1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?



Samankaltaiset tiedostot
1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

Maailman laajin selvitys

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille osaamisen kehittämisen keinoista

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Kuntavaalikysely Jyty

Päättäjäkysely korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikasta

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

Kansalaisjärjestöjen vaalikysely. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry & Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Luottamuksellinen

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

Vuoden 2018 talousarvioesitys

EDUSKUNTAPUOLUEIDEN KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN SUHTAUTUMINEN TYÖNANTAJAOLETTAMAN LISÄÄMISEEN TYÖSOPIMUSLAKIIN

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Kansanedustajat, syksy 2015

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

Kuntatalouden syyskuulumiset

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kansanedustajat, syksy 2015

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Lausuntopyyntö STM 2015

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

Yrittäjägallup joulukuu 2018

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Valtuustoseminaari

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niistä aiheutuvien kustannusten arviointi. Kuntaliiton hallitus kehittämispäällikkö Marja Lahtinen

MTV3 - Kunnallisvaalikone Ehdokaskortti Kuvasi. Lyhyt kuvaus itsestäsi: Ikä: Sukupuoli. Puolue: Linkki omalle nettisivustolle: Kunta

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

20-29 vuotta 7,9% 7,6% 9,2% 5% 16,3% 25% 14,8% 11,1% 10,8% vuotta 26,7% 27,4% 42,1% 28,1% 38,8% 30% 31,5% 36,1% 30,3%

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Green Care- seminaarisarja Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

Kuntien vuoden 2019 veroprosentit

Sähköinen liikenne Suomessa

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Ajankohtaista kunta-asiaa

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä maaliskuu 2016

Transkriptio:

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu (esim. sitoutumaton) 10 2. Kotikuntanne asukasmäärä 1 2 3 4 5 Alle 20 000 20 00050 000 41,86% 46,51% Yli 50 000 11,63% 3. Vastaajan sukupuoli

1 2 3 4 5 6 7 Nainen 32,56% Mies 67,44% 4. Vastaajan ikä 1 2 3 4 Alle 35 vuotta 3549 vuotta 23,26% 5059 vuotta 60 vuotta tai vanhempi 34,88% 41,86% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee?

5% 1 15% 2 25% Helsingin vaalipiirin 4,65% Hämeen vaalipiirin Lapin vaalipiirin 13,95% Oulun vaalipiirin 11,63% Pirkanmaan vaalipiirin 20,93% Satakunnan vaalipiirin 6,98% Uudenmaan vaalipiirin 25,58% Vaasan vaalipiirin 6,98% VarsinaisSuomen vaalipiirin 6,98% KeskiSuomen vaalipiirin 2,33% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: 42 5% 1 15% 2 25% 3 35% 4 45% 5 55% Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 5 Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. 30,95% Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 19,05%

7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 19 Säästömäärä voi olla vähän pienempi, jos säästöt ovat OIKEITA Valtio on tähän mennessä jo ihan liikaa kurittanut kuntia lisäämällä tehtäviä antamatta rahaa niiden suorittamiseen ja lisäksi vielä leikannut valtionosuuksia. Mm tästä syystä kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan, joka ei ole progressiivinen ja siksi kohdentuu rankemmin köyhiin kuntalaisiin. Siis toisin kuin valtionvero. Kunnissa on eletty kuin pellossa, mikä ei voi enää jatkua. Veroprosenttia ei voida enää nostaa. On ulkoistettava rohkeasti ja vähennettävä lainsäädännöllä velvotteita. Kunnan pitää siirtää toiminnan painopistettä tilaajasuuntaan ja supistaa näin sekä tuottaja että hallintoorganisaatiotaan. Tämä vaatii myös kuntarakenneuudistusta eli vähintään 50 000 asukkaan tilaaja osin tuottajakuntia. Sosiaali ja terveyspalveluilla tarvitaan vielä suurempi tilaajatuottaja, 510 koko maahan. Tärkeää on panostaa koulutukseen sekä lasten ja nuorten palveluihin, jotta sivuunjäämiskehitys voidaan ehkäistä ajoissa. Kun kunnat eivät itse halua ja kykenee sopeuttamaan talouttaa on se tehtävä kunnan ulkopuolisella ohjauksella. Kunnissa on satoja työpaikkoja jotka on tehty sopiville ei päteville. Nämä työpaikat voidaan sopeuttaa. suurin osa kunnista ei tällä hetkelläkään pysty hoitamaan lakisääteisiä velvoitteitaan kunnialla. valtiovallan tulee päinvastoin karsia kunnilta niille viimeisen 25vuoden ajan sysättyjä lakisääteisiä toimintoja. Se lienee vähimmäisvaatimus. Voitaisiin tehdä lainsäädäntöä purkamalla uusimmista kunnille lisärasituksia aiheuttaneista laeista alkaen aina sinne asti, että kaksi miljardia tulee täytteen. Sen lisäksi pitäisi purkaa kuntien turhan suureksi, hyvinä vuosina, kasvanutta henkilökuntaa. Liikaa virkamiehiä, viiden vuoden irtisanomissuoja järjettömyyden huippu. Yrjö Schafeitel, Tampereen kaupunginvaltuuston vpj Sosiaali ja etenkään terveydenhuollolle ei tule asettaa enää mitään säästötavoitteita. Jos sellaisia asetetaan valtiovallan toimesta, niin samalla kansalaisille/kuntalaisille tulee myös ilmoittaa se, että jatkossa hoidon laadusta tingitään tietoisesti. Ei ole niin tärkeää, että sairaudenhoito olisi laadukasta, asukkaiden hoidon tarpeeseen kiireellisyysnäkökohdat huomioiden vastaavaa taikka edes koulutetun henkilöstön avulla hoidettavaa. Kuntien palvelujen leikkaamisen sijasta pitäisi vahvistaa kuntien rahoitusta esimerkiksi verottamalla pääomatuloja samalla tavalla kuin muitakin tuloja, myös kuntaverotuksessa. Jos erilaiset pääomaverot olisivat Suomessa EU:n keskitasoa, kertyisi kunnissa yli 2 miljardia lisää tuloja. Kuntatalouden määrärahoja pitää lisätä, koska palvelujen tarpeet ovat kasvaneet. Nykyisellä rahoituksella ei kyetä hoitamaan kunnolla edes lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi vanhuspalveluissa. Yrjö Hakanen, SKP, Helsinki Kuntien tarve ja mahdollisuus tasapainottaa talouttaan vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä on kunnan saamien valtionosuuksien osuus tuloista. Vuotuista ylijäämää tekeviltä kunnilta on mahdollista leikata. Leikkaus ei mahdollinen kunnalta, joka jo saneerannut. Kahden miljardin leikkaus tasaisesti otettuna kunnilta johtaa kriisikuntamenettelyihin. Omassa kunnassani käyttömenot on saatu laskusuuntaan, veroprosentit yli Lapin keskiarvon ja silti edes vuosikatetta ei onnistuta saamaan positiiviseksi. Valtionosuuksia saamme noin 20 % kaikista tuloistamme. Emme kykene omin toimin säästämään summaa joka vaadittaisiin 2 MRD:n valtionosuusleikkausten tasaisessa jaossa. Voidaan leikata kunnilta, jos kuntien tehtäviä samalla reilusti vähennetään! Koko kuntatalous on pahasti pöhöttynyt Kyllä varmaan tuo 2 mrd on vakaasti arvioitu, mutta...mutta leikkaukset eivät ole ihan ainoa vaihtoehto.

Jokohan nyt päästäisiin kuntien paisuneiden tehtävien karsintaan? Säästöt olisi pitänyt aloittaa jo 2010 kestävyysvajeen kuromiseksi. Valtion täytyy osallistua vielä suuremmalla osuudella. Kuntien palvelut ovat kuitenkin ihmisiä lähellä olevia hyvinvointipalveluita, valtion palveluita käy rokottaa kovemmalla kädellä. Kyllä hyväksyn mikäli leikkaus kohdistuu kuntien tehtävien supistamiseen. Pää on tullut vetävän käteen.. enkä yhtään ihmettele! Ihmettelen sitä, miten valtio on kuntia kohdellut.. lisävaateita on tullut lähes vuosittain mutta valtionosuuksia on vähennetty. Sen tiedän, että meidän kunnassamme ei ole tuhlattu yhtään ja kaikesta on jo nyt tingitty laintappiin asti!! Kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ja kuunnellessani "syvän etelän" marinaa siitä, miten he elättävät meidät "pohjoisen perukassa asuvat", koen ihmetystä... etelään on viety/tehty kaikki työpaikat, meidän metsämme MH hakkaa valtiolle rahaa, meidän koskistamme saatte sähkön ( me itse maksamme sähköstämme kuninkaallista siirtohintaa). Jos vaikka Metsähallitus, UPM ja muutama muu iso metsäfirma siirtyisi pääkonttoreineen tänne, niin tuskinpa sen jälkeen meille nykyistä valtionapua tarvitsisi maksaa, kun verotuloja kertyisi. Aikanaan hajaaluepolitiikka meni häneksi huonon suunnittelun takia.. Jokioisilla ei ollut tarvittavaa infraa, mutta meilläpäs olisi.. on kouluja ja päiväkoteja sekä kohtuuhintaista tonttimaata tuhansia hehtaareja.. löytyy halpaa asumista, kaavoitetuista edullisista kesämökkitonteista puhumattakaan! virtaska Kuhmosta 8. Voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa kunnallisista palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin? (VM:n ehdotus hallituksen harkittavaksi) Vastaajien määrä: 42 1 2 3 4 5 6 Kyllä 61,9% En osaa sanoa 11,9% Ei 26,19% 9. Voitte halutessanne kertoa sanallisesti, mitkä kuntien palvelut olisi mielestänne mahdollista jättää kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan hoidettaviksi. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 13 vertais ja virkistystoiminta korkeintaan esim. sosiaali ja terveyspuolella, liikuntapuolella seurat tekevät jo valtavaa vapaaehtoistyötä, jolle kuntien on luotava puitteet Mitään ei saa kokonaan siirtää kolmannen sektorin vastuulle. Kolmas sektori voi vain täydentää julkisia palveluja. Etenkin soten ns. avustavat tehtävät. Vanhusten "seuralaispalvelu" (esim. heidän ulkoiluttamisensa) Vapaaajan pelipaikkojen rakentaminen on toisarvoista; terveet ihmiset keksivät kyllä itse mielekkäät harrastukset, joten vapaaehtoisjoukot olkoon apuna siellä toisilleen. Tietenkin joku Ystävätoiminta on erittäin tervetullutta sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäväksi toiminnaksi ja kolmannen sektorin vastuualueeksi. Erilaiset avustavat toiminnat

Lasten aamu ja iltapäiväkerhot. Kerhotoiminnat eri ikäluokille,iltapäiväkerhot ja monet harrastustoiminnot. 1. Ennalta ehkäisevä toiminta syrjäytymisen ja terveydenhoidon osalla (osittain maksupalvelutyötä ja osittain vapaaehtoistyötä) 2. Työllisyyden hoito sisältäen kuntouttavan toiminnan, valmennukset yms. Maksupalvelutoimintana ja vapaaehtoistoimintana 3. Maaseudun palvelutuotannossa monet julkisen sektorin palvelut (esim. kiinteistön hoito, liikuntapaikkojen hoito. Sotepuolella mm. kotiapu, siivous, asiointi, kuljetus, turva, ateria, omaishoitajien lomituspalvelut ( yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa (edelyttää maksupalvelutoimintaa ja vapaaehtoistyötä). 4. Teknisen puolen osalta: Ympäristön hoito, korjauspalvelu, maisemanhoito, metsien hoito, rakennusten kunnostos, tiestön hoitoa, lumipalvelut, liikuntapaikat, yms. 5. Nuoriso ja kulttuuritoiminta JOkainen kivi ja hallintokunta on käännettävä ja löydettävä säästöt. Ehkei kuitenkaan lääkäripalveluita kannata antaa muualle, mutta soveltuvin osin terveydenhuollon piiristäkin löytyy poisjätettävää Vanhusten viriketoiminta, päivätoiminta, ulkoiluttaminen ja muut ikääntyvien tarvitsemat vapaaajantoiminnat. Kauppapalvelut. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee resursseja ja jos jotakin siirretään sinne, niin yhdenvertaisuuden nimessä toiminnan laatu ja jatkuvuus täytyy turvata. Tekeekö sen RAY, ESR tai kuka tahansa, oma ihan se ja sama. Omarahoitusosuus on myös jostakin taattava. Täällä Kuhmossa on jo monia palveluja ollut vapaaehtoistoimijoilla, mutta nyt (syyttäkää TEkeskuksen uutta linjaa) esim. 4H joutunee lopettamaan vanhusten ystäväpalvelun, monet nuorten kerhot, kotiapupalvelun, skeittihallin, luontotuvan yms... ja vain siksi, että työllistämiseen ei enää saada rahaa. Millä me normipalkat maksaisimme yksinään??? Ja millä nämä työttömät nuoret tai köyhät vanhukset maksaisivat palvelusta normilaskun??? Eli nyt nekin vähät työllistetyt joutuvat työttömiksi sossun asiakkaiksi ja nekin pienet verotulot jäävät saamatta.. koska avoimia työpaikkoja täällä ei niin vain ole! Toki kaikkea voi kokeilla.. "Hyvinvoinnin timantti koostuu niin julkisesta, yksityisestä kuin kolmannesta sektorista! virtaska Kuhmosta