KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Kokous 28.4.2014 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1
Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen asialistan hyväksyminen 3. Läsnäolijat 4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen 5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta 6. Rinnekotisäätiön sosiaalisen yrityksen Lakiston Palvelut Oy:n esittely Toimitusjohtaja Sirpa Granö, Lakiston Palvelut Oy 7. Työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen: tilannekatsaus ja yhteistä ideointia 8. KVANK-työskentelyn tulevaisuus. Valiokunnan jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä koko neuvottelukunnan ja eri valiokuntien toiminnasta ja kehittämisestä 9. Seuraavat kokoukset 10. Muut mahdolliset asiat 11. Kokouksen päättäminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2
5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta Kouvolan kaupungin toimintojen esittely Työtoiminnan johtaja Pertti Rinkinen, Kouvolan kaupunki Carean toimintojen esittely Erityispalvelujen suunnittelija Timo Pesu, Carea kuntayhtymä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 3
KOUVOLAN KAUPUNGIN TYÖTOIMINTA 2014 Pertti Rinkinen
TYÖTOIMINNAN YKSIKKÖ On osa työllistymisen edistämisen osastoa, johon kuuluu myös TYP ja palkkatuettu työ Toiminnot: avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta, toimintakeskukset; Vapriikki, Kuntola ja Jokivalkea Henkilökunta: 19
Työtoiminnan lähtökohdat Työtoiminnan järjestämisen lähtökohtana on kansalaisten täysivaltainen osallistuminen yhteiskuntaan, mikä merkitsee myös osallisuutta työelämään. Julkisen vallan on edistettävä työllistymistää ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
Kuntouttava työtoiminta Työtoiminnan ohjaajia 6 Päivittäinen asiakasmäärä n.200 Toimintapäiviä vuonna 2013 oli 32 900 Toimintapaikkoina kaupungin toimipisteet ja lukuisat järjestöt sekä Parik-Säätiö
Avotyötoiminta Kaksi työvalmentajaa Asiakkaina sekä kehitysvammaisia että mielenterveyskuntoutujia Päivittäinen asiakasmäärä n.90 Toimintapäiviä vuonna 2013 n. 13 500
Toimintakeskukset Henkilökuntaa 11 Päivittäinen asiakasmäärä n. 100 Toimintapäiviä vuonna 2014 n. 15 00
Vuoden 2014 haasteet Sosiaalisen työllistyminen elää suuren murroksen keskellä. Tavoitteena on, että työtoiminnan sijaan ensisijainen vaihtoehto jo eläkkeellä olevallekin henkilölle on pääsy työsuhteiseen työhön. Nämä työsuhteet voivat olla koko- tai osa-aikaisia esimerkiksi palkkatuettuja tai tuetun työllistymisen menetelmällä toteutettuja. Muutos aiempaan työtoiminnan malliin on suuri ja vaatii toteutuakseen organisaatioltamme uudenlaista suuntautumista ja ammatillista osaamista. Työtoiminta on hoidettu työvalmentajien toimesta ja tulevaisuudessa tarvitsemme sekä työnetsijän että työhönvalmentajan.
Konkreettiset toimenpiteet vuonna 2014 Työ- ja päivätoiminnan erottaminen toisistaan Työetsijän palkkaaminen KIT-projektin hyödyntäminen muutosprosessissa Kouvolan kaupungin sisäiseen tiedottamiseen panostaminen Yhteistyön tehostaminen alueen muiden toimijoiden kanssa
Työ- ja päivätoiminta
Asiakkaat Henkilöstöä: 31 ohjaajaa asiakkaita yhteensä n. 150
Työ- ja päivätoiminta Kuusi eri palvelutuotetta (hintaryhmää) sekä työhönvalmennukseen liittyvät palvelut (tuntihinta ja päivähinta) 250, 122, 80, 68, 40, 25
Työ- ja päivätoiminta Kolmessa toimipaikassa on työ- ja päivätoimintaa: Helmi Cafe: avotyö, työtoiminta ja työhönvalmennus (Mehiläinen yhteistyö uutena) Rekolan koulun tilat Kuusankoskella (alkoi elokuussa 2013) Ankkalampi
Mistä asiakkaat tulevat Carean asumispalvelut: 96 avo, laitos 23, Yksityinen 18 Vanhempien luota 24, Asuu itsenäisesti 2, muu 3 Yksilölliset suunnitelmat tehty ja toiminnan tavoitteet määritelty
Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja jää eläkkeelle ja uutta etsitään; vaihdos tapahtuu syyskesällä. Vielä ei tietoa miten sote-ratkaisu vaikuttaa toimintaamme, kun keskuspaikkana olisi Oulu. Muita kuulumisia? Tuntuma, että vaikeammin vammaisten toiminta jäämässä muiden toimintojen ja painotusten jalkoihin pelko, että he unohtuvat kokonaan Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 17
KVANK ja Vammaisfoorumi: hankintalainsäädäntövaikuttamista KVANK: eduskuntavaali-/hallitusohjelmatavoitteiden työstämistä työryhmän toimesta Työryhmä: Tuula Poikonen, Helsingin kaupunki Ritva Ulander, Autismisäätiö Ilkka Jokinen, Vaalijalan kuntayhtymä Kirsi Konola/Sanna Kekki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Marika Metsähonkala, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Kari Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Vaikuttamisen alustavat kärjet: Valtakunnallinen vammaistutkimuksen ohjelma Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen turvaaminen sosiaalihuollon palveluna Poikkihallinnollinen, valtakunnallinen työ- ja päivätoimintojen uudistamisen ohjelma TEOS-lain toimeenpanoa tukemaan Kotipalveluresurssit ja muut kotiin saatavat palvelut vammaislapsiperheille Laitosasumisen lakkauttamisen rahoituksen turvaaminen Vaikuttamisen toimintasuunnitelma:??? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 18
Kehitysvammaliitto Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) -projekti Työvalmentajarinki kokoontunut kevään aikana neljä kertaa: tietoa näyttöön perustuvasta työhönvalmennuksesta annettu innostus palkkatyöllistämiseen herännyt työvalmentajat lähteneet työstämään asiaa case -asiakkaidensa kanssa Ensimmäinen vertaisryhmä käynnissä Kotka-Hamina alueella: yksilökeskeisen suunnittelun välineitä kokeiltu ja keskusteltu työasioista mielenkiintoisia havaintoja työskentelystä koottu matkan varrella Tutkimus hyvällä mallilla alustavia havaintoja saadaan kuulla 5.5 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa Kouvolassa Eduskuntavaali-/hallitusohjelmatavoitteiden työstämistä, yhtenä kärkenä työllisyys: Tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun saatavuuden turvaaminen: lainsäädäntöperusta + resursointi Kannustinloukun purkaminen eläke- ja ansiotulon yhteensovittamiseksi Sosiaalihuollon palveluna toteutettavan työnteon sääntely siten, että pysyvät sijoitukset ei-työsuhteiseen, palkattomaan työhön tavallisilla työpaikoilla eivät enää mahdollisia Valtakunnallinen ohjelma (vrt. kehitysvammaisten asumisohjelma KEHAS) tukemaan, seuraamaan ja arvioimaan nk. TEOSlainsäädännön toimeenpanoa: mm. tiedotus, neuvonta, pilottikokeilut, seurantatutkimus Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 19
6. Rinnekotisäätiön sosiaalisen yrityksen Lakiston Palvelut Oy:n esittely Toimitusjohtaja Sirpa Granö, Lakiston Palvelut Oy Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 20
Sirpa Granö, Kvank 28.4.2014 Rinnekoti-Säätiön omistama sosiaalinen yritys
Rinnekoti-Säätiön työja päivätoimintojen kokonaisuus
Osakeyhtiö Perustettu 21.1.2013, aloitti toimintansa 1.3.2013 Kokonaan Rinnekoti-Säätiön omistama: toimialoina sosiaalinen henkilöstövuokraus ja kahvila-leipomo Rinnepulla Sosiaalisen yrityksen status syyskuussa 2013: Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Lakiston Palvelut Oy toimii Rinnekodin yhteisten arvojen pohjalta. Rinnekodin arvot ovat lähimmäisyys, asiantuntijuus ja hyvä elämä. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on kehitysvammaisten ja muiden osatyökykyisten sekä pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistymisen edistäminen. Tavoitteena on työkokeilu-, työharjoittelu ja osa- tai kokoaikaisen palkkatyön löytyminen niille, jotka ovat siihen motivoituneita ja kykeneviä. Yhtiö ei jaa osakkailleen voittoa. Mahdollinen kertynyt voitto tullaan käyttämään osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllisyyden edistämiseen.
Henkilöstö Toimitusjohtajana Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö Lakiston Palvelujen palvelupäällikkö Pirjo Kekkonen vastaa arjen töiden sujuvuudesta sekä leipomon että henkilöstövuokrauksen osalta Lisäksi yrityksessä työskentelee työhönvalmentaja, jonka palkkaukseen saatu ely-tukea (tuki loppuu 30.6.2014) leipuri palkkatuella leipomoapulainen ja kahvilatyöntekijä Työssäoppijoita ja te-toimiston työkokeilijoita ollut myös Vuoden 2013 aikana henkilöstövuokraus työllisti edelleen yhteensä kuusi henkilöä Rinnekoti-Säätiön sisäisiin palveluihin: Tilahuolto, pesula, kiinteistöpalvelut
Henkilöstövuokraus Osatyökykyinen henkilö tekee työehtosopimuksen mukaisen työsopimuksen sosiaalisen yrityksen kanssa. Sosiaalinen yritys vastaa kaikista työnantajakuluista ja järjestää työterveyshuollon. Työehtosopimukset voivat vaihdella työalan mukaan, toistaiseksi ollut käytössä kaupan alan tes Sosiaalinen yritys vuokraa työntekijän tilaajatyönantajalle erillisen sopimuksen mukaisesti ja saa siitä tuntikorvauksen: hinta alkaen 20 /h työntekijän koulutuksesta ja työtehtävän vastuullisuudesta riippuen Vuoden 2014 tavoitteena on henkilöstövuokrauspalvelun laajentaminen säätiön ulkopuolisiin yrityksiin
LAKISTON PALVELUIDEN SOSIAALISEN HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN PROSESSI Lakiston Palvelut Oy työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä sosiaalisen henkilöstövuokrauksen avulla. LaPa toimii vuokratyöntekijän työnantajana ja hoitaa rekrytointiprosessin sekä kaikki työantajavelvoitteet. Henkilöstövuokrauspalvelua ostava asiakasyritys huolehtii työnjohtovelvoitteestaan työpaikalla ja maksaa työntekijän tekemistä työtunneista sovitun korvauksen LaPalle. Pääsääntöisesti henkilöstövuokrausprosessi lähtee liikkeelle asiakasyrityksen työvoiman tarpeesta. Joissakin tapauksissa lähdetään myös etsimään tietyn tyyppistä työtä työnhakijaksi ilmoittautuneelle työntekijälle. Henkilöstövuokraustilaus Yritysasiakas voi työvoiman tarpeessaan ottaa yhteyttä LaPa:n joko nettisivujen kautta tai suoraan palvelupäällikköön tai työhönvalmentajaan puhelimitse/sähköpostitse. Yhteistyötä yrityksiin päin rakennetaan myös olemalla aktiivisesti yhteydessä potentiaalisiksi katsottuihin yrityksiin. Yhteistyö alkaa sitovan henkilöstövuokraustilauksen tekemisestä. Tilaus tehdään erillisellä lomakkeella ja siinä määritellään mm. työtehtävät, työaika ja työtilauksen kesto. Tilauksen pohjalta kartoitetaan vielä yhteistyössä yrityksen kanssa täsmälliset työtehtävät, joihin työntekijää haetaan. Työtehtävien kartoitus voidaan tehdä työanalyysiä apuna käyttäen. Kartoituksen myötä pystytään määrittelemään millaista koulutusta, osaamista ja kokemusta työtehtävät vaativat. Työtehtävien vaativuus vaikuttaa asiakasyrityksen maksamaan tuntihintaan sekä vuokratyöntekijän tuntipalkkaan. Palkkauksessa käytetään kaupanalan työehtosopimusta.
Työntekijän rekrytointi Tilauksen saatuaan LaPa ryhtyy etsimään työtehtäviin sopivaa henkilöä. Avoimesta työpaikasta ilmoitetaan omilla nettisivuilla, te-toimiston järjestelmässä ja mahdollisimman laajalti myös erinäisissä yhteistyöverkostoissa. Työhönvalmentaja vastaa pääsääntöisesti työntekijöiden etsinnästä. Työnhakijat voivat lähettää työhakemuksensa nettisivujen kautta tai sähköpostitse. Myös avoimia työhakemuksia otetaan vastaan ja hakijoiden tiedot rekisteröidään henkilörekisteriin. Sopivan työtehtävän tultua hakuun, heihin voidaan ottaa yhteyttä tämän perusteella. Työnhakijat haastatellaan, jolloin selvitetään työnhakijan koulutus, työkokemus, motivaatio ko. työtehtäviin ja muut mahdollisesti työllistymiseen vaikuttavat asiat sekä palkkatukioikeus. Työnhakuprosessissa voi työnhakijan tukena olla myös hänen oma työhönvalmentajansa esim. kunnasta. Haastattelujen perusteella työnhakijoista valitaan sopivimmat esiteltäväksi asiakasyritykselle. Yritystapaamisessa asiakasyritys pääsee tutustumaan työnhakijaan henkilökohtaisesti ja työnhakija voi tutustua alustavasti työntekemispaikkaansa ja kysellä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä työtehtävistä. Tapaamisen perusteella asiakasyritys tekee lopullisen työntekijävalinnan. LaPan työhönvalmentaja järjestää tapaamiset yritykseen ja on mukana tapaamisissa.
Kun työntekijävalinta on tapahtunut, tehdään palkkatukihakemus te-toimistoon. Palkkatuen hakee LaPan palvelupäällikkö. Tätä varten hän tarvitsee työntekijän henkilötiedot ja te-toimistossa työntekijän palkkatukiasioista vastaavan virkailijan yhteystiedot, jos työntekijällä on virkailija tiedossa. Ennen työhakemuksen lähettämistä Lakiston Palveluihin, olisi työhakijan hyvä ilmoittautua tetoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Yhteistyötahon työhönvalmentajan vastuulla on huolehtia, että palkkaamisen edellyttämät toimenpiteet on te-toimistossa tehty. Työaikojen ja tuntipalkan täsmennyttyä yhteistyötahon työhönvalmentaja tekee tarvittaessa laskelmat työntekijän sosiaalietuuksien ja palkan yhteensovittamisesta. Hän on myös tarvittaessa apuna, jos työntekijän tarvitsee hankkia uusi verokortti. Työsopimuksen allekirjoittaminen Työsopimus voidaan allekirjoittaa, kun te-toimistosta on tullut päätös palkkatuesta. Ilmoituksen palkkatuesta saa LaPan palvelupäällikkö/työhönvalmentaja. Työsopimuksen laatii työhönvalmentaja ja sen allekirjoittaa palvelupäällikkö. Työhönvalmentaja järjestää allekirjoitustilaisuuden ja kutsuu koolle kaikki asianosaiset. Tarvittaessa paikalla tulee olla myös työntekijän edunvalvojan. Tapaamisessa käydään läpi työn tekemisen ehdot ja tarvittavat käytännön asiat kuten esim. työvuorolistakäytänteet. Tässä yhteydessä työntekijä täyttää lisäksi henkilötietolomakkeen, johon tulevat mm. palkan maksuun liittyvät tiedot. Näin ollen työntekijän tulee varata tapaamiseen mukaan tilinumero sekä verokortti.
Työn aloittaminen ja työskentely asiakasyrityksessä Kun työntekijä aloittaa työt asiakasyrityksessä, hänelle nimetään siellä työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajan vastuulla on perehdyttää työntekijä työtehtäviinsä. Jos työntekijä tarvitsee tukea työtehtävien opetteluun ja esim. kirjallisia työohjeita, yhteistyötahon työhönvalmentajan vastuulla on huolehtia näistä asioista. Kun työntekijä oppii työtehtävät ja selviytyy työstään itsenäisemmin, vähennetään työhönvalmennuksen tukea asteittain. Pidemmissä työsuhteissa ja jatkosopimuksissa työhönvalmennuksen päävastuu siirtyy LaPan työhönvalmentajalle, koska työntekijän odotetaan selviytyvän työpaikalla jo itsenäisemmin. Asiakasyritys kantaa kokonaisvastuun työnjohdosta työpaikalla. Yritys laatii työvuorosuunnitelman, yhdessä sovittujen ehtojen puitteissa. Työntekijän vastuulla on noudattaa suunnitelmaa ja täyttää työvuorolistaan toteutuneet työtunnit. Ennakoitavissa olevista poissaoloista sovitaan aina hyvissä ajoin LaPan palvelupäällikön ja asiakasyrityksen kanssa. Sairaspoissaoloista tulee viipymättä ilmoittaa työntekemispaikkaan ja LaPan palvelupäällikölle/työhönvalmentajalle. Sairaspoissaoloista tulee hankkia poissaolotodistus, muuten ne tulkitaan luvattomiksi poissaoloiksi, joista ei makseta palkkaa. Työvuorolistaa täytetään aina kalenterikuukausi kerrallaan ja kuukauden päätyttyä työntekijä ja työntekemispaikan esimies/vastaava hyväksyvät allekirjoituksillaan työvuorolistaan täytetyt tunnit. Allekirjoituksilla varustettu työvuorolista toimitetaan LaPan palvelupäällikölle seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. Työvuorolista toimii työntekijän palkanmaksun ja asiakasyrityksen laskutuksen perusteena.
LaPan työhönvalmentaja on koko työllistymisen ajan työntekijän ja työantajan tukena, jos siihen ilmenee tarvetta. Hän tapaa säännöllisesti molempia osapuolia ja tiedustelee näiden kuulumisia. Työhönvalmentajan on tärkeä olla tietoinen kaikesta, mitä työpaikalla tapahtuu ja yhteistyötahon työhönvalmentajan tulee omalta osaltaan pitää hänet ajan tasalla työpaikan kuulumisista. Henkilöstövuokrausopimuksen allekirjoittaminen Henkilöstövuokrauksesta tehdään aina kirjallinen sopimus asiakasyrityksen ja LaPan kesken. Sopimuksessa on määritelty kaikki henkilöstövuokraukseen liittyvät vastuu ja velvollisuudet. Sopimuksen allekirjoittaa Lapan toimitusjohtaja. Henkilöstövuokraus tilausjakson loppuessa Henkilöstövuokraustilauksen ja sen myötä työntekijän työsopimuksen lähestyessä loppuaan ryhdytään selvittelemään työntekijän jatkopolkua. Tämä tehdään yhteistyössä työntekijän, yhteistyötahon työhönvalmentajan ja LaPan palvelupäällikön/työhönvalmentajan kanssa. Jos työntekijä viihtyy työssään ja haluaa jatkaa yhteistyötä LaPan kanssa, ensisijainen tavoite on, että asiakasyrityksen kanssa voidaan tehdä jatkosopimus. Asiakasyritys voi jatkaa työntekijän vuokraamista tai palkata hänet suoraan yritykseen. Jos jatkosopimusta ei synny, ryhdytään työntekijälle hakemaan muuta hänen toiveidensa mukaista työpaikkaa.
palvelee arkisin klo 9.00 15.30 osoitteessa Rinnekodintie 9. Tilaukset myös www.rinnepulla.fi joka päivä tuoreet leivät ja leivonnaiset omassa puu-uunissa paistettuina, käsin tehtynä ja ilman lisäaineita henkilökuntana leipomossa yksi leipuri ja yksi tuetusti työllistetty apulainen. Kahviossa yksi palkkatukityöntekijä. työtoiminta kuljettaa leipomotuotteet leipomosta kahvillaan
Rinnekotilaisia käsitöitä Kahvila Rinnepullassa on myytävänä Rinnekodin asiakkaiden tekemiä erilaisia käsitöitä. Myynnissä on myös Rinnekoti-Säätiön tuotteita esim. adresseja, kirjoja ja cd-levyjä. Puutarha Rinnekoti-Säätiön Puutarhalta löytyvät erilaiset kukat ja ruukut vuodenaikoja mukaillen.
Lounastauko 12.00-13.00 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 33
7. Työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen: tilannekatsaus ja yhteistä ideointia Työryhmä saanut sparrausta laatukriteerien työstämiseen Kehitysvammaliiton Koulutus- ja vaikuttamisyksikön johtaja Susanna Hintsalalta, joka oli keskeisesti mukana työstämässä KVANK:n yksilöllisen tuen laatukriteerejä Susanna esitteli eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehyksen (Common Quality Framework for Social Services of General Interest), jota hyödynnettiin yksilöllisen tuen laatukriteerien viitekehyksenä Susanna pohti, olisiko laatusuositusten laatimisessa pitänyt tukeutua vieläkin vahvemmin eurooppalaiseen laatuviitekehykseen. Yksilöllisen tuen laatusuositukset ovat nyt varsin tiivistettyjä, jolloin niistä ehkä on kadotettu sellaisia konkreettisia elementtejä, joiden avulla palvelujen järjestäjät ja tuottajat voivat sitoa laatusuositukset käyttämiinsä laatumittareihin. Laatusuositusten jalkauttamisen osalta Susanna arvioi, että laatuvaliokunnalta loppui puhti: ei ole olemassa tietoa siitä, miten ja missä määrin laatusuositukset ovat jalkautuneet palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Toisaalta pohdinta: mitä asioita pystytään KVANK:n piirissä kattamaan koko valtakunnan tasolla, ja missä asioissa vastuu on KVANK:ssa mukana olevilla yksittäisillä organisaatioilla? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 34
Susannan suosituksia työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstämiseen: Miksi on oleellista tehdä laatusuosituksia juuri nyt? Tämän määrittely on tärkeää valtakunnallisen ja paikallisen keskustelun aikaansaamiseksi + oman puhdin ylläpitämiseksi. Tavoitemäärittely Tavoiteltava lopputulos Tavoiteaikataulu ja välietapit Ei kannata heti oikaista tiiviisiin laatusuosituksiin perusteellinen pohjatyö eurooppalaisen viitekehyksen nojalla. Viestinnän ja lopputuloksen julkistamisen ja levittämisen suunnittelu: muodot, kohderyhmät, kanavat Mitkä ovat työryhmän keinot pysyä laatukriteerifokuksessa, kun keskustelu helposti karkaa ajankohtaisiin kysymyksiin? Yksilöllisen tuen laatukriteerityöskentely strukturoitiin tarkasti pienryhmiin/pareihin, jotka työskentelivät ja veivät asioita eteenpäin. Lyhyessäkin ajassa, vaikkapa tunnin työskentelyllä, saadaan paljon aikaan pienryhmissä. Joku aina kokoaa pienryhmien tuotokset, joista seuraavalla kerralla jatketaan. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 35
Laatukriteerityöryhmän suunnitelma Susannan evästysten pohjalta Mitä tavoittelemme? Mikä on lopputulos? Miksi me tätä teemme? Visiotyöskentelyssä muodostettiin visio kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan ja työllistymisen tukemisen kehittämiseksi ja modernisoimiseksi. Vision toteutumista sekä tulevan TEOS-lainsäädännön toteutumista tuetaan laatimalla em. visiolle pohjautuvat laatukriteerit. Jotta laatukriteerit saadaan levitettyä, jalkautettua ja juurrutettua käytäntöön osana TEOS-lainsäädännön toimeenpanoa, tarvitaan KEHAS-ohjelmaa vastaava valtakunnallinen ohjelma. Lopputulokset: Laatukriteerit Check-list kriteerien toteutumisesta Ehdotuksia mittareista Viestintäsuunnitelma laatukriteerien julkaisemiseksi (eri formaatit, eri foorumit ) ja levittämiseksi Aikataulu Laatukriteerit + viestintäsuunnitelma valmiina kesällä 2015 Työsuunnitelma Jatketaan seuraavalssa kokouksessa Työskentelyn resursointi, ryhmäläisten työpanokset ym. Fokuksen säilyttäminen työskentelypäivissä olennaista: yritetään saada tehokkaasti aikaiseksi päivien aikana. On hyvä muistaa myös erilaiset teknologian apuvälineet, mm. GoogleDrive, videoneuvottelu ei ole välttämätöntä aina kokoontua nenätysten samaan kokoushuoneeseen. Laatukriteerityöryhmän seuraava kokous: 16.5.2014 Syksyn kokousajankohdat on sovittu Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 36
Yhteistä ideointia/evästystä/toiveita laatukriteerityöryhmälle Pitäisikö laatukriteerien sisältää suositus työosuusrahan maksuperusteista (varsinkin ennen tulevia TEOS- ja Valas-lakimuutoksia)? Pitäisikö laatukriteerien sisältää näkökulmia kilpailutukseen liittyen? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 37
8. KVANK-työskentelyn tulevaisuus. Valiokunnan jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä koko neuvottelukunnan ja eri valiokuntien toiminnasta ja kehittämisestä KVANK = kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto Edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta Toimintatapa Verkosto on epävirallinen ja toimii konsensusperiaatteella. Verkosto on avoin kaikille halukkaille. Esim. työn ja päivätoiminnan valiokunnassa edustettuna 36 yhteisöä (4/2014) Neuvottelukunta jakaantuu työvaliokuntaan, laatuvaliokuntaan sekä työn ja päivätoiminnan valiokuntaan. KVANK perustettu 11.2.2008 = toiminut 6 vuotta Työn ja päivätoiminnan valiokunta perustettu 21.3.2012 = toiminut 2 vuotta Muutamat tahot käyneet keskustelua siitä, tulisiko KVANK:n tavoitteita, toimintamuotoja ja organisoitumista kehittää/päivittää ja miten Valiokuntien puheenjohtajien ja sihteerien yhteinen pohdinta alkusyksyllä??? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 38
Ryhmäporina: Mitkä ovat työn ja päivätoiminnan valiokunnan jäsenten näkemykset ja kokemukset koko KVANK:sta ja valiokuntien toiminnasta? Tähänastisen organisoitumisen ja toiminnan arviointia Jatko-organisoitumisen ja toiminnan ideointia Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 39
Tähänastisen organisoitumisen ja toiminnan arviointia Tutustumiskäynnit kokousten yhteydessä hyviä: varmasti aina jotain kotiinviemistä Tähänastinen työskentely ollut ihan hyvää Kuulee, miten muualla toimitaan Junnataan paikoillaan toisaalta eteenpäinkin on päästy Tärkeä muistaa, mihin asti on päästy ja mitkä asiat on jo käsitelty Työrukkasryhmä hyvä On jokaisesta jäsenestä kiinni, miten ryhmän työskentely etenee Esitykset ja keskustelut hyviä Valtakunnallinen, laajasti edustettu Punainen lanka puuttuu Tähän asti tavoitteena on ollut muodostaa malli/visio Miten tästä eteenpäin? Valiokunnan kokouksissa käydyt keskustelut ja kuullut esitykset ovat vaikuttaneet omaan ajatteluun Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 40
Jatko-organisoitumisen ja toiminnan ideointia 8-10 hlön ydinporukka, joka valmistelisi valiokunnalle konkreettisia ehdotuksia käsiteltäväksi Eriytyminen: a) työllistyminen b) osallisuutta edistävä toiminta (= nykyinen päivätoiminta) Ryhmillä omat vetäjänsä, esimerkiksi Sirpa Granö ja Pertti Rinkinen Toisaalta nyt on jo laatukriteerityöryhmä, joka yrittää työstää kriteerit työllistymistä tukevaan toimintaan ja osallisuutta tukevaan toimintaan (nyk. työ- ja päivätoiminta) Kokouksia harvemmin, jotta varmasti aina jotain konkreettista käsiteltävää Keskeneräisten versioiden kommentointi valiokunnan kokouksissa sekä meilitse ja/tai muutoin netin kautta Jäsenten kierrätys ja täydentäminen, pienemmiksi porukoiksi jakautuminen esim. laatukriteerityöryhmässä syvyyttä työskentelyyn Jos on muita laatukriteerien työstämisestä kiinnostuneita, työryhmään voi tulla mukaan! Kuntien edustajien mukana olo! kuntien sitoutuminen laatukriteerien noudattamiseen Mikä valiokunnan tehtävä on? Työrukkanen/tiedon välittäminen/jokin muu, mikä? Maantieteellinen edustavuus esim. Pohjois-Suomi täysin aliedustettuna Enemmän teemapohjaista, etukäteen valmisteltua keskustelua Esimiesten mukana olo Tiedon leviäminen alueellisesti esim. tiedotustilaisuuksien muodossa Etäyhteyksien hyödyntäminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 41
9. Seuraavat kokoukset Tiistai 21.10.2014 klo 10.00-15.00/16.00, Kehitysvammaliitto Aiheiksi pyritään saamaan ainakin TEOS-lopputuloksen esittely sekä Kehitysvammaliiton KIT-projektin tuottamien avotyötoimintaa ja työllistymistä koskevien tuoreiden tutkimustulosten esittely. Lisäksi laatukriteerityöryhmä esittelee ja kommentoituttaa valiokunnalla siihenastisen työskentelynsä tuloksia. Muita mahdollisia aiheita aikataulun mahdollistamissa rajoissa ovat Helsingin Diakoniaopiston pilottihanke kehitysvammaisten yrittäjyyskoulutuksesta sekä vammaislakien yhteensovittamisen ajankohtaiskatsaus. Tammikuu 2015 Tarkempi ajankohta ja kokouspaikka sovitaan lokakuun kokouksessa Mahdollinen tutustumiskäynti päätetään lokakuun kokouksessa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 42
Kauniita kevätpäiviä! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 43