Maavoimien kehittäminen



Samankaltaiset tiedostot
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Eräitä kehityssuuntia

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko

Eversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

Talousarvioesitys 2016

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Kannettavaa teknologiaa

Sotilaallinen maanpuolustus ja Lapin puolustusjärjestelyt

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari

Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

Asiakirjayhdistelmä 2016

RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

PUOLUSTUSMINISTERIÖN JALKAVÄKIMIINASELVITYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto. Suurin uhka tulee ilmasta Lahti. Muistio

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

TULENJOHTAMISEN TARKKUUDEN JA NOPEUDEN KEHITTÄMINEN

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM

Puolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä. Puolustusvaliokunta

Maavoimien johtamisen kehittäminen järjestelmillä ja palveluilla

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Miehittämätön ilmailu

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

UUDISTETUN TAISTELUTAVAN TUOTTAMAT VAATIMUKSET KOULUTTAJAN PEDAGOGISILLE VALMIUKSILLE

Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta

KARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Suomalainen asevelvollisuus

MIKKO VEPSÄLÄINEN JA NIKO KOIVULA

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Alueellinen ekirjasto

Yhtymän viestiliikenneperusteet vaatimukset ja laatiminen

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA (TTS )

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta

Teollinen yhteistyö HX hävittäjähankkeessa

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Kevätretki Tykistöprikaatiin

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

Vastuullista turvallisuutta

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

HATTULA-RIIHIMÄKI VARUSKUNNAN SUUNNISTUSMESTARUUSKILPAILUT 2018 KILPAILUOHJEET

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU45842 Päiväys

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

Transkriptio:

Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4.

Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät Maavoimat on toimiva kokonaisuus osana puolustusjärjestelmää Riittävä valmius kaikkiin tehtäviin Uudistettu alueellinen taistelutapa ja vaikuttamisen kokonaisuus Valmiusprikaatit, mekanisoidut ja moottoroidut taisteluosastot Uudistetut, modulaariset maapuolustuksen joukot jalkaväkiprikaatit, taisteluosastot Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö Yleiseen asevelvollisuuteen perustava kustannustehokas joukkotuotantojärjestelmä

Maavoimien vahvuuksia ja kehittämisalueita Vahvuudet + Suuri, koulutettu reservi + Joukot ja koulutus Suomen olosuhteisiin + Asevelvollisten taso ja tahto + Valmiusprikaatikokonaisuus + Vahva panssarintorjunta + Lukumääräisesti vahva tykistö + Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tuki Kehittämisalueet Ikääntyvän kaluston myötä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen Valmius kaikkiin tehtäviin Henkilöstörakenne Alueellisten joukkojen johtaminen, liikkuvuus, tulivoima, suoja ja huolto

Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämisen lähtökohta Puolustusvoimien suorituskyky Turvallisuusympäristön vaatimukset, Turvallisuustilanteet ja uhkamallit

Puolustusvoimien kehittäminen 2010- ILMA- ja MERI- PUOLUSTUS Ilmatorjunta Lentokoulutus Miinantorjunta MAA- PUOLUSTUS Alueelliset joukot MAA- PUOLUSTUS Operatiiviset joukot MERI- PUOLUSTUS ILMAPUOLUSTUS HN:n seuraaja Lentokoulutus 2010 2016 2020 2024 JOHTAMINEN TIEDUSTELU, VALVONTA, MAALITTAMISTUKI VAIKUTTAMINEN LOGISTIIKKA

Materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen periaatteet 2016 2024 Käyttöiän päässä (Suurin osa panssarintorjunta-aseista) Hankittavissa käytettynä (Esim telakuorma-auto) Ylläpidettävät Hankittavat Modernisoitavissa (Esim PASI) Modernisoitu Käyttökelpoinen (Esim 81 mm ja 120mm kranaatinheittimet sekä 122 mm kenttätykki) Uusi materiaali (Esim panssarintorjunta)

Poistuvia järjestelmiä» 2016 Panssarintorjunta-aseita Tykkikalustoa Viestikalustoa Analogiset radiot YVI 1(viestijärjestelmä) Ajoneuvokalustoa Telakuorma-autot (NASU) Panssarikalustoa Osa Paseista Kuorma-autoja Siltakalustoa Kenttämuonitus- ja majoituskalustoa Ilmatorjunta-aseita Ilmatorjuntatykki 23 mm BUK-ilmatorjuntaohjukset Ilmatorjuntapanssarivaunut

Alueellisten joukkojen kehittäminen Johtaminen Vaikuttaminen Tiedustelu, valvonta ja maalinosoitus Panssarintorjunta Huolto Dataradio Dataradio Suoja ja liikkuvuus Lähiradio TJ MINI LENNOKKIJÄRJE STELMÄ MAASENSO RIJÄRJESTE LMÄ MAAVALVONTAT UTKA

Miksi tarvitaan uudistettu taistelutapa Sodankuvan muutos kolmiulotteisuus taistelukentästä taistelutilaan teknologinen kehitys joukkojen määrän vähentyminen ó joukkojen suorituskyvyn lisääntyminen vaikuttaminen kaikin käytössä olevin suorituskyvyin Uhkakuvan muutos vastustajan suorituskyky ja siihen liittyvät käyttöperiaatteet Puolustusmateriaalin yleinen hintakehitys otetaan käyttöön uusia suorituskykyjä, sotavarustusta

Maapuolustuksen tavoitteet Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta suorituskykyisemmillä joukoilla vastustajalle niin suuret tappiot, että sen hyökkäys pysähtyy. ENNEN PITÄMÄLLÄ MAASTOA ASEMAPUOLUSTUKSELLA Vastustajan hyökkäys pysähtyy 2015 TUOTTAMALLA KUMULATIIVISESTI KASVAVIA TAPPIOITA Korostuvat liikkeeseen ja vaikuttamiseen perustuva taistelutapa

Maavoimien Esikunta OTTAWAN SOPIMUS JA JALKAVÄKIMIINOJEN SUORITUSKYVYN KORVAAMINEN INFO 26.4.

MIKÄ ON OTTAWAN SOPIMUS Kansainvälinen valtiosopimus, joka on hyväksytty 5.12.1997 Kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin ja siirron toisten käyttöön Valtion tulee tuhota jalkaväkimiinansa neljän (4) vuoden kuluessa ja puhdistaa miinoitetut alueensa kymmenen (10) vuoden kuluessa Sopimuksessa mukana 156 jäsenvaltiota Koko EU, poislukien Suomi Ei mukana mm Venäjä, Yhdysvallat, Kiina, Irak

MIKÄ ON SUOMEN PROSESSI Selonteko 2004: Suomi liittyy sopimukseen ja hävittää jalkaväkimiinansa 2016 mennessä Selonteko 2009 vahvistaa valitun linjan UTVA 9.12.2009: päätetään aloittaa linjauksen mukaiset valmistelut 11.8.2011 asia Valtioneuvoston esittelyssä, josta eduskunnan käsittelyyn ja tasavallan presidentin hyväksyttäväksi Suomi toimittaa YK:lle liittymisilmoituksen, joka talletetaan YK:ssa 9.1.

MIKÄ ON SUOMEN PROSESSI OTTAWAN sopimus astuu Suomessa voimaan 1.7.

Mitä miinoja koskee Putkimiina 43-86 Putkimiina 68-95 Sakaramiina 65-98

Mitä suorituskykyä menetetään Esteiden ja panssarimiinojen raivaamisen estäminen Omien joukkojen ja kohteiden suojaaminen Alueiden valvonta ja vapaan käytön estäminen Tappioiden tuottaminen

Miten suorituskyky korvataan Esteiden ja panssarimiinojen raivaamisen estäminen Omien joukkojen ja kohteiden suojaaminen Alueiden valvonta ja vapaan käytön estäminen Tappioiden tuottaminen Panssarimiinoittamisen modernisointi Viuhkapanokset Pimeätoimintakyky Tiedustelu-, valvontaja tulenjohto (TVTJJ) Kaukolaukaisin TM Moderni laukaisin Käsittelynestolaite Merkitsemisvälineet Viuhkapanos TKIV pimeätäht (KN252) Taist pimeätäht (VV3X) Taist pimeänäkölait Ryhmän pimeätähystin ALjouk pimeätoimkyky Minilennokkijärjestelmä Maalinpaikannuslaitteet Aluevalvontajärjestelmät Ranger ylläpito

MIKÄ ON KORVAAVIEN HANKINTOJEN TILANNE PSMMOD HANKE 2009 2010 2011 2013 2014 2015 2016 YHT Selite: käytetty sidottu suunnite ltu Viuhkapanokset Pimeätoimintakyky TVTJJ Ranger ylläpito Tilannetietoisuus YHTEENSÄ (Euroa) 165,5 Huom: Taulukon summat eivät sisällä ALV:tä

Miten eteenpäin Jalkaväkimiinojen tuhoaminen on käynnistetty, toteutus 2015 loppuun mennessä Jalkaväkimiinojen käyttö suluttamiskoulutuksessa on lopetettu Toimintatapojen ja koulutuksen muutosten ohjeistus valmistumassa Uusi suluttamiskonsepti julkaistaan kesällä Korvaavat suorituskyvyt hankitaan suunnitellulla tavalla Putkimiina 43-86 Putkimiina 68-95 Sakaramiina 65-98

Maavoimien Esikunta MUAS -hankintapäätös INFO 26.4.

Hankinta Puolustusministeriö on tehnyt hankintapäätöksen 26.4. jolla maavoimat hankkii Orbiter minilennokkeja israelilaiselta Aeronautics Ltd:ltä. Hankintasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Kokonaiskauppasumma on noin 23,6 miljoonaa, rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla puolustusvoimien materiaalihankintoihin tarkoitetuilla varoilla. Hankinta liittyy jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen ja hankinnalla parannetaan alueiden valvontakykyä sekä tilannekuvaa. Puolustusvoimat kilpailutti hankinnan kansainvälisesti. Huolto- ja ylläpitokyky luodaan puolustusvoimien kunnossapidon strategiselle kumppanille Millog Oy:lle Yksi järjestelmä sisältää: lennokkeja hyötykuormineen Minilennokin siipien kärkiväli on 3 m maksimi lentoonlähtöpaino on alle 10 kg Lennokin lentoonlähtö tapahtuu katapultilla ja laskeutuminen laskuvarjolla. sekä maajärjestelmän tukeutumisjärjestelmän, päätelaitteita ja kuvavastaanottimia.

Valintaprosessi Hankintapäätökseen johtaneen valintaprosessin eteneminen: hanke on käynnistynyt vuonna 2009 avoimet tieto- sekä tarjouspyyntövaiheet (RFI ja RFQ) vuonna 2010 vuonna 2011 testattiin neljä järjestelmää esitys hankintapäätökseksi tehtiin vuonna Päätöksen valintakriteereinä olivat: hintaan perustuvat vertailupisteet, teknisten järjestelmävaatimusten täyttyminen ja kenttätestauksesta saadut pisteet sekä elinjaksokustannuslaskelmat. Valittu järjestelmä oli edullisin ja täytti parhaiten asetetut suorituskykyvaatimukset.

Operointi ja käyttö Minilennokkien käyttö integroidaan maavoimien uudistettuun taistelutapaan. Hankinnalla parannetaan joukkojen kykyä valvoa lähialuettaan. Lennokin tuottama informaatio tukee oleellisesti maavoimien joukkojen johtamisessa tarvittavaa tilannekuvaa. Minilennokkeja käytetään maavoimien joukkotuotannon mukaisessa koulutuksessa. Koulutusta antaa ensimmäisessä vaiheessa Tykistöprikaati sekä valmiusprikaatit. Järjestelmien koulutus alkaa vuoden 2014 aikana ja järjestelmien käyttöä koulutetaan sekä varusmiehille että henkilökunnalle. Alkuvaiheessa koulutus tapahtuu puolustusvoimien harjoitusalueilla. Järjestelmä on kevyt ja liikkuu joukon mukana tarvittaessa kantamalla. Tyypillinen käyttöetäisyys on muutamasta kilometristä 10-15 km:iin ja toimintaaika on noin 3 tuntia. Minilennokkia voidaan käyttää myös muiden viranomaisten tukemiseen.

Maavoimien Esikunta SFO - hankinta INFO 26.4.

Taistelunjohto- ja maalinpaikannusjärjestelmä Maavoimat hankkii taistelunjohto- ja maalinpaikannusjärjestelmän (SFO, Short Forward Observation System) israelilaiselta Elbit Systems Land and C4I Ltd:ltä. Järjestelmän hankinta liittyy myös jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen ja hanke on käynnistynyt vuonna 2009. Taistelunjohtojärjestelmällä kehitetään maavoimien uudistettua taistelutapaa hankitaan perusteita tulenjohtojärjestelmän jatkokehittämiselle sekä tulenjohtajan maalinpaikannuslaitteiden jatkohankinnalle. Järjestelmähankinta sisältää 1. vaiheessa tulenjohtajan maalinpaikannuslaitteen, ohjelmistolisenssit, tietokoneet sekä lähiradiot. Lyhyen kantaman maalinpaikannusjärjestelmän hankinnan kokonaiskauppasumma on noin 1,4 miljoonaa euroa. Hankinta rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla puolustusvoimien materiaalihankintoihin tarkoitetuilla varoilla.

Järjestelmän käyttö Hankittu maalinpaikannusjärjestelmä sijoitetaan Jääkäriprikaatiin Tulenjohtajan maalinpaikannussensoreita sijoitetaan testikäyttöä varten myös Kainuun Prikaatiin Hankinta parantaa muun muassa maavoimien uudistettuun taistelutapaan oleellisesti liittyvää alueiden valvontakykyä, tilannekuvaa sekä maalinpaikannuksen olosuhderiippumattomuutta Järjestelmän koulutus ja testaaminen alkaa vuoden 2013 aikana Järjestelmän käyttöä koulutetaan sekä varusmiehille että henkilökunnalle

Valintaprosessi Hankinnan eteneminen Puolustusvoimat kilpailutti hankinnan kansainvälisesti avoimilla tieto- sekä tarjouspyynnöillä (RFI ja RFQ). Vastausten perusteella valittiin testeihin kaksi järjestelmää vuonna 2011 Päätöksen valintakriteereinä olivat hintaan perustuvat vertailupisteet, teknisten järjestelmävaatimusten täyttyminen ja kenttätestauksesta saadut pisteet sekä elinjaksokustannuslaskelmat. Valittu järjestelmä oli edullisin ja täytti parhaiten suorituskykyvaatimukset.

Järjestelmän laitteet 10,9 cm 13,9 cm 3,2 cm Personal Digital Unit (PDU) Eyepiece = AHHDAndvanc Hand Held Display Tactical Display, 8 MARS sensori (lämpöja videokamera, laseretäisyysmittari, GPS, elektroninen kompassi) PNR 1000 - lähiradio EDB = Energy distribution Box HC 700/700D Tactical headset SAVOX passive

Maavoimien Esikunta Pimeätaistelukyvyn kehittäminen PITA - JSK

Hankkeen tavoite Liityntä JSK Pimeätaistelukyvyn kehittämisen hankkeen tavoitteena on: Luoda kyky taistella pimeällä ja huonoissa näkyvyysolosuhteissa ilman ulkopuolista valaisua Kyky liikkua pimeässä Kyky tähystää ja osoittaa maalit pimeässä Kyky aloittaa taistelu ilman ulkopuolista valaisua Kyky täydennyskuljetuksiin ilman ulkopuolista valaisua Liityntä jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen: Kyky valvoa alueita Kyky vaikuttaa vastuualueella 24/7

Hankekokonaisuus 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 HANKERAKENNE ESISUUNNITTELU PIMEÄTAISTELUKYVYN RAKENTAMINEN OPERATIIVISET JOUKOT ALUEELLISET JOUKOT VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 SUORITUSKYVYT KYKY ALOITTAA TAISTELU KYKY LIIKKUA KYKY TÄHYSTÄÄ TUTKIMUKSET KENTTÄKOKEET TILANNE JA PUUTTEET PIMEÄTAISTELUN KONSEPTI TKIV STEREO TUOTTEET TAIST. TÄHTÄIN VALON- VAHVISTIN TKIV LÄMPÖ- PIMEÄ- PIMEÄ- NÄKÖLASIT RYHMÄN PIMEÄ- LOPULLINEN TUOTERAKENNE ALJO:LLE SELVIÄÄ KONSEPTI- TUTKIMUKSEN PERUSTEELLA TÄHTÄIN TÄHYSTIN

Hankittu materiaali 8.6 tarkkuuskiväärin pimeätähtäimet KN252 VV HTWS TI Taistelijan steropimeänäkölasit VV LITE DUAL Taistelijan pimeätähtäin VV 3X Ryhmän tähystin PHANTOM IRXR

Yhteenveto PITA 1- ja 2-vaheen materiaali on käytössä Hankkeella on vastattu JSK vaatimuksiin Uutta pimeätaistelun konseptia rakennettaan osana uuden taistelutavan testausta Tarkka-ampujatoiminta on mahdollista kaikkina vuorokauden aikoina Jääkäriryhmät kykenevät siirtymään ja aloittamaan taistelun ilman valaisua 24/7 AL-joukot PITA 3-vaiheessa Mahdollistetaan ryhmätasalta alkaen kyky tähystää ja osoittaa maaleja kaikkina vuorokauden aikoina ja huonoissa näkyvyysolosuhteissa Mahdollistetaan teknologinen monimuotoisuus (häirinnän välttäminen) Tutkitaan uusia teknologioita (sensorifuusio) ja nykyistä kevyempiä laitteita

Kysyttävää?