Valtuusto 19.08.2013 Sivu 1 / 1 1557/01.01.01/2013 Kaupunginhallitus 201 17.6.2013 111 Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Lindholm, puh. (09) 816 85059 Marja Dahl, puh. (09) 816 57060 Tapio Nieminen, puh. (09) 816 35201 Teemu Haapalehto, puh. (09) 816 83311 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 38 muun valtuutetun 20.3.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Simpanen Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus käynnistää ripeästi kaupungin organisaatiossa tehokkaat poikkihallinnolliset toimenpiteet valtuustolle vastauksessaan osoittamansa pitkäaikaistyöttömien määrän nopean kasvun kääntämiseksi laskuun työ- ja ansiokykyisille pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja järjestämällä käytettävissä olevat kaikki mahdollisuudet huomioiden sekä ilmeisesti alentuneen työ- ja ansiokyvyn omaavien pitkäaikaistyöttömien järjestelmälliseksi ohjaamiseksi terveyspalvelujen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaaksi ja järjestämällä pysyvän työ- ja ansiokyvyn aleneman omaaville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden niin sanottuun eläkeselvittelyyn. Pitkäaikaistyöttömyyttä alentaen voidaan saada sosiaalisten myönteisten vaikutusten lisäksi myös miljooniin euroihin nouseva myönteinen vaikutus Espoon talouteen vuositasolla pitkäaikaistyöttömille maksettavien toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuuden maksamisen vähetessä ja Espoon verotulojen vastaavasti noustessa. Rahkonen Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuuksia edistää välityömarkkinoiden toimintaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Paattiniemi Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 2 / 2 Valtuusto toivoo, että työnjako ja vastuut jo olemassa olevien toimijoiden välillä täsmennetään ja että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle toimeentulotuen saajalle nimetään yksi päävastuuhenkilö, jolla on kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta. Valtuusto toivoo myös, että yhteen päävastuuhenkilöön perustuva toimintamalli selvitetään. Hopsu Rahkosen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitukselle raportoidaan työllisyydenhoidon kuntakokeilun tuloksista ja työllisyystilanteen kehittymisestä puolivuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Simpasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Rahkosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Paattiniemen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus käynnistää ripeästi kaupungin organisaatiossa tehokkaat poikkihallinnolliset toimenpiteet valtuustolle vastauksessaan osoittamansa pitkäaikaistyöttömien määrän nopean kasvun kääntämiseksi laskuun työ- ja ansiokykyisille pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja järjestämällä käytettävissä olevat kaikki mahdollisuudet huomioiden sekä ilmeisesti alentuneen työ- ja ansiokyvyn omaavien pitkäaikaistyöttömien järjestelmälliseksi ohjaamiseksi terveyspalvelujen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaaksi ja järjestämällä pysyvän työ- ja ansiokyvyn aleneman
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 3 / 3 omaaville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden niin sanottuun eläkeselvittelyyn. Pitkäaikaistyöttömyyttä alentaen voidaan saada sosiaalisten myönteisten vaikutusten lisäksi myös miljooniin euroihin nouseva myönteinen vaikutus Espoon talouteen vuositasolla pitkäaikaistyöttömille maksettavien toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuuden maksamisen vähetessä ja Espoon verotulojen vastaavasti noustessa. - Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuuksia edistää välityömarkkinoiden toimintaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. - Valtuusto toivoo, että työnjako ja vastuut jo olemassa olevien toimijoiden välillä täsmennetään ja että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle toimeentulotuen saajalle nimetään yksi päävastuuhenkilö, jolla on kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta. Valtuusto toivoo myös, että yhteen päävastuuhenkilöön perustuva toimintamalli selvitetään. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitukselle raportoidaan työllisyydenhoidon kuntakokeilun tuloksista ja työllisyystilanteen kehittymisestä puolivuosittain. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Espoon työllisyystilanne Huhtikuun lopussa 2013 Espoossa oli 9 334 työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita oli 6 817 (+ 36,9 %). Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3 311 (+21,1 %) ja alle 25 -vuotiaita 966 (+78,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli yhden vuoden yhtäjaksoisesti olleita oli huhtikuun 2013 lopussa 1 899 henkilöä, kun vuonna 2012 samana ajankohtana määrä oli 1487 (+27,7 %). Ulkomaalaisia työttömiä oli Espoossa huhtikuun lopussa 1 701 ja vuotta aiemmin 1 161 (+46,5 %). Työllisyystilanne on siis kehittynyt Espoossa huonoon suuntaan ja erityisen paljon työttömien määrä on kasvanut vertailujakson aikana nuorten ja maahanmuuttajien osalta. Taloudellisen taantuman aikana nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys nousevat työmarkkinatilanteen kiristyessä. Espoossa arvioidaan suurimman osan uusista nuorisotyöttömistä olevan ammatillisen koulutuksen päättäneitä vastavalmistuneita ja/tai pätkätöistä tulleita nuoria. Pitkäaikaistyöttömien tyypillinen ongelma työnhaussa on vanhentunut tai puutteellinen ammatillinen koulutus. Myös elämänhallinnan haasteet voivat olla työllistymisen esteitä. Toimeentulotuessa nuorten osuus on kasvussa. Toimeentulotuen uusia asiakkaita on enemmän kuin ikinä ennen seurantakautena.
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 4 / 4 Toimeentulotuessa on näkynyt jo muutamia vuosia pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu. Ko. pitkäaikaistyöttömät eivät ole enää kirjoilla TEtoimistossa vaan ovat tippuneet työvoimapalveluiden ulkopuolelle. Espoon työllisyydenhoito on keskitetty perhe- ja sosiaalipalvelujen työllisyyspalveluihin Työllisyyspalveluihin kuuluvat työvoiman palvelukeskus sekä työpajatoiminnat. Työvoiman palvelukeskus on poikkihallinnollinen palvelukeskus pitkäaikaistyöttömille. Toimintaan osallistuvat Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Espoon TE-toimisto sekä Espoon vakuutuspiiri KELA. Asiakkaita palvelevat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, työvoimaohjaajat sekä kelan vakuutussihteeri. Työvoiman palvelukeskus ostaa erilaisia valmennus- ja kuntoutuspalveluja ostopalveluina. Espoon kaupungin palkkatuettu työllistäminen ja kuntouttava työtoiminta on keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Palvelu perustuu yhden luukun periaatteelle, jossa asiakas saa kaikki työllistymiseen liittyvät palvelut työvoiman palvelukeskuksesta. Vuonna 2011 Espoon kaupunki tarjosi 137 työttömälle ja viime vuonna 135 työttömälle mahdollisuuden työskennellä palkkatuetussa työsuhteessa kaupungin palveluksessa. Samalla kuitenkin tukikuukausien määrä nousi 797:stä 874:ään. Toisin sanoen, tukityöllistettyjen määrä pysyi lähes ennallaan, mutta tuettujen työsuhteiden keskimääräinen kesto kasvoi. Myös työtehtävien mukaan määräytyvä tuettujen työsuhteiden keskimääräinen palkka nousi hiukan edellisvuodesta ja oli viime vuonna 2606 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tuetun työllistymisen piirissä voidaan arvioida olevan noin 160 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevan valtuustoaloitteen mukaan kaupungin tulisi tarjota työkykyisille työpaikka kaupungin toimialoilta, konserniyhteisöistä tai neuvotteluin Espoossa toimista yrityksistä ja yhteisöistä. Mikäli kaikki Espoon pitkäaikaistyöttömät työllistettäisiin palkkatuen avulla kaupunkikonsernin palvelukseen, voisi työllistämisestä aiheutuvien kustannusten arvioida karkeasti nousevan yli 32 miljoonaan euroon. Arvio perustuu vuonna 2012 toteutuneiden tuettujen työsuhteiden keskimääräisiin, toteutuneisiin kustannuksiin sekä pitkäaikaistyöttömien määrään huhtikuussa 2013. Tukityösuhteisiin on kaupungin vuoden 2013 budjetissa varattu työllisyyspalveluille 2 586 000 euroa. Tämän lisäksi vuoden 2013 talousarvion mukaan yleishallinnossa on valmius kasvattaa palkkatukityöllistämisen volyymia ja reagoida erityisesti teknologiateollisuuteen kohdistuneiden mittavien irtisanomisten jatkumiseen. Yritysten ja yhteisöjen työllistämisestä ja erityisesti yrityksiin työllistämisen potentiaalista löytyy lisää tietoa alla. Espoon työllisyyspalvelut järjestää omana toimintana ja ostopalveluna työpajatoimintaa sekä sosiaalista työllistämistä espoolaisille työttömille. Omaa työpajatoimintaa tarjotaan työhönvalmennuskeskuksesta ja Soukan työkeskuksesta. Ostopalveluna työpajatoimintaa ostetaan mm. Omnian nuorten työpajoilta. Työllisyyspalvelu koordinoi myös laajaa järjestöyhteistyötä mm. Pappilantien järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat merkittävä palkkatuetun työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 5 / 5 toimija. Työpajoissa sekä järjestöissä on ollut erilaisissa työllistämisen aktiivitoimenpiteissä vuosittain noin 800 asiakasta. Espoon työllisyydenhoidon kuntakokeilu Espoo vahvistaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoaan osallistumalla työllisyydenhoidon kuntakokeiluun. Kuntakokeilu on hallitusohjelmaan perustuva työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilussa kunta osallistuu vahvasti kohderyhmään kuuluvien työttömien palvelutarpeiden arviointiin, palveluprosessin suunnitteluun sekä prosessin seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalveluiden lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa vähintään 500 päivää. Tämän lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kuntakokeilun piiriin kuuluu yhteensä 26 hanketta, joissa on mukana 63 kuntaa. Espoon kuntakokeiluhankkeen nimi on Työtä päin!. Hanke on käynnistynyt 1.1.2013 ja se kestää 31.12.2015 saakka. Tavoitteena siinä on koota yhteen eri työllisyydenhoidon toimijat ja hankkeet siten, että - näiden toiminta tukee ja täydentää toisiaan, - asiakkaalle tarjolla olevat palvelut muodostavat kattavan kokonaisuuden alkaen matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta ja ulottuen avoimille työmarkkinoille pääsyn edistämiseen, - tarjolla olevia palveluita täydennetään tarvittaessa, - tarjolla olevat palvelut ja niihin hakeutuminen on kuvattu selkeästi ja viestitty asiakkaille ja palveluverkostolle, - eri työllisyyteen liittyvien palveluiden välinen työnjako on selkeytynyt. Kuntakokeilun kokonaisuuden koordinoinnista ja kehitettävien palveluiden integroinnista työllisyyspalveluihin vastaa hankkeeseen palkattu kehittämispäällikkö. Asiakasohjaus Espoon kuntakokeilulla tehostetaan asiakkaiden ohjautumista työllisyyspalveluihin. Hankkeeseen on palkattu kaksi sosiaaliohjaajaa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä heidän ohjaamisestaan kaupungin työllisyyspalveluihin alueellisista sosiaalipalveluista. Asiakasohjausta parannetaan myös kehittämällä edelleen yhteistyötä Uudenmaan TE -toimiston Espoon toimipisteen kanssa. Kuntakokeilun asiakkaiden työllistymisvalmiuksia selvitetään mm. yksilötapaamisten ja ryhmätoiminnan avulla. Kokeilussa on varattu vuosittain noin 258 000 269 000 euroa kohderyhmän työllistymistä edistävien palveluiden ostoon (esim. lyhytkestoinen koulutus, työhönvalmentajan palvelut ja työ- ja toimintakyvyn arviot). Joidenkin
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 6 / 6 asiakkaiden työllistymisedellytyksiä pyritään lisäksi parantamaan palveluohjauksen keinoin. Työllistymisen tukeminen Kuntakokeilun toiminnan lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve. Työllisyyspalveluihin on palkattu sosiaaliohjaaja, joka etsii ja räätälöi asiakkaille työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja uratoiveidensa mukaisesti. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta ja työnantajaa työkokeilun tai työsuhteen aikana. Työllistymistä yrityksiin joko palkkatuettuun työhön tai tavalliseen työsuhteeseen edistetään yritysyhteistyöllä. Yhteydenotoilla yrityksiin etsitään työpaikkoja kuntakokeilun asiakkaille, minkä lisäksi työllistäminen pyritään tekemään työnantajalle helpoksi mm. antamalla apua palkkatuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Uusien työpaikkojen luominen Espoon kuntakokeilu kehittää uudenlaisia, sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia keinoja pitkittyneestä työttömyydestä kärsivien henkilöiden työllistymiseksi. Soveltuvissa Espoon kaupungin suurissa ja työvoimaintensiivisissä hankinnoissa tukityöllistäminen kirjataan hankintaasiakirjoihin tarjouskilpailuun osallistumisen ehdottomaksi edellytykseksi. Toiminnan taustalta löytyvät Espoon kaupunginhallituksen vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisen linjaukset, joista päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 14.12.2010. Päätöksen mukaan sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Espoolla on päätöksen mukaan mahdollisuus julkisten hankintojensa kautta edistää muun muassa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen kautta yksityiselle sektorille avautuvat työttömien mahdollisuudet työllistymiseen ovat erityisen kiinnostavia työllisyyspolitiikan vaikuttavuuden näkökulmasta. Työllisyyspolitiikan vaikuttavuutta koskevien tutkimusten mukaan yksityisen sektorin tukityöllistämisellä on suurehkoja positiivisia vaikutuksia työttömien työllistymiseen, kun taas julkiselle sektorille työllistyminen ei juuri edistä tai voi jopa haitata työllistymistä. Vaikka julkisen sektorin tukityöllistäminen on sosiaalipoliittisesti perusteltua, voi työllisyyspolitiikan vaikuttavuuden olettaa kohenevan, mikäli työllistämisen painopistettä voidaan esim. julkisten hankintojen avulla siirtää yksityisen sektorin suuntaan. Kuntakokeilu pyrkii edistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilannetta myös kehittämällä yhdessä Omnian kanssa Työpankki-yritystä. Tarkoituksena on koota yhdeksi kokonaisuudeksi Espoon kaupungin silpputyöt, joiden toteutus hankittaisiin Työpankilta sosiaalisten hankintakriteerien mukaisella hankintakilpailutuksella. Lisäksi Työpankin toimintaan kuuluisi oma tuotanto ja alihankinta, työntekijöiden vuokraustoiminta yrityksille ja rekrytointipalvelut. Tämä edellyttää kaikkien hallintokuntien tasolla uudenlaista työllisyyteen suuntautunutta
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 7 / 7 yhteisvastuullista ajattelua sekä hankintaosaamista. Kuntakokeiluun on palkattu hankinta-asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu työllistämisvelvoitteen edistäminen kaupungin hankinnoissa yhdessä toimialojen edustajien kanssa. Lisäksi hän toimii hankinta-asiantuntijana Työpankki-kokeiluun liittyvissä neuvotteluissa. Erityisesti yksityisen sektorin suuntaan tapahtuvan henkilöstövuokraustoiminnan tavoitteena on laskea työllistämisbyrokratiaan liittyvää yritysten kynnystä madaltumaan ja saada työttömiä siirtymään työpankkiyrityksen palveluksesta pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämistarpeet Kansallisessa työvoimapolitiikassa on tapahtumassa lähivuosina suuria muutoksia. Työ- ja elinkeinopalveluissa keskitytään jatkossa entistä enemmän tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa yhä selkeämmin kunnat. Työllisyydenhoidon kuntakokeilun perimmäisenä tavoitteena on valmistaa kunnat tähän uuteen tulevaan rooliinsa. Selkeänä esimerkkinä tästä on myös valtioneuvoston vuoden 2014 kehysriihessä tekemä päätös työmarkkinatukien maksatuksen siirtämisestä kunnille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta. Espoon maksuosuus työmarkkinatuesta on kasvusuunnassa ja ilman tehokkaita ja innovatiivisia toimenpiteitä summat tulevat kasvamaan radikaalisti. Kuntakokeilussa kehitetään ja luodaan uusia innovatiivisia toimintamalleja niin asiakasohjaukseen kuin uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä ei kuitenkaan tule riittämään pitkäaikaistyöttömien palveluiden siirtyessä yhä enemmän kunnan vastuulle. Espoolaisten pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon yli 50-vuotiaita ja nuorempiakin henkilöitä, joiden ensisijaisena tarpeena olisivat terveyspalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut.
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 8 / 8 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2013 69 Tällä hetkellä Espoossa ei ole mahdollisuutta pitkäaikaistyöttömien ns. eläkeselvittelyihin. Tehtävään erikoistuneiden terveydenhuollon ammattilaisten avulla saataisiin monen pitkäaikaistyöttömän elämäntilanteeseen selkeyttä. Toimiva eläkeselvittely toisi myös toimeentulotukeen merkittäviä säästöjä asiakkaiden saadessa toimeentulonsa eläkkeistä. Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet ovat aikuissosiaalityössä tällä hetkellä minimaaliset. Alueellisen aikuissosiaalityön resurssit kohdistuvat suurimmalta osin toimeentulotukilain mukaisten palvelutakuiden toteuttamiseen. Kaupungin johto etsii yhdessä toimintansa vuoden 2013 alussa aloittaneen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa keinoja nuorisotyöttömyyden nopean kasvun taittamiseksi. Työvoiman palvelukeskus järjestää yhteistyössä Espoon TE-toimiston, Omnian ja yritysten kanssa rekrytointimessuja. Messuilla erilaiset työllistämisen toimijat, nuoret ja työpaikkoja tarjoavat yritykset voivat kohdata toisiaan. Tavoitteena on työllistää nuoria ilman tukia suoraan yrityksiin. Nuorten rekrytointimessuja tullaan järjestämään systemaattisesti kerran kuukaudessa syyskuusta 2013 lähtien. Kaupunki on myös osallistumassa seuraavan Euroopan Unionin rakennerahastojen hankekauden 2014-2020 suunnitteluun. Alustavissa keskusteluissa on suunnittelun lähtökohtana ollut merkittävän Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hankkeen käynnistäminen Espoossa nuorten työllistymisen tukemiseksi. Espoon aikuissosiaalityö ja terveyspalvelut suunnittelevat yhteistyönä työttömien työkyvynarvion ja eläkemahdollisuuksien selvittämisen toimintamallia. Uusi toimintamalli otettaisiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 38 muun valtuutetun 20.3.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.6.2013 201
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 9 / 9 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 38 muun valtuutetun 20.3.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Valtuusto 19.08.2013 Sivu 10 / 10