1(5) Yleistä Strategian arviointi 2012-2016 Kasvun ja oppimisen matka Liiton historian ensimmäinen strategia laadittiin ja hyväksyttiin vuonna 2011 hyvin erilaisessa toimintaympäristössä ja järjestöllisessä sekä poliittisessa tilanteessa kuin jossa liitto toimi strategiakautensa lopussa. Nuorisovaltuustojen yleistyminen, liiton toiminnan kasvu, nuorisovaltuustobrändin vahvistuminen, nuorisovaltuustojen kirjaaminen kuntalakiin sekä muutokset valtion kunta- ja aluepolitiikassa ovat muokanneet liiton toimintaympäristöä niin merkittävästi, ettei kaikki strategian kirjaukset ole olleet enää ajankohtaisia. Jo strategiakauden aikana tuli esille, ettei liian yksityiskohtaisesti laadittu strategia palvele liiton jatkuvasti kehittyvää ja kasvavaa toimintaa. Strategiakauden aikana liiton operatiivisen johdon on täytynyt tehdä priorisointia liiton toiminnan johtamiseksi. Strategia 2012-2016 sisälsi 13 strategista tavoitetta eri toiminnanaloille sekä näihin liittyvät 67 erilaista kehittämistoimenpidettä. Tässä arvioinnissa on keskitetty strategian mission, vision, arvopohjan ja strategista tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Strategian toimenpiteistä kokonaan tai osittain toteutui laskennallisesti 41,5 toimenpidettä. Toimenpiteiden laskennallinen toteutumisaste on näin ollen noin 62%. Missio, visio, arvot sekä strategiset tavoitteet toteutuivat tätä paremmin laadullisessa arvioinnissa. Tämä kertoo siitä, että strategiaa on toteutettu tietoisesti ja liiton toimintaa kehitetty systemaattisesti, vaikka kaikki toimenpiteet eivät olekaan olleet enää ajankohtaisia strategiakauden lopulla. Kokonaisuudessaan strategiakausi 2012-2016 oli liiton toiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymisen kannalta merkittävä. Kauden aikana liitosta kasvoi keskisuuri valtakunnallinen nuorisojärjestö ja varteenotettava edunvalvoja sekä asiantuntija nuorten osallisuudessa. Nuorisovaltuustotoiminnan brändi vahvistui ja vaikuttavuus niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti lisääntyi. Strategia viitoitti tietä liiton pitkäjänteiselle kehittämiselle ja lukuisista toimenpiteistään huolimatta loi viitekehyksen liiton johtamiselle eri painotusten mukaan. Missio Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. on nuorisovaltuustojen ja muiden paikallisten nuorten vaikuttajaryhmien koulutus-, tiedotus-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto -Nuva ry:n nimi on strategiakauden aikana lyhentynyt Suomen Nuorisovaltuustojen Liitoksi. Uusi nimi astui voimaan vuonna 2016. Liiton nimi on tunnettu paikallisesti ja valtakunnallisesti. Lyhennettä Nuva ry. käytetään puhekielessä ja epävirallisissa yhteyksissä. Liiton missiota on muotoiltu uudelleen uusien sääntöjen hyväksymisen yhteydessä vuonna 2016. Käytössä oleva muotoilu on: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Uusi muotoilu pitää sisällään vanhan mission tarkoituksen. Missio on vakiintunut liiton olemassaolon perustaksi. Liiton toimintaa suunnitellaan, tehdään ja arvioidaan mission pohjalta. Visio Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on vuonna 2017 uskottava, vahva ja tunnettu nuorisovaltuustotoiminnan ja nuorten osallisuuden edistäjä, kehittäjä ja edunvalvoja. Liitto on uskottava, vahva ja tunnettu nuorisovaltuustotoiminnan edistäjä, kehittäjä ja edunvalvoja. Nuorisovaltuustojen ja nuorisovaltuutettujen tukeminen on liiton päätehtävä ja nuorisovaltuustojen kehittäminen ja nuorisovaltuutettujen edunvalvojana toimiminen on ollut liiton merkittävin toiminta-kenttä. Liitto huomioidaan alan lainsäädäntöä tehtäessä, sekä nuorten osallisuudesta puhuttaessa valtakunnallisesti. Nuorten ja erityisesti nuorisovaltuustotoiminnan ulkopuolisten nuorten osallisuuden edistäminen on laaja-alainen prosessi, jossa liiton tulee olla jatkossa entistä enemmän aktiivinen. Uskottava: Liitto on asiantuntevuudellaan uskottava päättäjien ja viranhaltijoiden silmissä, mutta erityisesti nuorten silmissä säilyttämällä toiminnan aidon nuoruuden.
2(5) Liitto on aidosti nuorten pyörittämä järjestö. Ylintä päätäntävaltaa käyttävät nuoret niin liittokokouksessa, kuin liittohallituksessakin. Nuoret suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat liiton toiminnan. Liiton toiminnalle on tyypillistä toimijoiden suuri vaihtuvuus, joka pitää toimijat nuorina. Liittoa voidaankin pitää eräänlaisena kasvattijärjestönä muihin järjestöihin ja uusille vaikuttamisenareenoille. Liitto tekee entistä enemmän yhteistyötä päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa, sekä kouluttaa heitä mm. ohjaajienkoulutuksen ja Perusta, Vakiinnuta, vahvista -koulutusten kautta. Vahva: Liiton toimintatavat ja talous ovat vakaalla pohjalla, ja liitolla monipuolinen ja vahva sidosryhmäverkosto. Liiton toimintatapoja on strategiakauden aikana päivitetty laatimalla mm. edunvalvontaohjelma, henkilöstöstrategia, kaksikielisyyden kehittämisohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma. Toimintatavat ovat suunnitelmalliset ja vuosittain hyväksytään myös johtosääntö. Liiton johtamisjärjestelyjä on selkeytetty ja liiton henkilöstöresurssit ovat kasvaneet. Liiton sidosryhmäverkosto on laajentunut ja liitto tekee yhteistyötä eri järjestöjen, ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa, joista on kerrottu enemmän liiton vuosittaisissa toimintakertomuksissa. Tunnettu: Liitto on tunnettu erityisesti nuorten, mutta myös päättäjien, viranhaltijoiden ja median keskuudessa. Liitto on tunnettu nuorisovaltuustojen, nuorisovaltuutettujen, nuorisovaltuuston ohjaajien, sekä päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa. Liiton toiminta on selvästi painottunut näiden kohderyhmien kanssa toimimiseen. Liitto toimii ja näkyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja on vuorovaikutuksissa jäsenistöönsä. Liiton medianäkyvyys on kasvanut strategiakauden aikana ja sitä seurataan mediaseurannan avulla. Liitolla on tehtävää itsensä tunnetuksi tekemisessä muiden nuorten kuin nuorisovaltuutettujen keskuudessa. Edistäjä: Liitto tähtää kaikella toiminnallaan nuorten laajan osallisuuden edistämiseen Suomessa. Liiton kaikki toiminta tähtää nuorten laajaan osallisuuteen valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Valtakunnallisesti liitto valvoo nuorten osallistumisoikeuksia ja tekee aktiivista edunvalvontaa. Liitto järjestää myös vuosittain Huipputapaamisen, joka jatkaa liiton Edustajiston toimintaa. Alueellisesti nuorten osallisuutta edistävät liiton piirijärjestöt ja paikallisesti nuorisovaltuustot. Alueellisen ja paikallisen työn tueksi liitolla on strategiakauden aikana ollut useampia hankkeita. Kehittäjä: Liitto näkee uusia toimialueita ja toimintatapoja, testaa ja pilotoi niitä sekä arvioi ja uudistaa toimintaansa jatkuvasti. Liitto on strategiakauden aikana vakiinnuttanut omaa toimintaansa, kehittänyt omia toimintatapojaan ja kasvanut pienestä järjestöstä keskisuureksi järjestöksi. Liitto on kehittänyt toimintaansa kokeilemalla esimerkiksi Vaikute.netin kehittämisellä materiaalipankiksi. Liitolla on myös ollut sen historian ensimmäinen kesätyöntekijä, sekä korkeakouluharjoittelija. Arviointimenetelmiä on otettu käyttöön strategiakauden lopulla. Kaikilla liiton valtakunnallisilla koulutustapahtumilla on kokeiltu jotakin uutta. Edunvalvoja: Liitto tarjoaa materiaalia ja työkaluja paikallisen tason edunvalvontaan ja toimii itse aktiivisesti nuorten osallisuuden edunvalvojana valtakunnan tasolla. Liitto on toiminut aktiivisena nuorten osallisuuden edunvalvojana. Nuorisovaltuustot kirjattiin kuntalakiin vuonna 2015. Liiton aktiivinen edunvalvonta vuonna 2016 on johtanut myös alustavaan esitykseen maakunnallisten nuorisovaltuustojen lakiin kirjaamisesta. Liitolle on strategiakauden lopussa perustettu oma materiaalipankki Vaikute.net, joka tarjoaa työkaluja paikalliseen edunvalvontaan. Arvot Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. on järjestönä: nuori: liiton toimijat aidosti nuoria Liitto on aidosti nuorten pyörittämä järjestö, liiton toimijat ovat keskimäärin 13-21 -vuotiaita. avoin: toiminta avointa kaikille nuorten osallisuudesta innostuneille poliittisesta tai uskonnollisesta sitoutuneisuudesta tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta
3(5) Liiton toiminta on avointa kaikille nuorille ikään, sukupuoleen, vakaumukseen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Aktiivipäivät ovat matalan kynnyksen toimintaa, jossa koulutuksen lisäksi tutustutaan muihin nuorisovaltuutettuihin ympäri Suomea. Liiton tapahtumat ovat päihteettömiä ja tukevat terveitä elintapoja. Liiton tapahtumista voi hakea tarvittaessa maksuhelpotusta. Liiton toiminta ei linkity mihinkään poliittiseen liikkeeseen. asiantunteva: liitto on nuorten osallisuuden kärkiasiantuntija Suomessa Liitto on nuorten osallisuuden kärkiasiantuntija Suomessa. Tästä kertovat mm. lausuntopyynnöt, yhteistyö sivistysvaliokunnan, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, sekä lukuisat hankkeet joihin liittoa pyydetään jatkuvasti mukaan. määrätietoinen: liitolla on selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseksi liitto työskentelee Liiton toiminta pohjautuu toimintasuunnitelmaan, talousarvioon, tavoiteohjelmaan, sekä strategiaan. Lisäksi liitolla on vuosittain vaihtuvat kärkihankkeet, joiden toteutumisesta se raportoi. Strategiakauden aikana tapahtunut merkittävin tavoitteiden saavuttaminen oli nuorisovaltuustojen kirjaaminen kuntalakiin vuonna 2015. Nuvatlakiin -kampanjan eteen tehtiin paljon töitä. yhteistyökykyinen: liitto tekee aktiivisesti yhteistyö eri tahojen kanssa Liitto toimii erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä (mm. valtion nuorisoasianneuvottelukunta, lapsiasiainneuvottelukunta, osallisuuden vahvistajat -verkosto, kuntademokratiaverkosto, Huoneentaulu -työryhmä, digikuntakokeilun tukiryhmä sekä Allianssin hallitus ja ryhmät). Liitto osallistuu aktiivisesti myös erilaisten osallisuus-, demokratia- ja vaikuttamisaiheisten verkostojen toimintaan sekä osaltaan pyrkii koordinoimaan niitä. Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä Kuntaliittoon, valtiovarainministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sekä muihin eri ministeriöihin ja nuorisoalan järjestöihin kuten esimerkiksi toisen asteen opiskelijajärjestöihin. aloitteellinen ja innovatiivinen: liitto kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa vastaten Liiton toimintaa kehitetään vuosittain tehtävän jäsenkyselyn ja tapahtumista kerätyn palautteet perusteella. Lisäksi jäsenistön toiveita kuunnellaan liittohallituksen kyselytunneilla. Liiton toimintaan on myös mahdollista vaikuttaa avointen työpajojen ja sähköisten kyselyiden ja kommentointi mahdollisuuksien avulla. Strategiakauden aikana liiton asiakirjoja on alettu valmistelemaan avoimesti Asiakirjalämpiössä. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 6.1. Yleiset periaatteet: Alla mainittuja yleisiä toimintaperiaatteita noudatetaan ja edistetään liiton toiminnassa Liittokokouksen roolia liiton ylimpänä päätöksentekijä on ylläpidetty sekä liittokokouskulttuuria kehitetty. Liiton edunvalvonnan kehittyessä ja muuttuessa nopeatempoisemmaksi on ollut ilmeistä että staattisesta periaateohjelmasta on täytynyt luopua ja yhdistää siinä olleet perusperiaatteet vuosittain hyväksyttävään tavoiteohjelmaan. Liitto on ollut aktiivinen toimija erilaisissa yhteistyökuvioissa, painottuen kuitenkin erityisesti strategiakauden loppupuolelle. Jäsenistön yhdenvertaisuutta on edistetty ja kehitetty koko strategiakauden ajan. Konkreettisimmin tämä on tapahtunut vuonna 2015, kun liittohallitus laati ja hyväksyi liiton yhdenvertaisuussuunnitelman. 6.2. Koulutus: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on arvostettu, asiantunteva, houkutteleva, kehittyvä ja aikaansa seuraava nuorten osallisuuden kouluttaja Suomessa. Liitto kouluttaa sekä valtakunnallisesti, että paikallisesti. Liiton valtakunnalliset koulutukset Aktiivipäivät ABC, Aktiivipäivät HC ja Aktiivipäivät PRO kokoavat yhteen nuoria vaikuttajia ympäri Suomea. Näiden lisäksi liitto järjestää paikallisia koulutuksia noin 25 koulutusta vuosittain ympäri Suomea, sekä strategiakauden lopulla laaja-alaisia konsultaatiopalveluita ja koulutuskokonaisuuksia Perusta, Vakiinnuta, Vahvista konseptin muodossa. Liitto kouluttaa vuosittain myös nuorisovaltuustojen ohjaajia tai muita nuorten osallisuuden kanssa työskenteleviä aikuisia. Koulutuksia kehitetään jatkuvasti ja niistä kerätään palautetta niin kouluttajilta kuin tilaajilta. Liiton koulutusten onnistumisesta kertoo niiden suosio. 6.3. Tiedotus: Liiton tiedotus on kohderyhmälähtöistä, tarkoituksenmukaista, oikea-aikaista, taloudellista ja kohdennettua.
4(5) Liiton tiedotus lähtee kohderyhmän eli nuorten ja erityisesti nuorisovaltuutettujen tarpeesta. Viestintää suunnitellaan viestintäsuunnitelman avulla ja viestintää tehtäessä arvioidaan aina sen tarkoituksenmukaisuus. Viestintä on selkeää, mutta sen pitäisi olla entistä visuaalisempaa. Liitto näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa, jossa nuoret ovat. Liiton viestintää on tarve kehittää ja siihen on tarvetta kohdentaa entistä suurempaa henkilöstöresurssia. 6.4. Edunvalvonta & nuorisopolitiikka: Liitto on proaktiivinen ja näkyvä nuorisovaltuustotoimijoiden edunvalvoja, joka tekee rohkeita nuorten osallistumisoikeuksia koskevia keskustelunavauksia ja reagoi jo alkaneeseen keskusteluun nopeasti. Liitto on näkynyt nuorisopoliittisessa keskustelussa esimerkiksi kuntalain, maakuntalain, nuorisolain ja nuorisotakuun käsittelyn yhteydessä. Liitto on tuonut esille myös nuorten näkemyksiä esimerkiksi tulevaisuuden kunnasta. Liitto on etsinyt väyliä rakentaa valtakunnallista nuorten kuulemiskanavaa Edustajiston ja Huipputapaamisen avulla. Strategiakauden aikana liiton asiakirjoja on alettu valmistelemaan avoimesti Asiakirjalämpiössä. 6.5. Piirijärjestöt: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry:n piirijärjestöt ovat tunnettuja nuorisovaltuustotoiminnan ja nuorten osallisuuden puolestapuhujia toimialueillaan. Piirit toimivat aktiivisesti nuorisovaltuustojen yhteistyön lisäämiseksi ja kehittämiseksi tukien paikallisia nuorisovaltuustoja näiden toiminnassa. Piirineuvosto toimii piirijärjestöjen keskustelu- ja tiedonvaihtokanavana mahdollistaen piiritoimijoiden vertaisoppimisen. Liiton piirijärjestöjen toiminta on liiton alueellisen toiminnan kulmakivi. Liiton piirijärjestöt ovat strategiakauden aikana kasvaneet, mutta niiden toiminnan laatu on ollut epätasalaatuista. Piirit toimivat paikallisten nuorisovaltuustojen yhteistyön lisäämiseksi ja kehittämiseksi, mutta ovat vielä itse tarvinneet tukea oman toimintansa vakiinnuttamiseksi. Liiton piiritoiminta on monille ensimmäinen paikka toimia järjestössä. Strategiakauden aikana piirien kanssa on laadittu tulossopimus, jonka seurauksena niiden rahoitus on sidottu uusiin jäseniin ja paikallisiin koulutuksiin. Piiritoimijoiden tueksi on laadittu piiritoimijoiden opas ja piiritoimijoita on koulutettu. 6.6. Paikallistason toiminta: Liiton tavoitteena on strategiakauden 2012-2017 aikana tuoda liiton toimintaa lähemmäs paikallisen tason toimintaa. Liitto on tarjonnut paikallisen toiminnan tueksi paikallisia koulutuksia, sekä Perusta, vakiinnuta, vahvista koulutuksia. Myös valtakunnallisiin koulutuksiin on järjestetty tapahtumapaikkahaku, joka on mahdollistanut paikallisten toimijoiden osallistumisen valtakunnallisten tapahtumien järjestelyyn. Liitto on myös avannut päätöksentekoprosessejaan tiedottamalla liittohallituksen kokouksista, sekä osallistamalla jäsenistöä esimerkiksi lausuntojen valmisteluun. 6.7. Jäsenistö: Liiton jäsenmäärä pidetään vakaassa kasvussa, mikä taataan laadukkaiden jäsenpalveluiden avulla. Liiton jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja moniin muihin järjestöihin verrattuna jäsenkasvu on ollut hyvää. Liiton jäsenmäärä ei ole kuitenkaan saavuttanut koko potentiaaliaan. Liiton tavoitteena on, että kaikki nuorisovaltuutetut olisivat Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton jäseniä, näin ei vielä kuitenkaan tämän strategiakauden aikana ole tapahtunut. 6.8. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto: Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto on valtakunnallisesti tunnustettu ja arvostettu nuorten asioiden asiantuntijaelin, jonka mielipiteitä kuunnellaan nuorisopoliittisessa päätöksenteossa. Edustajisto on varteenotettava suomalaisten nuorten vaikuttamisväylä ja Edustajistossa toimii aktiivisesti jäsen Suomen jokaisesta kunnasta. Edustajistolle asetettu tulevaisuuskuva päivittyi merkittävästi strategiakauden aikana. Toiminnan haasteet osoittivat, ettei Edustajistolle sellaisenaan ollut tarvetta valtionhallinnon tai liiton toimesta. Myös toiminnassa mukana olleiden nuorisovaltuustojen edustajien kokemukset toiminnasta olivat samansuuntaisia. Liiton sääntömuutoksen yhteydessä liittokokous 2015 päätti muuttaa Edustajiston vuosittain järjestettäväksi Nuorten vaikuttajien Huipputapaamiseksi, joka kokoaa nuorisovaltuustojen edustajat vaikuttamaan valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin erilaisella formaatilla. 6.9. Kansainvälinen toiminta: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on aktiivinen ja merkittävä toimija nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden kehittämisessä kansainvälisillä kentillä toimien yhteistyössä erityisesti nuorisovaltuustojen kansallisten kattojärjestöjen, kuten myös nuorten muiden vaikuttamisjärjestelmien kanssa. Kansainvälisen toiminnan merkitys tunnustetaan laajasti liiton toimijoiden parissa. Kotimaan kunta- ja aluepolitiikassa tapahtuneet muutokset, erityisesti kuntalain muuttaminen 2012-2015 ja aluehallintouudistus 2015-, ovat fokusoineet liiton toimintaa ja resursseja kotimaan vaikuttamis- ja kehittämistyöhön. Myös liiton voimakas järjestöllinen sekä hallinnollinen kehittäminen ovat käytännössä rajanneet liiton mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Liittokokouksen 2013 linjausten mukaisesti liittohallitus on keskittänyt liiton toimintaa rajallisten resurssien vuoksi kotimaan kysymyksiin sekä nuorisovaltuustojen innostamiseen kv-toimintaan.
5(5) 6.10. Hallinto: Liiton hallinto on läpinäkyvää ja tehokasta. Hallinnon järjestämisessä huomioidaan jatkuvuuden turvaaminen ja säännöllisen arviointijärjestelmän laatiminen. Liiton hallinnon avoimuutta on määrätietoisesti kehitetty koko strategiakauden ajan. Esimerkiksi Asiakirjalämpiön lanseeraaminen 2014, sääntömuutostyöpajat 2015 ja avoin liittohallituksen kokous 2016 ovat olleet strategisen tavoitteen mukaisia kehittämistoimia. Hyvällä työnantajapolitiikalla sekä liittohallitustestamenteilla ja -vaihdoilla on turvattu niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden tieto-taidon jatkuvuutta. Strategia-arvioinnin käsitteleminen liittokokouksessa 2014 sekä jäsenistölle avoimet liittohallituksen raportit vuonna 2016 ovat muodostaneet liiton toiminnan arviointijärjestelmän. 6.11. Henkilöstö: Liiton henkilöstö on motivoitunutta, osaavaa ja ammattitaitoista. Strategiakauden aikana on panostettu liiton ammattimaiseen työnjohtoon ja henkilöstöpolitiikkaan sekä jatkuvasti ja tietoisesti pyritty kasvattamaan käytettävissä olevan henkilöstöresurssin määrää. Henkilöstöstrategian laadinta ja hyväksyminen vuonna 2014 teki strategisen tavoitteen todeksi lopulle strategiakaudelle. 6.12. Talous: Liiton talous on vakaa ja tasapainoinen, mitä tuetaan oman varainhankinnan ja rahoituspohjan laajentamisella vastaamaan liiton toiminnan kehittymisen taloudelle asettamia haasteita. Liiton liikevaihto on tuplaantunut sekä liiton tappionsietokyky parantunut merkittävästi strategiakauden aikana. Oman varainhankinnan osuutta on kasvatettu korottamalla ja kasvattamalla jäsenmaksu- ja koulutustuloja sekä parantamalla niiden markkinointia. Varainhankintaa on myös tehty aktiivisesti erilaisten liiton toiminta-ajatusta tukevien hankkeiden sekä ostopalvelusopimusten avulla. Liiton keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen vuonna 2015 sekä sen mukaiseen ylijäämätavoitteeseen sitoutuminen strategiakauden lopulla kertovat tavoitteen toteutumisesta. 6.13. Alumnitoiminta: Liitto aloittaa alumnitoiminnan, joka on aktiivista, innostavaa, sitouttavaa, vuorovaikutteista ja josta hyötyvät molemmat toiminnan osapuolet. Nuorisovaltuustoalumnien määrä on kasvanut merkittävästi strategiakauden aikana sekä toisaalta entistä useampi nuorisovaltuustotaustainen nuori vaikuttaja on sijoittunut yhteiskunnassa eri päätöksentekijärooleihin. Strategiakauden loppupuolella, vuonna 2015 alettiin kutsua liiton alumnitoimijoita alumnivappu-tapahtumaan. Vuonna 2016 liitto tuki alumniyhdistyksen perustamista, mikä luo puitteet aktiivisen, sitoutuvan ja vuorovaikutteisen alumnitoiminnan syntymiselle. Vaikutukset seuraavaan strategiaan Yhteiskunnallisen kehityksen ollessa aina vain kiihtyvää, vuosien 2012-2016 strategia ja sen toteutumisen seuranta määrittivät uudenlaista liiton pitkän aikavälin toiminnan suunnittelua. Yksityiskohtaisten toimenpiteiden kirjaamisen sijaan uutta strategiaa valmisteltaessa on keskitytty liiton vahvuuksien löytämiseen, isojen poikkileikkaavien tavoitteiden määrittämiseen sekä johtamisnäkökulman korostamiseen vapauttaen strategia toimintatapakysymyksistä ja liiallisista yksityiskohdista. Toisaalta esitys liiton strategiaksi vuosille 2017-2021 tulee perustumaan vahvasti aiemman strategiakauden kasvuun, tapahtuneen kehityksen vakiinnuttamiseen osaksi liiton pysyvää toimintaa sekä uusien avautuneiden mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen. Edellisellä strategiakaudella muurattujen peruskivien päälle liiton on mahdollista rakentaa tulevien vuosien toimintaa sekä tehdä uuden strategian mukaisia valintoja ja kehitysaskelia.