KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 121 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2007 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2008

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ puhelin 0207 560 200 fax 020 7560 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN 978-951-594-323-1 ISBN 978-951-594-324-8 (sähköinen) ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden 2007 2009 taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Jatkossa rahaston rahoituksesta suunnataan vähintään 40 % maakuntaohjelman toteuttamiseen ja valittujen klustereiden kehittämiseen. Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin toimijoita maakunnan kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. rahoittamalla Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä. Rahastosta myönnettiin yli miljoonan euron avustukset ja niillä myötävaikutettiin yli 7 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2007 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 45 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 10. maaliskuuta 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2007 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2007 3 2. Rahaston hallinto 3 3. Rahaston talous 4 LIITTEET 1. Rahaston säännöt 1.9.2000 2. Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon saapui 55 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna 2007. Liitto rahoitti 55 kehittämishanketta myöntäen näille yhteensä 1.032.411 euron avustuksen. Keskimääräinen avustus oli kooltaan 18.771 euroa. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuonna 2007 rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet 15 454.852 Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet 23 170.750 Osaamisen vahvistaminen 14 240.209 Muut kehittämishankkeet 3 166.600 Yhteensä 55 1.032.411 Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä rahoitettiin 255.000 eurolla. Hanke tuki etenkin alkaneen rakennerahastokauden EU-ohjelmien toteuttamista. Luovan foorumin liiketoimintalähtöisellä siemenrahoituksella edistettiin toimialan taiteen ja kulttuurin toimijoiden liiketoiminnan kehittämistä. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeille myönnetyt avustukset olivat keskimäärin 7.400 euroa. Suurin avustus kohdistui Petäjäveden omakotinäyttelylle. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittämishankkeen rahoitus. Kansalaisyhteiskunnan professuuria rahoitettiin 50.000 eurolla. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti.

4 Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan 15.000 euroa ja on haettu korkeintaan 30.000 euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Keski-Suomen kunnat kartuttivat rahastoa 801.000 eurolla vuonna 2007. Rahamäärä oli 26 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2007 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä 1.032.411 euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui 47.983 euroa, joten nettoavustukset ovat 984.428 euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. loppuvuodesta Keski-Suomen kärkielinkeinojen kehittämishankkeelle myönnetty 255.000 euron avustus. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2007 osoitti alijäämää 130.952 euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli 1.298.412 euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2007 lopussa oli 1.327.378 euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

5 Kehittämisrahaston säännöt 1.9.2000 LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

6 Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet LIITE 2 MYÖNTÄ- MISPV HAKIJANIMI HANKENIMI KUST. ARVIO MYÖN- NETTY EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN 21.2.2007 Keski-Suomen liitto Luovan foorumin liiketoimintalähtöinen siemenrahoitus 40 000 21.3.2007 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti Norwat 233 377 10 000 16.5.2007 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Innoroad Park -alueen liikenneverkkoselvi- Jykes Oy tys 27 000 13 500 16.5.2007 Suomen Käsityön museo Keskisuomalaisen käsi- ja taideteollisuusnäyttelytoiminnan käynnistäminen 18 920 6 000 5.6.2007 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Laajavuoren kehittämissuunnitelma vuoteen 2015 (Master Plan) 45 000 22 500 9.7.2007 Kyyjärven Mediamyllärit ry Nopola News - yhteisöllinen uusmedia yritysten ja jakelukanavien kehittäjänä 24 770 12 385 14.8.2007 Jyväskylän yliopisto Kasvuliito -hankkeen esiselvitys 21 034 10 517 24.8.2007 Keski-Suomen liitto EU:N Itämeren ohjelman hankevalmistelu 27 500 13 750 14.9.2007 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Osallistuminen kaupunkien yhteiseen innovaatioprosessiin hyvinvointiympäristöjen kehittämiseksi 174 000 10 000 5.10.2007 Pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjoismainen luovan alan tiedotusprojekti, 1. vaihe 22 300 10 000 23.11.2007 Villinikkarit Oy Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku 29 000 14 000 14.12.2007 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kärkielinkeinot 1 650 000 255 000 14.12.2007 Keski-Suomen liitto Foorumi - Luovan toimialan perusta, 2. jatkovaihe 32 300 9 700 14.12.2007 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen perusteollisuuden kehittäminen, jatkovaihe 50 000 15 000 14.12.2007 Finncao Oy Metsäteollisuuden ja yhdyskuntien yhteistyömahdollisuudet metsävarojen hankinnassa ja teollisten sivutuotteiden käytössä 25 000 12 500 EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMISHANKKEET YHTEENSÄ 2 380 201 454 852 KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANK- KEET 18.1.2007 Tanssi-Idea ry Ismo Dance co Taidetanssifestivaalin Tanssin Aika järjestäminen 43 510 5 000 18.1.2007 J+J Teatteri Hallin Janne -kansanoopperan toteuttaminen Jämsässä 250 000 12 000 18.1.2007 Keski-Suomen konservatorion säätiö tisarja 10 000 5 000 Aikamme Musiikin Juhla - periferia konsert- 26.2.2007 Keski-Suomen Liikunta ry Super Wiikonloppu Paviljongissa matkailumarkkinointihanke 16 000 8 000 25.4.2007 Nuorten Keski-Suomi ry My WayA-nuorisomessujen oheisohjelman järjestäminen 2 500 25.4.2007 Kannonkosken kunta Kannonkosken kesätapahtuman kehittäminen 14 000 5 000 25.4.2007 Kanteleliitto ry Valtakunnallisen kantelekilpailun kehittämistoiminta 2007 23 200 4 000 7.5.2007 Maakuntaviestiseurayhtymä 2007 Keski-Suomen maakuntaviesti 2007 21 103 3 000 5.6.2007 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy omakotinäyttely Petäjävedellä 2009 40 000 20 000 "Asu hyvin Jyväskylän seudulla" - 11.6.2007 Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry Maakuntasirkus -hankkeen käynnistäminen 26 700 8 000 28.6.2007 Keski-Suomen Liikunta ry Pohjois-Päijänteen kierros -retkeilyreitin suunnitteluhanke 25 500 12 000

7 30.7.2007 Keski-Suomen kansanopiston Rokkibreikki linja kehittämis- ja käynnistys- kannatusyhdistys ry työ 7 700 3 000 25.9.2007 Keski-Suomen Ravirata Oy Markkinointiyhteistyö Kuninkuusravienjärjestämisestä vuonna 2008 1 300 000 12 500 5.10.2007 Kulttuuriyhdistys Ryhmä-07 Kesäteatteritoiminnan kehittäminen Karstulassa ry 7 100 3 000 5.10.2007 Keski-Suomen museoyhdistys ry Keski-Suomi karttakuvina -julkaisu 30 600 7 000 5.10.2007 Mieskuoro Sirkat ry Yhteistyösopimus harrastajamusiikin kehittämiseksi Keski-Suomessa 122 900 5 000 1.11.2007 Sisä-Suomen tanssin aluekeskus/keski-suomi Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa vuosina 2007-2008 432 000 10 000 5.11.2007 Keski-Suomen tanssin keskus/sisä-suomen Tanssin Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen seutukunnittain Keski-Suomessa vuonna aluekeskus 2008 101 211 7 000 5.11.2007 Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry Yhteistyösopimus Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry:n kanssa 10000 12.11.2007 Opetettiteatteri Bravo! Operettiteatteri Bravo!:n produktio Lepakko 35 000 8 750 20.11.2007 Humanistinen ammattikorkeakoulu Keski-Suomen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu 29 000 14 500 20.11.2007 Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä Keskisuomalaisesta jouluperinteestä kertova TV- ja DVD dokumentti 11 800 2 500 14.12.2007 Uuraisten kunta Keski-Suomen maakuntaviesti 2008 3 000 KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET YHTEENSÄ 2 547 324 170 750 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 16.1.2007 Keski-Suomen Urheiluakatemia 7.2.2007 Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus 8.2.2007 Jyväskylän yliopistoyhdistys ry, Jyväskylän kesäyliopisto 21.2.2007 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 21.2.2007 Jyväskylän koulutuskuntayh- Opintokoordinointiprojekti 62 500 5 000 Ympäristöntutkimuskeskuksen kansainvälistyvä liiketoiminta 30 000 14 500 Maakunnan tiede- ja kulttuurielämän etulinjassa (ns. Emeritus -luentosarja) 19 740 14 500 Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 1-ohj. 26 650 7 944 Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 2-ohj. 151 020 15 290 tymä 22.2.2007 Laukaan kunta Varhaiskasvatuksen, perus- ja lukioopetuksen yrittäjyyskasvatuksen juurruttamishanke 8 988 4 494 18.4.2007 Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 2-ohj. 140 000 20 506 18.4.2007 Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 1-ohj. 47 500 14 250 28.5.2007 Jämsänkosken kaupunki Jämsän seudun toisen asteen koulutusta koskeva selvitys 36 900 5 000 27.6.2007 Jyväskylän yliopisto Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin osarahoitus 550 000 50 000 22.8.2007 Keski-Suomen liitto Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa 221 000 66 300 31.8.2007 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Taitava Next Step -hankkeen kuntarahoitus 337 900 10 000 14.9.2007 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitohankkeen valmistelu 15 000 7 500 Tosielämän oppimisympäristö - Interreg- 5.10.2007 Eläkeliiton Keski-Suomen Ikäihmisten tietoyhteiskuntakoulutus 2007- piiri ry 2008, esiselvitys 9 850 4 925 OSAAMISEEN VAHVISTAMISHANKKEET YHTEENSÄ 1 657 048 240 209 MUUT 26.6.2007 Keski-Suomen ympäristökeskus Saaristoinventoinnit -pilottiprojekti 39 100 8 100

8 26.6.2007 Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus Kantere ry Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja hankesuunnittelu 20 600 8 500 23.11.2007 Keski-Suomen liitto Turve- ja luontotutkimusten tehostaminen 656 000 150 000 MUUT HANKKEET YHTEENSÄ 715 700 166 600 VUONNA 2007 MYÖNNETYT YHTEEN- SÄ 7 300 273 1 032 411

9 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset LIITE 3 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2007 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET 24.3.2004 Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA 2004-2006, myönnetty 37.100 euroa, palautunut 781,85 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on ollut ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelma päällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Hankkeen tavoitteena vuosina 2004 2006 oli edelleen 1) alueen edunvalvonta EU-ohjelmaasioissa, 2) sovittaa yhteen tavoite 1 ohjelman toimenpiteitä, 3) vahvistaa ohjelman toteuttajaverkostoja ja 4) varmistaa osaltaan yritysten, kuntien, rahoittajien ja muiden toimijoiden sitoutumista tavoite 1 -ohjelman toteutukseen strategian mukaisesti. Hankkeen kohderyhminä olivat Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yritysverkostoissa mukana olevat ja mukaan haluavat yritykset, kunnat ja niiden elinkeinovastuulliset sekä muut alueen toimijat ja EU-hankkeiden toteuttajat. Ohjelmatyö Pohjoisessa Keski-Suomessa hankkeen sisältö oli laaja ja haastava. Etenkin ohjelmakauden loppuunsaattaminen hyvän projektitoiminnan muodossa ja uuden ohjelmatyön valmisteluun liittyvät tehtävät vaativat runsaasti työpanosta. Hanke- ja päätöstentekoseurantamenetelmien kehittämisellä saataisiin todennäköisesti positiivista vaikutusta ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon keventämiseen. 24.3.2004 Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN PILOTTIHANKKEET 2004, myönnetty 10.000 euroa, 28.6.2005 palautunut 3.000 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto käynnisti vuonna 2004 uuden rahoitusmallin luovan toimialan yrittäjille. Toiminta liittyi luovan toimialakokonaisuuden kehittämiseen. Pilottihankkeissa rahoituksen myöntämisen lähtökohtana oli, että rahoitusta myönnettäisiin kertaluonteisesti, hakijan oli osoitettava hankkeelle myös omarahoitusosuutta ja, että avustuksen saajan oli oltava yritys. Yksittäiselle henkilölle avustusta ei myönnetty. Sisällöllisesti painotettiin toimia, jotka liittyivät tuote/palveluinnovaatioiden kehittelyyn, verkostoitumiseen sekä liiketoimintasuunnitelmien laadintaan. Määräaikaan mennessä saatiin 28 hakemusta. Avustusta myönnettiin yhteensä 11 kohteeseen, avustussummien vaihdellessa 1000 3500 euroon. Kaksi hanketta ei käynnistynyt, jolloin pilottihankkeesta toteutui 17.000 euroa. Hankkeella haettiin ensimmäisenä vuonna kokemuksia kyseisen rahoitusmallin soveltuvuudesta yhdeksi kulttuurin maakunnalliseksi kehittämisinstrumentiksi. Ilmeni, että luovan alan yrittäjät olivat hankerahoitusta tottuneempia käyttämään avustustyyppistä rahoitusta toimintansa ja työskentelyedellytystensä kehittämiseen. Yrittäjille suunnattiinkin koulutusta hankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden toteuttamisaika mitoitettiin myös monen toimijan kohdalla liian lyhyeksi. Kokonaisuudessaan toimintamalli on kuitenkin onnistunut ja vakiintui olennaiseksi osaksi myöhempien vuosien kulttuurin kehittämistä.

10 26.5.2004 Suolahden kaupunki: SUOJARINTEEN UUDEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN, myönnetty 25.000 euroa, palautunut 8.290 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Suolahden kaupungin erikoistumisvalinta ja osallisuus Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmassa liittyivät kiinteästi Suojarinteen alueen kehittämiseen. Kehitysvammapalveluiden uusi toimintamalli oli mukana myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa vuosille 2003 2006. Suojarinne on aikanaan ollut merkittävä ja tunnettu erityisosaamisen palveluyksikkö ja kehitysvammahuollon edelläkävijä. Vuosien aikana laitoksen asema on muuttunut. Samalla koko kehitysvamma-alan palvelujärjestelmä on muuttunut siten, että on siirrytty enemmän korvaamaan laitosasumista asumispalveluyksiköillä sekä perhe- ja kotihoidolla. Kehitysvammapalveluiden resursoinnissa on myös tapahtunut voimakasta supistumista. Suojarinteen uudeksi toimintamalliksi laadittiin mittava konsulttiselvitys, jossa toiminta rakentui erillisten kehittämiskokonaisuuksien varaan. Uusiksi toiminnoiksi esitettiin mm. uutta teknologiaa hyödyntävät neuvontapalvelut asiakkaille ja heidän perheilleen, Älytalot ajanmukaisine kommunikaatiolaitteineen, Tutkimus- ja kehittämiskeskus, Konsultaatioportaali alan ammattilaisille, uudentyyppinen kuntoutuskeskus sekä nettineuvola. Keski-Suomen liitolta haetun rahoituksen turvin osallistuttiin hankkeen suunnittelu- ja käynnistyskuluihin ja asiantuntijapalveluiden hankintaan, paneuduttiin keskisuomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen sekä alan koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen ja osaamisverkoston vahvistamiseen Hankkeen aikana tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi ja hanke toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä. Selvitystyön tavoitteet kuitenkin täyttyivät keskeisin osin. Merkittävimmin kehittämistyön etenemiseen vaikutti vetovastuisen organisaation löytyminen ja sen sitoutuminen hankkeen edistämiseen. Luovien alojen yritystoiminnan 23.6.2004 Keski-Suomen liitto: DEFRIS ( DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS), myönnetty 50.000 euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Defris-hankkeen tavoitteena oli tukea monikeskuksista aluerakennetta ja tiivistää hankkeessa mukana olleiden maakuntien ja metropolialueiden yhteistyötä Puolassa, Liettuassa, Ruotsissa sekä Suomessa. Hanke toteutui Keski-Suomessa aihepiiriin liittyvinä erillisselvityksinä. Projekti tuotti kaksi kehityskäytäväselvitystä (9-tien kehityskäytävä ja Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma), kaupan palveluverkoston kehitysmahdollisuuksien selvityksen sekä maakunnan kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmia taustoittaneen selvityksen. Hankkeen myötävaikutuksella Keski-Suomi esittäytyi näyttävästi Helsingissä tammikuussa 2007. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1.326.000 euroa. josta keskisuomalaisten osuus oli 466.000 euroa. Defris-hanke oli liiton tietoaineistojen tuotannon, aluesuunnittelun ja aluekehittämistyön yhdistävä moni-ilmeinen kokonaisuus, joka toteutui erinomaisesti. Alueiden käytön näkökulmasta hankkeen toteuttaminen liittyi luontevasti meneillään olleeseen maakuntakaavan valmisteluun. Samoin hanke toi maakuntaohjelman laatimiseen merkittävän lisäpanoksen kartoittamalla maakunnan kilpailukyvyn osatekijöitä. Maakunnan tilan analyysi ja kansainvälisen vertailuaineiston käyttömahdollisuus siinä täydensivät liiton tilastotuotantoa. Defris-hankkeen ansioksi on luettava myös maakunnan kehittämiseen osallistuvien toimijajoukon laajentuminen. Valtakunnallisesti ohjeistetut maakuntaohjelmiin liittyvät määrälliset tavoitteet on Keski-Suomessa asetettu koulutustason nostamiselle, työllisyysasteen parantamiselle, työpaikkojen määrän lisäämiselle, positiiviselle väestökehitykselle sekä aluetuotteen myönteiselle kehittymiselle. Defrishankkeella tehtiin tunnetuksi maakuntaa ja sen osaamista, luotiin edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn kehittymiselle sekä tuotiin esille maakunnan eri alueiden kehittymisen edellytyksiä. Perustellusti on arvioitavissa, että Defris-hankkeella ei suoranaisesti voitu vaikuttaa työllisyyden tai aluetuotteen paranemiseen, väestökehitykseen sen enempää kuin tutkinnon suorittaneiden määrään maakunnan koulutusorganisaatioissa. Sitä vastoin Defris-hankkeella käynnistettiin prosesseja, jotka konkretisoituessaan voivat merkittävällä tavalla tukea maakunnan teollisen, liike-elämän ja osaamisen kehityskäytävän rakentumista Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle.

11 Keskisuomalainen osa DEFRIS-hankkeessa toteutui yhteistyökumppaneilta ja muilta toimijoilta saadun palautteen perusteella toivotulla tavalla ja tavoitteiden mukaisesti. Myös tapaamisten yhteydessä pääpartnerilta sekä muilta kansainvälisiltä partnereilta saatu palaute keskisuomalaisten hanketyöstä on ollut kiittävää. Onnistumisen merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen liitto vastasi DEFRIS-hankkeen koko sisällön ja tavoitteen kannalta tärkeimmästä työvaiheesta (WP 3), johon kuului kaikkien partnereiden töiden koordinointi ja osaprojektien yhteensovitus. DEFRIS - hanke tulee tuloksillaan hyödyttämään keskisuomalaisia kuntia, kehittämisyhtiöitä ja elinkeinoelämää päättymisensä jälkeenkin. Edellä oleva Defris hankkeen ohjausryhmän yhteinen arviointi on koostettu ohjausryhmän jäsenten lausunnoista. 28.6.2005 Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4 YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty 22.337 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4-yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski- Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä. Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski- Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin 200.000 euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon 7.12.2006. 28.6.2005 Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TESO ry: HOIVA-ALAN YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN VERKOSTOITUMALLA (kuntaraha), myönnetty 4.100 euroa, palautunut 1.794 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen on lisännyt tarvetta verkostoitumiseen, tietojen vaihtoon ja koordinointiin. Kunnat ovat siirtymässä yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kunnilla ja yrityksillä ei ole ollut välineitä ja tapoja hoitaa osto- ja myyntitapahtumia. Uudet toimintamallit ovat mahdollisia vasta, kun todellinen verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken pystytään luomaan. Projektin tarkoituksena oli verkostoida hoiva-alan yksityisiä ja julkisia toimijoita uusien palveluntuottamistapojen kehittämiseksi. Tavoitteena oli lisätä kuntien, yritysten ja muiden kentän toimijoiden osaamista uusien palveluntuottamistapojen syntymiseksi ja kehittämiseksi Länsi-Suomen alueella.

12 Projektissa toteutustavaksi valittiin seminaarit, joissa esiteltiin käytännön esimerkein sekä kuntien että yritysten kannalta hyviä ja huonoja ratkaisuja hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kohderyhmänä olivat alan yrittäjät, kunnat ja kuntayhtymät sekä välillisesti valvontaviranomaiset, koulutusorganisaatiot ja kehittämisyhtiöt. Hanke oli ylimaakunnallinen ja se toimi Länsi-Suomen tavoite 2- alueella Pirkanmaata lukuun ottamatta. Seminaareihin osallistujien määrä oli tuntuvasti arvioitua pienemmät. Teema oli ajankohtainen, joten myös ilmaista koulutustarjontaa esim. PARAShankkeen myötä on ollut melkoisesti tarjolla. Ongelmana oli myös se, että useat maakuntakeskukset eivät kuulu tavoite 2-alueeseen, joten osallistujat eivät olleet hankkeessa tukikelpoisia. Taloudellisesti projekti toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä, mikä oli seuraus vähäisestä osanottajamäärästä. Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen lisää tarvetta verkostoitumiseen ja avoimeen tietojen vaihtoon, mutta toteutustapana kampanjatyyppinen seminaarisarja ei toimi. Projekti onnistui välttävästi. 30.3.2006 Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy: ALUEELLINEN TYÖTORI YRITYSTEN TUOTTAVUUDEN- TUKENA, myönnetty 7.000 euroa, palautunut 2.285,10 euroa, yhteyshenkilö Hilkka Laine Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n alueellinen työtori hankkeen RAKLU-yritysten (alueellinen rakennusteollisuuden klusteri) huolenaiheena oli ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlaista alueellista yhteistyöjärjestelmää yritysten rekrytoinnin ja koulutussuunnittelun tueksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia työtori -järjestelmälle palvelustrategia ja työsuunnitelma toiminnan käynnistämiseksi sekä mallintaa se RAKLU-yritysten työssäkäyntialueelle. Hanke sisältää selkeän kytkennän seudun tulevaan osaamisohjelmaan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa toteutettuihin ja käynnissä oleviin yritysten henkilöstötarvekartoituksiin. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään. Työtori- hanke oli mielenkiintoinen alueellinen toimintakonseptikokeilu. Hanke lähti liikkeelle todellisesta yritysverkoston tarpeesta samalla asettaen tavoitteeksi laajemman palvelukonseptitarjonnan. Selvitystyö tuotti uuden konkreettisen toimintatavan alueen RAKLU -klusterille, vaikkakaan alueellista avointa mallia ei tässä vaiheessa vielä oltu valmiit käynnistämään. Sitä kuitenkin pidettiin RAKLU -klusterin piirissä kiinnostavana toimintatapana. RAKLU -yritysten verkostoitumisen uusi muoto syntyi hankkeessa yritysten yhteisen henkilöstöpäällikkö- mallin pohjalle. Hankkeen tulos vahvistaa käsityksiä siitä, että klusteroituminen tapahtuu vaiheittain pieninä toimintakokonaisuuksina ja perustuu vahvasti keskinäiseen luottamukseen. Klusteroitumisen eteneminen vaatii myös ulkopuolista tukea. Hankkeen toimiessa maakunnassa käynnistyi myös muita työvoiman tarpeeseen kytkeytyviä EUhankkeita, mm. TE-keskuksen työvoimahallinnon hallinnoima maakunnallinen Yritysharava- hanke, joka osaltaan pyrkii vastaamaan työvoimatarpeeseen. Kehittämispanoksia tullaan tarvitsemaan jatkossakin tämän tyyppiselle toimintakonseptille. 19.4.2006 Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS 2006, myönnetty 40.000 euroa, palautunut 3.613,71 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto julisti maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti haettavaksi 40 000 siemenrahaa luovan toimialan yrityksille. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 55 kpl ja haettu summa oli yhteensä yli 340 000 tuhatta euroa. Alueellisesti hakemukset jakautuivat maakunnan eri osiin. Hakuilmoituksen mukaisesti rahoitus myönnettiin kertaluonteisesti avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin myynti-, markkinointi- ja verkottumistilaisuuksiin, tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen sekä pienimuotoisiin hankintoihin. Myönnettävä avustus oli pääsääntöisesti 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja pienin myönnettävä avustussumma oli 1 000. Avustusta myönnettiin kaikkiaan 13 hankkeelle. Avustussummat vaihtelivat 1 000 eurosta 4 000 euroon. Koska hankkeiden valinnassa voitiin keskittyä yksinomaan alan kehittymisen kannalta toteuttamiskelpoisimpiin sekä maakunnan kehittämistyön kannalta keskeisimpiin kohteisiin, hankkeet myös toteutuivat lähes suunnitellusti. Ainoastaan yksi hanke ei toteutunut messumatkan peruunnuttua.

13 Keski-Suomen liiton siemenrahoitusmalli on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Keski- Suomessa omaksuttu siemenrahoituksen myöntämiskäytäntö on valtakunnallisesti poikkeuksellista ja siten Keski-Suomen imago kulttuurimyönteisenä maakuntana on saanut myös tätä kautta vahvistusta. Toimintamalli on vakiintunut osaksi keskisuomalaista vetovoimaisuuden edistämistä yhdessä muiden kulttuurin kehittämistoimien rinnalla. 30.5.2006 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: NYRÖLÄN TÄHTIKESKUKSEN LAITTEISTOHAN- KINTA, myönnetty 12.500 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Nyrölän Tähtikeskus -hankekokonaisuuden tarkoituksena oli rakentaa ja varustaa louhittava kalliotila Nyrölän kylällä. Kokonaisuus koostui kahdesta eri hankkeesta: Tähtikeskuksen tilojen rakentamishanke ja laitehankinnat. Hankekokonaisuuden muita yhteistyötahoja ovat Jyväskylän Sirius Oy, Nyrölän kyläyhdistys ry, Jyväskylän maalaiskunta ja hanketta tukevat yritykset. Hankkeen tavoitteena oli varustaa Nyrölän Tähtikeskuksen planetaario projektorilla ja sen vaatimilla oheislaitteilla ja ohjelmilla. Hankkeen toteutti käytännössä Nyrölän Tähtikeskus Oy, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö. Se vuokraa tilat ja laitteet Tähtipolku Oy:lle, joka tuottaa palvelut Tähtikeskuksen asiakkaille. Projektori oheislaitteineen hankittiin Yhdysvalloista. Projektorilla voidaan esittää planetaariossa tähtitaivaan ilmiöiden ohella superelokuvia ja multimediaesityksiä. Sali on käytettävissä myös erilaisten seminaarien ja esitysten pitämiseen. Hankinnat tehtiin suunnitellun mukaisesti. Tähtikeskuksen valmistuminen on kuitenkin hiukan viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Nyt haasteena on Tähtikeskuksen ja sen palveluiden markkinointi oikeille kohderyhmille. 18.9.2006 Saarijärven kaupunki: SMALL TOWN NETWORKS EXTENSION, myönnetty 10.000 euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella Small Town Networks -projekti keskittyi seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) keskusta-alueiden toimijoiden yhteistyön vakiinnuttamiseen, 2) kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien tukemiseen, 3) kehittämissuunnitelmien toteuttamisen edistämiseen ja 4) verkostoitumiseen muiden pienten kaupunkien kanssa. Lisäksi hanke jakaa ns. siemenrahaa paikallisten aloitteiden toteuttamiseen. TOWNS 2 hanke perustui Interreg IIIB Northern Periphery Ohjelmasta vuosina 2002 2005 Skotlannissa, Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa toteutettuun Small Town Networks Projektiin (STN). Hankkeen pääpartneri oli The Highland Coucil Skotlannista ja budjetti 929.682 euroa. Keskisuomalaisten osuus oli 350.200 euroa. Hankkeessa tavoiteltiin pienten kaupunkien paikallisyhteisön kehittämistä paikallista aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kohentamalla. TOWNS 2 jatkohankkeessa haluttiin syventää ja vakiinnuttaa aiemmin aikaansaatua kehitystä ja yhteistyöverkostoa. Partnerit noudattivat periaatetta, jossa tavoitteena oli paikallisyhteistyön avulla aikaan saatu uudistuminen ( community enabled regeneration ) niin, että kukin partneri työskenteli valittujen uudistettavien näkökohtien puolesta paikkakunnilla. Kansainvälinen yhteistyö käsitti kokemusten ja tiedonvaihtoa mm. konferensseissa. Jämsän, Saarijärven ja Viitasaaren tavoitteet yhteistyön kehittämiseen ja kaupunkien keskustojen kehittämiseen toteutuivat toivotulla tavalla. Small Town Networks Projektissa luotuja keskustojen kehittämissuunnitelmien toteutumista edistettiin vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Hanke lisäsi paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja aktiivisuutta. Pysyväluonteisen paikallisen yhteistyön organisoimiseksi luotiin kaupunkikohtaiset mallit, joiden toteuttaminen jäi hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Kaupunkien yhteistyö lisääntyi vaihdettaessa kokemuksia ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia. Toimenpidetasolla kaupungit määrittelivät omia painotuksia ja toteuttamismalleja ottaen oppia kumppaneiden kokemuksista. Saarijärven kaupunki vastasi keskisuomalaisen osuuden hallinnoinnista. Jämsässä, Saarijärvellä ja Viitasaarella toimivat hankkeen kuntakohtaiset kehittämisryhmät. Lisäksi perustettiin toteuttamisen

14 kannalta tarpeelliseksi katsottuja teemaryhmiä. Käytetty hallintomalli toimi hyvin ja soveltuu vastaaviin hankkeisiin, joihin osallistuu useita osapuolia ja hallinnollisia resursseja halutaan säästää sillä, että vain yksi osapuoli toimii kansallisena partnerina. Kokonaisuutena hanke täytti sille asetetut tavoitteet paikallisten toimijoiden yhteistyön ja osallistumisen lisäämisessä, mutta toiminnan vakiinnuttamisessa jäi parannettavaa. 13.10.2006 Ratahallintokeskus/SITO Oy: JYVÄSKYLÄN ALUEEN RATAPIHA- JA TERMINAALISELVITYS, myönnetty 8.700 euroa, palautunut 2.112,55 euroa, yhteyshenkilö Pekka Kokki Selvitystyön tarkoituksena oli kuvata Jyväskylän ratapihan ja lähiseudun pistoraiteiden nykykäyttöä, arvioida junaliikenteen tarpeiden kehittymistä ja sitä voidaanko jokin osa toiminnoista tulevaisuudessa siirtää muualla tehtäväksi ja millä edellytyksillä siirto olisi mahdollinen. Erikseen oli tarkoitus arvioida logistiikkakeskuksen sijaintivaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla. Työ jakautui kolmeen osatehtävään: 1) Jyväskylän nykyisen ratapihan toiminnallinen selvitys Osatehtävän tavoitteena oli selvittää tavaraliikenteen tärkeimmät asiakkaat ja tavaralajit sekä arvioida matkustaja- ja tavaraliikenteen kehittymistä tulevaisuudessa, käydä läpi ratapihan kaikki toiminnot, raiteiden käyttö ja mahdolliset liikenteen toiminnalliset tai rakenteelliset tehostamismahdollisuudet sekä arvioida ratapihan raidekapasiteetin riittävyys nykytilanteessa sekä mahdollisuudet ja tarpeet tehostaa nykyisen raiteiston käyttöä tulevaisuudessa. 2) Tulevaisuuden logistiikkakeskusten esiselvitys ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin sijoittaminen alueelle. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää maakunnan teollisuuden ja kaupan yksiköiden sekä kuljetusalan yritysten haastattelujen pohjalta uusien logistiikkakeskusten tarvetta ja toteuttamisedellytyksiä rata- ja tieliikenteen kannalta. 3) Jyväskylän alueen nykyisen rataverkon käyttö ja tulevaisuuden varaukset. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, ja Muuramen kuntien alueelta olemassa oleva ratahallintokeskuksen ja yksityisten hallinnassa olevat rataosat, niiden nykyinen käyttö ja kunto sekä arvio rataosien tulevasta käytöstä. Ratojen käyttöpotentiaalia arvioitaessa otettiin huomioon kaavoitustilanne ja yleinen kiinnostus kyseisten alueiden käyttöön. Jyväskylän alueen ratapiha- ja terninaaliselvityksen raportti on valmistunut maaliskuussa 2007. Sito Oy:n laatima raportti on rahoituspäätöksen perustana olevien tavoite- ja sisältötietojen sekä työtä ohjanneen hankeryhmän kannan mukainen. 27.10.2006 Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri: SELVITYS ELINKEINOELÄMÄN KULJETUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMISTÄ, myönnetty 10.000 euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli arvioida Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetustarpeiden nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä luoda käsitys siitä, miten julkisen hallinnon tulisi pystyä vastaamaan tulevaisuuden kuljetustarpeisiin ja tukemaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä maakunnassa. Hanke tulisi olemaan myös osa maakuntakaavan ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön taustaaineistoa. Tutkimuksessa kuvattiin Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kuljetusten ja maakunnan liikenneväylien näkökulmasta. Tarkastelussa korostui asiakaslähtöinen ajattelutapa; prosessissa tunnistettiin eri asiakasryhmien tarpeet väyläverkostolle (tiet, rautatiet, vesiväylät, lentoliikenne). Oleellinen osa tutkimusta oli elinkeinoelämän edustajien haastattelut. Haastattelujen ja muun Iähdeaineiston perusteella muodostettiin käsitys kuljetusten toimivuudesta ja elinkeinoelämän väylänpidolle kohdistamista tarpeista Keski-Suomessa. Logistiikkakeskukselle on Jyväskylän seudulla kuljetusyritysten näkökulmasta ilmiselvää tarvetta, ja myös julkisen sektorin (liitto, kunnat, tiepiiri) tulee omalta osaltaan luoda edellytykset logistisen solmun vahvistamiseksi. Tiekuljetukset ovat olennainen osa kuljetusjärjestelmää Keski-Suomessa. Pääväylät, erityisesti vt 4 ja 9 muodostavat elintärkeän osan koko maan tiekuljetusjärjestelmää. Keskeisin tieverkon kehittämiskohde on vt 4, mutta myös alempiasteinen tieverkko on maakunnassa korostuneessa asemassa.

15 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset muodostavat rautatiekuljetusten rungon myös lähitulevaisuudessa. Elinkeinoelämän kannalta on keskeistä, että Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä- Tampere radan kapasiteetti ja kantavuus vastaavat tarpeita. Kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten käyttämiseen on selvityksen tulosten mukaan kasvamassa. Konttien lisääntyvä käyttö luo tarpeita ja mahdollisuuksia logistisille palveluille, jotka voivat liittyä logistiikkakeskukseen (InnoRoad Park). Lentorahtia maakunnassa on nykyään vähän ja se kulkee reittilentokoneiden ruumassa. Rahtilentoliikenne voi kuitenkin alkaa Jyväskylässä, jos yrityksen kuljetusratkaisut sitä vaativat. Matkustajaliikenteessä lentoyhteydet Jyväskylästä ovat oleellisia elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. Elinkeinoelämän edustajien mukaan vuoropuhelu väylänpitäjien kanssa on pääosin toimivaa. Tutkimusprosessia ja sen pohjalta tehtyä raporttia voi pitää hyvin onnistuneena ja liiton rahoitusta perusteltuna. 1.12.2006 Jyväskylän Innovation Oy: KESKI-SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMINTAOHJELMA 2007-2013 ESISELVITYS, myönnetty 9.000 euroa, palautunut 461,77 euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusiutuvan energian kärkiklusterisuunnitelma Bioyhteiskunnasta voimavaroja -painopistealueelle rakennerahastokaudelle 2007-2013. Hanke-esitys kytkettiin maakuntaohjelman valmistelussa yhdeksi kärkiklusterin osaksi. Kärkiklusterin osatavoitteeksi asetettiin öljyn (4.4 TWh) korvaaminen pääosin (4 TWh) metsähakkeella (1 TWh), turpeella (1 TWh), kierrätyspolttoaineilla yms. (1 TWh) sekä hakkuusäästöjen vuotuisella kertymällä (1 TWh). Toisena osatavoitteena oli sähköomavaraisuuden parantaminen. Kolmantena osatavoitteena oli uusiutuvien energioiden teknologiaan liittyvän vientiteollisuuden synnyttäminen. Neljäntenä osatavoitteena oli bioenergiakeskittymän vahvistaminen ja siitä kertautuvat positiiviset vaikutukset muuhun yritystoimintaan. Hankkeen työsuunnitelmana oli 1) muodostaa asiantuntijaryhmä, 2) määrittää avaintoimijat, 3) käydä neuvottelukierros avaintoimijoiden kanssa (alustava sitoutuminen), 4) valmistella toimintasuunnitelmaluonnos osatavoitteittain, 5) arvioida rahoitusmahdollisuudet, 6) luonnostella kärkiklustereiden runko ja 7) laatia toimintaohjelman toteutussuunnitelma. Hanke oli tarkoitus toteuttaa kahtena samansisältöisenä hankkeena ELMA-alueella ja 1-tavoitealueella. Hankkeen tuloksena laadittiin suunnitelma Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 2007-2015 (BEV). Ohjelman valmisteluun osallistui 33 alan yritystä ja yhteisöä noin 60 eri tilaisuudessa. Ohjelma esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle. Ohjelma valittiin yhdeksi Keski-Suomen elinkeinopoliittiseksi ohjelmaksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman toimintasuunnitelma linjattiin Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelman mukaiseksi. 21.3.2007 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: NORWAT HANKE, myönnetty 10.000 euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Yleistavoitteena NorWat hankkeessa oli edistää pohjoisten vesireittien varrella ja vaikutuspiirissä olevien kyläyhteisöjen (yms.) asemaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaattein. Keskeisimmät toimet jakautuivat kolmeen toimenpidekokonaisuuteen seuraavasti: 1) Vedenlaadun suojelun ja yhteisöjen kehittämisen edistäminen kestävän maankäytön hallinnan avulla. Toteutus pilottikohteissa/-kylissä pyrki luomaan mallin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, 2) Vesireittien luonnonmukaistaminen pilottikohteissa sisältäen myös virtavesikunnostuksen sosio-ekonomiset vaikutukset ja 3) Vesireittiä koskevan kasvatus-/ koulutus-/tiedonsiirtomateriaalin kehittäminen. Mallisuunnitelmien, testien, koulutusohjelmien, seminaarien ohella hankkeen teemoista koostettiin kansainväliseen käyttöön parhaat käytännöt käsikirja ja muuta informaatiota mm. web-sivujen

16 kautta. Käsikirjan kokoaminen ja muokkaaminen julkaisuksi on vaatinut runsaasti hankkeen voimavaroja: lopputulos jää lähinnä paikalliseen käyttöön, vaikka julkaisu sinänsä olisi kelvollinen laajaalaisempaan hyväksikäyttöön, kuntien ja maakunnantasoisten viranomaisten viitemateriaaliksi ja jopa ylikansalliseen käyttöön. NorWat hanke toteutettiin Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa ja siinä oli 12 yhteistyöosapuolta. Hanketta johti Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 1.334.459, josta suomalaispartnereiden osuudeksi ilmoitettiin 607.950 (45.6 %). Keski-Suomen liiton näkökulmasta hanke toteutui hakemuksessa esitetyllä tavoin. Jatkossa liiton on edellytettävä hankkeiden toteuttajilta tarkempaa tiedottamista hankkeen toteutumisesta myös niissä tapauksissa, joihin liitto antaa letter of intend :n tai co-financing statement in, jotta liiton ohjaus voi toteutua edes teoreettisesti liiton haluamalla tavalla. Tässä hankkeessa liiton tavoitteiden toteutumista auttoi se, että Saarijärven kaupungin perustavoitteet olivat yhtenevät liiton tavoitteiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun rooli jäi lähinnä konsultoivaksi, mikä näkyi myös pienenä hankkeen rahoitusosuutena. 16.5.2007 Keski-Suomen tiepiiri: INNOROAD PARK ALUEEN LIIKENNEVERKKOSELVITYS, myönnetty 13.500 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Työn tavoitteena oli arvioida Laukaantien (mt 637) varteen Seppälänkankaan ja Tiituspohjan nykyisen sekä suunnitellun maankäytön ja logistiikkakeskuksen synnyttämät liikennevirrat sekä hahmottaa lisääntyvän liikenteen aiheuttamat kehittämistarpeet alueen tie- ja katuverkolla sekä liittymissä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia alueen kehäväylien, kuten (Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka) sekä Leppävesi-Tikkamannila alueen mahdolliset lisäyhteystarpeet. Näiden perusteella työn tavoitteena oli tuottaa liikenneverkon kehittämisen periaatesuunnitelma kyseisen alueen maankäytön ja liikenneverkon jatkosuunnittelua varten. Suunnittelu liittyi Jyväskylän seudun Innoroad Park Master Plan- yleissuunnitelmakokonaisuuteen, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Selvityksen tarkkuustaso jää melko karkeaksi, koska tarkastelualueen kaavoitustilanne on vielä avoinna. Selvitys luo lähtökohdat alueen kaavoitukselle liikenteelliseltä näkökulmalta. Hankkeessa laadittiin liikenneverkon toimivuustarkastelut nykyverkolle ja tieverkkosuunnitelman mukaiselle verkolle. Saatiin käsitys kohteista, joissa on odotettavissa kapasiteettiongelmia. Selvityksen perusteella voidaan arvioida uusien väylien rakentamistarvetta ja nykyisten väylien parantamistarvetta sekä tarvittavien teknisten ratkaisujen laajuutta. 9.7.2007 Kyyjärven Mediamyllärit ry: NOPOLA NEWS VERKKOJULKAISUHANKE, myönnetty 12.385 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto myönsi Kyyjärven Mediamyllärit ry:lle avustusta Nopola News - verkkojulkaisuhankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli luoda Nopola News -verkkojulkaisun alle mahdollisimman kattava yhteistyökumppanisivusto erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tarkoitus oli, että sivuston avulla yritykset pääsivät suuren ja ostavan yleisön tietoisuuteen. Erityisesti toiminnan kohteena olivat yritykset, jotka eivät vielä olleet verkottuneet minkään hankkeen tai organisaation kautta. Ensimmäisessä vaiheessa alueen 1 500 yrityksestä tavoiteltiin sivustoille 150 yritystä. Hankkeen tuloksena Nopola News in sivustoille saatiin 70 kpl uusia yrityksiä seutukunnalta. Messujen ja muun tiedottamisen avulla saatiin 18 yritystä seudun ulkopuolelta. Uusien yritysten mukaantulo aktivoi myös Kyyjärveltä jo aiemmin mukana olleita yrityksiä jatkamaan lähes täysimääräisesti sopimusta verkkoyhteistyöstä. Hanke lisäsi yrittäjien mielenkiintoa kokonaisuutena verkkokauppaa kohtaan. Seutukunnan yrittäjät saivat mahdollisuuden tuoda tietojaan, taitojaan, tuotteitaan ja tarjouksiaan suuren yleisön tietoisuuteen internetissä.

17 Vaikka hanke toteutettiin ammattitaidolla, se ei silti päässyt aivan asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin. Hankkeen toteutusta myös suunnattiin syksyn 2007 aikana uudelleen, koska osoittautui, että messuille ja erilaisiin tapahtumiin osallistumisten avulla ei saatu yrittäjiä verkkopalvelun käyttäjiksi. Hankkeessa keskityttiin yrityksissä suoritettavaan työhön. 14.8.2007 Jyväskylän yliopisto: KASVULIITO HANKKEEN ESISELVITYS, myönnetty 10.517 euroa, palautunut 888,09 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta haki Keski-Suomen liitolta rahoitusta yritysten kasvua tukevalle Kasvuliito hankkeen valmisteluun. Hankevalmistelun aikana oli tarkoitus mm. hankkia ja sitouttaa kaikki noin 20 avainyritystä hankkeeseen, suorittaa yrityksissä teemahaastattelut ja tarkentaa yritysten lähtötilanne ja kehittämistarpeet sekä tutustua aiempaan ja uusimpaan yrityksen kasvua käsittelevään kvantitatiiviseen tutkimukseen hankkeessa tehtävää meta-analyysia varten. Hankkeen tavoitteena oli valmistella rahoitushakemus mahdollisesti alkavaa kahden vuoden Kasvuliito -kehittämis- ja tutkimushanketta varten. Keski-Suomen liitto ei osallistu varsinaisen hankkeen rahoittamiseen. Hanke tukee osaltaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamista korostamalla kasvuyrittäjyyden merkitystä. Hankkeeseen sitoutui 20 keskisuomalaista yritystä. Jokaiselle yritykselle on asetettu konkreettinen ja saavutettavissa oleva kasvutavoite. Kasvutavoitteen aikajänne (visio) on 2-5 vuotta. Sen aikana yritykset mm. työllistävät noin 300 uutta työntekijää. Muut kasvutavoitteet liittyvät kannattavuuden ja liikevaihdon paranemiseen. Hankkeen tuloksena syntyi Länsi-Suomen lääninhallitukselle jätetty Kasvuliito hankkeen ESR - projektihakemus. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET 11.4.2006 Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina: SANATAIDETTA KESKI-SUOMEEN, myönnetty 5.000 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sanataideyhdistys Rapinan Sanataidetta Keski-Suomeen hankkeen tavoitteena oli kehittää lasten ja nuorten kulttuurisia valmiuksia. Merkittävä osa kustannuksista aiheutui henkilökunnan palkkamenoista sekä erilaisten työpajojen toteuttamisesta maakunnassa. Tukea toimintamallille yhdistys sai työllistämisvaroista. Kolmivaiheinen hanke saavutti lähes koko Keski-Suomen. Hankkeen aikana Rapinan ohjaajat vierailivat yhteensä 24 kunnassa ja 35 koulussa. Ohjausta sai noin 2550 oppilasta ja pajoja oli noin 142 kappaletta. Hankkeen kolmannessa vaiheessa perustettiin kaksi sanataidekerhoa (Hankasalmi ja Laukaa). Hankkeen aikana onnistuttiin myös verkostoitumaan sekä rekrytoimaan lisää sanataiteen osaajia. 7.8.2006 Seitsemän hunnun tanssi ry: ITÄMAISEN TANSSIN KESÄFESTIVAALI 2008 SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISHANKE, myönnetty 3.000 euroa, palautunut 1.093 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Valtakunnallinen Seitsemän Hunnun Tanssi ry on järjestänyt Itämaisen tanssin kesäfestivaalin kuusi kertaa Jyväskylässä. Tapahtuma on koonnut Jyväskylään nelisensataa lähinnä suomalaista osallistujaa. Seuraava festivaali on 5. - 8.6.2008 Jyväskylässä. Yhdistyksen tarkoituksena oli laajentaa tapahtuma kansainväliseksi itämaisen tanssin festivaaliksi. Lisäksi yhdistys pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön keskisuomalaisten tanssialan toimijoiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää kesäfestivaalin sisältö ja järjestelyt kansainvälisiä tarpeita vastaaviksi.

18 Keski-Suomen liitto osallistui pienellä rahoitusosuudella Itämaisen tanssin festivaalin suunnittelun ja kehittämisen kustannuksiin. Rahoituksella lisättiin tanssin toimijoiden yhteistyötä maakunnassa, ajanmukaistettiin festivaalin ilmettä kansainväliseksi, markkinoitiin festivaalia ulkomailla alan kansainvälisessä kongressissa sekä saatiin festivaaleille opettajat Virosta, Saksasta ja Egyptistä. Festivaalien markkinointi tapahtui myös englanniksi esittein ja internetin avulla. Jyväskylässä järjestettävä kesäfestivaali kokoaa suunnitelmien mukaan satojen suomalaisten lisäksi kansainvälisiä itämaisen tanssin ystäviä. Festivaalin onnistumisesta ei arviointia kirjoittaessa (tammikuu 2008) ole tietoa, sillä festivaali ajoittuu kesään 2008. Ulkomaisten festivaalivieraiden tulosta ei myöskään ole vielä tietoa, sillä ilmoittautumiset kursseille alkavat vasta helmikuussa. Mahdollisesti hankkeen toteuttamista olisi parantanut sen ajoittaminen lähemmäksi festivaalia. 3.11.2006 Kuvapäät Oy: SUOMEN SOTALESKISTÄ KERTOVAN DVD-ELOKUVAN JÄLKITYÖ JA LEVI- TYS, myönnetty 2.500 euroa, palautunut 343,50 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Video- ja TV-ohjelmatuotantoyhtiö Kuvapäät haki Keski-Suomen liitolta tuotantoavustusta talvi- ja jatkosodan sotaleskistä kertovaan elokuvaan ja sen perusteella laadittavaan laajempaan DVD- tuotantoon. Keski-Suomesta ohjelmaan haastateltiin sotaleskiä Karstulasta ja Jyväskylästä. TV-dokumentti Sotalesken suru esitettiin YLE TV1:llä 6.12.2006 ja se keräsi 320.000 katsojaa. Dokumentti sai runsaasti julkisuutta muutoinkin mediassa. YLE uusi ohjelman vuonna 2007. Myös Kaatuneitten omaisten liitto katsoi tuotannolle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutetuiksi. DVD-ohjelman Sotalesken surutyö (laajempi versio TV-ohjelmasta) valmistui vuoden 2007 maaliskuussa ja sen levityksestä vastaa VL-Musiikki Oy. Projektia tukeneet saavat ohjelmakopiot käyttöönsä. Tuotanto onnistui erittäin hyvin ja hanke saavutti sille asetetut tavoitteet. 18.1.2007 J+J Teatteri: HALLIN JANNE -KANSANOOPPERA, myönnetty 12.000 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Idea kansanoopperasta on syntynyt 2000 -luvun alussa. Lähtökohtana oli synnyttää teos, jonka juuret ovat vahvasti Jämsän seudulla. Tapahtuma olisi osa paikkakunnan historiaa ja identiteettiä. Sen tarkoituksena oli elvyttää paikallista kansankulttuuria. Hanke myös tuki erinomaisella tavalla Keski- Suomen maakunnan ja Jämsän seudun strategisia linjauksia luovan alan ja yleensäkin kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseen. Keskeisenä kulttuuritoiminnan alueena toimi Himos. Kansanoopperan sijoittaminen Himokseen oli osana alueen muuntautumista ympärivuotiseksi sekä oleellinen osa kulttuurin ja matkailun yhteistyön vahvistamista. Produktion tuottaminen oli paikkakuntalaisten ja yhteistyön voimannäyte. Orkesteri, kuorot, esiintyjät valittiin paikkakunnan ja Keski-Suomen maakunnan osaajista ammattilaulajien lisäksi. Musiikin esitti Jyväskylän Sinfoniaorkesteri. Oopperakuoro oli koottu paikallisista kuoroista. Tuotannon katsojamäärät saavutettiin, sillä oopperaa kävi seuraamassa noin 4200 henkilöä. Produktioon osallistui lähes 100 paikallista laulun ja musiikin harrastajaa. Kesäteatterin puitteet koettiin myös toimiviksi. Haasteellisuutta lisäsi kesän sateinen sää, joka vaikeutti merkittävästi äänentoistoa ja hankaloitti puvustajien työtä. Ooppera onnistui tuotantoon osallistujien ja liiton mielestä. 18.1.2007 Keski-Suomen Konservatorion säätiö: AIKAMME MUSIIKKIJUHLA PERIFERIA, myönnetty 5.000 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen konservatorion säätiö totetutti 17.-21.2.2007 Jyväskylässä laajan ja uuden konserttisarjan teemalla periféria. Tapahtuman toteutumisesta vastasivat Jyväskylä Sinfonia, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES, Jyväskylä Big Band, Valtion säveltaidetoimikunta, JAMKin