Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Samankaltaiset tiedostot
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Karjanlannan hyödyntäminen

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Pellon kunnostus ja maanhoito

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Biohiili ja ravinteet

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Fosfori maassa ja kasvinravinteena

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Suolaliuoksen ph

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Kipsi vähentää peltomaan

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Jaksollinen järjestelmä

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

ATOMIN JA IONIN KOKO

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Komposti ja komposti!

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Toimiva maaperän mikrobisto

Kasvuohjelmaseminaari

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Miten kasvit saavat vetensä?

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Varastoravinteet Varastokalium

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Miten kasvit saavat vetensä?

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Transkriptio:

Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne

Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+] = 10-5 mol/l - log [H+] = 5 ph = 5

Maa Raudan ja alumiinin heikostikiteytyneitä oksideja Kivennäismaapartikkeli Orgaanista-ainesta

Maa Maapartikkelit ovat negatiivisesti varautuneita

Maa Ravinteet ioneina: esim. K +, Ca 2+, (positiivinen varaus!) pitoisuus vedessä ph Ca 2+ Ca 2+ K + Al 3+ PO 4 - Ca 2+ PO - 4 K + Al 3+ Ca 2+ PO 4 - K + K +

Maa Ravinteet ioneina: esim. K +, Ca 2+, (positiivinen varaus!) PO 4- (negatiivinen varaus!) Ca 2+ Ca 2+ K + Al 3+ PO 4 - Ca 2+ PO - 4 K + Al 3+ Ca 2+ PO 4 - K + K +

Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+] = 10-5 mol/l - log [H+] = 5 ph = 5

Maan ph phn määritystä varten maa pitää liettää nesteeseen Esim. 1:2,5 Saadaan juuri mittaushetkellä vaikuttava happamuus ph riippuu määritystavasta Vesi ph on 0,5 1 ph yksikköä suurempi kuin suolaliuoksesta (0,01 M CaCl2) mitattu Vesi ph altis kasvukauden aikaisille vaihteluille lannoitus ja ravinteiden otto vaikuttavat suolapitoisuuteen maassa

Maan happamuus Aktiivinen happamuus liuoksessa (ph) -COO H Kokonaishappamuus Maahan pidättyneet Al 3+ Hydratoitunut alumiini luovuttaa lisää happamuutta maaveteen: Al(H 2 O) 6 3+ AlOH(H 2 O) 5 2+ + Al 3+

Maan happamuus Al 3+ Al 3+ Al 3+ Kokonaishappamuus saadaan selville nostamalla maan ph:ta lisäämällä siihen emästä phn noustessa siirtyy maapinnoilta maanesteeseen

Maan ph Suomessa Suomessa luonnostaan happamat maat Suomen kallioperä ja siitä syntynyt maa on hapanta (ei kalkkikiveä) Humidi-ilmasto, sataa enemmän kuin haihtuu huuhtoutuminen http://en.gtk.fi/_system/print.html?from=/_system/in_focus/news_0037.html

Maan happamuuden vaikutuksia Maan liiallinen happamuus heikentää ravinteiden saantia Edistämällä fosforin pidättymistä Lisää huuhtoutumista (vaihtuvat kationit Ca 2+ jne) Vähentää biologista aktiivisuutta (hajotustoiminta ja orgaanisten ravinteiden vapautuminen) Lisää haitallisen alumiinin liukoisuutta Liian korkea ph heikentää monien hivenravinteiden saatavuutta

Maan happamoituminen = hapon neutralointikyvyn väheneminen Happamoituminen on luonnollinen prosessi jota maatalous voi kiihdyttää

Maan happamuuteen vaikuttavia prosesseja: Hiilidioksidin liukeneminen Kasvin raviteidenotto (Ca 2+, Mg 2+, K + ) Ammoniumin nitrifikaatio Nitraatin huuhtoutuminen Ravinteiden huuhtoutuminen (Ca 2+, Mg 2+, K + ) Orgaanisen aineksen epätäydellinen hajoaminen, kylmät ja märät olosuhteet Kasvin raviteidenotto (PO 4-, NO 3-, ) Kasvien maatuminen ja ravinteiden palautuminen (!) Orgaanisen typen mineralisaatio Denitrifikaatio Rapautuminen ph ph

Reaktiot Esim. hiilen ja typen kiertoon liittyvä prosessit: muutos Hiilidioksidin liukeneminen Orgaanisen aineksen hajoamien org.hapoiksi Orgaanisten happojen hajoamien Typen sidonta Orgaanisen typen mineralisaation Ammoniakin haihtuminen Nitrifikaatio Denitrifikaatio

Maan happamuuteen vaikuttaa: Ravinteidenotto Kun kasvi ottaa ravinnekationin (Ca 2+ ) se vapauttaa maahan protoneita (H+, H+) Ca 2+ K + Ca 2+ Ca 2+ K + K + Mg 2+ Ca 2+

Maan happamuuteen vaikuttaa: Ravinteidenotto Kun kasvi ottaa ravinnekationin (Ca 2+ ) se vapauttaa maahan protoneita (H+, H+) Kun kasvi kuolee, orgaanisen aineksen mukana ravinnekationit palautuvat maahan mineralisaatio kuluttaa protoneita Nettovaikutus = 0 Ei happamoitumista, jos kationit palautuvat kasvin mukana maahan Ca 2+ K + Ca 2+ Ca 2+ K + K + Mg 2+ Ca 2+

Maan happamuuteen vaikuttaa: Ravinteidenotto Kun kasvi ottaa ravinnekationin (Ca 2+ ) se vapauttaa maahan protoneita (H+, H+) Kun sato korjataan, ravinnekationeita poistuu kierrosta happamoituminen

Maan happamuuteen vaikuttaa: Typen reaktiot Ammoniumin nitrifikaation tuottaa maahan happamuutta (H+, H+) Nitraatinotto puolestaan kuluttaa protoneita eli vähentää happamuutta Netto +1 2 H+ NH4 NO3

Maan happamuuteen vaikuttaa: Typen reaktiot Ammoniumin nitrifikaatio tuottaa maahan happamuutta (H+, H+) Nitraatinotto kuluttaa protoneita eli vähentää happamuutta Maatuvasta kasvista palautuu typpeä maahan, hajottaminen kuluttaa protoneita Netto = 0 NH 4 + 2 NO3

Maan happamuuteen vaikuttaa: Typen reaktiot Ammoniumin nitrifikaation tuottaa maahan happamuutta (H+, H+) Nitraatinotto kuluttaa protoneita eli vähentää happamuutta Jos nitrifikaatio tuottaa enemmän nitraattia kun kasvit voivat ottaa tai nitraattia huuhtoutuu maahan tulee ylimääräisiä protoneita happamoituminen NH 4 + 2 NO3 Nitraatin huuhtoutuminen Happamoittaa maata

Maan happamuus Suomessa Luontainen Happamat kallioperän rapautumistuotteet huuhtoutuminen Orgaanisen aineksen epätäydellinen hajoaminen (orgaaniset hapot) Viljelystä johtuva happamoituminen Ammoniumtyppeä sisältävät lannoitteet nitrifikaatio Nitraattia tulee maahan enemmän kuin kasvit pystyvät ottamaan Nitraatin huuhtoutuminen Satona korjattu kasvimateriaali viedään pois pelloilta, jolloin kasvimateriaalin ravinnekationit eivät palaudu takaisin maahan

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa ravinnekationeiden huuhtoutumisriski kasvaa Ca 2+ K + Ca 2+ Ca 2+ K +

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa ravinnekationeiden huuhtoutumisriski kasvaa K + Ca 2+ Ca 2+ K + Ca 2+

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa ravinnekationeiden huuhtoutumisriski kasvaa K + Ca 2+ Ca 2+ K + Ca 2+

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa fosfori pidättyy tehokkaammin Käyttökelpoisuus alenee HO - HO - H 2 O H 2 O HO - H 2 O ph laskee

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa fosfori pidättyy tehokkaammin Käyttökelpoisuus alenee PO 4 - PO 4 - PO 4 - PO 4 - PO 4 - PO 4 - HO - HO - H 2 O H 2 O HO - H 2 O ph laskee

Maan happamoituminen - Fosfori ja ravinnekationit Happamassa maassa fosfori pidättyy tehokkaammin Käyttökelpoisuus alenee PO 4 - PO 4 - PO 4 - H 2 O H 2 O H 2 O HO - HO - HO - PO 4 - PO 4 - PO 4 - ph laskee

Maan happamoituminen ja ravinteet Maan happamoituminen heikentää kationien pidättymistä Huuhtoutumisriski kasvaa Fosforin pidättyminen on tehokkaampaa alhaisessa ph:ssa Käyttökelpoisuus alenee ph:n noustessa fosfori irtoaa pidätyspaikoilta helpommin

Kalkitus Kalkitsemalla pyritään vähentämään maan happamuutta ja sen vaikutuksia Kalkitusainevaihtoehtoja CaO Ca(OH) 2 CaCO 3 CaMg(CO 3 ) 2 jne Kalkitusaineen anioni neutraloi H+:n: + OH H 2 O 2 + CO 2-3 H 2 O + CO 2 kationi voi vaihtaa happamia kationeja pois pidätyspaikoilta --COOH -COOH + Ca2+ -COO -COO Ca 2+ + 2

Kalkitus ja maan puskurointikyky Puskurointikyky kuvaa maan kykyä vastustaa phn muutosta Savimaissa suurempi puskurointikyky kuin karkeissa maissa Happamoitumien ei välttämättä näy ph:ssa, jos sitoutuu maahan Kun puskurointi loppuu, ph laskee -COO

Kalkitus ja maan puskurointikyky Puskurointikyky kuvaa maan kykyä vastustaa phn muutosta Savimaissa suurempi puskurointikyky kuin karkeissa maissa Happamoitumien ei välttämättä näy ph:ssa, jos sitoutuu maahan Kun puskurointi loppuu, ph laskee Mitä parempi puskurikyky, sitä enemmän tarvitaan kalkkia, jotta ph saadaan nousemaan. -COO

Kalkitus phn nousu Parantaa fosforin käyttökelpoisuutta maassa Ravinnekationeiden varastoituminen paranee vähentää metallien toksisuutta (mm. Al, Mn, Fe) mikrobitoiminta elpyy (bakteerien kilpailukyky paranee) Kalkitus parantaa myös maan rakennetta

Kalkitseminen ja maan rakenne Ca ph:n nousu parantaa maan rakenteen kannalta hyvien mikrobien kilpailukykyä (lima-aineet) Ravinteiden saatavuus kasvien parempi kasvu laajempi juuristo Suolavahvuuden kasvu Ca++ Ca Ca++ K Mg++ Ca Mg K Mg++ Ca++ Ca K K+ Ca++ Ca K Ca++ Mg K+ Ca++ K Ca K+ Ca++ Ca++ Ca++ Mg++

Kalkitseminen ja maan rakenne Kestävä mururakenne vähentää Liettymistä ja kuorettumista eroosiota, veden savisameutta varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin Mururakenteen ollessa heikko sade rikkoo maa liettyy ja kuorettuu pintavirtailua eroosiota veden imeytyminen hidastuu maa pysyy märkänä

Yhteenveto ph kuvaa pitoisuutta maanesteessä Suomessa luontaisesti happamat maat Hapan kallioperä hapan maaperä Humidi ilmasto huuhtoutuminen Happamuutta aiheuttavia prosesseja peltomaissa ovat: Nitrifikaatio ja ylimääräisen nitraattitypen huuhtoutuminen Kasvien ravinteiden otto ja kasvimateriaalin poisvieminen pellolta

Yhteenveto phn laskua voi hillitä palauttamalla orgaanista ainesta peltoon Ehkäisemällä nitraatin kertymistä nitraatin huuhtoutumista Kalkitus nostaa maan ph:ta Tarvittavan kalkin määrä riippuu maan puskurointikyvystä phn nousu parantaa fosforin käyttökelpoisuutta ehkäisee ravinnekationien huuhtoutumista elvyttää mikrobitoimintaa (ravinteiden kierto) parantaa mururakennetta

Kiitos!