Vihreä talous ja sen indikaattorit

Samankaltaiset tiedostot
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Energia, ilmasto ja ympäristö

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Uusi ohjelmakausi

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ihmisen paras ympäristö Häme

Sustainable intensification in agriculture

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Elinkaariajattelu autoalalla

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Hiilineutraali kiertotalous

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Hiilineutraali kiertotalous

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Fortumin Energiakatsaus

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Bio- ja ympäristökysymykset

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Transkriptio:

Vihreä talous ja sen indikaattorit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Ympäristötilinpito Kestävän kehityksen ja vihreän talouden työkalu 4.12.2012

Esitelmän sisältö Vihreän talouden määrittely OECD:n kestävän kasvun indikaattorit EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita?

Vihreän talouden määrittely Vihreä talous mitä vihreää Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi ja korvataan niillä uusiutumattomia, kuten fossiilisia polttoaineita Vihreä talous = biotalous Vähennetään ympäristöön kohdistuvia haittoja tehostamalla luonnonvarojen ja energian käyttöä, vähentämällä päästöjä ja jätteitä Sivuvirtoja ja jätteitä kierrätetään Huomioidaan ekosysteemien tuottamat aineelliset ja aineettomat hyödyt - oikeudenmukainen arvottaminen Keskeistä on luonnon tarjoamien monipuolisten varojen ja palvelujen turvaaminen ja luonnon kantokyvyn säilyttäminen 10.10.2012 Ympäristöneuvos Jarmo Muurman

Vihreän talouden määrittely Vihreä talous minkälainen talous Ei yhtenäistä teoriaa - luonnon arvojen korostaminen suhteessa tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja rahaan Poikkeaa perinteisestä taloustieteestä - voiton/hyödyn maksimointi? Systeeminen muutos business as usual toimintaan Vihreä kasvu (Green growth), kestävä kasvu (Sustainable Growth) ja kohtuutalous (Degrowth) Tavoitteena vähähiilinen, luonnonvara- ja energiatehokas talous, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä Kestävyyskriteerit integroidaan taloudelliseen päätöksentekoon muutoksen aikaansaamiseksi Tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia - biotalous ja cleantech Luo uudenlaista osaamista ja työllisyyttä Tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä

OECD:n vihreän kasvun (Green growth) indikaattorit Vihreän kasvua kuvaavat teema-alueet Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Kuvaa, kuinka luontopääoman käytön tulee olla tehokasta ja kestävää Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Osoittaa, kuinka varallisuuden ja varantojen väheneminen on riski kasvulle Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Kuinka ympäristö vaikuttaa elämän laatuun esim. ilmanlaatu, puhtaan veden saatavuus Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Kuinka politiikkatoimet ovat onnistuneet luomaan vihreää kasvua ja missä vaikutukset on selvimmin nähtävillä

Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Hiili- ja energiatuottavuus (Carbon and energy Productivity) BKT per päästetty CO2 tonni Käytettävissä olevat tulot per päästetty CO2 tonni Energian tuottavuus (GDP/TPES) Energiaintensiteetti toimialoittain Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa Resurssituottavuus (Resource productivity) Kotimaisten materiaalien käytön tuottavuus (GDP/DMC) Jätemäärät ja hyödyntämisaste, yhdyskuntajätteet Ravinnevirrat ja taseet (N,P) Veden käyttö maataloudessa Monifactorituottavuus (Multi-factor productivity)

Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Uusiutuvat luonnonvarat Vesivarat, käyttö/varannot Metsäpinta-ala, puuston määrä ja metsävarannon muutos Kestävästi hyödynnettyjen kalakantojen osuus Uusiutumattomat luonnonvarat Metallien, teollisuusmineraalien, fossiilisten polttoaineiden ja kriittisten raaka-aineiden varannot ja käyttöaste Biodiversiteetti ja ekosysteemit Maannäyttö ja maankäyttömuutokset (land) Eroosion vaikutus (soil) Maatalous- tai metsäympäristön lintukantojen muutokset (wildlife) Uhanalaisten lajien osuus tutkituista/tunnetuista lajeista Muutokset valittujen lajien (indikaattorilajien) esiintymisessä

Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Ympäristöterveysriskit Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Luonnon onnettomuuksille ja teollisuuden päästöille altistuneiden määrä sekä niistä aiheutuneet taloudelliset menetykset Ympäristöpalvelut Järjestetyn jäteveden käsittelyyn piiriin kuuluvien osuus Puhtaan ja turvallisen juomaveden saanti

Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Teknologia ja innovaatiot Tutkimus- ja kehittämismenot (vihreään kasvuun/talouteen: uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan) Patentit Ympäristöinnovaatiot kaikilla toimialoilla Ympäristötuotteet ja palvelut Tuotteiden ja palveluiden arvo bkt:sta Osuus kaikista työssä käyvistä Kansainväliset rahavirrat Kehitysyhteistyömaksut Hiilimarkkinoiden rahoitus Kansainväliset investoinnit Hinnat ja menot Ympäristöperusteisten verot ja niiden osuus kaikista verotuloista Ympäristötuet, ympäristölle haitalliset tuet, ympäristömenot (työn alla) Energiaverojen osuus loppukäyttäjien maksamassa hinnassa Veden hinta

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Komission konsultaatiossa ollut ehdotus EU:n resurssitehokkuusindikaattoreiksi: 1) Johto/avainindikaattori (Lead indicator) 2) Resurssien käyttö ja sen ympäristövaikutukset 3) Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta 4) Tulostaulu (Scoreboard) 19 valmista indikaattoria

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Johto/avainindikaattori On ehdotettu yhtä johto/avainindikaattoria (Lead indicator) Resurssituottavuus = Bruttokansantuote (BKT) Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) Euroa/tonni

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Resurssien käyttö ja ympäristövaikutukset Resurssi näkökulma Resurssien kotimainen käyttö Resurssien globaali käyttö Ympäristövaikutus näkökulma Resurssien kotimaisen käytön ympäristövaikutukset Resurssien globaalin käytön ympäristövaikutukset Materiaalien käyttö Materiaalien kotimainen käyttö Materiaalien kotimainen kulutus (DMC) Materiaalien globaali kysyntä Materiaalien raakaaineiden kulutus Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (alueellinen) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (globaali) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Energian käyttö ja ilmasto Energian kotimainen käyttö Energian kotimainen kulutus Energian globaali kysyntä Energia jalanjälki Kotimaiset KHK päästöt Alueelliset KHK päästöt Globaalit KHK päästöt Hiilijalanjälki Veden käyttö Kotimainen veden käyttö Veden kulutus Globaali veden kulutus Vesijalanjälki Kotimainen vedenkäyttöaste Vedenkäyttöasteindeksi Globaali vedenkäyttöaste Globaali vedenkulutusindeksi Maankäyttö Kotimainen maankäyttö Kotimainen maan kysyntä Globaali maankysyntä Maajalanjälki Kotimainen maankäytön intensiteetti Ihmisen käyttämä osuus kotimaisesta tuottavan maan primäärituotannosta Globaali maankäyttöintensiteetti Ihmisen käyttämä osuus globaalista tuottavan maan primäärituotannosta

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Temaattiset indikaattorit Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta Talouden muutos Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut Avain sektorit Hallinto ja seuranta Kulutustottumuksen muutokset Tuotannon tehostaminen Jätteistä raaka-aineita Tutkimuksen ja innivaatioiden tukeminen Tehottomien tukien poisto Oikea hinnoittelu Ekosysteemipalvelut Biodiversiteetti Mineraalit ja metallit Vesi Puhdas ilma Maa-alueet ja maaperä Meren resurssit Ravinnon korostaminen Rakennusten parantaminen Tehokkaan liikkumisen varmistaminen Tehokkaiden innovaatioiden ja investointien rahoitus

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Johto/avainindikaattori: Resurssituottavuus Kojetauluindikaattorit: Maa keinotekoinen tai rakennettu alue Vesi vedenkäyttöaste Hiili Kasvihuonekaasupäästöt Temaattiset indikaattorit Talouden muutos jätteistä raaka-ainetta Jätteiden kokonaismäärä yhdyskuntajätteiden määrä, kierrätysaste ja osuus kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä Talouden muutos tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen Ekoinnovaatioindeksi Talouden muutos oikea hinnoittelu Ympäristövero

EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut puhdas ilma Pienhiukkasten pitoisuudet Päivittäisen pienhiukkasraja-arvon ylittäneillä alueilla asuvien osuus Luontopääoma ja ekosysteemit maa ja maaperä Veden aiheuttama eroosio ravinnetaseet (N,P) Luontopääoma ja ekosysteemit meren resurssit Kalasaaliit biologisten turvarajojen ulkopuolella olevista kalakannoista Avainsektorit ravinto Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas Avainsektorit asuminen ja rakentaminen Lämmityksen energiankulutus per m2 Avainsektorit tehokas liikkuminen Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Liikenteen päästöt ilmaan

Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Luonnonvarojen käytön on oltava kestävää Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Luonnonvaratuottavuus Metsävarojen kestävä käyttö puuston kasvu ja poistuma Kalavarojen kestävä käyttö pyynti kestämättömistä kalakannoista Energian tuotanto pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja energian käyttö on tehokasta Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta Energian käytön suhde BKT:seen Avainsektorien kulutus on nykyistä kestävämpää Kotitalouden kulutusmenojen rakenne Kotitalouksien energian käyttö Taaja-asutuksen väestöntiheys Joukko- ja henkilöliikenteen kehitys Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Luomutuotannon osuus Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas

Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Lähde: Tilastokeskus

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta Lähde: Tilastokeskus

Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % kulut usmenoista Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne 1975 1980 1985 1990 1995 Lyhytikäiset t avarat Puolikestävät kulut ust avarat Kestokulut ustavarat Palvelut Lähde: Tilastokeskus

Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Kulutus, tuotanto ja palvelut eivät aiheuta terveysriskejä ja kuormita luontoa Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Kasvihuonekaasupäästöt Rehevöittävät päästöt vesiin Haitallisten aineiden pitoisuudet ihmisessä ja luonnossa Kierrätys on normaali käytäntö ja kaatopaikalle päätyy vain viimeinen hyödyntämiseen kelpaamaton jae Eri materiaalien/jätejakeiden kierrätysaste Kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen määrä Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus turvataan Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Uhanalaisten lajien osuus tunnetuista lajeista Maa- ja metsätalouden tyyppilintujen kantojen muutokset

Typpipäästöt vesiin Lähde: Suomen ympäristökeskus

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Lähde: Tilastokeskus

Pakkausmateriaalien kierrätys Lähde: Tilastoskeskus

Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Tuntematon Itämeri Suot Rakennetut ympäristöt Tunturit Sisävedet Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Osuus (%) uhanalaisista lajeista Kalliot Rannat Maatalousympäristöt Metsät 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lähde: Suomen ympäristökeskus

Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Uusia innovaatiota ja teknologioita on käytössä Tutkimus- ja kehittämismenot (uusiutuva energia, ympäristöteknologia) Patentit Ympäristöliiketoiminnan osuus kasvaa Ympäristötuotteiden ja palveluiden osuus BKT:sta Palveluiden osuus BKT:sta Ympäristöohjaus on aktiivista Ympäristöön liittyvien verojen ja maksujen osuus kaikista verotuloista Verot liikenne- ja muiden polttoaineiden sisältämää hiilidioksidia kohti Uusiutuvan energian ja ympäristötuet Ympäristölle haitalliset tuet

Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto ympäristöliiketoiminan päätoimialoilla ja teollisuudessa 2010

Ympäristöverojen tuotto vuosina 1990 2011

Lisätietoja www.ymparisto.fi Jarmo Muurman Jarmo.Muurman@ymparisto.fi