Numero 37. Turun Ursa r.y.

Transkriptio

1 Numero 37 Turun Ursa r.y.

2 Ceres 37-1/03 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni TURKU Puhelinnumero: (02) Sähköposti: WWW: ursa@utu.fi Pankkiyhteys: Nordea Turku-Hämeenkatu Kansi: Kuu kuvattuna Iso-Heikkilän L150/2063 refraktorilla ja Turun Ursan Sbig ST-2000XM ccd-kameralla. Hallitus 2003: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Varainhoitaja Muut jäsenet Mika Aarnio Marko Grönroos Senni Rytkönen Juhana Ahlamo Antti Parkkari Olli Tuominen 2

3 Puheenjohtajan palsta Arvoisat jäsenet! Lämmin kiitos kaikille toimintaamme ja investointejamme sekä talkootyöllä että taloudellisesti tukeneille. Vuoden 2002 ja tämän vuoden alkupuolen toimintaa ovat hallinneet uusien havaintolaitteiden hankinta ja niiden käyttöönotto. Syksyllä 2001 saimme Jenny ja Antti Wihurin rahastolta apurahan ccd-kameralaitteiston, siirrettävän kaukoputken ja ohjaustietokoneen hankintaan. Viime vuonna saimme lisäksi Turun kaupunginhallitukselta lisärahoitusta laitehankintaan. Moderni Celestron 11GPS kaukoputkemme saapui elokuussa ja on ollut siitä lähtien ahkerassa käytössä. Ccdkameramme Sbig ST-2000XM saapui tammikuun 2003 lopussa ja sen käyttöä olemme opetelleet siitä lähtien. Ohjaustietokoneeksi hankittiin tehokas kannettava tietokone. Viimevuoden toinen suurinvestointimme oli Paimion Kevolan tähtitornin maan osto, johon saimme apurahan Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän rahastosta. Apurahan ehtona on, että tilalla oleva Yrjö Väisälän kaukoputki rakenteineen säilyy ja tila pysyy nykyisessä käytössä. Nämä uudet laitteet, kuten kaikki muukin yhdistyksen omaisuus, on hankittu palvelemaan kaikkia yhdistyksen jäseniä, siis myös sinua. Perjantaisissa kerhoilloissa Iso-Heikkilän tähtitornilla opastetaan kaikkia kiinnostuneita laitteidemme käyttöön, kuten yleisimminkin tähtitieteen pariin. Kaikkeen toimintaamme kaivataan jatkuvasti mukaan uusia ihmisiä, ei tarvitse olla mikään kaikkitietävä supernero, tämä on harrastus ja kaikki pystyvät aina oppimaan lisää. Tärkeintä on oma kiinnostus tähtitieteeseen ja sen voi olettaa olevan jo valmiiksi kaikilla jäsenillämme. Havaintotoiminta jatkui jo perinteiseen tapaan havaintoretkien merkeissä. Useina öinä harrastajat kävivät havaitsemassa esim. Plutoa ja erilaisia syvän taivaan kohteita sekä planeettoja. Uudet laitteet ovat yllättäneet kaikki positiivisesti, vaikka niiden ominaisuuksista emme ole vielä edes osaneet ottaa kaikkea irti. Ainakaan yhdistyksen välineistöstä ei harrastusmahdollisuuksien pitäisi olla kiinni. Iso-Heikkilän tähtitornilla järjestettiin tähtinäytöksiä kirkkaina perjantai-iltoina tammikuusta maaliskuuhun sekä lokakuusta joulukuuhun. Lisäksi ja pidimme jokaisena selkeänä iltana näytöksen. Lisäksi näytöksiä järjestettiin koululuokille, kerhoille ym. ryhmille sopimuksen mukaan. Näytöksissä on käynyt noin 1000 maksavaa ihmistä vuodessa, josta ¾ on lapsia ja nuoria. Jäsenemme pääsevät ilmaiseksi kaikkiin näytöksiin ja ovat aina tervetulleet mukaan. Tervetuloa torneillemme mukaan toimintaan ja katsomaan millaista väkeä niillä nykyään käy. Kerro myös toiveesi, jotta tiedämme mitä jäsenemme haluavat. Hyvää alkanutta kesää! Mika Aarnio

4 KOKOUSKUTSU Turun Ursa r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona kello 19 Iso-Heikkilän tähtitornilla JÄSENMAKSU Erillistä jäsenmaksulappua ei enää lähetetä, tässä ovat ohjeet jäsenmaksusi maksamiseen. Turun Ursa ry:n tili on Nordea Turku-Hämeenkatu Henkilökohtaisen viitenumerosi löydät takakannesta nimesi vierestä. Jos viitenumerosi alkaa numerolla 2, olet ainaisjäsen, eikä sinun tarvitse maksaa vuosittaista jäsenmaksua. Olemme kiitollisia mahdollisesta avustuksestasi. Kun viitenumerosi alkaa numerolla 1, olet vuosijäsen ja vuoden 2003 jäsenmaksusi on 10 euroa. Olemme kiitollisia myös mahdollisesta avustuksestasi. Jos viitenumerosi perässä on kirjain R, et ole tietojemme mukaan maksanut viime vuodenkaan 8 euron jäsenmaksua ja sinut tullaan sääntöjemme mukaisesti erottamaan Turun Ursa ry:n jäsenyydestä. Tämän voit välttää maksamalla nyt 18 euroa. Jäsenmaksun eräpäivä on Mahdollisissa virheissä tai kysymyksissä ottakaa yhteyttä sähköpostilla varainhoitajaamme juhana.ahlamo@pp.inet.fi tai kirjeellä tai puhelimella Iso-Heikkilän tähtitornille. 4

5 Galileon tarina lopussa Nasa vastaanotti viimeisen lähetyksen Jupiteria kiertävältä Galileo-luotaimelta 28. helmikuuta Luotain kiertää Jupiteria vielä seitsemän kuukauden ajan, kunnes 21. syyskuuta syöksyy sen tuhoisaan ilmakehään. Galileo lähetettiin pitkälle matkalleen vuonna 1989 avaruussukkula Atlantiksen lastiruumasta. Neljäntoista toimintavuotensa aikana se on tehnyt uusia löytöjä muun muassa asteroideista, komeetoista, Jupiterin ilmakehästä ja magneettikentistä sekä erityisesti Jupiterin kuista. Galileon varsinainen tehtävä loppui jo kuusi vuotta sitten, mutta koska luotain oli edelleen hyvässä kunnossa Nasa jatkoi sen elinaikaa lisätehtävillä. Galileon polttoaine alkaa olla lopuillaan, minkä vuoksi luotain ei voisi enää kovinkaan kauaa pitää antenniaan suunnattuna Maata kohti. Luotain ohjataan Jupiteriin, koska tutkijat haluavat varmistaa, ettei se tipu Europan pinnalle. Syynä tähän on Europassa mahdollisesti oleva meri ja siellä kenties asuvien organismien suojelu. Marraskuun 5. päivänä 2002 Galileo ohitti Jupiterin lähempää kuin koskaan aikaisemmin. Se lensi läheltä pientä Amalthea-kuuta ja Jupiterin harsorenkaan läpi aloittaen 35. ja viimeisen kierroksensa planeetan ympäri. Tämän jäähyväiskierroksensa aikana Galileo käy kauempana Jupiterista kuin koskaan aikaisemmin sen jälkeen kun se asettui kiertoradalle vuonna Galileo on kiertänyt Jupiteria runsaat seitsemän vuotta. Tuona aikana se on tehnyt monia uusia löytöjä. Jupiterissa on ukkosmyrskyjä, jotka ovat monta kertaa voimakkaampia kuin Maassa. Galileo havaitsi myös Jupiterin hentojen renkaiden koostuvan pienistä pölyjyväsistä, joita sinkoutuu avaruuteen Jupiterin sisimmistä kuista meteoritörmäyksissä. Galileilaisia kuita Galileo tutki tietenkin innokkaasti. Iosta löytyi aurinkokunnan kuumimmat tulivuoret, Europan jäisen pinnan alta koko kuun peittävä valtameri, Ganymedeeltä oma magneettikenttä, Kalliston pinnan alta mahdollisesti meri. Galileolla oli mukanaan myös iskeytymisluotain, joka pudotettiin Jupiterin kaasukehään joulukuussa Jupiterin valtava massa kiihdytti iskeytymisluotaimen nopeuden huikeaan kilometriin tunnissa. Yllätyksiäkin tuli. Jupiterin tuulet ovat aikaisemmin ajateltua voimakkaampia, noin kilometriä tunnissa. Syvemmällä kaasukehässä ne ovat vielä hiukan nopeampia. Tuulet eivät aiheudu Auringosta, vaan planeetan sisältä huokuvasta lämmöstä. Iskeytymisluotain ei myöskään nähnyt jälkeäkään vedestä, vaikka tutkijoiden mukaan sitäkin pitäisi Jupiterin kaasukehässä olla. Ulkoplaneettojen tutkimuksen valtikka siirtyy Galileon jälkeen Cassini-luotaimelle, joka on parhaillaan matkalla kohti Saturnusta. Sen on tarkoitus asettua Saturnusta kiertävälle radalle heinäkuussa Juhana Ahlamo 5

6 Kokemuksia gepsistä Viime syksyn tähtikirkkaat illat tarjosivat hyvän tilaisuuden, ainakin alustavasti, testata mihin Tursan uusi Celestron Nexstar C11 f10 GPS pystyy tähtivalokuvauksen vaativalla saralla. Kevolan syyspimeän taivaan kirjonut linnunrata ja parina yönä yli 6:n heilunut rajamagnitudi tosin houkuttelivat tuijottelemaan okulaariinkin niin, että kuvaus tahtoi jäädä sivuseikaksi. Onhan se aivan uskomattoman upea tunne nähdä Andromedan galaksin pölyjuovasta yksityiskohtia, tai neljä galaksia Stephanin kvintetistä, tai kun Cirrus-sumun hienonhieno verkkokuvio tuntuu jatkuvan okulaarissa loputtomiin j.n.e No onneksi syysöilläkin on sen verran pituutta, että ehtii muutaman ruudun valottaa kamerallakin ja tutustua uuteen härveliin. Ja koska tähtikuvaus on herättänyt hiukan laajempaakin kiinnostusta Tursalaisten piirissä, lienee parempi samalla valottaa vähän tähtikuvauksen tekniikkaa, noin niinkun harrastuspohjalta. Kun kaukoputki on kannettu havainto- eli kuvauspaikalle, suurin fyysinen voimainponnistus on takana ja pulssi tasaantunut, on aika suunnata kaukoputken napaakseli mahdollisimman tarkkaan taivaan pohjoisnapaan. Kun tämä on tehty sekä virta ja GPS kytketty, voidaan alkaa pohtia mitä kuvaustapaa haluaa käyttää. Paras valinta ensi alkuun on kiertää kamera kiinni kaukoputken päällä olevaan kamerarautaan eli piggyback-jalustaan, ja kuvata kameran omalla optiikalla. Kaukoputken oma seurantatarkkuus on n.20 kaarisekuntia/8 min, joten se riittää mainiosti aina 300mm teleoptiikkaan asti ilman että tarvitaan seurannan monitorointia ristikko-okulaarilla. Seurantaa voidaan myös ajaa tarkemmaksi P.E.C-toiminnolla (Periodic Error Correction), jota ikävä kyllä ei vielä ole saatu täysin toimimaan. (Nettikirjoittelusta päätellen vaikuttaa aika yleiseltä ongelmalta Celikoissa). Kun Linnunradat ja isoimmat tähtijoukot on taltioitu filmille, on aika siirtyä astetta vaativampaan fotonitaltiointiin, eli itse kaukoputken läpi kuvaamiseen. Täytyy heti todeta, että vuosikausia pienemmällä, 8 Celikalla kuvanneella, huomaa oitis kuinka tekniikan kehitys helpottaa huomattavasti pitkien, 5-60min, valotusten ottoa. Putken kohteen luettelosta löytyy varmaan aloittelevallekin mieluisa kohde, ja kun tietokone hoitaa maalin okulaarin keskelle eräs hankalimmista kuvausvaiheista, kohteen löytäminen, on hoitunut kädenkäänteessä. T-adapteri, kulmaprisma ja okulaari poistetaan ja tilalle kierretään näpsäkästi Celestronin Radial guider, jonka okulaariholkkiin liuutetaan Celestronin Micro Guide ristikko-okulaari ja kamera vielä t-renkaalla kiinni radial guideriin, niin ollaan jo melko pitkällä. Vielä kun kaukoputki fokusoidaan huolellisesti ja ristikko-okulaaria hieman nostetaan holkissaan sen tarkentamiseksi ja sitä vielä hiukan kääntelemällä optisen akselin ympäri haetaan sopiva seurantatähti ristikkoon, alkaa olla valmista. Kameran valotuskiekko käännetään b-asentoon ja naps! lukitaan lankalaukaisin. Valotusajat deepsky -kohteilla ovat n.10 min ylöspäin, riippuen filmiherkkyydestä, taivaan vaaleudesta, ym. Ne oppii parhaiten kuvaamalla! Varsinkin tästä eteenpäin korostuu ero pikkucelikalla kuvaamiseen. Uuden systeemin jämerä jalusta ja melko tarkka seuranta takaavat sen, ettei okulaariin tarvitse tuijottaa kiinteästi. Valotuksen aikana voi jopa hiukan jalotella lähistöllä. Pienet seurannan korjaukset hoituvat kevyesti nuolinäppäimiä painamalla, deklinaatiokin. Ainostaan pitää varoa vahingossa painamasta kiusallisen lähellä nuolinäppäimiä sijaitsevaa enter-tangettia, silloin valotus menee automaattisesti pilalle! Putki nimittäin lähtee heti pienelle kierrokselle palaten kuitenkin kyseessä olevaan kohteeseen tehden tähdistä viiruja. 6

7 Oikeaksi kokemansa ajan jälkeen kuvaaja vapauttaa lankalaukaisimen, ja siinä se on! Polttovälinmuuttaja, f 6.3, lyhentää mukavasti syväntaivaan kohteiden valotusaikoja säilyttäen kuitenkin n.1800mm:n polttovälin. Näin esim suurimmat pallomaiset joukot, galaksit, tähtisumut, ym. tallentuvat mukavan kokoisina filmiruudulle. Tämän kirjoittamisen aikoihin saapui Tursan uusi ccd-kamera lisävarusteineen, joka aloittaakin aivan uuden aikakauden tähtitaivaan tallennuksessa, mutta jättää sekin vielä kunnon kuvausikkunan meille filmifriikeillekin, näin uskon! Antti Parkkari Orionin suuri kaasusumu M42 kuvattuna Turun Ursan C11:llä/f valotusaika 30min Kodak Elite ISO200 filmille. Kuva: Antti Parkkari 7

8 Lähettäjä: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni FIN Turku Finland ISSN