M I T ä on kirjoittaminen? 4. MITÄ ON KIRJOITTAMINEN? Oppikirjan lukemis- ja kirjoittamistehtävissä on pyritty ottamaan huomioon eri oppiaineiden yläkouluopinnoissa tarvittavia tekstilajeja, joita seuraavassa on poimittu listaksi valtakunnallisesta peruskoulun opetussuunnitelmasta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) vuosiluokilta 6 9: kertomus, selonteko, selostus (toinen kotimainen kieli, ruotsi, biologia ja maantieto, historia) kirje, lyhyt tarina, yhteenveto, mielipidekirjoitus (toinen kotimainen kieli, suomi) suppea viesti ja luettelomainen kuvaus tutuista aiheista (vieraat kielet, A-kieli) kortti, sähköpostiviesti, muistilappu (vieras kieli, B2) taulukko, puu-, polku- tai muu diagrammi ratkaisuvaihtoehtojen esittämiseksi (matematiikka) yksinkertainen kartta ja diagrammi (biologia ja maantieto) pienimuotoinen tutkimus (biologia ja maantieto, fysiikka) kuvaus ja vertailu (biologia ja maantieto, kemia, terveystieto, yhteiskuntaoppi) tutkimusselostus (fysiikka) pohdinta (terveystieto) analyysi (kuvataide) kritiikki (kuvataide) työohje (käsityö). Listatut tekstit sopivat hyvin Lentävän lauseen tekstilajivalikoimaan: Seitsemännellä luokalla äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskitytään kertomukseen, kuvaukseen ja erittelyyn; myös vertaileminen aloitetaan. Kahdeksannella luokalla keskiössä ovat argumentoivat tekstit, ja yhdeksännellä luokalla keskitytään pohtiviin ja tutkiviin teksteihin. Voi tietysti kysyä, mitä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteissa mainituilla suppealla viestillä ja luettelomaisella kuvauksella. Pienimuotoinen tutkimus kuulostaa kovalta vaatimukselta perusopetuksessa, mutta tutkivaa oppimista ja tutkivaa otetta 41 s. 47 70 Lentävässä lauseessa pyritään edistämään. Varsinaisen tutkimuksen (olkoonkin pienimuotoista) teko kuuluu mielestämme paljon perusastetta myöhemmäksi. Diagrammien ja karttojen tekemistä ei äidinkielessä ja kirjallisuudessa opeteta, mutta niiden lukemista kyllä. Lentävä lause 7:ssä on tarkoin esitetty koevastauk sen tekeminen, ja sitä harjoitellaan monipuolisesti. Koevastauksia (jotkut käyttävät käsitettä esseevastaus) kirjoitetaan kaikissa aineissa, vaikka opetussuunnitelman perusteet eivät koevastausta mainitsekaan. Lentävä lause 7:ssä harjoitellaan myös tekstin rakentamista: asioiden esittämisjärjestyksiä (aihepiiri-, vertailu-, aika- ja ongelmanratkaisujärjestys), kappaleen koostamista (ydinvirke ja tukivirkkeet), aloituksen, lopetuksen ja otsikoinnin muokkaamista. Nämä asiat ovat kussakin tekstilajissa omanlaisiansa, ja siksi käsitteisiin on hyvä perehtyä nyt. Tekstilajien ominaisuuksia opiskellaan tarkoin muissa oppikirjan luvuissa muun muassa tässä luvussa opiskeltujen käsitteiden avulla. Kirjoittamista lähestytään tekstitaitojen näkökulmasta alkuhetkistä lähtien. Jotta kirjoittamisen harjoitteleminen, palautteenanto ja oman tekstin arviointi onnistuvat, on osattava eritellä tekstejä. Erittelyn välineitä ovat tekstityypit, tekstilajit ja jäsentelytavat. Tietyt tekstilajit koostuvat tietynlaisista jäsentelyistä ja tekstityypeistä oppilaat oivaltavat nämä seikat hyvin. Joku voisi olla sitä mieltä, että erittelyvälineistö on turhan vaikeaa tässä vaiheessa. Opiskeltavien tekstilajien määrä on kuitenkin niin laaja, että tarkat välineet ovat tarpeen heti alusta alkaen. Kun erilaisia kirjoittamistehtäviä teettää ja suunnittelee, on tärkeää muistaa tehtävänannon laatu. Oppilaita olisi erilaisissa tehtävissä ohjattava tutkimusongelmien muodostamiseen, jotta tiedon kopiointi tulisi mahdollisimman vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi ja jotta etsittyä ja arvioitua tietoa käytettäisiin oppilaan omiin tarkoituksiin, oppilaan oman tekstin ja ajattelun ainekseksi. Katso kalvo Hyvä asiatekstin kirjoittaja s. 42. Tekstin suunnittelu s. 55 64 Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45.
42 Hyvä asiatekstin kirjoittaja rajaa aihealueen selkeästi eli tietää, mistä aikoo kirjoittaa hankkii tietoa asiasta suunnittelee ja jäsentää etukäteen, tekee rakennesuunnitelman, jossa on aloitus, käsittelykappaleet ja lopetus kirjoittaa selkeästi ja ottaa kohderyhmän huomioon pysyy asiassa lukee lopuksi kirjoittamansa ja tarkistaa oikeinkirjoituksen.
43 M O NISTE Kappalejako Tee seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä seitsemän. TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14- että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruokkii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä. Mirja Kalliopuska, Hei herää! 1993. Mukailtu.
44 Kappalejako Ratkaisu TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruok- kii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä.
45 M O NISTE Kappalejako Merkitse seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä kuusi. RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemistaan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja. Helsingin Sanomat 6.8. 2006. Mukailtu.
46 Kappalejako Ratkaisu RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemis- taan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja.
M I T ä on kirjoittaminen? Tehtävien vastaukset s. 47 tehtävä 2 Ks. oppilaan monistepohja tehtävästä s. 50. Koulun järjestyssäännöt osoittavat koulun käytänteet, joita on syytä noudattaa. Säännöt on tehty koulussa yleensä opettajavoimin (parhaissa tapauksissa oppilaskunnat ovat mukana työssä), ja ne on hyväksytty opettajienkokouksessa, koulun johtokunnassa ja mahdollisesti kunnan koulutuslautakunnassa. Säännöt on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle, ja ne on syytä antaa myös oppilaiden huoltajille tiedoksi. Turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet rakennetaan valmentajan tai joukkuejohtajan avulla yhdessä joukkueen ja mahdollisesti vanhempienkin kanssa. Periaatteiden tarkoituksena on pitää joukkue toimintakykyisenä sekä estää ennalta mahdolliset vaaratilanteet. Ne on tarkoitettu joukkueelle ja toimitetaan vanhemmille tiedoksi. Wikipedia-artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, koska sana-artikkeleita voi täydentää kuka tahansa siksi niiden luotettavuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Sana-artikkelin tarkoituksena on antaa tietoa lukijalle, ja se on tarkoitettu kaikille internetin käyttäjille. Laeissa sanotaan, mikä on sopivaa ja mikä ei, niissä on kirjattu näkyviin yhteinen normistomme ja sitä kautta myös ne arvot, joita yhteiskunnassa halutaan noudattaa. Eduskunta säätää lait, jotka oikeusministeriö valmistelee. Suomen lait on tarkoitettu kaikille kansalaisille, mutta usein niitä lukevat vain lainoppineet eli juristit. Toimittajat tekevät uutisia, joissa kerrotaan lukijoille, kuulijoille ja katsojille näitä koskettavia uusia asioita. Uutisella on omanlaisensa rakenne: tärkeimmät tiedot (eli mitä on tapahtunut, missä, milloin, kenelle ja miksi) ovat heti alussa, vähiten tärkein asia uuti- 47 sen lopussa. Uutiselta odotetaan puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Uutisten lukijakunta määrittyy sen julkaisukanavan kautta; eri sanomalehdillä on erilainen lukijakunta, ja toimittajat ottavat sen huomioon uutisia kirjoittaessaan. Esimerkiksi eri maakunnilla, isoimmilla kaupungeilla ja eri puolueilla tai muilla yhteisöillä on omia lehtiään, ja julkaistavat uutiset valitaan kohdeyleisön mukaan. Oppikirja on kustantajan (esim. Edita) ja tekijöiden (esim. Joenpelto, Tainio, Vahala) yhteistyötä. Ennen vanhaan opetushallitus tarkisti, että oppikirja oli opetussuunnitelman mukainen. Nykyisin tämä vastuullinen tehtävä on opettajalla. Oppikirja on tarkoitettu sekä opettajalle että oppilaille. Sen tehtävänä on toimia oppimisen ja opettamisen apuvälineenä. Mainoksen tavoitteena on tehdä kohteestaan houkutteleva. Sen tekijänä on usein mainostoimisto, jonka palkan maksaa tuotteen tekijä. Mainostoimiston väki tutkii tarkoin, kenelle kaikille tuote parhaiten sopii, millä konsteilla tuotetta kannattaa mainostaa ja missä välineissä. Mainoksen kohdeyleisö siis vaihtelee mainostettavan tuotteen ja julkaisukanavan mukaan. Yleisönosastokirjoitus on mielipidekirjoittamista puhtaimmillaan: lukija lähettää lehteen mielipiteen, joka julkaistaan. Tapana on, että kirjoituksen kirjoittaja esiintyy omalla nimellään, mutta myös nimimerkin käyttö on joissakin lehdissä sallittua. Mielipidekirjoituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, ja sen kohdeyleisönä ovat kaikki ne lehden lukijat, joita asia kiinnostaa. Kun oppilas haluaa pitää lomaa muulloin kuin koulun loma-aikoina, hän tekee loma-anomuksen koulun rehtorille. Loma-anomuksen yhtey dessä on syytä selvittää, miten aikoo huolehtia loman aikana annetuista koulutehtävistä. Loma-anomuksen kirjoittaa oppilas yhdessä huoltajiensa kanssa, ja sen tarkoituksena on saada vapautus koulutyöstä tiettyjä velvollisuuksia vastaan.
48 Opiskelun avaimia s. 51 tehtävä 1 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvo s. 51. Virkkeiden järjestys paljastuu esimerkiksi pronomineista. Teksti ei yleensä ala lauseilla, jotka anaforisesti viittaavat edelle (esim. virkkeet 2, 6, 4) tai jotka alkavat rinnastuskonjunktiolla (virke 1). Pronomini hän (virkkeet 2 ja 6) vaatii korrelaatikseen henkilön, joka mainitaan edellisissä lauseissa; samoin pronomini se vaatii edelleen korrelaattinsa, joka virkkeen (4) luonnehtivan lauseen perusteella voi olla vain asiaintila. Virkkeen aloittaminen sanalla eikä kertoo, että edellä on ollut jotain, johon virkkeen (1) ilmaisema asiaintila voi asettua rinnasteiseen suhteeseen. Aloitusvirkkeiksi sopivat siis virkkeet 5 tai 3. Lauseiden informaatiorakenne kertoo virkkeiden järjestyksestä: esimerkiksi kappaleen ensimmäisen virkkeen (5) reemana on puutarha, joka siirtyy sitten toisen virkkeen (3) teemaksi; samoin kolmannen virkkeen (3) reema Peppi Pitkätossu siirtyy teemaksi hän seuraavaan virkkeeseen (2). Näin voidaan päätellä se, mikä pronominien perusteella jää päättelemättä. s. 52 tehtävä 2 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvot s. 52 ja s. 53. a) Kyseessä on ohjaileva tekstityyppi, jossa virkkeiden järjestys on tärkeä. Oppilaiden tieto tekstilajista, reseptistä, sekä muu yleistieto auttavat asettamaan virkkeet oikeaan järjestykseen. Arkisesti voi päätellä esimerkiksi sen, että vasta munien rikkomisen jälkeen voi puhua munakasseoksesta ja että vasta munakasseoksen pannuun kaatamisen jälkeen sitä voi vedellä lastalla pitkin pannun pohjaa. Vasta täytteiden asettamisen jälkeen niiden lämpeneminen on mahdollista. Sekin on arkitietoa, että munakas tarjotaan lautaselta. Nam! b) Waltarin katkelma on kuvailevaa tekstityyppiä, jossa virkkeiden järjestys on sangen vapaa. Oppilaat voivat siksi asettaa virkkeitä monenlaiseen järjestykseen, sillä monet ratkaisut ovat loogisia, vaikka ratkaisussa näytetäänkin Waltarin oma virkejärjestys. Kuvailevassa tekstityypissäkään ei virkkeitä kuitenkaan aina voi asettaa mihin tahansa järjestykseen, koska kirjoittaja rakentaa tekstiä aina lineaarisesti. Esimerkiksi anaforiset viittaukset kertovat toisinaan järjestyksen (tässä katkelmassa niitä ei tosin ole tarjolla). Tässä esimerkissä minäkertojan läsnäolo antaa joitain vihjeitä: hän kävelee Pariisin halki ja mitä ilmeisimmin näkee monenlaista matkansa varrella, mutta mitä milloinkin, sen tietää lopulta vain kirjoittaja itse. s. 57 tehtävä 3 Katso kalvo s. 54. s. 58 tehtävä 4 1. kappale: monenlaisia tervehtimistapoja 2. kappale: päähineen riisuminen 3. kappale: nyökkääminen ja kumarrus 4. kappale: suudelmat 5. kappale: kättely s. 59 tehtävä 6 Ratkaisumallissa on lähdetty siitä, että tekstin perusaikamuoto on imperfekti, joten verbejä ei ole alleviivattu. Ks. kalvo s. 55. s. 60 tehtävä 8 Ks. kalvo s. 56. s. 61 tehtävä 10 1) Tekstin esittämä ongelma: koulujen viikon mittainen syysloma. 2) Miksi se on ongelma: alakouluikäiset lapset joudutaan jättämään viikoksi yksin kotiin, koska vanhemmat eivät välttämättä saa lomaa työstään samaan aikaan.
MITä on kirjoittaminen? 49 3) Kirjoittajan ratkaisu: lapsille on järjestettävä lomaleirejä. s. 64 tehtävä 14 Suojele uhanalaisia eläimiä! Imperatiivimuoto kertoo, että kirjoittaja haluaa ohjata, suorastaan käskeä lukijaa eläinten suojelemiseen. Pontta käskylle antaa sanavalinta uhanalaiset, joka perustelee suojelemisen tärkeyttä. Kannattaako uhanalaisia eläimiä suojella? Vaihtoehtokysymykseen (-ko) odotuksenmukainen vastaus on yleensä myönteinen (kannattaa). Kirjoittaja lähtee kuitenkin edellistä kirjoittajaa pohdiskelevammin liikkeelle, joten kielteistäkin kantaa varmasti pohditaan. Miksi suojelisin uhanalaisia eläimiä? Miksi-kysymykset kantavat usein vaikkeivät aina mukanaan syyttelemisen implikaatiota (Miksi et ole koulussa? Miksi maito on pöydällä?). Tämä miksi-kysymysten piirre tuo otsikkoon kielteistä sävyä etenkin, kun verbi on konditionaalissa. Jos verbi olisi preesensissä, otsikon alla voisi hyvin olla teksti, jossa kirjoittaja kertoo suojelemisensa perusteet. Sinivalas vai Afrikan nälkää näkevät lapset? Vahvalla vastakkainasettelulla kirjoittaja pyrkii vihjaamaan, että sinivalaiden suojelu on moraalitonta ovathan vastapuolena nälkää näkevät lapset. Tämän otsikon kirjoittaja tuskin voi päätyä siihen, että mainitut asiat eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Kangasperhonen on palaamassa Suomen luontoon Otsikko kertoo, että kirjoittaja aikoo keskittyä kuvaamaan luonnon suojelemista yhden lajin kautta ja keskittyen Suomen luontoon. Luvassa lienee asiapitoinen selvitys lajin menneisyydestä ja nykytilasta. Kirjoittaja suhtautuu luonnonsuojelussa tapahtuneeseen edistysaskeleeseen myönteisesti. s. 65 tehtävä 1 a) Vastaus on hajanainen eikä vastaa selvästi kysymykseen, vaan kirjoittaja kertoilee niitä näitä Topeliuksesta. Sadusta on vain muutama lause: lauseet kirjoitti paljon satuja ja Jotkut hänen saduistaan ovat muualta varastettuja ja prinsessa Ruususen maininta sekä Andersenin liittäminen Topeliukseen tai luonnehdinta Suomen lasten satusetä eivät liity kysymykseen eivätkä vastaa siihen. Vastaus osoittaa, että tehtävänanto on syytä miettiä tarkkaan ja siinä tulee vastata juuri siihen, mitä kysytään. Vastauksen pituus ei pelasta. b) Vastaus alkaa Topeliuksen satusetäroolin lyhyellä luonnehdinnalla. Toinen kappale selvittää, minkälainen sadun perinne oli ollut ja mitä uutta Topelius satuun toi: lapsen tuli viihtyä kirjan kanssa ja satujen tuli ruokkia viattoman lapsen mielikuvitusta. Kolmas kappale syventää ja selvittää edellistä kappaletta: Topeliuksen arvot ovat ehdottomia, mutta koska hän tunsi lapset, hän osasi tuoda satuihin asioita, jotka kiehtovat lapsen mieltä. Vastausta voi pitää mallivastauksena. c) Kolmannen vastauksen heikkous on puhekielisyys. Sisältö tavoittelee oikeaa: Topelius kuvasi saduissa uudella tavalla. Näin Topelius on myös vaikuttanut myöhempiin sadunkertojiin. Lapsen täytyy kiinnostua lukemastaan, jotta hän jaksaa lukea. Topeliuksen satuperinne on näkynyt myös koulujen pitkään jatkuneessa joulujuhlaperinteessä. Vastaus osoittaa, että huolitellulla kieliasulla on merkityksensä. Ei ole myöskään tyylikästä kirjoittaa kirjailijasta etunimellä. d) Neljäs vastaus ei täytä koevastauksen muotoa. Tämä voisi olla jäsentely koevastaukseen. s. 68 tehtävä 2 Ks. kalvo s. 57. s. 68 tehtävä 3 Oppilaan ei ole tarkoitus opetella oppikirjan tekstiä niin, että kykenee ulkomuistista laatimaan koevastauksen, vaan harjoitella koevastauksen laatimista niin, että oppikirjan teksti on koko ajan esillä. Harjoitus toimii sekä luetun ymmärtämisen että kirjoittamisen harjoituksena. Tuloksen voi myös arvioida numeroin tehtävätyyppi mittaa omalta osaltaan melko hyvin oppilaan taitoja. Ks. kalvo s. 58.
50 M O NISTE s. 47 tehtävä 2 2. Täytä parisi kanssa taulukko parhaasi mukaan. Kuka tekstin on tehnyt? koulun järjestyssäännöt turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet Wikipedian sana-artikkeli laki uutinen oppikirja mainos yleisönosastokirjoitus loma-anomus Kenelle teksti on tarkoitettu? Mikä on tekstin tarkoitus?
51 s. 51 tehtävä 1 (5) Pienen, pienen kaupungin laitamalla oli vanha, ränsistynyt puutarha. (3) Puutarhassa oli vanha talo, ja talossa asui Peppi Pitkätossu. (2) Hän oli yhdeksänvuotias ja asui siellä aivan yksin. (6) Hänellä ei ollut äitiä eikä isää. (4) Se oli oikeastaan aika ihanaa, sillä näin ollen kukaan ei voinut sanoa hänelle, että hänen oli mentävä nukkumaan juuri kun hänellä oli kaikkein hauskinta. (1) Eikä kukaan voinut pakottaa häntä nielemään kalanmaksaöljyä, silloin kun hän mieluummin söi karamelleja. Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu. 1991 [1945]. Mukailtu.
52 s. 52 tehtävä 2 (7) Riko munat kulhoon, vatkaa joukkoon vesi tai kerma, ripaus suolaa ja valkopippuria. (5) Sulata nokare rasvaa pannussa ja kaada munakasseos pannuun. (1) Vedä puulastalla pohjaa pitkin reunoilta keskustaan ja kallistele pannua välillä, jotta löysä munakasseos valuu reunoille. (6) Jos täytät munakkaan, levitä täyte hyytyneen, mutta pinnaltaan kosteahkon munakkaan päälle. (4) Anna täytteiden lämmitä hetki. (3) Liu uta munakas nopeasti lämmitetylle lautaselle. (2) Tarjoa heti. (Poimittu Pirkka-lehden internetsivuilta www.pirkka.fi. Luettu. 9.8. 2006.)
53 (3) Kävelin hotelliini koko pitkän matkan puolen Pariisin halki. (7) St. Denis issä loistavat maalatut ikkunat. (4) Boulevard Sebastopolilla palavat räikeät, suuret lyhdyt, joiden punertava valo vavahtelee ja repii hermoja. (2) Junarivit, loppumattomat kuorma-autot vierivät halleihin. (8) Katukäytäville kerääntyvät korkeat vihanneskasat. (6) Maalatut naiset ovat keräytyneet ryhmiksi kadunkulmauksiin. (5) Tuo pikku hotelli narisevine vuoteineen (1) Voi nuoruuden kipeyttä! Mika Waltari, Yksinäisen miehen juna. 1929. WSOY.
54 s. 57 tehtävä 3 Matti Rönkä voitti keväällä 2007 ensimmäisenä suomalaisena Pohjoismaisen dekkarikirjakilpailun. Vuonna 2005 ilmestynyt dekkari Ystävät kaukana jatkaa Viktor Kärpän tarinaa. Rönkä on päässyt hyvään seuraan: aiemmin saman palkinnon ovat voittaneet mm. norjalainen Karin Fossum ja ruotsalainen Henning Mankell. Rönkä on tähän asti ollut tunnetumpi Ylen tv-uutisten uutistenlukijana ja uutispäällikkönä kuin dekkarikirjailijana. Tästä huolimatta hän ei ole kirjailijana aloittelija. Hän on julkaissut jo kolme dekkaria, ja hänen ensimmäinen vuonna 2002 ilmestynyt dekkarinsa Tappajan näköinen mies on käännetty saksaksi. Rönkä liittyy teoksellaan Pohjoismaisen dekkariperinteen nykyaaltoon kuvaamalla suomalaisen yhteiskunnan nykytodellisuutta. Ystävät kaukana kuvaa enemmän tai vähemmän todesti maailmaa, jossa inkeriläinen paluumuuttaja sotkeutuu venäläisen rikollisuuden virityksiin. Kun Viktor Kärppä selvittää, kuka venäläisistä ystävistä tai vihollisista yrittää kaapata haltuunsa hänen liiketoimensa, valottaa kertomus samalla maailmaa, johon harvalla suomalaisella lienee kosketuskohtia: venäläistä Suomeen ulottuvaa rikollisuutta, tänne työhön tulevien paluumuuttajien ja karjalaisten yritteliäisyyttä. Kertomus saa edetessään trillerimäisiä piirteitä, sillä siinä on makulisänä ripaus agenttiseikkailua. Ystävät kaukana herättää myös hymyilyttäviä muistumia kotimaisten veijareittemme Arto Paasilinnan ja Jari Tervon tarinoista. Yli puolet romaanista koostuu vauhdikkaasta on the road -seikkailusta, jossa on kaikki vaadittavat ainekset: yllättäviä käänteitä, uhkaavia tilanteita, naisia ja naisen kaipuuta ja viinaa. Ystävät kaukana ei välttämättä ole siis puhdas dekkari eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Sympaattisimpia piirteitä romaanissa on kieli. Henkilöt puhuvat paitsi suomea myös karjalan kieltä ja murretta repliikeissä vilahtelee tietysti myös venäjän sanoja. Kieli tuo väriä ja antaa ihmisille kotipaikan. Kieli konkretisoi myös sen sosiaalisen todellisuuden, jossa Suomessa tällä hetkellä eletään: emme ole vain suomalaisia, vaan myös inkeriläisiä, venäläisiä ja karjalaisia muun muassa.
55 s. 59 tehtävä 6 Naisten alushousut olivat tulleet Euroopassa uudelleen muotiin 1800-luvun alussa ohutkankaisia mekkoja suosivan empire-tyylin myötä. Kyseessä oli muotivillitys, sillä alushousut eivät kuuluneet aikuisten naisten perusvaatetukseen. Suomessa rikkaat säätyläisnaiset ja varakkaat kauppiaiden rouvat omaksuivat nopeasti kansainvälisiä muotivirtauksia; tavallisen kansan päälle muotivaatteet siirtyivät vasta, kun rouvat lahjoittivat vanhoja vaatteitaan palkollisilleen. Alushousujen käyttö yleistyi 1800-luvun puolivälissä yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Teollistumisen myötä itsenäisesti rahaa ansaitsevat tehtaan tytöt halusivat pukeutua vapaa-aikanaan samalla tavoin kuin herrasväki. Muodissa olivat tuolloin kevyet krinoliinihameet, joiden vanteet takertuivat helposti ulokkeisiin tai kääntyivät tuulisella ilmalla ympäri. Alushousujen lisääminen hameiden alle turvasi julkeimmilta katseilta. Talonpoikaisnaisten jalkoihin housut löysivät tiensä paikkakuntakohtaisesti 1900-luvun tienoilla. Tapa levisi pikkuhiljaa tehtaantyttöjen ja säätyläisperheiden piikojen välityksellä. Housuja nähtiin myös kiertelevien irtolaisnaisten päällä ja kulkukauppiaiden valikoimissa. Myöhemmässä vaiheessa aktiivisena housumuodin levittäjinä toimivat opettajattaret, jotka teettivät alushousuja tyttöjen käsityötunnilla. Taina Myöhänen, Mainoksesta makuuhuoneeseen. Pirta 2/2006.
56 + s. 60 tehtävä 8 viikon tauko keskellä pimeää syksyä mahdollisuus matkustaa aikaa ulkoilla ja lukea, tavata kavereita, katsella televisiota ja elokuvia voi käydä uimahallissa tai harrastaa sisäliikuntaa lauantaina koulupäiviä kaikki eivät voi matkustaa vanhemmilla ei ole lomaa, joten lapset ovat yksin usein säät ovat sateiset, joten ulkoilu ei ole kivaa
57 s. 68 tehtävä 2 Ohjeita hyvään koevastaukseen Lue tehtävänanto huolellisesti ja mieti, mitä todella kysytään. Suunnittele vastauksesi: tee esimerkiksi miellekartta, johon kokoat tietosi. Mieti, millaisessa järjestyksessä esität asiat (aihealuejäsennys, aikajäsennys ). Numeroi miellekarttaan käsittelyjärjestys. Kirjoita vastauksesi aluksi johdanto, joka kertoo, mistä on kyse. Kuvittele kirjoittavasi sellaiselle henkilölle, joka ei tiedä asiasta mitään. Vastaa riittävän kattavasti, jotta tehtävä tulee käsitellyksi hyvin, mutta älä lavertele asian vierestä. Kirjoita hyvää ja asiallista kieltä, mutta kirjoita omin sanoin. Ole tarkka termien käytössä.
58 s. 68 tehtävä 3 Koevastauksessa olisi syytä olla seuraavat asiat: 1) Viestintätilanne säätelee kielenkäyttöämme: on ymmärrettävä sosiaalisen tilanteen luonne, jotta osaa valita oikeantyylisen kielimuodon. 2) Kieltä ohjaavat kielen luonnolliset säännöt, jotka äidinkielen puhujina automaattisesti hallitsemme (asun iso keltainen talo). 3) Kirjakieltä säätelevät sopimukset. Kirjakieltä alettiin määrätietoisesti rakentaa 1800-luvulla, jotta käytössä olisi yhtenäinen, kaikille ymmärrettävä kieli. Tuloksena on kompromissi puhutuista murteista. 4) Kielenhuoltajat laativat ohjeita kielenkäytöstä ja harkitsevat, kuinka paljon antavat periksi kielen muutospyrkimyksille. Nämä suositukset koskevat esimerkiksi erilaisten verbimuotojen käyttöä. Kirjakielen puhuttua muotoa sanotaan yleiskieleksi. Koulun tehtävä on opettaa kirjakielen käyttöä. 5) Oikeinkirjoitussääntöjen hallitseminen on edellytys yksiselitteisen tekstin laatimiselle. Oikeinkirjoitukseen kuuluvat välimerkkien käyttö ja sanojen oikeinkirjoitussäännöt. Huolimaton oikeinkirjoitus antaa helposti myös kirjoittajastaan huolimattoman vaikutelman. Oikeinkirjoitussäännöt on myös syytä opiskella. Jos on epävarma, on esimerkiksi jonkin sanan kirjoitusasu tarkistettavissa erilaisista sanakirjoista.