Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

Transkriptio

1 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Hanna Tanskanen 2. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia Tutkintoleikkurin käsittelymekanismi on tarkoituksenmukainen. Jos tavoiteleikkuria maisterien tai tohtorikoulutuksen osalta ei ole, voi se johtaa tutkintojen tehtailuun ja laadun laskemiseen. Alempien tutkintojen osalta tutkintoleikkurin käyttö voi joissakin tilanteessa olla tarkoituksenmukaista. Huolimatta siitä, että yliopistot ovat kandidaattiopintojen suhteen siirtyneet laajempiin kokonaisuuksiin, osa alemmista tutkinnoista antaa myös jatkossa palvelujärjestelmämme kannalta tärkeisiin ammatteihin vaadittavan kelpoisuuden. Esimerkiksi lastentarhanopettajakoulutuksessa on edelleen voimakasta tarvetta lisätä koulutusta. Tohtorikoulutuksen osalta tavoiteleikkuri tarvitaan. On syytä arvioida, onko yliopistokohtainen leikkuri riittävä vai tarvitaanko koulutusalakohtaista. Työryhmän raportissa tätä kysymystä ei käsitellä eikä nykyistä työmarkkinatilannetta arvioida tohtorien koulutuksen osalta. Tällä hetkellä tohtorien työttömyys on ollut kasvussa ja yliopistot ovat ylittäneet tohtorikoulutustavoitteitansa. Pitäisi arvioida, onko vaikutusta siihen, miten tämä eri alojen erilainen tarve ja työllistyminen vaikuttavat toteutumaan, jos leikkuri on ainoastaan yliopistokohtainen. 3. Pidättekö tarkistettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitustekijän laskentamekanismia 55 opintopisteen mittaaminen on johtanut opintokokonaisuuksien sirpaloimiseen, mitä ei voida koulutuksen kehittämisen kannalta pitää suositeltavana kehityksenä. Opintopistemäärä vuodessa yhteenlaskettuna olisi selkeämpi mittaustapana kuin yksittäisen opiskelijan tuottama määrä. Esityksessä kannatettavaa on, että suoritettuja opintopisteitä voidaan käyttää myös seuraavina vuosina. Luonnollisesti on hyvä, että rahoituksen pohjana käytetään luotettavaa tietopohjaa. Miten uusi tarkempi mittausdata 55 opintopisteen suhteen muuttaa yliopistojen välisiä rahoitussuhteita? Tässä tilanteessa on arvioitava, onko 55 opintopisteen mittaaminen resurssikestävää tai kustannustehokasta. Korkeakoulu tuottaa dataa, mutta on arvioitava palveleeko kyseisen tiedon kerääminen korkeakoulutusta tai kehittääkö opintopisteiden mittaaminen esimerkiksi pedagogista kehittämistä. Yliopistoissa henkilöstövähennykset kohdistuvat laajalti juuri muuhun henkilöstöön, jolloin hallinnointitöitä siirtyy opetus ja tutkimushenkilöstölle. Korkeakoulutuksen näkökulmasta tilastointi on nyt detaljitilastointia.

2 4. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen poistaminen rahoitustekijästä ei ole tarkoituksenmukaista. Technopoliksen raportissa vuodelta 2015 todettiin, että suomalaisten yliopistojen kansainvälisyyden aste on edelleen varsin maltillinen. Esitetty malli ei kannusta yliopistojen kansainvälistymään. Kansainvälisyys niin henkilöstössä kuin opiskelijarekrytoinnissakin on keskeisiä laadun tekijöitä. Edellä mainituista syistä kannatamme kvopiskelijoiden tutkintomääristä erikseen palkitsemista rahoitusmallissa. Englanninkielisten tutkintojen ylläpito vaatii paljon työtä niin hallinnolta kuin opetushenkilöstöltäkin. Tällä hetkellä hallinto ja henkilöstö ovat ylikuormitettuja yksistään säästöjen etsimisen, työnjaon ja muiden rakenteellisten uudistusten alla heidän hoitaessa ohessa perustehtäviään. Yliopistoja tulisi kannustaa pitämään edelleen yllä kvohjelmia. Työllistyminen on tärkeä mittari, mutta yliopistoilla on rajallinen mahdollisuus huolehtia tutkintojen työllistyvyydestä, sillä myös yleinen taloustilanne, joka tällä hetkellä on heikko, vaikuttaa. Siksi nyt mittarin vahvistaminen (määrän mittaaminen) ei ole tarkoituksenmukaista. Tällä hetkellä kansainvälistymisestä palkitseminen olisi arvokkaampaa. Laadullisen työllistyvyyden mittausta on kuitenkin tärkeä kehittää ja arvioida sen jälkeen mahdollisuudet tämän mittarin painoarvon nostolle. 5. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijavaihdon rahoitustekijän laskennaksi On tarkoituksenmukainen. 6. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä OAJ:n mielestä rahoitusmallin laatunäkökulmaa tulee opetuksen osalta vahvistaa ja on ehdottanut lukuisia erilaisia laadun mittaamiseen soveltuvia mittareita, kuten opettaja/opiskelijasuhdelukua, pedagogisesti pätevän henkilöstön määrää tai opetukseen tehtäviä panostuksia suhteessa yliopistojen kokonaisrahoitukseen. Näinä aikoina opettaja/opiskelijasuhdeluvun muutoksia on erityisen tärkeä seurata, jotta opiskelijalle pystytään takaamaan riittävä määrä vuorovaikutusta ja ohjausta opintoihin. Erikoistumiskoulutusten lisääminen on rahoitusmalliin niiden asemoitumisen ja laadullisen kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna kannatettavaa. Huolena kuitenkin on, että uuden koulutuksellisen tehtävän voimavarat (jos koulutus halutaan toteuttaa) joudutaan ottamaan nykyrahoituksesta. Kun uusia tehtäväelementtejä ns. istutetaan rahoitusmalliin, niin tällöin on tarkasteltava myös kokonaisresurssien riittävyyttä. Elinikäisen oppimisen kannalta on tärkeää, että erikoistumiskoulutukset saadaan hyvin käyntiin, sillä aikuisväestö tarvitsee osaamisen päivittämiseen ja laajentamiseen hyvää ja laadukasta koulutusta.

3 7. Pidättekö työryhmän ehdotusta tutkimusosion kokonaisuudesta sekä ulkomaalaisten suorittamien tohtoritutkintojen poistamisesta Tutkimusosion kokonaisuus vaikuttaa suhteellisen kestävältä. Kuitenkin tohtorin tutkinnot painottuvat suhteellisen suurena verrattuna esimerkiksi ylempiin korkeakoulututkintoihin. 8. Pidättekö työryhmän ehdotusta julkaisujen perusteella määräytyvän rahoituksen laskemiseksi Julkaisufoorumin osalta on hyvä, että esitetään uusia julkaisutyyppejä yhteiskunnalliseen näkyvyyteen ja yleistajuistamiseen. Näitä ovat tieteellisen teoksen toimittaminen, ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen ja yleistajuisten kokoomateosten toimittaminen. Julkaisufoorumin luokituksen osalta on seurattava, kuinka uudet hieman korkeammat kertoimet aidosti vaikuttavat tieteelliseen tason nousuun. Kuitenkin edelleen julkaisufoorumin osalta ehdotettu pisteytysmuutos johtaa tieteenalakohtaiseen epätasaarvoon, sillä esimerkiksi kasvatustieteellisellä alalla ei ole löydettävissä läheskään samaa määrää korkeampia 3. tai edes 2. tason tieteellisiä lehtiä, kuin esimerkiksi luonnontieteellisellä tai lääketieteellisellä alalla. Jokaisella alalla on oltava riittävästi korkeamman jufoluokituksen julkaisumahdollisuuksia, jotta rahoitusmalli toimii tässä suhteessa tasapuolisesti. Yliopistoopetuksen kehittämisen kannalta myös yliopistollisen oppimateriaalin tuottamista tulisi palkita korkeammalla pisteytyksellä. Työryhmä ehdottaa, että julkaisufoorumin tason 0 kerroin tippuisi kymmenesosaan. OAJ:n mielestä muutos on liian suuri eikä kannusta yleistajuisen materiaalin tuottamiseen, siksi ehdotamme, että julkaisufoorumin tasoluokalla 0 olisi käytössä 0,5 kerroin. Samoin ehdotamme, että tasolla 1 käytettävä kerroin olisi 1,5. Tämä tasaa hieman eri alojen eroja. Opetuksen ja tutkimuksen yhteydestä on huolehdittava ja seurattava sen kehitystä. Rahoitustilanne yliopistolla on johtamassa opetushenkilöstön toimenkuvan osalta tutkimusmahdollisuuksien pienenemiseen ja opetustyön painottumiseen. 9. Muuta kommentoitavaa tutkimusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Ei ole 10. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus ja tiedepolitiikan tavoitteiden kokonaisuuden ja osuuksien sekä sisällön osalta Taidealojen sisällyttäminen alakohtaiseen rahoitukseen on tarkoituksenmukaista. Alakohtaisessa rahoituksessa tulisi ottaa huomioon taidealojen rahoituksen lisäksi rahoituksen piiriin myös taidekasvatuksesta vastaavat alat esim. opettajankoulutuksen vastuulla oleva taideja taitokasvatus. Opettajankoulutuksen tutkintorakenteeseen on sisäänrakennettu työelämäyhteys, joka toteutuu opetusharjoittelun kautta. On tärkeää, että harjoittelukoulut, joissa laadukas opetusharjoittelun ohjaus toteutuu, ovat valtakunnallisen erityisrahoituksen piirissä. Suomalaista opettajankoulutusta on tuettava, sillä se on kansainvälisesti yksi näkyvimmistä ja vaikuttavimmista yliopistollisen koulutuksen muodoista. Strategiarahoitus on suhteellisen suuri (yo 10 % ). Pääosa rahoituksesta sovitaan sopimusneuvotteluissa neljäksi vuodeksi, mikä tuo tätä rahoitusta saaneille korkeakouluille vakautta tämän rahoitusosion osalta (mm. rake ja uudistukset saadaan toteutettua). Haku ja jakoperusteiden on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Neuvottelujen jälkeen strategiarahoitusperusteet ja jaot on julkaistava. Rahoitusta on jaettava tarpeen, ei koon mukaan.

4 Koska rahoituksen määrä on suuri (useita satoja miljoonia) jakotapa ja rahoituksen kesto vaikuttavat perustoimintoihin mm. ihmisten työllistymiseen korkeakouluissa. Jos strategiarahan (vajaan 200 milj/vuosi) haluaisi käyttää perustoimintoihin (opetus ja tutkimus), tarkoittaisi se esimerkiksi yliopistojen kohdalla henkilötyövuotta per vuosi 11. Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotuksia tarkoituksenmukaisina? Molemmat kehittämisehdotukset ovat kannatettavia sekä laadullisen työllistymisen että säätiörahoituksen seurannan osalta. Aarresaaren kaltainen uraseurantamalli on hyvä lähtökohta kehittämiselle. Koulutusmääriä eri aloilla on tarkasteltava sitä kautta, työllistyykö henkilö sellaiseen tehtävään, missä hän voi hyödyntää koulutuksen tuottamaa osaamista täysimääräisesti. Kriteeristön on kohdeltava yliopistoja eri alojen osalta yhdenmukaisesti. Valmistuneiden palkkataso voi olla huono mittari, sillä alakohtaiset palkkatasoerot ovat alojen välillä, mutta myös alojen sisällä, isoja. 12. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? Ei ole 13. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI On tärkeää, että rahoitusmallilla yliopistojen toimintaa voidaan ohjata mutta kuitenkin jokaiselle yliopistoille tulee taata kohtuullinen rahoitus ja toimintaedellytykset. Korkeakoulujen on pystyttävä tekemään pitkäjänteistä kehittämistyötä, ja ennakoitavissa oleva rahoitus antaa pohjan korkeakoulujen toiminnalle ja suuntaa sitä kriteerien mukaan. Rahoitusmallia ei tule jatkossakaan sirpaloittaa, mutta korkeakoulujen alakohtainen ja alojen välinen yhteistyö on jatkossa yhä merkityksellisempää muun muassa vähenevän julkisen rahoituksen takia. Yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä sekä tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa pitää näkyä rahoitusmallissa kannustimena siten, että toiminta tukee ja palkitsee kaikkia osapuolia. Esimerkiksi yhteistyössä tuotettu tutkimustoiminta, opintopiste tai tutkinto toisi enemmän rahaa kuin yksittäisenä yliopistona tuotettu. Rahoitusmittareiden kautta saadaan korkeakoulujen toiminnan tehokkuutta näkyväksi, mutta on myös tarkasteltava sitä, kuinka paljon kerättävä data aidosti kehittää korkeakoulujen toimintoja. Tärkeämpää on saada korkeakoulutuksen tehokkuudesta ja prosesseista purettua kerätyn tiedon avulla ns. isokuva, jolloin tuloksellisuusrahoitusosuus voisi olla pienempi määräävyydeltään, kuten esimerkiksi Tanskalla (60 %), joka sekin on suuri. Korkeakouluyhteisö on nähtävä korkeakoulujen voimavarana, jolloin korkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen henkilöstön osaamisen kehittäminen eivät saa jäädä ns. jalkoihin. Henkilöstö on korkeakoulujen pääoma; henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen on suorassa kytköksessä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, ja siksi osaaminen on pidettävä kunnossa ja panostusta on mitattava. Mittareihin tulee liittää osaksi henkilöstön työhyvinvointia mittaavia tekijöitä kuten täydennyskoulutukseen osallistuminen, työssäjaksamisen prosessit. Henkilöstövaikutuksien osalta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallityöryhmän raportissa erikseen mainittiin, että ammattikorkeakoulujen on jatkossa informoitava rakenteellisen kehittämisen vaikutukset ennakoivasti OKM:lle myös raportoinnin ulkopuolella. Tämä on tervetullut vaade hyvän henkilöstöpolitiikan hallinnan näkökulmasta, ja samaa tulisi vaatia myös yliopistoilta. Informoinnin kautta tulevan tiedon, jos se koskee

5 henkilöstövähennyksiä, on OKM:n toimesta johdettava toimenpiteisiin yliopistojen kanssa. OKM:n on parannettava omaa vuorovaikutustaan TEM:n suuntaan, jotta yhteiskunnan talouden tilasta aiheutuvat vaikutukset pystytään ottamaan huomioon ennakoivasti myös opetusalan muutosturvan kehittämisessä.