FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 13 ) LIITE 3: rakennushistorialliset kohteet Rakennushistorialliset kohteet LIITE 3

Samankaltaiset tiedostot
BILLNÄSIN RUUKIN YMPÄRISTÖN RAKENNUSINVEN- TOINTI

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET. Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola


Rakennuskannan arvottaminen

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

SEPÄNKATU KUOPIO

sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

KUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ


YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

TERVEISIÄ TARVAALASTA

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Erityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

Kor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A

KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS

Hämeenlinnan kaupunki

Varuskuntaravintola määrä-ala m 2

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

Kalliola /10

VILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET. Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

RAKENNUSINVENTONTI Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

KANAVA KANAVA PUISTO KANAVA VESI UOMA VIII VIII 3380

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

koivuranta /13

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

BILLNÄSIN RUUKIN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ HAGBACKAN JA PUUTARHURIKOULUN ALUEEN ASEMAKAAVA

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Säilyneisyys ja arvottaminen

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen Muuttuva keskusta

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Transkriptio:

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 13 ) Rakennushistorialliset kohteet LIITE 3

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 2 ( 13 ) Kohteen nimi, kuvaus ja suojeluperuste. Kohdenumero Kaavamerkintä Tässä luettelossa numerointi viittaa rakennuskannan inventointeihin. Kohteet 1-16 kuuluvat vuonna 2011 tehtyyn inventointiin. Kohteet A1-A18, M1-M13, P3, T1-T20 ovat inventoitu 1980-luvulla ja nyt lähinnä vain tarkistettu. 1 sr-1 Villa Billnäs Päärakennus: Lars Sonckin suunnittelema ja vuonna 1917 Billnäs Bruks ab:n pääomistajan Fridolf L. Hisingerin suurtilan päärakennukseksi valmistunut kivinen päärakennus edustaa aikakauden korkeatasoista, historiallista arkkitehtuuria, jossa päärakennuksen esikuvana on lähinnä ollut italialainen renessanssipalatsi. Puutarhan yhteydessä oleva rakennus liittyy ruukin ohella Mustionjoen ja Suuren Rantatien maisemaan.. Villa Billnäs Työväen asuinrakennus: Nikkarityylinen asuinrakennus liittyy vuonna 1884 rakennetun Billnäsin ruukinkartanon pihapiiriin ja rakennuskantaan. 2 sr-1 Willa Lallintalli 3 sr-1 Billekulla 4 sr-1 Kuckubacka Asuinrakennus: 1900-luvun alun asuinrakennus liittyy Willa Billnäsin maatilan rakennuksiin ja miljööseen. Talousrakennus: 1900-luvun alun tiilinen eläinsuoja liittyy Willa Billnäsin maatilan talouspihan rakennuksiin ja miljööseen. Suojeluperuste: Historiallinen, Asuinrakennus: Suuren rantatien varrella sijaitseva ja Billnäsin ruukinkartanon rakennuskantaan liittyvä nikkarityylinen asuinrakennus on rakennettu 1880-luvulla puutarhurin asunnoksi. Asuinrakennus: 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu perinteistä tyyliä edustava asuinrakennus liittyy ruukin ja Willa Billnäsin rakennuskantaan. Pihatien varrella asuinrakennuk-

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 3 ( 13 ) seen liittyy alueella yleinen tiilinen maakellari. Suojeluperuste: Historiallinen 5 sr-1 Trädgården, puutarhakoulu 6 sr-1 Krutbacka 7 sr-1 Pehtoorintalo 8 sr-1 Karlsro 9 sr-1 Laitala Asuin- ja koulurakennus: Willa Billnäsin kartanomiljööseen ja rakennuskantaan liittynyt puutarhakoulu valmistui 1899 Suuren Rantatien varrelle. Tiilirunkoisen, ajan kertaustyyleistä lähinnä uusbarokkia edustavan rakennuksen rakennutti Fridolf L. Hisinger. Riihirakennus: Hirsinen, 1800-luvulla Suuren Rantatien varteen rakennettu riihi liittyy Billnäsin ruukin maatilan rakennuksiin., Asuinrakennus: Vanhemman ruukkimiljöön historialliseen rakennuskantaan sovitettu mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu Billnäsin ruukin asuinrakennukseksi 1900- luvun alkupuolella. Asuinrakennus: Billnäsin 1700-luvun lopun ruukkimiljööseen ja puutarhaan liittyvä mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu nykyasuun 1800-luvun loppupuolella. Ruukin maatilan pehtoorin talon paikalla olevalla rakennuksella on asema Vasarasepäntien varrella. Talousrakennus: Pihapiiriin liittyvä pieni, hirsinen talousrakennus on 1700/1800-luvulta., Asuinrakennus: Huvilamainen, 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus liittyy ruukin maille työväen itse rakennuttamiin asuinrakennuksiin. Rakennus on osa Solbackan 1800- ja 1900-luvun vaihteen asuinaluetta., Asuinrakennus: Huvilamainen, 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus liittyy ruukin maille työväen itse rakennutta-

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 4 ( 13 ) 10 sr-1 Aurinkokallio 11 sr-1 Solbacka 12 sr-1 Skogäng 13 sr-1 Uusi-Eden 15 sr-2 Hakamäki miin asuinrakennuksiin. Rakennus on osa Solbackan 1800- ja 1900-luvun vaihteen asuinaluetta. Asuinrakennus: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu asuinrakennus liittyy Billnäsin ruukin maille rakentuneeseen Solbackan asuinalueeseen., Asuinrakennus ja talousrakennus: Pieni, pitkänurkkainen ja vuoliaiskattoinen asuinrakennus edustaa samaa tyyppiä kuin Vasarasepäntien 1770-luvun asuinrakennukset. Sen vieressä on pieni aittarakennus. Kallion päälle rakennettu rakennus edustaa Solbackan asuinalueen vanhinta asuinrakentamista., Saunarakennus: Mustionjoen rannalle 1890-luvulla rakennettu tiilinen, kaksikerroksinen rakennus liittyy Fr. L. Hisingerin toimeenpanemiin tehtaan tuotannon ja rakennuskannan uudistuksiin 1900-luvun vaihteessa. Pesula- ja asuinrakennus: Mustionjoen rannalle 1890-luvulla rakennettu tiilinen, kaksikerroksinen rakennus liittyy Fr. L. Hisingerin toimeenpanemiin tehtaan tuotannon ja rakennuskannan uudistuksiin 1900-luvun vaihteessa., Asuinrakennus: Mustionjoen törmällä sijaitseva 1940/50- luvulla rakennettu edustava asuinrakennus edustaa ruukin ydinalueilla harvinaista sotien jälkeistä arkkitehtuuria. Asuinrakennukset: Billnäs Bruks ab:n rakennuttamat ylös metsärinteeseen sijoitetut rivitalomaiset työväenkasarmit valmistuivat 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nykyinen ulkoasu on 1970- ja 2000-luvulta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 5 ( 13 ) 16 sr-2 Hagbacka 17 sr-1 Vanha koulu Suojeluperuste: historiallinen Asuinrakennus ja talousrakennus: Billnäs Bruks ab:n ylös metsärinteeseen rakennuttama rivitalomainen työväenkasarmi ja pitkä talousrakennus valmistuivat vuoden 1907 vaiheilla. Asuinrakennuksen nykyinen ulkoasu on 1970- luvulta. Suojeluperuste: historiallinen Asuinrakennus: Tehdasalueen reunalle rakennettuun pieneen asuinrakennuksen ja talousrakennusten muodostamaan pihapiirin 1800-luvun asuinrakennuksessa on toiminut ruukin koulu. A3 sr-1 Ruukin asuinrakennus ( hotelli ) Fr. L. Hisingerin uudistuksiin liittyvä mansardikattoinen ja konttorihenkilökunnan asunnoiksi rakennettu asuinrakennus valmistui 1894. Rakennuksen kattomuoto yhdistää sen läheisiin ruukin ydinalueen 1770-luvulla rakennettuihin mansardikattoisiin rakennuksiin ja miljööseen. A4 sr-1 Isännöitsijän talo Asuinrakennus: Billnäs Bruks ab:n aikana rakennettu mansardikattoinen isännöitsijän asunto valmistui nykyasuunsa vuonna 1911 arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmin. A5 sr-1 Ruukin vanha konttori Hallintorakennus: Vanhan ruukkimiljöön ytimessä aina vuoteen 1896 toimineen entisen konttorirakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja uudemmat ennen 1870-lukua rakennetut. Hallintorakennus liittyy Billnäsin ruukin ja Vasarasepäntien perinteisten 1770-luvun asuinrakennusten kokonaisuuteen. A6 sr-1 Ruukin asuinrakennus Asuinrakennus: Vasarasepäntien varrella sijaitseva perinteinen, satulakattoinen asuinrakennus on rakennettu 1852. Rakennus liittyy vanhan ruukin keskeiseen, seppien asuntoi-

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 6 ( 13 ) na tunnettuun ruukkimaisemaan. A7 sr-1 Sepän asuinrakennus Asuinrakennus: Vasarasepäntien varrella, jyrkänteen alla sijaitseva perinteinen, satulakattoinen asuinrakennus on rakennettu 1779. Rakennus liittyy vanhaan, seppien asuntoina tunnettuun ruukkimaisemaan. Kokonaisuuteen liittyy pieni ulkorakennus. P3 sr-1 Seppien talousrakennus Talousrakennus: Jyrkän kallion ja Vasarasepäntien varrella sijaitseviin seppien asuinrakennuksiin liittyy kookas ja maisemallisesti keskeinen vanha talousrakennus., A8 sr-1 Sepän asuinrakennus Asuinrakennus: Vasarasepäntien varrella, jyrkänteen alla sijaitseva asuinrakennus on rakennettu 1779. Rakennus liittyy vanhaan, seppien asuntoina tunnettuun ruukkimaisemaan. A9 sr-1 Seppien asuinrakennus Asuinrakennus: Vasarasepäntien varrella, jyrkänteen juurella sijaitseva asuinrakennus on rakennettu 1778. Rakennus liittyy vanhaan, seppien asuntoina tunnettuun ruukkimaisemaan. A10 sr-1 Ruukin asuinrakennus Asuinrakennus: Lippukallion itäpäässä sijaitseva vanhan ruukin perinteinen asuinrakennus säästyi alueen vuonna 1775 tuhonneelta tulipalolta. A11 sr-1 Ruukin asuinrakennus Asuinrakennus: Lippukallion itäpäässä sijaitseva vanhan ruukin perinteinen asuinrakennus säästyi alueen vuonna

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 7 ( 13 ) 1775 tuhonneelta tulipalolta. M12 sr-1 Varastorakennus Varastorakennus: Ruukkimiljöössä keskeisellä paikalla sijaitseva mansardikattoinen varasto on rakennettu 1770-luvulla. Pohjoispään matalammat ja satulakattoiset osat ovat 1800- luvulta. A12 sr-1 Myllärin asuinrakennus A13 sr-1 Sepän asunto Asuinrakennus: Vasarasepäntien varrella oleva ruukin perinteinen asuinrakennus on rakennettu myllärin asuinrakennukseksi 1779. Rakennus liittyy ruukin vanhaan, Mustionjoen pohjoisrannalle, Suuren Rantatien varteen rakennettuun ruukin 1700-luvun asutusmaisemaan. Asuinrakennus: Pieni, sepän asunnoksi rakennettu perinteinen asuinrakennus on rakennettu 1782. Rakennus kuuluu Mustionjoen etelärannalle rakennettuun 1700-luvun rautaruukkiin kuuluneeseen työväen asuinalueeseen. A14 sr-1 Seppien asuinrakennus Asuinrakennus: Kaksikerroksinen seppien asuinrakennus on valmistunut viimeistään 1840-luvulla. Rakennus kuuluu Mustionjoen etelärannalle 1700-luvulla rakennettuun rautaruukin työväen asuinalueeseen. Pihapiiriin kuuluu talousrakennus P6. A15 sr-1 Seppien asuinrakennus Asuinrakennus: Kaksikerroksinen seppien asuinrakennus on valmistunut viimeistään 1840-luvulla. Rakennus kuuluu Mustionjoen etelärannalle 1700-luvulla rakennettuun ruukin työväen asuinalueeseen. Pihapiiriin kuuluu talousrakennus P8. A16 sr-1 Seppien asuinrakennus

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 8 ( 13 ) Asuinrakennus: Yksikerroksinen asuinrakennus on rakennettu 1840-luvulla tai viimeistään 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rakennus kuuluu Mustionjoen etelärannalle 1700-luvulla rakennettuun ruukin työväen asuinalueeseen. Pihapiiriin kuuluu talousrakennus P7. A17 sr-1 Työväenkasarmi Hammarborg Asuinrakennus: Kolmikerroksinen, tiilestä muurattu työväenkasarmi on rakennettu 1899 Lippukallion itäpäähän. Rakennus liittyy Fr. L. Hisingerin toimeenpanemiin ruukin tuotannon ja rakennuskannan uudistuksiin 1900-luvun vaihteessa. Massiivinen rakennus muodostaa selkeän kiintopisteen Billnäsin maisemassa. A1 sr-1 Ruukin maatilan työväen asuinrakennus Asuinrakennus: Vuonna 1882 Suuren Rantatien varrelle valmistunut asuinrakennus liittyy ruukin maatilan työväen asuinrakennuksiin. A2 sr-1 Ruukin maatilan työväen asuinrakennus M11 sr-1 Viljamakasiini M1 sr-1 Heinälato Asuinrakennus: Vuonna 1910 Suuren Rantatien varrelle valmistunut asuinrakennus liittyy ruukin maatilan työväen asuinrakennuksiin. Suojeluperuste: historiallinen ja Viljamakasiini: Rapattu, mansardikattoinen tiilirakennus valmistui 1778 vanhan ruukkimiljöön ytimeen, Suuren rantatien varrelle. Kiintopisteen muodostava rakennus liittyy ruukin 1770-lukua edustavaan rakennusvaiheeseen ja maisemaan. Talousrakennus: Ruukin maatilan talousrakennuksiin liittyvällä pitkällä heinäladolla on asema Suuren rantatien varrella. Rakennus valmistui 1882. Suojeluperuste:

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 9 ( 13 ) M2 sr-1 Konehuone M3 sr-2 Navetta M4 sr-2 Kalustosuoja Talousrakennus: Tiilestä muurattu ja valkoiseksi slammattu konehuone valmistui 1890-luvulla. Maatilan voimakoneelle rakennettu tiilirakennus liittyy Fr. L. Hisingerin toimeenpanemiin laajoihin uudistustöihin. Suojeluperuste: Rakennushistoriallinen Talousrakennus: Ruukin maatilan talousrakennuksiin liittyvä hirsirunkoinen navetta valmistui 1882. Rakennusta on lyhennetty 1960-luvulla. Suojeluperuste: Historiallinen ja Talousrakennus: Ruukin maatilan talousrakennuksiin liittyvä tiili- ja puurunkoinen kalustosuoja on rakennettu 1920- luvulla. Suojeluperuste: Historiallinen M5, M6, M14 sr-2 Maakellarit Talousrakennus: Ruukin maatalousrakennuksiin liittyvät tiiliset maakellarit ovat rakennettu Mustionjoen törmään. Rakennukset liittyvät Fr. L. Hisingerin aikakauteen ja uudistuksiin. Suojeluperuste: Historiallinen M7 sr-1 Vanha navetta ja talli M8 sr-1 Paloasema M9 sr-1 Vaunuvaja Talousrakennus: Ruukin vanha hirsirunkoinen ja mansardikattoinen navetta valmistui 1770-luvulla. Vellikello on liitetty rakennukseen myöhemmin. Rakennus liittyy ruukin 1770- lukua edustavaan rakennusvaiheeseen ja maisemaan. Talousrakennus: Ruukin maatilan pihapiiriin liittyvä punatiilinen paloasema on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Rakennus liittyy Billnäsin ruukin tuotannon ja toiminnan uudistuksiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Talousrakennus: Ruukin maatilan pihapiiriin kuuluva pitkä vaunuvaja on rakennettu 1882 Suuren Rantatien varrelle. Rakennuksella on asema ruukkimiljöön yti-

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 10 ( 13 ) messä. M10 sr-1 Härkätalli M13 sr-1 Myllyrakennus T1 sr-1 Kankirautapaja T21 sr-1 Voimalaitos Suojeluperuste: Talousrakennus: Ruukin maatilan rakennuksiin kuuluva kivestä ja tiilestä rakennettu härkätalli valmistui 1882. Rakennuksella on asema ruukkimiljöön ytimessä. Talousrakennus: Mustionjoen pohjoisrannalle, vanhaan ruukkimiljööseen sijoittuva kivi ja tiilirakenteinen mylly valmistui 1770 ja uudistettiin 1901. Rakennus liittyy ruukin 1770-lukua edustavaan rakennusvaiheeseen ja maisemaan. Teollisuusrakennus: Mustionjoen pohjoisrannalle, vanhaan ruukkimiljööseen sijoittuva mansardikattoinen ja kivestä rakennettu kankirautapaja valmistui 1788. Rakennus liittyy ruukin 1700-lukua edustavaan rakennusvaiheeseen ja maisemaan. Voimalarakennus: Mustionjoen koskeen, 1921 puhtaaksi muuratusta tiilestä rakennettu ja edelleen käytössä oleva voimalaitos muodostaa keskeisen ja hallitsevan rakenteen jokimaisemassa ja Billnäsin uudemman tehdasalueen yhteydessä. Kaksiosaiseen rakennukseen liittyy lisäksi pato, sulkulaitteita. T3 sr-1 Höyryvoimalaitos Suojeluperuste: Historiallinen ja Voimalarakennus: Vanhan myllyn päälle rakennettu tiilirakennus on rakennettu vuosina 1850 ja 1890 höyryvoimalaitokseksi. Rakennukseen liittyy savupiippu ja muita voimalaitosrakenteita. Rakennus ja sen ulkoiset rakenteet mm. savupiippu muodostavat keskeisen maamerkin Billnäsin teollisuus- ja jokimaisemassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 11 ( 13 ) T4 sr-2 Työkalutehdas Teollisuusrakennus: Tehdasalueella harvinaista, modernia teollisuusarkkitehtuuria ja teollisia materiaaleja edustava työkalutehdas valmistui 1963, edustaen samalla Billnäsin ruukkimiljöön yli 300 vuotta kestänyttä teollisuusrakentamisen päätepistettä. Tasakattoisen, julkisivultaan mineriittilevyillä ja nauhaikkunoilla varustetun rakennuksen suunnitteli ark. Waldemar Backman. T5 sr-1 Puusepänverstas Ylä-Nikkari T6 sr-2 Kuivaamo Teollisuusrakennus: Kuuluisien Billnäs-huonekalujen tuotannossa käytetyn puurunkoisen rakennuksen suunnitteli, Waldemar Aspelin ja se valmistui 1915. Pitkän, jokimaisemaan liittyvän rakennuksen räystään katkaisee lukuisat frontonit, julkisivun lisälämmöneristys ja vuoraus ovat 1970-luvulta. Teollisuusrakennus: Ylä-Nikkariin liittyvä tiilinen kuivaamorakennus on rakennettu 1915 ja 1945. T8 sr-1 Varastorakennus Suojeluperuste: historiallinen ja Teollisuusvarasto: Puurunkoinen arkisto- ja varastorakennus valmistui 1896 vanhan tehdasalueen portin tuntumaan. Sisätiloissa on säilynyt käyttöhistoriasta kertovia rakenteita mm. arkistotila, sprinkler-järjestelmä ja sähköjä. T9 sr-1 Konttorirakennus T10 sr-1 Piirustuskonttori Suojeluperuste: Historiallinen ja Hallintorakennus: Tiilirunkoinen, uusrenessanssia edustava kaksikerroksinen konttorirakennus valmistui 1896 ruukintien varteen. Punertavaksi slammattu rakennus liittyy Fr. L. Hisingerin toimeenpanemaan ruukin tuotannon ja rakennusten laajaan uudistustyöhön. Teollisuusrakennus: Tiilirunkoinen, kolmikerroksinen piirustus- ja tuotantotila valmistui 1916. Rakennukseen liittyvät ulkoiset portaat, länsipään katos ja slammattu pinta ovat sotien jälkeisiä lisäyksiä. Rakennuksen suunnitteli tehtaalle suunnitelmia 1910-luvulla laatinut arkkitehti Max Frelander.

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 12 ( 13 ) T11, T12, T13 sr-1 Manufaktuuripaja Iso Paja Teollisuusrakennus: Säterikattoinen pajarakennus(t11) rakennettiin laajentamalla Gammelbyn kankivasarapajaa (1780) vuosina 1888, 1901 ja 1947. Säterikattoinen paja (T12) jatkoi edellistä ja rakennettiin vuosina 1890, 1896 ja 1945. Itäisen osan Isosta Pajasta muodostaa satulakattoinen paja, hiomorakennus, joka valmistui 1901. Kolmiosainen, slammattu tiilirakennus muodostaa keskeisen osan teollisuusalueen ja Mustionjoen rakennettua ympäristöä. T14 sr-1 Karkaisimo Teollisuusrakennus: Ruukintien varrelle 1901 valmistunutta tiilirunkoista ja slammattua teollisuusrakennusta on korotettu ja laajennettu matalalla siivellä vuonna 1957. Suojeluperuste: Maisemallinen T15 sr-1 Vanha sähkölaitos T16 sr-1 Hienotaepaja Voimalarakennus: Mustionjoen rannalla oleva pieni, 1906 rakennettu tiilirakennus on osa tehtaan vanhinta sähkövoimalaitosta. Suojeluperuste: Historiallinen Teollisuusrakennus: Pieni, tiilirunkoinen ja slammattu rakennus on rakennettu ruukinkadun varrelle hienotaepajaksi 1890-luvulla. Suojeluperuste: Historiallinen ja T17 sr-2 Räjähdysainevarasto Teollisuusvarasto: Tiilirunkoinen ja harjakattoinen maakellari on rakennettu räjähdysainevarastoksi ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Suojeluperuste: Historiallinen T18 sr-2 Maalaamo/tuotevarasto Teollisuusrakennus: Tehtaan pistoraiteeseen ja lastauslaituriin keskeisesti liittyvä puurunkoinen maalaamo on rakennettu 1905, nykyisen asun rakennus on saanut 1920-luvulla. Suojeluperuste: Historiallinen,

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 13 ( 13 ) T19 sr-1 Talikkotehdas T20 sr-2 Lapiotehdas Teollisuusrakennus: Tiili- ja betonirunkoinen rakennus valmistui 1917 talikkotehtaaksi. Rakennuksen suunnitteli arkkit. Max Frelander. Ruukintien eteläpuolelle sijoitettu rakennus muodostaa tehdasalueella selkeän kiintopisteen. Teollisuusrakennus: Billnäsin teollisuusalueella harvinaista sotien jälkeistä teollisuusrakentamista edustava lapiotehdas valmistui 1951. Tasakattoinen, betonipilareille rakennettuun rakennuksen julkisivuun liittyvät suuret ikkunapinnat, nauhaikkunat ja puhtaaksi muurattu tiili. Ruukintien eteläpuolelle sijoitettu rakennus muodostaa yhdessä Talikkotehtaan kanssa Ruukintien eteläpuolen julkisivun. A18 sr-1 Asuinrakennus Karlsborg Asuinrakennus: Billnäsin teollisuusalueen laidalle 1900-luvun alkuvuosina rakennettu uusrenesanssityylinen, puistomaiseen miljööseen sijoittuva asuinrakennus edustaa ruukin 1800-luvun loppupuolen rakennustyyliä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 2 ) -P12684 LIITE 2: maisemalliset kohteet 16.3.2011 LIITE 6: Maisemalliset kohteet

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 2 ( 2 ) -P12684 LIITE 2: maisemalliset kohteet 16.3.2011 Kohteen nimi ja kuvaus Kohdenumero Kaavamerkintä 1 MA Forsbyn peltomaisema Avoin viljelty peltomaisema molemmin puolin Ruukintietä ja Forsbyntien itäpuolella on keskeinen maisemakokonaisuus, joka on ollut viljeltynä jo 1700-luvulla. Muodostaa sisääntulomaiseman Ruukintieltä Billnäsiin saavuttaessa. 2 s Billnäsin ruukkialueen jokimaisema 3 s Lippukallio Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Mustionjokilaakson kulttuurimaisemaan kuuluva osa-alue. Billnäsin ruukkialue muodostaa oman yhtenäisen maisemakokonaisuuden joen ympärille. Billnäsin ruukkialue on yksi Pohjan ruukkiympäristöistä, jotka on arvotettu valtakunnallisesti arvokkkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Mustionjoki on Natura-aluetta. Lippukallio sijaitsee Vasarasepäntien koillispuolella. Se on näköalapaikka ja maisemallisesti merkittävä maiseman reuna ja lakialue, joka näkyy kauas suurmaisemassa. 4 sr-1/s Villa Billnäs puutarhoineen Villa Billnäs on rakennuskulttuurikohde. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan, joka modernisoitiin v. 1936-38 Sven Hermelinin suunnitelmien pohjalta. Puutarha on osa Mustionjoen maisemaa sekä Billnäsin puistotien maisemaa. 5 sr-1/s Entinen puutarhakoulu puutarhoineen Entinen puutarhakoulu eli nykyinen taimisto on rakennuskulttuurikohde. Taimiston ympäristöllä on maisemallista arvoa. Mustionjokeen rajautuvalla rantatasanteella perennapenkkeineen on merkitystä myös Mustionjoen maisemassa. 6 Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien tiemaisema Billnäsin puistotie ja Vasarasepäntie ovat osa Suurta Rantatietä ja keskeinen ja historiallinen osa Billnäsin ruukkimaisemaa. Tiemaiseman keskeisiä elementtejä ovat historialliset rakennukset sekä puurivit ja -kujanteet, jotka rajaavat maisematilaa.