SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE

Planeetan määritelmä

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmos = maailmankaikkeus

Aurinkokunta, kohteet

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aurinkokunta. Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

ja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

7.10 Planeettojen magnitudit

Elnur Efendi, Otto Kiander, Johannes Mäkinen, Jasmin Tapiala

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Lataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans. Lataa

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero


Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Pampre. Aerosolitutkimus

Ajan osasia, päivien palasia

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos

Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi?

Tutkimus Titanin aerosoleista

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Ceres. Numero 35. Turun Ursa r.y.

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Mustien aukkojen astrofysiikka

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!

Supernova. Joona ja Camilla

Tieteen popularisointi, planetologia: opettajan ohje

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Satelliittipaikannus

Klusteritutkimus ja klusterit Enceladuksessa

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Numero 37. Turun Ursa r.y.

Ensimmäisessä fysiikan jaksossa käsitellään maailmankaikkeutta, aineen rakennetta ja ydinenergiaa. Oppikirja s ja

6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä

Oculus Go tutuksi. Käyttöönotto, peruskäyttö sekä ohjeistus Human anatomy VR, Our Solar System & Wander-ohjelmistoihin

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C

EKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

CERN-matka

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu)

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen historiaa

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen

Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka)

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Muunnokset ja mittayksiköt

Lataa Halot - Marko Riikonen. Lataa

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi

LUENTO Kyösti Ryynänen

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

7.6 Planeettojen sisärakenne

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

4. RAJOITETTU 3 KAPPALEEN ONGELMA

Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Transkriptio:

SATURNUKSEN RENKAAT

http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen Se on kuudes planeetta auringosta päin ja kaukaisin paljain silmin löydetty planeetta Sen massa on yli 95 kertainen Maan massaan verrattuna ja se on 9 kertaa maata suurempi http://science.nationalgeographic.com/wallpaper/science/phot os/solar-system-gallery/saturn-aurorasingle/ Se koostuu pääosin vedystä ja heliumista, minkä vuoksi sillä ei myöskään ole kiinteää pintaa kuten kiviplaneetoilla Saturnuksella on ympärillään näyttävä rengasjärjestelmä ja sitä kiertää 60 kuuta

SATURNUKSEN RENKAAT Saturnuksella on renkaat kuten muillakin aurinkokuntamme kaasuplaneetoilla Renkaat ovat rakentuneet miljardeista jääpartikkeleista, joista jokainen kiertää planeettaa omalla radallaan jääpartikkeleiden koko vaihtelee mikroskooppisen pienistä jopa talonkokoisiin. Renkaiden hieman punertavan värin uskotaan aiheutuvan pienistä epäpuhtauksista joita orgaaniset molekyylit aiheuttavat Rengasjärjestelmän leveys on yli 250 000 km, mutta sen paksuus on vain muutamia kymmeniä metrejä Renkaita on yhteensä 7 ja ne on nimetty kirjaimin löytymisjärjestyksessään Galileo Galilei oli ensimmäinen, joka näki renkaat vuonna 1610. Hän ei tuolloin kuitenkaan vielä ymmärtänyt niitä renkaiksi vaan luuli näkevänsä Saturnuksen molemmin puolin kaksi pienempää planeettaa tai kuuta Vuonna 1659 Christiaan Huygens ymmärsi, että Saturnuksella on renkaat ympärillään, mutta luuli sen olevan yhtenäinen kiinteä kiekko 1859 James Clerk Maxwell ymmärsi renkaiden koostuvan erillisistä partikkeleista http://hubblesite.org/gallery/printshop/ps05/

M.A Seeds & D.E Backman, The Solar system. Canada 2014. https://en.wikipedia.org/wiki/rings_of_saturn

RENKAIDEN MUODOSTUMINEN Renkaiden syntyä ei vielä täysin tunneta, mutta tutkijat ovat kehittäneet muutamia teorioita siitä, miten ne olisivat voineet syntyä Eräs ehdotus on, että renkaat olisivat syntyneet, kun jokin iso komeetta tai asteroidi olisi törmännyt johonkin Saturnuksen kuista. Törmäyksen seurauksena olisi syntynyt jään ja kivimurskan seosta, joka olisi asettunut renkaaksi planeetan ympärille. Toinen ehdotus on, että kaksi Saturnusta kiertävää kuuta olisivat törmänneet ja renkaat olisivat syntyneet törmäyksen seurauksena syntyneestä aineksesta Melko varmaa kuitenkin on, etteivät renkaat ole olleet Saturnuksen ympärillä sen syntymästä lähtien, sillä syntyessään planeetta on ollut hyvin kuuma, jolloin jääkappaleet olisivat haihtuneet. Toinen syy on myös se, että renkaiden täytyisi olla paljon tummemmat, jos ne olisivat olleet Saturnuksen ympärillä jo sen syntymästä lähtien.

RENKAIDEN RAKENNE Renkaissa havaitaan erilaisia rakenteita, kuten aukkoja sekä aalto- ja propellirakenteita Aukot kuten Cassinin jako aiheutuvat resonanssista Saturnuksen kuiden kanssa Aallot taas aiheutuvat siitä, kun kuu ei kierrä Saturnusta aivan renkaiden tasossa Potkurimaiset rakenteet sen sijaan syntyvät kun kuu tai muu suurempi kappale ei ole tarpeeksi iso muodostaakseen aukkoa renkaaseen

CASSINI-LUOTAIN Nasan, ESA:n ja ASI:n Cassini-luotain laukaistiin kohti Saturnusta 1997 Sen tehtävänä oli kiertää ja tutkia Saturnusta, sen kuita ja renkaita neljän vuoden ajan selvittäen muun muassa renkaiden kolmiulotteinen rakenne ja liike Tämän jälkeen Cassinin tutkimuksia on kuitenkin jatkettu useaan otteeseen ja tämän vuoden loppupuolella se aloittaa Grand Finaleksi kutsutun uudentyyppisen tehtävän, jonka aikana sen on tarkoitus muun muassa tehdä mittauksia renkaiden massasta Jo ennen Cassini-luotainta on tehty kolme Saturnuksen ohilentoa. Pioneer 11 vuonna 1979, Voyager 1 vuonna 1980 ja Voyager 2 1981. Yhteys Pioneer 11:sta katkesi 1995. Sen sijaan Voyager 1 ja 2 ovat molemmat edelleen liikkeellä ja lähettävät meille informaatiota. Voyager 1 on jo poistunut Aurinkokunnastamme tähtien väliseen avaruuteen. Se on näin ollen kauimpana Maasta oleva ihmisen rakentama esine. Myös Voyager 2 tulee pian saavuttamaan Aurinkokuntamme rajan.

https://www2.mps.mpg.de/images/projek te/cassini/trajectory.jpg Luotain laukaistiin Maasta 15.10.1997. Se ohitti ensimmäisen kerran Venuksen 26.4.1998 ja toisen kerran 24.6.1999. Tämän jälkeen se ohjattiin vielä Maan ohitse 18.8.1999 ja Jupiterin ohitse 30.12.2000. Luotain saapui Saturnuksen luo 1.7.2004. Sen matka kesti siis melkein 7 vuotta.

SATURNUKSEN RENKAIDEN TUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella on jo pitkään tutkittu Saturnuksen renkaita, etenkin niiden hienorakennetta tietokonesimulaatioiden avulla. Saturnuksen renkaiden tutkijoihin lukeutuu muun muassa professori Heikki Salo, joka on simulaatioidensa avulla onnistunut ennustamaan jo ennakkoon, sittemmin Cassinin vahvistamia, rakenteita. Professori Jürgen Schmidt Oulun yliopistosta on myös osallistunut Cassinin mittaustulosten analysointiin. http://sun3.oulu.fi/~hsalo/html/wakes_fin.html