Lausunto 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: Asia: OKM/ OKM/21/010/2016 Lausuntopyyntö koskien ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia koskevia asetuksia Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu siltä osin kuin pykälät ovat muuttuneet. Lausunnolla olevat muutosehdotukset koskevat ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytymistä ja sitä, että erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ammattikorkeakouluissa voisi perustua myös ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusvastuuseen. Erikoistumiskoulutus ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusvastuuna Ammattikorkeakoululain 11 a erikoistumiskoulutuksista mahdollistaa erikoistumiskoulutusten järjestämisen jo nykyiselläänkin myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa, koska ammatillinen opettajankoulutus on osa ammattikorkeakoulutusta ja rinnastettavissa tutkintoon johtavaan koulutukseen. Esitetty asetuskirjauksen muutos selkeyttää tulkintaa siltä osin, ettei pätevyyden tuottavaa opettajankoulutusta tarjota jatkossakaan erikoistumiskoulutuksena. OAJ tukee vahvasti sellaista kehitystä, joissa jo työelämässä toimineelle opetushenkilöstölle saadaan rakennettua omia opettajan ammatissa erikoistavia tai ammattia syventäviä ja tiettyyn erikoistehtävään suuntaavia koulutuksia. Rahoitusmalli toimii merkittävänä toiminnan ja tuloksellisuuden ohjausvälineenä Esitetyt muutokset ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin ovat perusteltuja ja oikeansuuntaisina. Koulutustehtävä on edelleen ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä ja siksi on hyvä, että koulutus säilyy rahoitusmallin vahvimpana kokonaisuutena. Koulutusta uudistettaessa tavoitteena pitää olla koulutuksen laadun kehittäminen, mikä lisää myös koulutuksen tehokkuutta ja taloudellisuutta. OAJ pitää tärkeänä, että rahoituksen muuttamiseen liittyvät toimenpiteet tähtäävät osaltaan opetuksen, tutkimuksen ja aluetoiminnan laadun parantamiseen. OAJ tukee sitä, että
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (6) rahoitusmallin sisälle rakennetaan väline (strateginen rahoitus) toiminnan laadullisen kehittämiseen, koska laadullisia mittareita rahoitusmalliin ei edelleenkään tule. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen tuottamaa osaamista sekä korkeakoulutettujen työllistymistä on seurattava sopimuskaudella 2017-2020. Lisäksi tulevassa lainsäädännön uudistusten vaikutusarvioinnissa on syytä tarkastella myös rahoitusuudistuksen ja rahoitusleikkausten vaikutuksia ammattikorkeakoulujen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen haasteena on edelleen vähenevä rahoituskehys. OAJ tähdentää, että korkeakoulujen rahoituksen toimivuudesta pitää tehdä kokonaistarkastelu, kun siirtymävaihe on ohi ja kokemusta rahoituksen vaikutuksista on olemassa. Näkemystä tarvitaan muun muassa niillä osaamisen aloilla, joissa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut tuottavat bachelor-tason ja master-tason tutkintoja. Strategisen rahoituksen osuus osana rahoitusmallia ja jakotavaltaan on oltava hallittu Rahoitusmalli kokonaisuutena tuo jatkuvuutta ja mahdollistaa ammattikorkeakouluille pitkäjänteisen kehittämisen ja toiminnan ennakoinnin. Mutta perusrahoituksen tason vaihtelut, muun muassa jo kahdella hallituskaudella tapahtuneet mittavat leikkaukset, tuovat epävakautta. Siksi on hyvä, että strategiarahoituksen osuus on hyvin maltillinen (5 %). Laskennallisten kriteereiden kautta jaettavan rahoituksen pitää tuottaa ennakoitavissa olevaa vakautta toimintaan. Strategisen rahoituksen on mahdollistettava lisärahoitus tilanteissa, joissa tarvitaan lisäpanostusta toiminnan kehittämiseen. Strategiarahaa on suunnattava voimallisesti koulutuksen kehittämiseen, ei pelkästään rakenteellisten ratkaisujen tukemiseen. Strategisen rahoituksen lisääminen rahoitusmallin osaksi pitää tuottaa kunkin ammattikorkeakoulun kehittämiselle aitoa lisäarvoa ja tietoisuutta siitä, että rahoitusta on mahdollista saada toiminnan kehittämiseen. Rahoituksen haun ja rahoituspäätösten pitää pohjautua selkeisiin ja läpinäkyviin kriteereihin, ja siksi OKM:n on julkaistava tiedot ja perusteet, miten raha ammattikorkeakoulujen välillä on jaettu. Alakohtaista rahoitusosuutta vielä harkittava Alakohtaisen rahoituksen osana huomioitavat koulutukset ovat varsin rajattu listaus aloja. Listalta puuttuu sellaisia koulutusohjelmia, joiden ammattilaisia edelleen tarvitaan, mutta koulutus on poikkeuksellisen kallista kuten muotoilun alalla
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (6) korumuotoilu (ent. kulta- ja hopeasepänkoulutus). Muistiosta käy ilmi, että yksimielistä kantaa siihen, miten rahoituksessa otetaan alakohtaisia erityistarpeita huomioon ei ole olemassa. Ammattikorkeakoulujen työelämätehtävästä johtuen kaikkia nykyisiä ja uusia syntyviä aloja on tarpeen katsoa toimiala- ja rakennemuutosten takia toisin; niin alojen erityispiirteitä kuin kehittämistarpeita ja -suuntia. Esimerkiksi teknisyytensä vuoksi monet alat - kuten tekniikka, liiketalous tai terveydenhuolto - ovat nopeasti muuttuvia ja yhä enenemissä määrin myös digitalisoituvia ja ne tarvitsevat ajantasaisena pysyäkseen jatkuvaa investoinniltaan kalliita ohjelmisto- ja laitekannan uusimista. Ammattikorkeakoulut ovat sisäisissä päätöksissään autonomisia ja joutuvat ratkaisemaan rahanjakoa koulutusvastuidensa pohjalta. Rahoituksen kohdentuminen oppilaitoksessa juuri kyseiselle erityisalalle on kyseenalaista. Enemminkin olisikin löydettävä jokin toinen keino tarkastella alojen erityisrahoitusta (pysyvää tai hetkellistä) kuin korvamerkintä x-alalle. Näiden perustelujen pohjalta katsoen OAJ:n mielestä aloja ei pitäisi rajata asetustasolla. Perusrahoituksen tason pitää olla sellainen, että kukin ammattikorkeakoulu voi toteuttaa sovitut koulutusvastuut tasokkaasti. OAJ esittää, että OKM seuraa kaikkien koulutusohjelmien toimintaedellytyksiä ja kehityksen suuntia, erityisesti pienten ja eritysalojen kohdalla, jotta ns. rahoituskuplaa tai koulutuksen järjestämiseen liittyvää hallitsematonta poisvalintaa ei pääse syntymään. Seurannan tulokset on saatettava myös laajempaan tietoisuuteen. Rahoitusosuuden vaikutukset ja suunnan oikeellisuus olisi tärkeää analysoida myöhemmin, esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, kun kokemuspohjaa vaikutuksista on olemassa. 55 opintopistettä suorittaneiden osuuteen on tehty selkeyttäviä tarkennuksia Laskentamekanismin muutos ja 55 op rahoitusosuuden pienentäminen on tarkoituksenmukaista. Hyvää uudistuksessa on, että ammattikorkeakouluilla on jatkossa mahdollisuus vaikuttaa opintopistekertymien tasaisuuteen, eikä opintokokonaisuuksia tarvitse enää sirpaloittaa opintopistekertymän varmistamiseksi. Olemme esittäneet aiemminkin, että laskentakriteerinä olisi vuoden aikana tehdyt opintopisteet keskiarvona, koska mielestämme se mittaisi paremmin prosessin kulkua ja tehoa sekä pakottaisi oppilaitokset kiinnittämään huomiota kaikkiin opiskelijoihin, ei vai menestyvimpiin opiskelijoihin.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (6) Aikuisväestön koulutustarpeet ovat kasvavat ja moninaiset erko on osa isompaa koulutuspakettia Mittariosuuden painoarvon kasvattaminen on kannatettava, mutta liian maltillinen (+1 %). Rahoitusmalliesityksestä ei käy ilmi se, miten eri koulutusten painoarvot jakaantuvat kyseisen mittarin sisällä. OAJ esittää vielä harkittavaksi mittariosuuden kasvattamista kokonaisuudessaan kahdella prosenttiyksiköllä (4 prosentista 6 prosenttiin), koska aikuisväestön koulutustarpeet ovat kasvavat ja moninaiset. Heillä pitää olla mahdollisuus osallistua koulutukseen erilaisten koulutusmuotojen kautta, ja jotta ammattikorkeakoulut aidosti kiinnostuvat tästä ryhmästä, niin koulutuksille ja niiden kehittämiselle on taattava resursseja. Tällä kehityksellä myös tutkintoon johtavan koulutuksen käyttämistä täydentävänä koulutuksena saadaan vähennettyä. Tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa mittari on jo osa opintoprosessien kannustavuutta, jolloin tarvittava prosentti voidaan siirtää tähän 55 op suoritusta mittaavasta mittarista (pienenee 22 prosenttiin). Erikoistumiskoulutuksen huomioiminen rahoitusmallissa on ratkaisuna oikea. Erikoistumiskoulutusten osalta rahoituksen kannustavuus on edelleen pieni ja oleellista on, että ministeriöt rahoittavat koulutusta myös erillisrahoituksena, jotta erikostumiskoulutukset saadaan hyvin käyntiin. Pidämme tärkeänä, että OKM seuraa näiden koulutusmuotojen opiskelija- ja tarjontavolyymien kehitystä. Opintopisteiden suorittaminen hyvä korjaus. Yhteistyösopimukset eivät kuulu osaksi rahoitusmallia Mielestämme on hyvä, että kirjausta yksinkertaistetaan muotoon kertyneet opintopisteet. OAJ ihmettelee kuitenkin sitä, että korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perustella suoritettavat opinnot tulevat mittarin osaksi. Palkitsevuus ja taloudellinen hyöty yhteistyöstä tulee korkeakouluille jo heidän omilla toimillaan, eikä sitä siksi pidä asettaa mitattavaksi tekijäksi. Opetusyhteistyö ei ole mikään itseisarvo. Yhteistyöhön kannustaminen tulee tehdä strategisen rahoituksen kautta. Yhteistyö ja sen eri muodot ovat tarkasteluna isompi kokonaisuus, mikä tulee käydä läpi korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa. Opetusyhteistyöhön liittyvistä kompensaatioista korkeakoulujen pitäisi sopia keskinäisillä sopimuksilla.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (6) Pidentyvä siirtymäsäännös ja sen vaikutukset luovat epätasa-arvoa ammattikorkeakoulujen välillä Koska strategiarahoitus on jatkossa osa rahoitusmallia, niin laskennallisen rahoituksen osuus tulee pienentymään -2,4 prosentilla. Lisäksi tämä prosenttivähennys huomioidaan ammattikorkeakoulukohtaisen rahoitusvaihtelun -3 %/ +5 -rajauksen päälle. Ammattikorkeakoulun rahoitusosuus ei siis voi kasvaa 5 prosenttia enempää. Tasauslaskennassa syntyvä ali- tai ylijäämä jaettaan kaikkien kesken rahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitus ei mielestämme perustu siirtymäaikana tuloksellisuuteen. Lisäksi meneillään oleva siirtymäkausi edelleen pitenee, mikä heikentää ammattikorkeakoulujen elinvoimaisuutta. Ne ammattikorkeakoulut, jotka parantavat tulostaan menettävät, kun taas esimerkiksi kooltaan isoimmissa ammattikorkeakouluissa saadaan volyymien kautta helpommin tuotosta aikaiseksi. Leikkaukset ovat ammattikorkeakoulutuksessa todella mittavia (-30 % vuoteen 2019 mennessä) ja tällainen järjestely ei kohtele ammattikorkeakouluja tasavertaisesti. Perusrahoituksen on turvattava ammattikorkeakoulujen toiminnan edellytykset. Henkilöstön liikkuvuus tuo lisäarvoa opetuksen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan Esitys on kannatettava. Henkilöstön liikkuvuuden mittaaminen ja sen painoarvo mittarina on enemmänkin symbolinen kuin taloudellista lisäarvoa tuova. Arvo tulee siitä, että se tuo on ammattikorkeakoulujen toimintaan heijastumia pitkällä aikajänteellä ja lisää kansainvälisiä verkostoyhteyksiä. Koulutuksen kansainvälisyydenmittaaminen ei ota huomioon kansallisella tasolla tapahtuvaa kansainvälistymistä Opintopisteiden mittaaminen opiskelijamäärän sijaan on hyvä uudistus. Ulkomaisen opiskelijavaihdon tulee tarkoittaa opiskelija- ja harjoitteluliikkuvuutta, jolloin myös opiskelijoiden ulkomailla tapahtuvat työharjoittelut sisältyvät tämän piiriin. Rahoitusmalli jättää edelleen huomioimatta sen, että opiskelijat toimivat myös Suomessa sellaisissa yrityksissä ja projekteissa, joissa tehdään kansainvälisen työyhteisön kanssa globaalilla tasolla tapahtuvaa liiketoimintaa. Ammattikorkeakoulut pystyisivät tuottamaan tähän liittyvää tietopohjaa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (6) Lopuksi Rakennettaessa laadukasta ja tehokasta korkeakoulutoimijaa ja -toimintaa on ammattikorkeakoulujen tuotosten sekä strategisen kehittämisen ja profiloitumisen mittaaminen tärkeää. OAJ näkee, että tietty ohjaavuus rahoitusmallin tarvitaan. Ammattikorkeakoulut tekevät hyvää kansallisista tulosta. Muistioon on kirjattu, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset turvataan. Perusrahoituksen tasoa on pyrittävä korjaamaan, sillä 30 % leikkaus rahoituksen tasossa on kohtuuton mille koulutusmuodolle hyvänsä. Jos rahoitusmallista puuttuu jaettavaa, ei se korjaa voimavaratilannetta, vaikka yksittäinen ammattikorkeakoulu pärjäisi mittauksessa kuinka hyvin tahansa. Henkilöstön ja opiskelijoiden pitää olla aktiivisesti uudistamassa toimintaa, ja parhaisiin saavutuksiin ja tehokkuuteen päästään osallistavalla toimintakulttuurilla. Tätäkin on syytä OKM:n toimesta seurata sopimusneuvottelujen ja laatuarviointien yhteydessä. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Hannele Louhelainen erityisasiantuntija