MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan kunnat Länsi-Suomen ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 18.3.2004 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) KESKI-POHJANMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Keski-Pohjanmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(3) Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Keski-Pohjanmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Keski-Pohjanmaalta inventointiin otetut uudet kohteet (5), rajaustarkistukset (9) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (2). Keski-Pohjanmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 5 km². Keski-Pohjanmaalla on monipuolisia ja korkeatasoisia esimerkkejä Suomen rannikkoseudun majakka-, luotsi- ja kalastajayhdyskunnista, kuten Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat sekä Ohtakarin ja Poroluodonkarin kalastajayhdyskunnat Kokkolassa. Kokkolan vuoden 1665 ruutuasemakaavan mukainen perinteisesti käsityöläisten asuttama ns. Neristan on yksi arvokkaimmista suomalaisista puukaupunkialueista. Vanhimmat puisista asuintaloista ovat 1700- luvulta, pääosa 1800-luvulta. Kokkola oli 1800-luvun puoliväliin tultaessa tervakaupan ja laivaveistämöiden johdosta yksi Suomen vauraimpia kaupunkeja. Kokkolaan rakennettiin 1700- ja 1800-luvulla lukuisia porvariston asuintaloja ja julkisia rakennuksia, kuten 1690-luvun pedagogiotalo, joka on tiettävästi kaupunkiemme vanhin koulurakennus ja profaani puurakennus. Sen naapurustossa oleva Roosin talo on kokkolalaisen vauraan laivanvarustajan kivinen porvaristalo 1800-luvun alusta. Sannanrannan laaja huvilaalue on varhainen esimerkki Suomen rannikkokaupunkien liepeille 1800-luvun loppupuolella syntyneistä porvareiden ja virkamiesten kesänviettoalueista. Näyttäviä huviloita on myös Palman alueella. 1920-luvun kaupunkisuunnittelun ihanteita edustaa Mäntykankaan puutaloalue ja uudempaa omakoti- ja rivitalorakentamista Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue. Laivanrakennus opetti keskipohjalaiset kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi ja taitoja sovellettiin myös kirkkojen rakentamiseen. Tunnettuja keskipohjalaisia kirkonrakentajia ovat Matti Honka sekä Kuorikosken ja Rijfin kirkonrakentajasuvut, joiden rakentamista kirkoista mainittakoon Lohtajan, Kaustisen ja Himangan kirkot. Samaa ilmiötä edustavia kohteita on yhdistetty myös teemakohteiksi, jotka voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Sellainen on esimerkiksi Pohjanmaan rantatie, joka on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Muita liikenteen ja kuljetusten historiasta kertovia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat Kokkolan rautatieasema ja Riipan rautatiepysäkki. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Keski- Pohjanmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 KESKI-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai U/mv. Keski-Pohjanmaa Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu p Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko R+ Mäkiraon mäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko R+ Kaustisen kirkonmäki p Kaarlelan kirkko ja pappila R+ Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue U/la Klapurin taloryhmä U/mv Kokkolan pedagogio ja Roosin talo Kokkolan rautatieasema Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit R- Kälviän kirkonkylä R- Lohtajan kirkko ja pappila Mäntykankaan puutaloalue R+ Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema Palman alueen huvila-asutus R+ Pohjanmaan rantatie T U/la Lohtajan tieosuus Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat R- Riipan rautatiepysäkki Sannanrannan huvila-alue U/la Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo
Lestijärvi Perho Toholampi Veteli ei kohteita Perhon kirkko U/mv ei kohteita Vetelin kirkonseutu R- Yhteensä 24 19 5 9 19 p 2 U/la 3 U/mv 2 R+ 5 R- 4
LIITE 2 Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt HIMANKA KANNUS KOKKOLA TOHOLAMPI KAUSTINEN LESTIJÄRVI VETELI HALSUA PERHO Museovirasto 1 : 600 000