TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(44) Nro A 1118 Dnro 0401Y0868-121 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2001 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Karjalantie 22 53300 LAPPEENRANTA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Joutsenon kunnan Kukkuroinmäen alueella sijaitseva aluejätekeskus, jonka toimintaan kuuluu kuivajätteen laitosmainen käsittely, biojätteen laitosmainen kompostointi, rakennus- ja muiden hyötyjätteiden varastointi ja käsittely, kotitalouksissa syntyvien ongelmajätteiden välivarastointi, pilaantuneiden maiden käsittely sekä pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden kaatopaikkakäsittely. Joutsenon kunnan seuraavien kylien tilat tai osa tilasta Hyvättilän kylä 35:4, 35:8 Parjalan kylä tila 1:63, Karhulan kylä tilat 1:13, 1:15, 1:19, 1:20, 1:21, 1:23, 1:31, 1:32, 2:18, 2:19, 2:27, 2:31, 2:34, 2:36, 2:39, 3:12, 3:23, 3:6 Kähärilän kylä tilat 1:26, 1:24, 1:35, 1:36 Aluejätekeskuksen sijainti ja toimintojen sijoittuminen alueelle on esitetty karttaliitteessä 1. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin kohta 4 ja 2. momentti, ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n kohta 20. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1. momentin kohta 12a, 12d. Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 31.5.2001. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Kukkuroinmäen aluejätekeskukselle ympäristöluvan 17.11.1999, Dnro 0498Y0292-121 polttokelpoisen jätteen

2 laitosmaiselle käsittelylle, orgaanisen jätteen laitosmaiselle kompostoinnille, pilaantuneiden maiden käsittelylle, rakennus- ja muiden hyötyjätteiden varastoinnille ja käsittelylle, kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotolle ja varastoinnille sekä tavanomaisen jätteen loppusijoitukselle. Ympäristöluvasta tehdystä muutoshakemuksesta Korkein hallinto-oikeus on tehnyt 22.1.2001 päätöksensä (taltio 89 Dnro 4229, 4265, ja 4264/99). Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt alunperin VAM Vapo Ltd Oy:n Kuisaareen sijoittuvalle jätekeskukselle ympäristöluvan 11.9.1998 ja luvan muutokselle 26.10.1999, Dnro 0497Y0247-121 lietteiden ja biolietteiden kompostoinnille ja kuivajätteenkäsittelylle. Ympäristöluvasta tehdystä muutoshakemuksesta Korkein hallinto-oikeus on tehnyt 22.1.2001 päätöksensä (taltio 90 Dnro 3993 ja 3994/3/99). Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on tehnyt Lappeenrannan kaupungin kanssa sopimuksen jätekeskuksen jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitokseen 4.12.2001. Aluejätekeskuksen alue on Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallinnassa. Alue on saatu yhtiön hallintaan pääosin vapaaehtoisin kaupoin. Ympäristöministeriö on myöntänyt 5.12.2000 Joutsenon kunnalle rakennuslain 53 :n 3 momentin perusteella ennakko haltuunottoluvan niistä suunnitellun aluejätekeskuksen käyttöön tulevista maa-alueista, joista Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei päässyt maanomistajien kanssa sopimukseen vapaaehtoisista kaupoista. Joutsenon kunta on puolestaan antanut alueet Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n käyttöön. Lunastustoimitus on vielä osittain kesken. Ympäristöministeriö on vahvistanut 14.3.2001 Etelä-Karjalan neljännen seutukaavan. Seutukaavassa Partalan-Konnunsuon alueelle on merkitty ohjeellinen varaus alueelliselle jätteenkäsittelylaitokselle. Joutsenon kunnanvaltuuston 31.3.1980 hyväksymässä yleissuunnitelmassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yleissuunnitelmaa ei ole vahvistettu. Kukkuroinmäen alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Kompostointilaitoksen rakennuslupa on myönnetty rakennuslain nojalla 8.1.2001. Ennen toimistorakennuksen ja vastaanottoaseman rakennuslupia Joutsenon kunta on tehnyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen suunnittelutarveratkaisun 4.6.2001. Konnunsuo - Joutsenon kirkonkylä alue on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi ympäristöministeriön mietinnössä 66/1992. Valtioneuvosto on puolestaan antanut 5.1.1995 periaatepäätöksessä Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, tähän periaatepäätökseen ei sisälly maisema-aluerajausta. Maisemaalueen kokonaispinta-ala on 13 000 ha. Kukkuroinmäen alue sijaitsee kyseisen maisema-aluerajauksen reunamilla sen länsiosassa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut aiemman lupakäsittelyn yhteydessä 11.10.1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle Maa- ja Vesi Oy:llä teettämänsä maisemavaikutusten selvityksen, jonka mukaan aluejätekeskuksen maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Ympäristöministeriö on puolestaan ottanut kantaa maisema-alueeseen seutukaava ratkaisun yhteydessä 14.3.2001. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

3 Alueen yleiskuvaus Kukkuroinmäki sijaitsee Joutsenon kunnassa noin 12 km Lappeenrannan keskustasta itään. Maastollisesti alue muodostuu kahdesta kalliomäestä (Kukkuroinmäki ja Saunaharju) sekä Kuisaaren alueesta. Alueen ympäristö on osittain metsätalouskäytössä, idässä ja etelässä aluejätekeskusalue rajoittuu laajaan Vapo Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueeseen. Aluejätekeskuksen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 135 ha. Lähin asuinrakennus sijaitsee 1,0 km etäisyydellä laitoksesta pohjoiseen. Noin 100 metrin etäisyydellä Kukkuroinmäeltä luoteeseen sijaitsee viljelykäytössä oleva pelto ja 400 metrin etäisyydellä luoteeseen sijaitsee kalanviljelylaitos ja 1000 metrin etäisyydellä pohjoiseen ravunkasvatusallas. Aluejätekeskukselta ei ole näköyhteyttä asutukseen. Aluejätekeskukselle ohjattava liikenne alueelle ohjataan valtatie 6:lta Partala-Ravantila maantielle ja siitä edelleen Tuomojan paikallistielle ja siltä Konnunsuon kohdalla aluejätekeskukselle erkanevalle Hulkonmäen yksityiselle tielle. Alueelle suuntautuva liikenne arvioidaan vuorokaudessa keskimäärin 200 ajoneuvoksi (meno-paluu), josta noin puolet on raskaita ajoneuvoja. Liikenneyhteydet valtatie 6:lta aluejätekeskukselle on monessa yhteydessä todettu puutteelliseksi. Alueen pintavedet ja niiden laatu Maaperän tila Pintavedet virtaavat alueelta kahta reittiä. Länsiosassa pintavedet virtaavat ojia pitkin Ihantjokeen, joka laskee Soskuanjokeen. Konnunsuon ja Kuisaaren pintavedet virtaavat myös Soskuanjokeen. Kukkuroinmäen itäosan vedet virtaavat suo-ojia pitkin itään noin 1 km, jonka jälkeen ne yhtyvät Pienojaan. Pienojasta vedet virtaavat Konnunsuon ympärysojaan. Konnunsuon ojitusjärjestelyistä riippuen ympärysojan vedet virtaavat Soskuanjokeen tai Hyvättilänsuon kautta Leppäsjokeen. Leppäsjoki yhtyy Suokumajokeen, joka laskee Suokumajärveen. Etelä-Karjalan aluejätekeskuksen ympäristössä on vuoden 2001 aikana tehty pinta- ja pohjavesien perusselvitys, jonka mukaan alueen kaivovedet ovat yleensä ottaen laadultaan hyviä. Todennäköisesti kaivorakenteiden huonosta kunnosta ja kaivojen sijainnista johtuen niissä esiintyi kuitenkin bakteereja. Alueen maaperästä ja kallioperästä liukenee rautaa ja mangaania kaivovesiin. Pintavesien laatua seurattiin kolme kertaa vuoden aikana ojista ja lammikoista. Vesi oli paikoin hyvin ravinteikasta ja humuspitoista. Suoalueen vesien ph oli erittäin matala vaihdellen 3,5-3,7 välillä. Vesissä näkyi metallien liukeneminen erityisesti alumiinin, raudan ja mangaanin kohonneina pitoisuuksina. Pohjavettä seurattiin viidestä pohjavesiputkesta, jotka sijaitsevat jätekeskuksen alueella. Pohjavesi oli laadultaan hyvää. Joissakin putkissa havaittiin liuottimia ja mineraali öljyjä, jotka todennäköisimmin ovat peräisin putkien asennuksista.

4 Pohjaveden tila Jätekeskuksen sijoittuu alueelle, joka on lähinnä moreeni- ja kallioaluetta. Maapeitteen kerrospaksuus vaihtelee 0 ja 16 m:n välillä. Kukkuroinmäen ja Saunaharjun väliin jäävässä painanteessa maakerros on noin 2-4 m paksu ja maalaji on kohtalaisen hyvin läpäisevää soraista hiekkamoreenia. Mäkien etelä- ja pohjoispuolella maaperä on pintaosaltaan hiekkaa ja silttiä vaihtuen syvemmällä silttiseksi hiekkamoreeniksi. Alueen länsiosassa esiintyy pienellä alueella savea. Kukkuroinmäki ja Saunaharju ovat paikoitellen jyrkkäpiirteisiä kalliomäkiä. Kukkuroinmäen lakikorkeus on noin 80 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Sitä ympäröivän alueen maaston pinta on noin 55 mpy. Kallio esiintyy avokalliona tai ohuen moreenikerroksen peittämänä. Kivilaji alueella on tasarakeista rapakivigraniittia, jossa on jonkin verran rakoilua. Kukkuroinmäki ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelta ei ole havaittu olevan hydraulista yhteyttä lähimmälle pohjavesialueelle, joka sijaitsee noin 3 km jätteenkäsittelyalueesta pohjoiseen. YVA-selostuksen mukaan alueen tiiviin maaperän vuoksi muodostuvan pohjaveden määrä on pieni ja pohjaveden virtaus maaperässä hidas. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Kuisaaren alue VAM Vapo Wastech Ltd Oy:n Kuisaareen suunnitellusta kompostointi- ja kuivajätteenkäsittelylaitoksista on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointimenettely, joka käynnistyi 29.5.1997 hankkeesta vastaavan toimitettua yhteysviranomaisena toimineelle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiselostus hankkeen ympäristövaikutuksista saapui yhteysviranomaiselle 24.11.1997.Yhteysviranomainen on antanut YVAselostuksesta lausuntonsa 16.3.1998. Kukkuroinmäen alue Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen aluejätekeskuksesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka käynnistyi 28.4.1998. Arviointiselostus hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista saapui yhteysviranomaiselle 16.9.1998. Yhteysviranomainen on antanut YVA-selostuksesta lausuntonsa.4.12.1998. Muut tehdyt selvitykset ALUEJÄTEKESKUKSEN TOIMINTA Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut ympäristökeskukseen aiemman lupakäsittelyn yhteydessä 11.10.1999. Maa- ja Vesi Oy:n laatimaan Kukkuroinmäen aluejätekeskus, maisemavaikutusten selvitys. Yleiskuvaus toiminnasta

5 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on perustettu vuonna 1996 hoitamaan osakaskuntiensa jätteenkäsittelytehtäviä. Yhtiön osakkaana ovat 12 kpl Etelä-Karjalan kuntaa lukuun ottamatta Suomenniemen ja Uukuniemen kuntia. Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen on aloitettu vuoden 2001 alusta kun aiemmin toiminnalle myönnetyt ympäristöluvat saivat Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla lainvoiman. Vuoden 2001 loppuun mennessä aluejätekeskuksen toiminnoista ovat valmistuneet jätteen vastaanottotoiminnot, kompostointilaitos jälkikypsytyskenttineen, rakennusjätteen ja puutarhajätteen vastaanotto- ja käsittelykenttä, tavanomaisen jätteen kaatopaikka ja pilaantuneiden maiden käsittelykenttä ja kaatopaikka. Kuivajätteen käsittelylaitoksen rakentaminen ja pienjäteasema ongelmajätteen vastaanottotiloineen toteutetaan hakijan mukaan myöhemmin. Käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet Hakemuksen mukaan Kukkuroinmäen aluejätekeskus vastaanottaa, käsittelee, hyödyntää sekä toimittaa muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi taulukossa 1 esitettyjä pääosin osakaskuntiensa alueella syntyviä jätteitä. Taulukko 1. Kukkuroinmäen aluejätekeskuksella vastaanotettavat jätejakeet. Jätelaji Määrä (t /a) Käsittelytapa kuiva yhdyskuntajäte 30 000 lajittelu-murskaus-poltto erilliskerätty biojäte 6 000 lajittelu-kompostointi yhdyskuntaliete 16 000 kompostointi teollisuuden bioliete (kuten hartsijäte, suolilanta tai elintarviketeollisuuden jätteet ) 18 000 kompostointi öljyiset maat 800 m 3 /a kompostointi, kiinteytys, loppusijoitus muulla tavoin pilaantuneet maat 50 000 kompostointi, kiinteytys, loppusijoitus öljyvesiseokset 20m 3 /tuontikerta öljyosa Ekokem Oy rakennusjäte 25 000 poltto, maanrakennus, loppusijoitus kotitalouksien ongelmajätteet (öljyt, akut, kemikaalit, kylmäkoneet, TV:t ymv) 500 välivarastointi, ao. käsittelyluvan saaneelle laitokselle metalliromu 2 000 metalliromua hyödyntävälle laitokselle loppusijoitettava tavanomainen jäte loppusijoitettavaa pysyvää jätettä erilliskerättävät hyötyjätteet 20 000 (50 000)* loppusijoitus loppusijoitus ao. jätettä hyödyntäville laitoksille

6 Vastaanotto Hyötyjätteet *Jätetäyttöön sijoitettavaksi esitetty jätemäärä toiminnan alkuvaiheessa, mikäli murskaus- ja lajittelulaitos ei ole vielä käytössä. Jätteet vastaanotetaan sisääntulotien varressa olevalla vastaanottokentällä, jossa jäte punnitaan vaa alla ja kirjataan. Tarvittavien asiakirjojen tarkastamisen ja maksusuoritusten jälkeen jätteet ohjataan jatkokäsittelyyn. Aluejätekeskukselle valmistuu vuoden 2002 aikana erikseen vastaanotettavia hyötyjätteitä ovat biojätteet, paperi, pahvi, metalli, lasi, elektroniikka romu, valkoinen romu, risut, puut ja ylijäämä maat. Hyötyjätteiden vastaanottoa, lajittelua ja välivarastointia varten rakennetaan murskepintainen ja osittain kestopäällystetty alue pienerien vastaanotto. Alueelle otetaan vastaan ja varastoidaan materiaalihyötykäyttöön ohjattavia jätejakeita. Rakennus- ja puutarhajätteen varastointi ja käsittely Rakennus- ja puutarhajätteiden vastaanottoa, lajittelua ja välivarastointia varten rakennetaan murskepintaisia kenttiä. Lajittelun jälkeen rakennusjätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai ohjataan jätelaitoksen omiin prosesseihin tai välivarastoidaan. Kertynyt rakennusjäte murskataan tai haketetaan. Murske ja hake myydään hyötykäyttöön ulkopuolisille tai hyödynnetään aluejätelaitoksen omissa rakenteissa tai jätteenkäsittelyprosessissa. Ongelmajätteiden vastaanotto Pienerät Aluejätekeskuksella vastaanotetaan ja välivarastoidaan kotitalouksien ja niihin rinnastettavien yritysten ja yhteisöjen ongelmajätteitä edelleen toimitettavaksi ongelmajätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätevarasto sijaitsee pienerien vastaanottopaikan yhteydessä ja sinne varataan tilaa hapoille, akuille, öljyille, liuottimille, loisteputkille, lääkkeille, kylmälaitteille, TV:lle sekä muille vastaaville ongelmajätteille. Pienerien vastaanottopaikka on tarkoitettu ominaisuuksiensa tai kokonsa puolesta normaaliin jätteenkuljetukseen soveltumattomien ja pk- yritysten jätteiden vastaanottoon. Kuivajätteen käsittelylaitos Alueelle rakennetaan yhdyskuntajätteen käsittelyyn murskaus- ja lajittelulaitos, jossa erilliskerätty yhdyskuntajäte käsitellään siten, että se tuotteistetaan hyödynnettäväksi polttokelpoiseksi jakeeksi, materiaalina kierrätettäväksi jakeeksi, tai kompostointilaitoksella käsiteltäväksi tai kaatopaikalle sijoitettavaksi rejektiksi. Laitoksen tarkempi kuvaus esitetään laitostyypin ja rakentamisaikataulun tarkennuttua. Kierrätyspolttoaine valmistetaan erilliskerätystä kuivajätteestä. Kuivajäte vastaanotetaan siiloon, josta materiaali nostetaan kahmarilla noin 2-3 m 3 kerralla syöttökuljettimel-

7 le, josta pylväsnosturilla poistetaan karkeat, väärin lajitellut jakeet ennen käsittelyä. Poistetut jätteet kuljetetaan loppusijoitusalueelle tai jatkokäsittelyyn. Kuljettimesta materiaali lastataan tasahihnalle, joka syöttää materiaalin repivään rumpuseulaan. Repivä rumpuseula on nopeasti pyörivä (noin 15 rpm) seula, joka on varustettu piikeillä, jotka repivät muovipussit auki ja vapauttavat materiaalin seulottavaksi. Seulassa on vaihdettavat reikälevyt (arvio 30-50 mm reikäkoko), joilla pienaines erotellaan prosessista. Erottelulla poistetaan suurin osa biojakeesta, kivistä, lasista ja muusta ei toivotusta materiaalista. Rejekti poistetaan kuljettimelle ja rejektikonttiin. Seulan ylite putoaa seulasta hihnalle ja alittaa hihnamagneetin, jossa magneettiset metallit erotellaan hihnalle, jolla ne kuljetetaan erilliseen konttiin. Magneettierotuksen jälkeen materiaali syötetään esimurskaimeen, johon on hitaasti pyörivä telarepijä. Esimurskaimessa materiaalikoko pienennetään noin 100-200 mm kokoon, jonka jälkeen se kuljetetaan kuljettimilla pneumaattiseen erottelulaitteistoon. Pneumaattisessa erottelulaitteistossa erottelu tapahtuu ilmavirran avulla, jolloin raskaat osat putoavat rejektihihnalle ja kuljetaan erilliseen konttiin. Erottelulaitteiston läpäissyt aines kuljetetaan putkessa erotussykloniin, josta kiinteät osat syötetään sulkusyöttimellä jälkimurskaimeen. Murskattu materiaali kuljetetaan puristuslaitteistoon, josta polttoaine puristetaan konttiin. Laitoksen aspiraattoripuhallin poistaa ilmaa mm. kuljettimien lastauspaikoista, seulasta ja murskaimesta. Ilma puhdistetaan pölystä suodattimessa. Kompostointilaitos Aluejätekeskus on rakennuttanut aiempaan ympäristölupaan perustuen alueelleen kompostointilaitoksen vuoden 2001 aikana. Laitoksen kapasiteetti on 34 500 t/a. Laitos on otettu käyttöön marraskuussa 2001. Laitoksella käsitellään kotitalouksien biojätteitä, jätevedenpuhdistamolietteitä, teurastamoiden suolilantaa, eristevillojen hartsijätettä sekä elintarviketeollisuudessa syntyviä biojätteitä. Kompostointilaitos on toteutettu tunnelikompostointitekniikkaan perustuen. Laitoksessa on yhteensä 13 kompostointitunnelia, joista 7 kpl on tarkoitettu biojätteen ja 6 kpl lietteen kompostointiin. Laitosrakennukseen kuuluvat seuraavat tilat: kompostoitavan jätteen vastaanottotilat, tukiaineen varastotila, tunneleitten etutila, kiinteä sekoitusyksikkö, kompostointitunnelit, kiinteä seulontayksikkö, konehuone- ja sähkötila, sosiaalitilat, valvomo, kolme prosessi kaasujen happopesuria sekä kaksi 300 m 2 biosuodatinta. Esikäsittelyvaiheessa kompostoitava jäte kuten liete tai biojäte sekoitetaan tukiaineeseen kiinteällä sekoittimella. Esikäsittelyssä lietteeseen sekoitetaan tukiainetta, esim. haketta/kuorta (kuiva-ainepitoisuus 45-50 %) 1,0-1,5 m 3 /t lietettä tai biojätettä niin, että seoksen kuiva-ainepitoisuus on 27-30 % ja seos on ilmava. Esikäsittelyn jälkeen seos siirretään pyöräkuormaajalla kompostointitunneliin.

8 Jälkikompostointi Lihanjalostuksen suolilanta kompostoidaan yhdessä asutuksen biojätteen kanssa. Lihanjalostuksen puhdistamoliete esikäsitellään ja kompostoidaan yhdessä jätevedenpuhdistamoiden lietteiden kanssa. Kuivajätelaitoksen seulonta-alite ja eristevillat esikäsitellään ja kompostoidaan sekä jatkokäsitellään erillään. Kuivajätealitteen ja eristevillan kompostointiin käytetään puhdistamolietettä kompostoinnin tehostamiseksi. Jätteet kompostoidaan suljetussa tunnelissa panosperiaatteella. Kompostointilaitos on mitoitettu siten, että kunkin kompostoitavan lietepanoksen viipymä tunnelissa on 14 päivää ja biojätepanoksen viipymä on vastaavasti 21 päivää. Tunnelikompostointi tapahtuu suljetussa betonisessa tunnelissa, joka ilmastetaan prosessin kulloisenkin vaiheen vaatimalla ilmamäärällä erityisen ilmastuslattian kautta. Tunnelit täytetään siten, että tunneleiden pohjalle levitetään tukiainekerros (100-200 mm). Tämän päälle tuodaan esikäsittelystä kompostiseos pyöräkuormaajalla. Tunneli suljetaan ja prosessiohjaus kytketään päälle. Täyttövaiheen aikana täytettävän tunnelin ohjaus toimii siten, että puhallus on kytketty pois päältä ja poisto on päällä, jotta käyttöhenkilökunnan työturvallisuus on varmistettu. Kompostointitunneleiden prosessia ohjaus ja seuranta tapahtuu automaattisesti laitoksen valvomosta käsin. Tunnelin täytön jälkeen alkaa kompostointiprosessissa lämpenemisvaihe. Tällöin tunneleihin puhalletaan hapentarpeen kannalta välttämätön ja riittävä ilmavirta. Lämpenemisvaihe kestää 1-4 vrk kompostoituvan jätteen laadusta (mm. kosteus/lämpötila) riippuen. Kun komposti on lämmennyt vaadittuun lämpötilaan (esim. 55 C) siirrytään hygienisointivaiheeseen, jolloin ilmastuksen määrää säätämällä pidetään kompostin lämpötila vaaditussa arvossa vaaditun ajan (esim. 1-2 vrk 55 C). Hygienisoitumisvaiheen jälkeen kompostoituminen jatkuu ja ilmamäärää ohjataan edelleen lämpötilojen perusteella. Poistokaasut johdetaan happopesuriin, jossa niistä poistetaan ammoniakki biosuodattimen vaatimalle tasolle. Pesurin veden ph:tä säädetään lisäaineen kuten rikkihapon syötöllä ammoniakin poiston vaatimalle tasolle. Happopesuriin on kytketty lämmöntalteenottopiiri, josta levylämmönsiirtimen avulla siirretään lämpöenergia tuloilman ja rakennuksen lämmittämiseen. Kesäaikaa varten laitoksessa on myös lauhduttimet, joiden avulla ylilämpö voidaan johtaa ulkoilmaan. Happopesurin poistoilma johdetaan biosuodattimeen, joka poistaa siitä hajut ja lopun ammoniakin. Biosuodattimen toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen biomassan mikrobien avulla. Biosuodattimena käytetään tukiaineellista kompostia. Tunnelikompostoinnin jälkeen komposti seulotaan ja siirretään jälkikypsytyskentälle aumaan ja sieltä hyötykäyttöön. Kompostin käyttöä energiantuotannossa polttamalla se suoraan tunnelikompostoinnin jälkeen tutkitaan.

9 Kompostituotteen jälkikypsytystä varten tarvitaan jälkikypsytyskenttä, jota varten on rakennettu kompostointilaitoksen läheisyyteen tiiviillä asfaltilla päällystetty, salaojitettu ja viemäröity kenttäalue, jonka pinta-ala on 1,5-2,0 ha. Jälkikypsytysaika on lietteille 2-4 kuukautta ja biojätteelle 4-6 kuukautta vuodenajasta riippuen. Jälkikypsytetyn tuotteen seulonta suoritetaan siirrettävällä seulalaitteella esim. neljä kertaa vuodessa. Jälkikompostointikenttä Jälkikompostointikenttä on rakennettu seuraavasti ylhäältä alaspäin lukien: Materiaali Paksuus (mm) Ab 16/120+KBVA 12/90 100 Kantava kerros Ms 200 Jakava kerros Sr 300 Suodatinkerros Hk 600 Pilaantuneet maat Aiemman lupapäätöksen mukaisesti aluejätekeskus voi vastaanottaa ja käsitellä kiinteyttämällä, stabiloimalla, eristämällä, kompostoimalla tai loppusijoittamalla sellaisia öljyllä, kloorifenolilla, dioksiinilla, furaaneilla tai raskasmetalleilla saastuneita maita, jotka eivät sisällä merkittävässä määrin muita epäpuhtauksia. Laitoksella voidaan myös välivarastoida Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen erillisellä luvalla sellaisia saastuneita maita, jotka toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Laitos vastaanottaa vuosittain pilaantuneita maita yhteensä 50 000 tonnia vuodessa, mistä määrästä ongelmajätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita saa olla enintään 20 000 tonnia. Pilaantuneiden maiden kompostointi Pilaantuneita maat, jotka sisältävät orgaanisia haitta-aineita yli ympäristöministeriön määrittelemien raja-arvojen kompostoidaan erillisellä kompostikentällä. Alueelle vastaanotetaan erillisten lupapäätösten mukaisesti kunnostettujen kohteiden maamassoja, joiden käsittely on mahdollista aluejätekeskuksella. Tarvittaessa kompostoitava materiaali seulotaan karkeimman materiaalin poistamiseksi. Seulaylite läjitetään kaatopaikalle. Pilaantuneiden maiden kompostiaumat perustetaan levittämällä auman pohjalle 20-30 cm tukiainetta, joka voi olla puumursketta tai kuoriketta. Ilman ja veden kulkeutumisen tehostamiseksi kompostiin sekoitetaan puunkuorta tai vastaavaa ainesta. Tukiaineen ja pilaantuneen maan ohjeellisena sekoitussuhteena voidaan käyttää 1:2. Kompostointi tehdään avokompostointina tai katetuissa aumoissa. Tarvittaessa aumat voidaan varustaa kastelu- ja ilmastointilaitteilla. Kompostoinnissa syntyvät suotovedet kerätään tasausaltaisiin viemäröimällä kompostikenttä. Kompostiaumoja käännetään alkuvaiheessa noin kahden viikon välein ja myöhemmin noin kerran kuukaudessa. Haihtuvia öljy-yhdisteitä kompostoitaessa kannattaa alkuvaiheen käännöt tehdä harvemmin, jolloin haihtuvat yhdisteet voivat rauhassa hajota auman sisällä.

10 Kompostoinnin edistymistä seurataan lämpötilamittauksin. Näytteenotolla tarkistetut haitta-aineita alle raja-arvot sisältävät massat voidaan hyödyntää peittomaana tai käsitellä jätteenä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella. Jos haitta-ainepitoisuudet ylittävät raja-arvot, ne sijoitetaan ongelmajätteiden loppusijoitusalueelle. Pilaantuneiden maiden kompostointikentän pohjarakenne Pilaantuneiden maiden kompostointialueen pohjarakenteet on kesän 2001 aikana rakennettu seuraavasti ylhäältä alaspäin lukien: Kerros Materiaali Päällyste AB 22/120 Kantava kerros, 200 mm Ms # 0-32 mm Keinotekoinen eriste Lemdense ABT 16 40 mm, tyhjätila < 3% Lemdense ABT 16 50 mm, tyhjätila < 3% Mineraalinen tiivistyskerros > 0,41 m Savi, k < 6,7 x 10-10 m/s Sementillä stabiloitu pohjamaa 150 mm Öljyjätteiden käsittely Laitoksella käsitellään öljyisiä maita luvan mukaisilla menetelmillä. Laitokselle on suunniteltu tuotavan öljyllä pilaantuneita maita 800m 3 /a ja öljyvesiseokset 20 m 3 /tuontikerta. Suuremmat erät öljyvesiseoksia vastaanotetaan myöhemmin rakennettaviin esikäsittelyaltaisiin. Öljyvesiseosta lämmitetään varastosäiliössä ja pumpataan sieltä öljynerottimeen. Erottunut öljy varastoidaan varastosäiliöön. Öljyvesiseoksesta erottunut vesi johdetaan kaatopaikkavesien tasausaltaaseen. Tulevalle jäteöljylle ja ongelmajätevarastosta tuleville pienerille on omat varastosäiliönsä. Öljyllä pilaantuneiden maiden käsittelyyn käytetään samoja menetelmiä kuin pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden stabilointi ja kiinteytys Pilaantuneet maat, jotka sisältävät epäorgaanisia haitta-aineita yli ympäristöministeriön määrittelemien raja-arvojen stabiloidaan tai kiinteytetään erillisellä kentällä. Käsiteltävä materiaali seulotaan tarvittaessa. Massojen stabilointia varten on varattu Kukkuroimäkeen loppusijoitusalue, joka voidaan jatkossa liittää pilaantuneiden maiden vastanottoja kompostointikentän osaksi. Stabilointi ja kiinteytys suoritetaan erillisten reseptien mukaisesti. Käsitellyt massat voidaan hakijan mukaan hyötykäyttää kaatopaikalla riittävän eristyksen omaavissa rakenteissa tai loppusijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Ennen käsiteltyjen maiden sijoittamista, niistä on tehtävä seuraavat laboratorioanalyysit: kiinteytetyistä massoista haitta-aineiden liukoisuus, puristuslujuus ja vedenläpäisevyys sekä stabiloiduista massoista liukoisuus. Analyysitulosten on tällöin täytettävä kaatopaikkasijoi-

11 tukselle annetut suositukset. Jos suositukset eivät täyty, käsitellyt maat sijoitetaan ongelmajätteiden loppusijoitusalueelle. Alueelle tuodut ja käsittelyn jälkeen tietylle tasolle puhdistetut maamassat pyritään käyttämään hyödyksi aluejätekeskuksella tai sen ulkopuolella. Mikäli käsiteltyä maaainesta ei voida hyötykäyttää se sijoitetaan tavanomaisen jätteen tai pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueelle. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn tarvittavat kentät rakennetaan asfalttipintaisena ja viemäröidään. Kenttä eristetään alapuolisesta maaperästä asentamalla kulutuskerroksen ja perusmaan väliin vettä heikosti läpäisevä tiivistekerros. Tiiveysvaatimukseksi on esitetty, että eristekerros vastaa yhden metrin paksuista savikerrosta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on k<1*10-9 m/s. KAATOPAIKAT Kukkuroinmäen aluejätekeskukselle rakennetaan kaatopaikka tavanomaiselle jätteelle, ongelmajätteiksi luokiteltaville pilaantuneille maille ja tarvittaessa pysyvälle jätteelle. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen loppusijoitusta varten on ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuoden 2001 aikana rakennettu noin 2,0 ha:n alue. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä on rakennettu toisen vaiheen rakennuspohja 1,6 ha:n alueelle, joka otetaan käyttöön ensimmäisen alueen täytyttyä. Täyttötilavuutta 1. vaiheen täytölle on noin 120 000 m 3 ja 2. vaiheen täytölle 100 000 m 3. Toisen täyttövaiheen jälkeen käyttöön otettavat uudet täyttöalueet sijaitsevat nykyisestä alueesta pohjoiseen päin, tässä vaiheessa suunnitelmiin on otettu varaus noin 21,7 ha:n lisäalueelle ja yli 1,5 milj. m 3 jätemäärää varten. Jätteet läjitetään vaakatäyttönä tai kiilapengertäyttönä. Käytettävä kerrospaksuus on 1,5 m. Tiivistetty jätetäyttö esipeitetään noin 20 cm paksuisella maakerroksella. Jätetäytön luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3 ja laen muotoilu kaltevuuteen 1:10...1:20. Jätetäytön korkeus ilman pintarakenteita on lopullisen täytön valmistuttua +90 m. Täyttöalueen saavuttaessa lakikorkeutensa se viimeistellään ja maisemoidaan niiltä osin, kun se ei liity uuteen käyttöönotettavaan täyttöalueeseen. Täyttöalueen reuna-alueet muotoillaan ja viherrakennetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Loppusijoitusalueiden käyttöönotto edellyttää kallion louhintaa, jota hyödynnetään aluejätekeskuksen rakentamishakkeessa. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteet Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenne ylhäältä alaspäin on vuonna 2001 toteutettu seuraavasti:

12 Kerros Materiaali Suodatinkerros Suodatinkangas, KL III Kuivatuskerros, 0,5 m Murske 32...64 mm, k>10-3 Suojarakenne Suojageotekstiili, 1000 g/m 2 Keinotekoinen eriste HDPE-kalvo, 2mm Mineraalinen tiivistyskerros> 0, 5 m Savi, k< 6,7 x 10-10 m/s Savirakenteen ylimpään 100 mm paksuiseen kerrokseen on lisätty bentoniittiä 3 % asetetun tiiveysvaatimuksen täyttämiseksi. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenne on aiemman ympäristöluvan kertoelmaosassa esitetty tehtäväksi ylhäältä alaspäin seuraavasti: Kasvukerros (Hm) 300 mm Pintakerros 700 mm Suodatin kangas Kuivatuskerros (Hk, Sr, HkMr, SrMr) 500 mm, johon asennetaan salaojat Tiivistyskerros 500 mm (Sa, Si, SiMr) tai tuhka- tai pastaseos tai bentoniitti- tai muovieriste k < 1 * 10-8 m/s Esipeitetty ja muotoiltu täytön yläosa 200 mm Jätetäyttö Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään metrin paksuinen pintakerros. Kasvien juurtumisen ja maisemoinnin edistämiseksi pintakerroksen yläosa (0,3 m) tehdään humuksesta, kompostointimullasta, kuorihakkeesta tai vastaavasta. Viimeistelyn jälkeen pinta nurmetetaan. Kaatopaikkakaasut Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettava jäte sisältää vain vähän orgaanista, kaasua tuottavaa jätettä. Tämän vuoksi alueelle ei rakenneta käyttöönottovaiheessa kaasunkeräyskaivoja, vaan jätetäyttöä täytetään noin 7 metrin paksuinen kerros, jonka jälkeen tehdään erillisselvitys kaasuntuotannosta jätetäytössä. Selvityksen perusteella päätetään kaasunkeräyksen tarpeesta ja mahdollisuuksista. Mikäli kaasua muodostuu riittävästi se tullaan hyödyntämään aluejätekeskuksen omissa toiminnoissa, kuten kompostoinnissa. Pilaantuneiden maiden ja tiettyjen ongelmajätteiden kaatopaikka Pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiksi luokiteltujen jätteiden (esim. raskasöljytuhka ja asbestijätteet) loppusijoitusta varten on Kukkuroinmäkeen rakennettu vuoden 2001 aikana ensimmäisessä vaiheessa 0,5 ha:n kaatopaikka. Toiseen rakennusvaiheeseen ongelmajätteille on varattu 0,4 ha:n loppusijoitusalue. Aluetta on mahdollisuus laajentaa länteen. Täyttötilavuutta 1. vaiheen loppusijoitusalueella on 25 000 m 3. Maksimitäyttötilavuus on käytössä vain, jos alueelle läjitetään ominaisuuksiltaan ja laadultaan yhteisläjitykseen soveltuvia maita.

13 Pilaantuneet maat loppusijoitetaan vastaavasti kuin tavanomainen jäte. Poikkeuksen muodostaa esipeitto: alueelle sijoitettu maa peitetään välittömästi puhtaalla maakerroksella tai muulla ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla suotovesihuuhtoutumien välttämiseksi. Pilaantuneen maan ominaisuuksista riippuen loppusijoitetut maat voidaan eristetään ympäristöstään myös keinotekoisella eristeellä (esim. HDPE-kalvo tai bentoniittimatto). Ongelmajätteiksi luokiteltujen pilaantuneille maiden kaatopaikan pinta- ja pohjarakenteet Ongelmajätteiksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden ja tiettyjen ongelmajätteiden kuten asbestin kaatopaikan pohjarakenne on kesällä 2001 toteutettu ylhäältä alaspäin seuraavasti: Kerros Materiaali Suodatinkerros Suodatinkangas, KL III Kuivatuskerros, 0,5 m Murske 32...64 mm, k>10-3 Suojarakenne Suojageotekstiili, 1000 g/m 2 Keinotekoinen eriste HDPE-kalvo, 2mm Mineraalinen tiivistyskerros > 1, 0 m Savi, k< 6,0 x 10-10 m/s Savirakenteen ylimpään 150 mm paksuiseen kerrokseen on lisätty bentoniittiä 3 % asetetun tiiveysvaatimuksen täyttämiseksi. Ongelmajätteeksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden kaatopaikan pintarakenne on aiemman ympäristöluvan kertoelmaosassa esitetty tehtäväksi ylhäältä alaspäin seuraavasti: Kasvukerros (Hm) 300 mm Pintakerros 700 mm Suodatinkangas Kuivatuskerros (Hk, Sr, HkMr, SrMr) 500 mm, johon asennetaan salaojat Suojakerros (tuhka 100 mm, suojatekstiili tms.) Keinotekoinen eriste (PEHD- kalvo 2,0 mm, vedenpitävä asfaltti tms.) Tiivistyskerros 500 mm (Sa, Si, SiMr) tai tuhka- tai pastaseos tai bentoniitti- tai muovieriste k < 1 * 10-8 m/s Esipeitetty ja muotoiltu täytön yläosa 200 mm Jätetäyttö Alue maisemoidaan istutuksin vastaavasti kuin tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Kaasuntuotanto Ongelmajätteiden kaatopaikka-alueelle ei ole suunniteltu rakennetavaksi kaasunkeräyskaivoja täytön yhteydessä, koska maa sisältää vain vähän orgaanista, kaasua tuottavaa jätettä. Ennen pintarakenteiden rakentamista mitataan alueen kaasuntuotto ja tarvittaessa järjestetään kaasun keräys erillisen suunnitelman mukaisesti.

14 Pysyvän jätteen kaatopaikka Pysyvän jätteen kaatopaikkaa ei ole aluejätekeskukselle vielä toteutettu. Pohja- ja pintarakenteet on aiemman ympäristöluvan kertoelmaosalla esitetty periaatteessa toteutettavaksi seuraavasti: Pohjarakenne Jätetäyttö, pysyvä jäte Kulutuskerros, tarvittaessa 300 mm (Sr) Suodatinkangas (kl-ii) Salaojakerros 300 mm (Hk) Salaoja Tiivistyskerros 500 mm, jolla päästään savikerrosta vastaavaan tiiveyteen, k < 10-7 m/s Perusmaa Pintarakenne Pysyvän jätteen täytön saavutettua loppukorkeutensa se muotoillaan maisemaan soveltuvaksi. Päälle levitetään humusta ja maisemointi tehdään vastaavasti kuin tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella. Muut aluejätekeskuksen jätteenkäsittelyalueiden pohjarakenteet Liikennealueet, pihat ja varastokentät Kuisaaressa liikennealueille, pihoille ja varastokentille rakennettut pohjarakenteet ylhäältä alaspäin lukien on toteutettu seuraavasti: Materiaali Paksuus (mm) Ab 22/150 60 Kantava kerros Ms 200 Jakava kerros Sr 300 Suodatinkerros Hk 600 Näillä alueille on esitetty sijoitettavaksi mm. kompostointilaitos, kuivajätteen käsittelylaitos ja ongelmajätteiden vastaanotto. Rakennus- ja puutarhajätteen varastointi- ja käsittelykentälle rakennetaan vastaava pohjarakenne lukuun ottamatta asfalttikerrosta. Rikastushiekan käyttö rakennemateriaalina Kuisaaren tulevan ja alueelle rakennettavan tierakenteen suodatinkerrokseen on käytetty Partek Nordkalk Oy:n Lappeenrannnan kaivoksen rikastushiekkaa. Käytetyn rikastushiekan määrä on noin 30 000 m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SUUNNITELLUT YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMET Pohjavedet

15 Kukkuroinmäki ei sijaitse pohjavesialueeksi luokitellulla alueella, eikä sieltä ole havaittu olevan hydraulista yhteyttä lähimmälle pohjavesialueelle, joka sijaitsee noin 3 km jätteenkäsittelyalueesta pohjoiseen. YVA-selostuksen mukaan alueen tiiviin maaperän vuoksi muodostuvan pohjaveden määrä on pieni ja pohjaveden virtaus maaperässä hidas. Aluejätelaitoksen kaatopaikkojen pohjarakenteet toteutetaan valtioneuvoston tiiviysvaatimukset täyttäviksi. Tiiviiden pohjarakenteiden vuoksi pohjavesikuormitusta ei normaalitilanteessa juurikaan tapahdu. Pohjavesien korkeuksia ja haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lupahakemuksessa on esitetty, että aluejätekeskuksen piha-alueet viemäröidään ja peitetään asfaltilla. Laitoksiin asennetaan viemäröinnit ja betonilattiat. Pohjavesikuormitusta ei normaalitilanteessa pitäisi tapahtua. Suoto-, valuma- ja prosessivesien käsittely ja hallinta Jätteiden käsittelyalueella syntyy käsittelyä vaativia valuma- ja suotovesiä tavanomaisen jätteen kaatopaikalta, pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja kaatopaikalta, kompostointilaitoksesta, biojätteen ja lietteen jälkikypsytyskentiltä, jätteen murskausja käsittelykentiltä, sosiaalitiloissa sekä liikennealueilta. Pysyvän jätteen loppusijoitusalueella, sekä puutarha- ja rakennusjätteen käsittelykentällä muodostuvat suotovedet eivät hakijan mukaan vaadi käsittelyä ja ne on hakija esittänyt johdettavaksi Konnunsuon kuivatusojiin. Kaatopaikkavesien määrää pyritään vähentämään estämällä ulkopuolisten vesien pääsy jätelaitoksen alueella niskaojien avulla sekä tarvittaessa kierrättämällä kaatopaikkavettä takaisin jätetäyttöön. Alueelle on esitetty rakennettavaksi myös valutuskenttiä, jonka avulla tehostetaan haihduntaa. Kaatopaikkojen ja pilaantuneen maan kompostointialueen pohjalta ja ympärysojista muodostuvat käsittelyä vaativat vedet kerätään salaojaputkilla kahteen Kukkuroinmäen eteläpuolella sijaitsevaan suotoveden ylivuoto-/tasausaltaaseen. Toinen allas on varattu tavanomaisen jätteen kaatopaikan käyttöön ja toinen pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteen kaatopaikan suotovesien tasaamiseen. Altaat voidaan tarvittaessa sulkea siten, että vesien johtaminen Kuisaareen esim. haitta-ainepitoisuuksien vuoksi voidaan estää. Pilaantuneiden maiden suotovesien tasausaltaan vedet käsitellään öljynerottimella ennen niiden johtamista eteenpäin. Tasausaltaista vedet johdetaan Kuisaaressa sijaitsevaan suurempaan noin 6200 m 3 ylivuoto-/tasausaltaaseen, jolla voidaan säädellä käsittelyyn johdettavia vesimääriä sekä tasata käsittelyyn johdettavan veden laatua. Kompostointilaitoksen prosessissa muodostuvat jätevedet sekä ilmanpuhdistimelta ja jälkikompostointialueella muodostuvat tulevat jätevedet johdetaan laitoksen vieressä olevaan kaivoon ja siitä ylivuoto-/tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Prosessivedet voidaan kierrättää myös takaisin kompostointiprosessiin. Kuisaaren tasausaltaaseen kerätään vedet myös jälkikompostointikentältä, pihalaitosten piha-alueilta sekä tarvittaessa rakennus- ja puutarhajätteen varastointi- ja käsittelykentältä.

16 Käsittelyä tarvitsevia vesiä arvioidaan alkuvaiheessa aluejätekeskuksella syntyvän noin 30 500 m 3 /a. Laskentaperusteena on käytetty vuosisadantaa 630 mm, josta keskimäärin 40 % on arvioitu johdettavan ylivaluntana viemäriin. Käsittelykenttien valumavesien tasaukseen käytetään tarvittaessa tasausallasta, jonka hyötytilavuus on 6 200 m 3. Valtaosa kaatopaikkavesivalunnasta ajoittuu kevääseen lumensulamisen aikaan. Hydrologisten tilastojen mukaan tällöin tapahtuu puolet vuosivalunnasta Kuisaaren tasausaltaasta kaatopaikkavedet johdetaan paineviemärin avulla Soskuan sululle Saimaan kanavan länsipuolelle, jossa paineviemäri liitetään Lappeenrannan kaupungin viemäriverkostoon. Kaatopaikkavedet käsitellään Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Aluejätekeskuksen tasausaltaiden rakenteet Aluejätekeskusalueelle on rakennettu vuoden 2001 aikana kolme tasausallasta jätevedenpuhdistamolle johdettaville vesille. Ilmanlaatu Kukkuroinmäelle rakennetut kaksi tasausallasta on rakennettu ylhäältä alaspäin lukien seuraavasti: Materiaali Paksuus (mm) Kumibitumiasfaltti KBVA 11 k < 10-11 m/s 40 ABT 16 k< 10-11 m/s 60 Tasauskerros murskeella 300 Suodatinkangas, KL3 (tarvittaessa) Tasattu ja tiivistetty kantava pohjamaa Kuisaaren alueelle rakennettu tasausallas on rakennettu ylhäältä alaspäin seuraavasti: Materiaali Paksuus (mm) Kumibitumiasfaltti AB 16/120 + KBVA 12/90, k < 10-12 m/s 100 Kantavakerros Ms 200 Jakavakerros 300 Suodatinkerros 600 Tasattu ja tiivistetty kantava pohjamaa Kuisaaren tasausaltaan pohjarakenteeseen tehdään kantavia kerroksia, koska allas rakennetaan savikkoalueelle. Aluejätekeskuksen vaikutukset ilmanlaatuun koostuvat lähinnä murskauksessa ja kaatopaikkatoiminnassa muodostuvasta pölystä sekä kompostoinnissa ja kaatopaikkatoiminnassa muodostuvasta hajusta. Murskauslaitoksessa pölyä tuottavat jätteen murskaimet. Murskaimet on suunnitellaan laitoksen sisätiloihin, jolloin se ei leviä laitoksen ulkopuolelle.

17 Hajua muodostuu aluejätekeskuksella pääasiassa orgaanisen jätteen hajoamisprosessissa. Pääosa orgaanisen jätteen kompostoinnista tapahtuu suljetussa kompostoinnissa ja jonkin verran jälkikompostoinnista. Kompostointilaitoksen poistokaasut käsitellään ennen ulkoilmaan johtamista. Käsiteltäessä poistokaasut esim. kaksivaiheisesti happopesurissa ja biosuotimessa. Hajuhaittojen tarkkailu otetaan mukaan laitoksen tarkkailuohjelmaan. Alle 500 metrin etäisyydellä aluejätekeskuksesta ei sijaitse hajuille herkkiä kiinteistöjä. Melu Roskaantuminen Melua jätteenkäsittelylaitoksella syntyy rakennusvaiheessa kallion louhinnasta ja kiven murskauksesta sekä työkoneiden käytöstä. Varsinaisen toiminnan aikana melua syntyy työkoneista sekä jätteiden lajittelu- ja murskauslaitteiden käytöstä rakennusjätteen murskauksesta sekä kompostointilaitteiden puhaltimista. Jätteiden lajittelu- ja murskauslaitteisto sijoitetaan halleihin, joiden seinärakenteissa on eristeet, tarvittaessa melua torjutaan koteloimalla laitteet. Jätteet kuljetetaan aluejätekeskukselle pääosin pakkaavilla kuorma-autoilla. Aluejätekeskukselle suuntautuva liikenne lisää paikallisteiden liikennettä arviolta noin 200 ajoneuvolla vuorokaudessa. Näistä puolet on raskaita ajoneuvoja. Liikenteen aiheuttamaa melua voidaan vähentää alhaisella ajonopeudella, oikeaoppisella ajotavalla ja pitämällä liikenneväylät mahdollisimman hyvässä kunnossa. Huhtikuussa 2001 rakennustöiden alettua alueelta tehtiin meluselvitys, jonka mukaan melutasot lähimmän asuintalon pihalla olivat alle valtioneuvoston päätöksessä meluohjearvoista annetun päiväajan melunohjearvon 55 db ekvivalenttitasona. Kuormista putoavat ja jätehuoltoalueella tuulen mukana ympäristöön leviävät jätteet roskaavat ympäristöä. Kaatopaikkaliikenteen aiheuttamaa roskaantumista voidaan välttää peittämällä jätekuormat tai kuljettamalla jätteet umpinaisessa astioissa ja konteissa. Jätehuoltoalueella roskaantumista voidaan ehkäistä mm. suojapuuvyöhykkeellä, rakennusten sijoittelulla, tuuliaidoin sekä pitämällä loppusijoitusalueen jätetäytöstä auki kerrallaan mahdollisimman pieni ala. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut ympäristökeskukseen Aluejätekeskuksen kaatopaikkojen täyttö- ja toimintojen hoitosuunnitelman 29.11.2001. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut ympäristökeskukseen aluejätekeskuksen ympäristön perustilaselvityssuunnitelman 15.5.2000 ja Kuisaaren kompostointilaitosta koskevan tarkkailuohjelman 23.5.2001 sekä aluejätekeskuksen tarkkailuohjelmaluonnoksen, joka sisältää hajujen ja vesien tarkkailusuunnitelman 11.10.2001. Perustilaselvitys on tekeillä ja valmistuu vuodenvaihteessa 2002. Tarkkailuohjelma on jätetty ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 14.12.2001.

18 Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskuksen toimintoja on rakennettu ja otettu käyttöön aiempien voimassa olleiden ympäristölupien mukaisesti. Toimintojen rakentamisen yhteydessä hakija on toimittanut ympäristökeskukseen seuraavat asiakirjat, joista saatuja tietoja on käytetty myös tämän ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Hakija on esittänyt 20.4.2001 ympäristökeskukselle toimittamassaan pohjarakenneurakan tarjousasiakirjassa kaatopaikkojen ja käsittelykenttien pohjarakenteet, ja suoto- ja valumavesien keräily- ja johtamisjärjestelyt. Pohjarakenne asiakirjoja on täydennetty 29.6.2001, 27.9.2001 ja 8.11. 2001. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt pohjarakenteet aiemman ympäristöluvan mukaisesti 3.7.2001. Pohjarakenteet urakoinut Lemminkäinen Oyj on toimittanut ennen pohjarakenteiden rakentamista raportit ennakkokokeista ja koetiivistyskentästä sekä työselityksen laadunvarmennussuunnitelman 31.7.2001. Hakija on toimittanut urakoitsijan laatiman laadunvalvontaraportin 22.11.2001 ja sen täydennyksen 28.11.2001. Riippumattoman laadunvalvojan yhteenveto rakennustöistä on toimitettu ympäristökeskukseen 17.12.2001 - Selvitys jätevedenpuhdistamolle johdettavista vesimääristä 19.10.2001 ja 17.12.2001 - Arvio roudan aiheuttamasta vaurioriskistä kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerrokselle 19.10.2001 - Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tunnelikompostointilaitoksen käyttöönotto- ja märkäkoesuunnitelma 25.10.2001. - Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy: Täyttö- ja hoitosuunnitelma 29.11.2001 - Kompostointilaitoksen tarkkailuohjelma 23.5.2001, Aluejätekeskuksen tarkkailuohjelma 14.12.2001 Täyttö- ja hoitosuunnitelman ja tarkkailuohjelman osalta ympäristökeskus tekee erilliset päätöksensä myöhemmin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Joutsenon kunnan ilmoitustaululla 7.6. - 20.7.2001 sekä ilmoitettu Joutsenon paikallislehdessä ja Etelä-Saimaa -nimisessä lehdessä 7.6.2001. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu maanomistajille ja lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Aluejätekeskukselle on tehty ympäristöluvan vireille tulon jälkeen seuraavat tarkastukset ja neuvottelukäynnit: 29.6.2001, 7.8.2001, 16.10.2001, 8.11.2001 ja 17.12.2001. Joutsenon kunnanhallitus on 6.8.2001 antanut lausuntonaan Joutsenon kunnan kaavoitus- ja ympäristölautakunnan 27.6.2001 antaman lausunnon ja todennut seuraavan

19 Lautakunta näkee hyvänä, että toimintoja pyritään sijoittamaan siten, että syntyy mahdollisimman vähän haittavaikutuksia ympäristöön. Esim. turha yksityinen liikenne alueella samoin jätejakeiden siirtoon paikasta toiseen liittyvä turha liikenne, koska osa hyödynnettävistä jätejakeista voidaan ottaa käyttöön kompostointilaitoksella ja siksi vastaanotto sekä varastointi on järkevämpää sijoittaa Kuisaareen, mahdollisimman lähelle käyttöpistettä. Tasausaltaiden rakennemateriaalin osalta lautakunta katsoo, että sen tulee täyttää kuitenkin tiiveysvaatimukset, jotka kaatopaikan vesien keräilyaltaille kaatopaikkapäätöksessä asetetaan. Rikastushiekan käyttö on hyväksytty erillisen ilmoituksen perusteella käytettäväksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tierakenteissa. Ilmoituksen tarkastamisen yhteydessä annettuja ohjeita tulee noudattaa. Lappeenrannan kaupunginhallitus on 19.11.2001 antanut lausuntonaan Lappeenrannan kaupungin teknisen toimialan 29.10.2001 antaman ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan 13.11.2001 antaman lausunnon ja todennut seuraavan: Teknisen toimiala totesi 29.10.2001 antamassaan lausunnossaan seuraavan Jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Joutsenon kunnan puolella ja sen tarvitsema alue on varattu seutukaavaan, joten yleiskaavan aluevarauksia ei tarvitse muuttaa tai laajentaa. Soskuantie Nuijamaantieltä Soskuan kautta kanavan itäpuolelle tulee rakentaa mahdollisimman pian ja ohjata jätehuoltolaitoksen liikenne käyttämään tätä yhteyttä, jotta liikenneturvallisuus Partalan kylässä ei huomattavasti vaarantaisi. Lähtökohtana on, että liikenne valtatieverkolta Etelä-Karjalan jäteasemalle hoidetaan Saimaan kanavan itäpuolella olevien Partala - Ravattila maantien 3931 ja Tuomojan paikallistien 14833 kautta, niin kauan kunnes uusi Soskuantie valmistuu. Kun uusi Soskuantie saadaan liikenteelle jäteaseman liikenne ohjataan valtatieltä sen kautta ja kaatopaikkaliikenne kielletään vastaavasti Tuomojan paikallistieltä. Lappeenrantaan toimitettavat aluejätelaitoksen kaatopaikka ja muut jätevedet eivät saa heikentää Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamon toimintaa tai lietteen laatua. Jätevedet on pumpattava tasaisesti virtaaman ja kuormituksen osalta ympäri vuorokauden. Lupaehdoissa tulisi olla vaatimus, että aluejätelaitoksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli jätevesistä aiheutuu hajuhaittoja pumppaamoilla ja verkostossa. Samoin mikäli biologiselle jätevedenpuhdistusprosessille tulee haittavaikutuksia. Aluejätekeskuksen lupaehtoihin tulisi määrätä vaatimus noudattaa jätevesien osalta esim. ympäristöministeriön työryhmän mietinnön (71/1992) taulukoiden 1 ja 2 mukaisia ohjearvoja (liitteet 1 ja 2)." Ympäristö- ja rakennuslautakunta totesi lausunnossaan 13.11.2001, että jätekeskuksen tarkkailusuunnitelmasta tulee pyytää lausuntoa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

20 Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu 31.8.2001 ja 22.11.2001 mahdollisuus antaa vastine em. lausunnoista.