ) Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen (VPL 8 ) Auton hankinta ja muutostyöt Ajoneuvoveron palautus Opiskelun edellyttämät avustajapalvelut Asunnonmuutostyöt (VPL 9 ) Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun ulkopuolelle jätettäviä vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia (kunta, Kela, verottaja, koulutuksen järjestäjä)

11 Henkilökohtaisen budjetoinnin tukija palvelutarjotin? Perinteiset sosiaalipalvelut Uudet ennalta ehkäisevät sosiaalipalvelut Esim. liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut kunnan hallintokunnista/ kunnan ulkopuolelta Muu tuki ja palvelut Yksityisen sektorin tarjoamat palvelut Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Epävirallisen sektorin tarjoama tuki

12 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) 4 : Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. 6) Antamalla palvelunkäyttäjälle henkilökohtaisen budjetin tuen ja palvelujen järjestämistä varten??

13 Pekka Kinnunen vaihtoi päivätoimintaa mielekkäämpiin hommiin avustajan kanssa

14

15 Sirpa Kemppinen asuu ja elää itsenäisesti 28 palveluasumisvuoden jälkeen

16 Kokemuksia Englannista: Henkilökohtaisen budjetin käyttäjien näkemyksiä Koen, että minua tuetaan minua kunnioittavalla tavalla Tilanne parempi tai paljon parempi kuin ennen : 76 % vastaajista Olen niin itsenäinen kuin haluan Tilanne parempi tai paljon parempi kuin ennen : 75 % vastaajista Saan sellaista tukea kuin haluan Tilanne parempi tai paljon parempi kuin ennen :72 % vastaajista Olen itse saamani tuen ohjaimissa Tilanne parempi tai paljon parempi kuin ennen : 72 % vastaajista Olen oman elämäni ohjaimissa Tilanne parempi tai paljon parempi kuin ennen : 68 % vastaajista

17 Kokemuksia Tiedän mitä tahdon! hankkeesta: Huomioita päämiehistä Päämiehet ja heidän tukijoukkonsa ovat voimaantuneet prosessin aikana: (Päämiehen) rinta on noussut "rottingille" aivan kuin mieheen olisi tullut pituutta lisää Läheiset ovat saaneet uutta virtaa päämiesten asioiden edistämiseen Monet osallistujista ovat oppineet lisää heille tarjolla olevista palveluista Tästä pilottihankkeesta olen kuullut vain myönteistä innostumista ja suhtautumista, siis kaikilta jotka (päämiehen) elämänpiiriin liittyvät

18 Päämiesten HB-tuen haasteet Niin KvL kuin VpL asiakkaista valtaosa EI Tiedä mahdollisuuksistaan, mitä kaikkea voisivat tehdä ja mitä vaihtoehtoja heillä on esim. asumiselleen. Tiedä kuinka viedä omaa asiaansa eteenpäin. Tukisuunnitelmat jäävät tekemättä tai jäävät hyvin viitteellisiksi Omaa aktiivisia, heitä puolustavia ja tukevia läheisiä (Vain 3 päämiestä 34:sta on tuottanut tukisuunnitelman vailla tukea) Työntekijöiden aika on rajallista ja hierarkia rajoittaa luovuutta Työntekijät yhä kiinni nykyisessä järjestelmässä, kun päämiehet haluavat tilalle jotain uutta Miten varmistetaan tasa-arvo asiakkaiden välillä?

19 Mitä taitoja HB edellyttää päämieheltä tai tukijoukoilta? Hyvää tietoa (yhteis)kunnasta löytyvistä palveluista ja mahdollisuuksista Hyvää tietoa palveluista ja sote-lainsäädännöstä Hyvää itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin (tai kykyä tukea niitä) Ihmissuhdetaitoja työntekijöiden ja läheisten kanssa neuvottelemiseksi Taitoa vertailla eri palveluita ja niiden kustannuksia Luovuutta kehittää uusia ratkaisuja Kaikkea ei ole tarkoitus ratkaista yksin; mitä sosiaalityö/palveluohjaus on parhaimmillaan prosessin tukena?

20 Sosiaalityöntekijöiden oivalluksia (Sos.tt Katriina Kunttu, Eksote) Kokeilu on saanut aikaan hyvää keskustelua ja pohdintaa työn tekemisen tavoista ja työntekijän ja asiakkaan uudesta asemoitumisesta asiakasprosessissa =>Asennemuutos Asiakkaan äänen kuuleminen ja siirtyminen kohti todellista kumppanuutta Uudet työskentelytavat Työntekijöiden ja päämiesten antautuminen työskentelylle ja rohkeus lähteä kokeilemaan Päämiesten voimaantuminen ja haaveiden toteutuminen Luovia ratkaisuja voidaan löytää ja tehdä nykyisenkin järjestelmän puitteissa

21 Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista päivätoiminnassa (Työ- ja päivätoiminnan vs. päällikkö Minna Eronen, Vantaa) Henkilökohtainen budjetointi tarjoaa toimivan vaihtoehdon työja päivätoiminnan toteuttamiselle erityisesti silloin, kun asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin ei pystytä vastaamaan perinteisen järjestelmän puitteissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluissa Helsingissä ja Vantaalla päämiesten itsemäärääminen lisääntyi verrattuna perinteiseen työ- ja päivätoiminnan järjestämistapaan. Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteina on toiminnan koordinointi ja kohdentaminen sekä se, millä lailla henkilökohtainen tuki asiakkaalle järjestetään. Yksi ongelma, joka kokeiluissa tuli esille, on henkilökohtaisen tuen järjestäminen toiminnassa. Moni henkilö tarvitsee osallistumiseensa tukea, mutta sopivien avustajien tai tukihenkilöiden löytäminen on vaikeaa ja avustajien pysyvyys usein heikkoa. Eronen Minna. Henkilökohtainen budjetointi kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnoissa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2013

22 Työvälineitä suunnittelun avuksi Facebook: Tiedän mitä tahdon!

23 Kiitos! Aarne Rajalahti kehittämispäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö puh Facebook: Tiedän mitä tahdon!