Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen sopimus, allekirjoitettu 10.9.2008 Sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätevesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole muun sopimuksen piirissä Myös kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Energiantuotanto on tämän sopimuksen ulkopuolella. Lahden kaupungin sopimuksessa ovat mukana Lahden Tilakeskus (toimitilakiinteistöt) Kunnallistekniikka (katuvalaistus) Lahden Talot Oy (asuinrakennukset), eivät enää mukana, oma sopimus Lahti Aqua Oy (vesi- jätevesihuolto) Lahden kaupungin 9 % energiansäästön kokonaistavoite 2008-2016 15,99 GWh Mittarina kokonaiskulutus GWh ja laskennalliset säästöt Välitavoitteet Vuonna 2010 5,33 GWh Vuonna 2013 10,66 GWh
GreenCity pilottihanke 1 tavoite: Kokonaisenergian kulutuksen pienentäminen kaupunkiorganisaatiossa ja sen keskeisissä tytäryhtiöissä Hankkeen tavoitteena: on pienentää kokonaisenergian kulutusta kaupunkiorganisaatiossa 15 % vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellään tarkemmin arviointikriteerit siten, että niissä huomioidaan mm. kaupungin ja sen palveluiden kasvu. Mittarina ominaiskulutus, kwh/m³ Hankkeessa kartoitetaan erilaiset käytettävissä olevat keinot pienentää kaupunkiorganisaation kokonaisenergian kulutusta sekä arvioidaan niiden taloudellinen kannattavuus (investointien takaisinmaksuaika), elinkaarikustannukset ja toteutettavuus. Tämän pohjalta hankkeessa valmistellaan toteuttamissuunnitelma, jonka osaalueita ovat mm., energiatehokkuusinvestoinnit, suunnittelun ohjaus, uudisja korjausrakentaminen, energiakatselmukset, kulutusseuranta, julkiset hankinnat sekä uusien investointien säästötakuu ja rahoitusmenettelyjen käyttö (ns. ESCO -toiminta).
kwh/m³ Energian ominaiskulutus kwh / m² 80,0 Energiankulutuksen (sähkö + sääkorjattu lämpöenergia) ominaiskulutus, kwh/m³ Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 2000-2012 75,0 70,0 69,6 70,3 67,6 65,0 60,0 66,2 65,4 64,0 65,0 61,9 63,1 59,7 61,7 61,3 55,0 50,0 55,8 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 54,4 45,0 40,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi
kwh/m³ Lämmön ominaiskulutus 2000-2012 kwh/m3 Sääkorjattu lämmön ominaiskulutus, kwh/m³ Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 2000-2012 55,0 52,4 52,1 49,2 49,6 50,0 48,6 45,0 40,0 Muutos 2000-2012 - 17,2 % 47,8 47,2 47,5 46,7 42,1 45,6 46,6 46,4 44,8 44,5 43,4 42,8 43,8 43,3 43,1 38,8 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 35,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 40,12 39,695
kwh/m³ Sähkön ominaiskulutus kwh/m 3 19 Sähkön ominaiskulutus Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 18 17 17,2 18,2 17 18 17,2 17 16,5 16,9 17,2 17,9 16 16,8 16,8 16,3 15 14 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 14,28 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Energiatehokkuustoimenpiteitä Lahden tilakeskuksen toimitilakiinteistöissä ESCO hanke, tavoite säästö noin 6 GWh eli reilun 3 % säästö kokonaiskulutukseen, Tilankäytön tehostaminen, suurin energiansäästöpotentiaali, mutta vaikea toteuttaa Kulutusseurannan tehostaminen, Sähkön tuntimittaukset ja etäluennan hyödyntäminen, etäluettavia mittauksia harkinnassa myös vesi- ja lämpöpuolelle tärkeissä kohteissa Investoinnit: Kaupungin strategia 2025 mukaan menestystekijä C3 mukaan: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa Mittari: Kaikki konsernin uudisrakentaminen toteutetaan matala- tai nollaenergiaratkaisuina. Samaa periaatetta sovelletaan mahdollisimman laajasti myös korjausrakentamisessa Oikein ajoitut peruskorjaukset tai korvausinvestoinnit suunnitteluohjeet Pienet energiasäästötoimenpiteet, käyttötalousrahoituksella
Energiatehokkuustoimenpiteitä Lahden tilakeskuksen toimitilakiinteistöissä Sisäiset vuokrasopimusmallin kehittäminen, hyötyä säästöistä asiakkaalle Energiakatselmukset, katselmusohjelma menossa Energiatodistukset, koskee kerrosalaltaan 500 m² ylittäviä julkisia rakennuksia, ei väliaikaisia rakennuksia (<2v), ei suojeltuja kohteita Kiinteistöjen ylläpito Sopimusten kehittäminen esim. kiinteistönhoito, talotekniikan huollot Teknisten järjestelmien oikea käyttö ja ylläpito Uusiutuvien / ilmaisten energioiden hyödyntämisellä Energiatehottomien rakennusten purku Green Office toteutunut säästö? Rakentamisen ja ylläpidon hiilijalanjälkilaskenta ja vertailu Rakennusautomaation valvomon pääkäyttötehtävät palautettu omaksi toiminnaksi vuoden 2013 alusta
ESCO-hanke Kaupunginhallitus teki uuden hankintapäätöksen ESCO-hankkeesta 16.9.2013. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan teimme uudelleen pisteytyksen vuoden 2011 tarjouksille ESCO-kumppaniksi valittiin Siemens, urakkahintaan 3,12 M Näillä energiatehokkuusinvestoineilla saavutetaan vuodessa lämmönsäästöä 4888 MWh ja sähkönsäästönä 1380 MWh. Euromääräisenä säästönä vuoden 2011 energianhinnoilla ( ALV 0%) tämä tarkoittaa 350 000 vuosittaista säästöä. Sopimus allekirjoitetaan vielä tänä vuonna, investoinnit 2014-2015
Esimerkkejä: Korvausinvestoinneista, tilankäytön tehostamisesta sekä tarpeettomasta tilakannasta luopumisesta energia näkökulmasta Tilakäytön tehostaminen palveluverkkoa kehittämällä, Kiveriön koulu, purku 2014 Energiankulutus keskimäärin, lämpö 760 MWh, sähkö 263 MWh Säästö 64 000 /vuosi Korvausinvestoinnit, Jalkarannan ja Liipolan uudet monitoimitalot, valmiit 2015 Vanha Jalkarannan koulu, lämpö 1450 MWh, sähkö 470 MWh Uusi monitoimitalo lämpö 730 MWh, sähkö 570 MWh Vanha Liipolan koulu lämpö 2480 MWh, sähkö 540 MWh Uusi monitoimitalo lämpö 330 MWh, sähkö 370 MWh Säästö lämpö 2870 MWh, sähkö 70 MWh Säästö 150 000 /vuosi Liipolassa uuden monitoimitalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on alle puolet verrattuna peruskorjausvaihtoehtoon Tulevat purku- tai myyntikohteet, Poliisitalo lämpö 2900 MWh, sähkö 1600 MWh, toiminta päättyy 2016, Metsä-Pietilän varikkoalue lämpö 1200 MWh, sähkö 300 MWh, alueesta luovutaan muutaman vuoden sisällä Säästö, yht. lämpö 4100 MWh, sähkö 1900 MWh, yhteensä noin 400 000 /vuosi
Energiakatselmuksista Tehdyt E-katselmukset: kaikkiaan 35 kpl (33 eri kohdetta), tässä mukana 2013 katselmoidut 4 kohdetta näistä Virastokeskus ja Metsäkankaan peruskoulu on katselmoitu jo kahteen kertaan. näistä purettu Liipolan ja Jalkarannan koulut, sekä Metsäkankaan päiväkoti Saksalan koulun käyttötarkoitus on muuttunut päiväkotikäyttöön Kattavuus rakennuskannasta, noin 60 % rakennustilavuudesta katselmoitu, kun katselmoidut/puretut rakennukset poistetaan listalta. Raporteista yhteenlaskettu säästöpotentiaali: Sähkö: 0,49 GWh/a + 2013 katselmoiduista 0,2 GWh/a Lämpö: 3,77 GWh/a + 2013 katselmoiduista 0,4 GWh/a Tähän mennessä toteutettu säästöpotentiaali: Sähkö: 0,01 GWh/a Lämpö: 0,43 GWh/a Toteutettavissa oleva säästöpotentiaali: Päätetty Harkinnassa uudet/2013 - Sähkö: 0,04 0,30 0,16 GWh/a - Lämpö: 0,11 1,86 0,28 GWh/a
Energiakatselmuksista Yleisesti energiakatselmukset ovat hyvä työkalu jos kiinteistökannan ylläpitoon ja energiankäyttöön ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota, katselmuksista on saatavissa potentiaalisia toimenpiteitä. Esimerkiksi jos kohteen koneellinen ilmanvaihto on toteutettu ilman LTO-laitteistoa, energiansäästöä on suhteellisen helposti saatavissa jollei ilmamäärät samalla muutu. Jos taas kohteen energiatehokkuutta on jo aikaisemmin tarkasteltu, ei energiakatselmuksilla enää saada kunnollisia toimenpiteitä suhteessa kustannuksiin, kuten viimeisimpien katselmointikierroksien yhteydessä on havaittu. Uusiutuvan energian kuntakatselmusta ei ole tehty, yli 95 % kohteista on kaukolämpökohteita
Kiinteistöjen ylläpidon tehostaminen: Huoltokirjajärjestelmä FacilityInfon hyödyntäminen energiatehokkuudessa ja energiapalveluissa Kohteissamme on Energiakolmio Oy:n kulutusseuranta Enerkey-järjestelmä. Palveluun sisältyy hälytyspalvelu, kuukausi- ja kvartaaliraportit kulutuksen kehityksestä FI:sta kohteista suora linkki kulutusseurantajärjestelmään Kohteiden energiatodistukset on tallennettu FacilityInfoon Energiakatselmusten toimenpiteet kunnossapito-ohjelmaan Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikataulukot tulossa mallia Helsingin kaupungilta Laitteiden konekorttipohjiin on tehty paljon täydennystä huomioitu energiatehokkuusnäkökulma Kohde- ja laitekohtaisten palvelupakettien ja huoltojen räätälöinti tekniikkaa käytetään ja huolletaan oikein ja oikeaan aikaan energiatehokkuus paranee Konekortit täytetty oikeilla tiedoilla ja tieto pidetään ajan tasalla Kiinteistönhoidon laatuauditoinnit
Esimerkki, kulutusseurannan raportoinnista
Green City hankkeen tuloksia Lahden Tilakeskuksessa näitä asioita hoitaa päätoimisesti energiainsinööri Energiatehokkuudesta on tullut osa normaalia toimintaa investointihankkeissa ja ylläpitotoiminnoissa Elinkaari- ja energiatehokkuusasioiden merkitys investointihankkeissa lisääntyy kaiken aikaa GC:n tavoitteet, jotka ovat nykyisin strategian tavoitteita, ohjaavat toimintaa energiatehokkuusasioissa