Ympäristöraportti 22
Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Tarkka ja monipuolinen seuranta kasvattaa ympäristötietoisuutta; kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 141 ympäristöstandardin mukaisesti, mikä varmistaa jatkuvan parantamisen toteutumisen ympäristötyössä. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla, ja ympäristöjohtaja seuraa, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan koko Nordkalkissa. Tuotannon eri vaiheissa suojataan ympäristöä, ja lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksia solmittaessa. Lisäksi urakoitsijoiden toimintaa seurataan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Louhen tehtaan uusi suodatin vähentää tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta, ja yritys pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan useiden suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa, ja Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Arvot ja tavoitteet - pyrkimys kestävään kehitykseen - voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä noudatetaan - merkittävät ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat, -päämäärät ja toimenpiteet - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti
Ympäristövaikutukset Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 3 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Jotkut tuotantolaitoksista - kuten Storugns Gotlannissa sekä Miedzianka ja Wolica Puolassa - sijaitsevat luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Vimpelissä louhokset rajoittuvat Natura-, lehtojensuojelu- ja muinaismuistoalueisiin. Lappeenrannan teollisuusalue sijaitsee osin pohjaveden suojelualueella, mikä lisää viranomaisten asettamia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Globaalisti merkittävin ympäristöhaitta on kalkinpoltosta aiheutuvat savukaasupäästöt. Muita haittoja ovat louhinnan yhteydessä syntyvä sivukivi ja muu tuotantoprosesseista yli jäävä materiaali sekä ympäristölle vaarallinen jäte. Viimeksi mainittu koostuu pääasiassa erilaisista jäteöljyistä, jotka kerätään yhteen ja käsitellään lakien ja ympäristömääräysten mukaisesti. Lappeenrannassa toimivat wollastoniitin ja kalsiitin rikastuslaitokset käyttävät runsaasti kiertovettä. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä. Avolouhos muuttaa maisemaa silmiinpistävällä tavalla. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä. Sitä voidaan osittain hyödyntää sepelinä, mutta osa joudutaan varastoimaan kaivosalueella. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa pohjaveden tasoon ympäristössä. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1 o C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Se seulotaan eri raekokoihin tai jauhetaan. Savukaasut sisältävät typen oksideja (No x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Suodatinpöly voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannuksessa. Kalkinpoltossa ei synny päästöjä vesistöön. Poltettua kalkkia käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan tuotannossa ja vedenpuhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämäällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Karbonaattituotteet ovat kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ), joka on murskattu, jauhettu ja seulottu. Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on jauhatuslaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä rajoitetaan puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä eläinten rehuissa sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineina. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Rikastettu kalsiitti jatkojalostetaan paperipigmentiksi. Rikastusprosessin veden kierto on suljettu. Kun siinä kiertävän veden määrää on lisättävä, käytetään kaivoksen kuivanapitovettä. Vettä tarvitaan, koska saostusaltaissa tapahtuu haihtumista. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan valvotusti vettä läheiseen ojaan, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaamiseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 22 oli,26 GJ tuotettua karbonaattitonnia kohti. Energian ominaiskulutus on viime vuosina kasvanut, mikä on seurausta uudistuvasta tuotevalikoimasta. Monipuolisemman tuotevalikoiman valmistamiseen kuluu energiaa aiempaa enemmän. Karbonaatti-tuotteiden tuotantoprosesseista on energia-analyysien avulla löydetty potentiaalisia energiansäästökohteita. Tällaisia ovat mm. kuivaukseen käytettävien rumpujen ilmanottojen muuttaminen ja lämpötilojen laskeminen tietyissä paikoissa. Luonnollisesti myös jokapäiväiset kunnossapito- ja säätötoimet vaikuttavat energiankulutukseen vähentävästi. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja, kalkkikivi kalsinoidaan kalkkiuuneissa n. 1 C lämpötilassa. Lämpö tuotetaan kivihiilellä, polttoöljyllä tai koksikaasulla. Koksikaasu on terästeollisuuden sivutuote, jota voidaan käyttää kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa; polttoaineiden epäpuhtaudet siirtyvät kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja, ja useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttavat näin ollen prosesseille suuria muutostarpeita. Energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa on 9-luvun lopulla laskenut selvästi, ja vuonna 22 se oli 5,6 GJ kalkkitonnia kohden. Vuosien 1996 ja 1999 välillä tapahtunut voimakas myönteinen kehitys selittyy pääosin energiatehokkaiden kuiluuunien kapasiteettien kasvuilla ja täysin uusilla uuneilla. Viimeisten neljän vuoden ominaiskulutuksen vaihtelut voidaan selittää eri uunien kapasiteettivaihteluilla.
Ominaispäästöt ilmaan Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,,8,6 Karbonaattituotteet 14 12 1 8 6 4 2 Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. 34 % on peräisin polttoaineesta ja n. 66 % kalsinointiprosessista itsestään. Poltettu kalkki on korvaamaton raakaaine niin teollisuus- kuin ympäristönhoitoprosesseissakin. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunut hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista.,4,2,,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5,,3 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 Energiansäästösopimus Nordkalkin kolme suurinta toimipaikkaa Suomessa, Lappeenranta, Parainen ja Tytyri Lohjalla, on liitetty vuonna 2 kauppa- ja teollisuusministeriön vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen. Energiansäästösopimukseen kuulumattomillakin paikkakunnilla pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja vähentämään energiankulutusta. Vuoden 23 aikana on tarkoitus yhä voimakkaammin viedä sopimuspaikkakunnilla esiintulleita säästötoimenpiteitä muiden toimipaikkojen tietoisuuteen. Vuonna 22 saatiin valmiiksi Paraisten ja Lappeenrannan energia-analyysit, Tytyrin analyysi valmistui jouluna 21. Energia-analyyseissä on selvitetty auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla sekä tuotantoprosessien että talotekniikan energiansäästömahdollisuudet. Energia-analyysin tuloksena kullekin paikkakunnalle on tehty energiankäytön tehostamissuunnitelma, jonka toteuttamisesta päättää toimipaikan johto. Energia-analyysejä tehtäessä on kiinnitetty huomiota myös käyttöteknisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat energiankulutukseen. Nämä toimenpiteet eivät juuri vaadi investointeja ja niiden käyttöönotto sujuu helposti. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää myös hiilidioksidi- ja muita päästöjä, ja sopimus edesauttaa osaltaan kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteisiin pääsemistä.,25 2,2 1,15 Käytetyt energiamuodot,1,5 koksikaasu 19 % Sähkö 11 %, 3 25 maakaasu 3 % nestekaasu 1 % polttoöljy 22 % 2 1,4 1,2 1, 15 1 kivihiili 44 %,8,6 5 Polttoöljyt eroteltuina,4,2 uusioöljy 35 % kevyt polttoöljy 28 %, diesel 7 % Osa kaavioista perustuu mittauksiin, osa laskelmiin. Nouseva suuntaus karbonaattituotteiden osalta johtuu osittain uudesta tuotevalikoimasta, jonka valmistaminen edellyttää energiaa aiempaa enemmän. Lisäksi urakoitsijoiden polttoaineen käytön seurantaa on tehostettu. raskas polttoöljy 3 %
Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti lisääntyi jonkin verran viime vuonna, ja se on 13 % kokonaismyynnistä. Merkittävä osa tästä käytetään juoma- ja jäteveden puhdistukseen. Nordkalk Velox on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja aumakomposteissa. Nordkalk Filtra -tuoteperheen suodinratkaisut mahdollistavat vedenpuhdistuksen sellaisissakin kohteissa, joihin perinteiset puhdistusmenetelmät eivät sovellu. Tuotteet sopivat parhaiten yksiköille, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Vesistöjen happamoituminen johtuu ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kalkitsemalla pyritään palauttamaan kohdevesistön vedenlaatu sille tasolle, jolla se oli ennen happamoitumista. Vuosikymmeniä jatkunut pitkän tähtäimen työ on tehnyt Nordkalkin tunnetuksi järvi- ja vesistökalkituksen osaajana kaikkialla maailmassa. Ruotsissa on maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen Nordkalk osallistuu aktiivisesti vesistö- ja metsäkalkituksen asiantuntijana. Energiantuotannossa syntyy happamoittavia kaasumaisia päästöjä, joiden seurauksia ovat mm. happosateet. Voimalaitosten päästöjen vähentämiseksi käytetään savukaasujen rikinpoistoon sekä kalkkikivituotteita, poltettua kalkkia (Nordkalk QL-tuotteet) että sammutettua kalkkia (Nordkalk SL-tuotteet). Kivihiiltä polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) vähennetään esim. kalkkikivijauhetta käyttävissä märkäpesureissa tai poltettua kalkkia hyödyntävällä puolikuivalla tekniikalla. Molemmilla tekniikoilla rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 9%. Jätteenpoltossa syntyy rikkipäästöjä enemmän kloori- ja fluoripäästöjä (HCl, HF), joiden vähentämiseen savukaasuissa myös käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja sammutetulla kalkilla. Sammutettua kalkkia käytetään myös siten, että se injektoidaan laitoksen savukaasukanavaan ennen hiukkaserontinta. Jätteenpoltto on yleistä mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.
Ympäristötyö vuonna 22 Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehityshankkeita ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä rajallisten resurssien, kuten kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen ovat ympäristötyön tärkeimmät päämäärät. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on johtanut moniin parannuksiin, mm. jäteöljyn käsittely on muuttunut turvallisemmaksi ja jätteen erottelu tehokkaammaksi. Sivukiven hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja louhosten ympäristöohjelmaan. Vuonna 22 Nordkalk käytti yhteensä 2,9 miljoonaa euroa ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin, joihin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan, ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että kokonaisleijuman määrä tehdaslueella on vähentynyt neljännekseen sitten 198-luvun alun. Kalkkiuuneihin, jauhatus- ja seulontalaitoksiin sekä lastauslaitteisiin on viime vuosina asennettu useita uusia sähkö- ja tekstiilisuodattimia, jotka vähentävät tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Sekä Louhen tehtaalle Suomessa että Luulajan tehtaalle Ruotsissa asennettiin vuonna 22 uusi sähkösuodatin, ja hiukkas- päästöt laitoksista ovat selvästi vähentyneet. Köpingissä Ruotsissa on meneillään savukaasuja puhdistavan suodattimen vaihto, joka saataneen päätökseen elokuussa 23. Hajapölyämisellä tarkoitetaan erittäin hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastauspaikoilta, varastoalueilta ja ajoneuvojen pyöristä. Parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä voidaankin vähentää pölyämistä ja parantaa turvallisuutta, kuten on tehty mm. Luulajassa. Monilla paikkakunnilla on hankittu lakaisukoneita, asfaltoitu pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Gotlannissa Storugnsissa ja KPAB:ssä (Kalkproduktion Storugns AB) on meneillään kansainvälinen, EU:n rahoittama tutkimus- ja kehityshanke hienoainesten määrän ja siten pölyämisen vähentämiseksi. Joillakin toimipaikoilla vuoden tuotanto murskataan keskitetysti 3-4 kuukauden aikana, mikä vähentää pölyämistä ja melua muina vuodenaikoina. Näin voidaan lisäksi säästää kivimateriaalin kuivaamiseen käytettävää polttoainetta. Nordkalkin tehtailla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden äänen vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi kohentuneen. Hanke Storungsin sataman melutason alentamiseksi saataneen päätökseen vuoden 23 aikana. Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöön laskettava vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan; tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Vuonna 22 kalkkiuunien hukkalämmön talteenottoon on panostettu voimakkaasti. Paraisilla investoitiin lämmöntalteenottolaitteiston kapasiteetin nostamiseen ja Paraisten kaupungin kaukolämpöverkkoon toimitettavan kaukolämmön teho nousi noin 3 MW:iin. Tytyrin vuonna 1998 valmistuneelle kuilu-uunille rakennettiin savukaasujen lämmöntalteenottojärjestelmä ja näin ollen Tytyristä toimitetaan Lohjan kaukolämpöverkkoon kaukolämpöä tuotettuna sekä kierto- että kuiluuunin hukkalämmöllä. Sekä Paraisten että Lohjan kaupunkien vastaava lämpömäärä on aiemmin tuotettu polttoöljyllä, jolloin esimerkiksi kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään. Koska investoinnit tehtiin vuoden 22 aikana kaukolämmön tuotannon kasvu näkyy tuotantoluvuissa vasta vuoden kuluttua. Myös Lappeenrannassa ja Louhella kalkkiuunien hukkalämpöä jaetaan kaukolämpönä, ja lisäksi sitä hyödynnetään omassa tuotannossa. Sisäisen logistiikan kehittäminen on johtanut merkittäviin polttoainesäästöihin mm. Uddagårdenissa ja Luulajassa. Kuljetusmatkat (tonnikm) ovat Luulajassa vähentyneet n. 4,8 %. Tämä todettiin paikallisessa, kesällä 22 päättyneessä projektissa. Materiaalin lastauksen vähentyessä myös pölyäminen on vähentynyt. Tytyrin kaivosveden käyttö Kalkkiuunien savukaasujen lämmön talteenotto Sivukiven hyödyntäminen Suomessa 1996-22 myyntiin 5 % tuotantoon 2 % palautus järveen 48 % tuotettu kaukolämpö 7 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1996 1997 1998 1999 käytetty energia 93 % Sivukivi läjitykseen Hyödynnetty sivukivi
Kaivosten ympäristöohjelmissa on tavoitteena vähentää sivukiven varastointia ja kehittää sen hyötykäyttöä. Suomessa sivukiven hyötykäyttö on lisääntynyt 35 % seitsemän viime vuoden aikana. Paraisten, Lappeenrannan, Tytyrin ja Louhen kalkkiuunien sähkösuodatinpölyn myynti on kaksinkertaistunut viime vuosina. Ruotsissa Köpingissä onnistuttiin jälleen hyödyntämään koko vuoden sähkösuodatinpöly. Louhen tehdasalueella Kerimäellä on panostettu menetelmiin, joiden ansiosta ylijääneet sivutuotteet voidaan sijoittaa käytöstä poistettuihin kaivostiloihin. Tämä vähentää pölyämistä merkittävästi, eikä maan päällä olevia läjitysalueita tarvitse suurentaa. Louhen ja Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset kaivostilat ovat ympäristökeskuksen mukaan tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitosten jätteille kuten lento- ja kipsituhkalle. Monilla toimipaikoilla on louhosten läheisyydessä sijaitsevia sivukiven läjitysalueita maisemoitu istuttamalla puita. Gotlannin Storugnissa maisemointi katsotaan osaksi tuotantoa ja toteutaan sitä mukaa kuin louhinta etenee. Lappeenrannassa jatkuu vanhan teollisuusjätettä sisältävän kaatopaikan maisemointi. Työ aloitettiin jo vuonna 2 ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kaatopaikan maisemointi ja puiden istuttaminen jatkui vuonna 22, ja työ saadaan päätökseen vuonna 23. Ympäristöön vaikuttavat odottamattomat tapahtumat Vuonna 22 tapahtui kaksi onnettomuutta. Paraisten kaivoksessa kuljetinhihna tuhoutui tulipalossa. Sitä seurasi perusteellinen siivous palon ympäristöseurausten ehkäisemiseksi, ja työn aikana Nordkalk oli yhteydessä kaupungin ympäristöviranomaisiin. Puolassa Miedziankassa pääsi vanhoista, tyhjennetyistä säiliöistä maahan öljyä, minkä jälkeen maa puhdistettiin. Tiedonkulku paranee Nordkalk on kehittänyt yhtiön intranet-verkkoon ympäristösivut lisätäkseen henkilöstön ympäristötietoisuutta ja heidän sitoutumistaan ympäristötyöhön, mikä helpottaa ympäristöjärjestelmän kehittämistä. Myös Nordkalkin www-sivuille on lisätty tietoa yrityksen ympäristötyöstä. Lappeenrannassa on uusittu paikallinen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, jolla Nordkalkin lisäksi toimii muita yrityksiä. Vuoden Ympäristöteko 22 Akreditoidun arvioijan tekemässä tarkastuksessa todettiin, että Paraisten kaivoksen ympäristöjärjestelmä on erittäin systemaattisesti hoidettu ja osoittaa vakavaa suhtautumista ympäristöasioihin. Yksi Suomen kaivosteollisuuden parhaiten hoidetuista järjestelmistä löytyy juuri Paraisten kaivoksesta. Tämän lausunnon perusteella Paraisten kaivokselle myönnettiin Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 22. Päästöt SUOMI Päästöt ilmaan: CO 2 (t) 67 79 658 396 696 725 hiukkaset (t) 464 453 27 SO 2 (t) 122 9 75 NO x (t) 514 444 52 Päästöt veteen: kiintoaine (t) 8 51 5 BOD 7 ATU (t) 8 5 1 Sivutuotteet: suodinpöly (t) 46 681 45 195 52 53 * josta hyödynnetty (t) 29 592 29 632 37 624 sammutusjäte (t) 2 425 19 191 16 28 * josta hyödynnetty (t) 13 174 6 65 9 372 sivukivi (t) 1 454 576 1 328 91 1 782 47 * josta hyödynnetty (t) 1 148 527 1 5 718 1 34 445 rikastushiekka (t) 119 922 115 637 183 264 * josta hyödynnetty (t) 25 65 746 39 446 uunijäte (t) 13 531 12 299 11 526 * josta hyödynnetty (t) 41 538 * kaivostäyttöön (t) 5 6 47 Ongelmajätteet: öljyt + rasvat (m 3 ) 58 5 58 RUOTSI Päästöt ilmaan: CO 2 (t) 437 79 385 733 415 19 hiukkaset (t) 99 37 116 SO 2 (t) 128 38 5 NO x (t) 682 389 36 Sivutuotteet: suodinpöly (t) 23 637 3 98 37 67 * josta hyödynnetty (t) 18 317 29 638 36 12 sammutusjäte (t) 1 599 1 6 1 716 * josta hyödynnetty (t) 1 599 593 1 716 sivukivi (t) 52 343 33 759 669 47 * josta hyödynnetty (t) 52 343 25 759 329 936 pesuliete (t) 26 28 26 26 uunijäte (t) 2 695 3 1 1 994 * josta hyödynnetty (t) 5 Ongelmajätteet: öljyt + rasvat (m 3 ) 54 75 444 VIRO 3) 1) Päästöt ilmaan : CO 2 (t) 25 52 25 33 34 583 hiukkaset (t) 127 2 182 SO 2 (t) 2 2 2 NO x (t) 19 19 17 Sivutuotteet: suodinpöly (t) 1 5 24 2 999 * josta hyödynnetty (t) 1 5 24 2 999 uunijäte (t) 48 2 557 sivukivi (t) 3 5 31 179 61 597 * josta hyödynnetty (t) 3 5 Ongelmajätteet: öljyt+rasvat (m 3 ) 5 5 4 PUOLA 1) Päästöt ilmaan : CO 2 (t) 76 9 264 7 993 hiukkaset (t) 6 19 12 SO 2 (t) 1 6 6 NO x (t) 1 24 2 Sivutuotteet: prosessijäte (t) 2 3 sivukivi (t) 331 944 333 623 * josta hyödynnetty (t) 293 625 333 623 Ongelmajätteet: öljyt+rasvat (m 3 ) ei merkitty 21 19 1) Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 2) Storugnsilla on lainmuutoksen seurauksena oltava valmius vastaanottaa satamassa käyvien alusten jäteöljyä. 3) Päästöjen määrän nousu johtuu toiminnan voimakkaasta kasvusta kalkkikiviyritys Miedziankan hankinnan ja Wolican jauhatuslaitoksen valmistumisen jälkeen. 4) Sivukiven seurantaa on muutettu. 4) 2)
/ www.nordkalk.com Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 216 Parainen Puh.24 55 6999 Fax 24 55 638 Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 7, PB 544 SE-11 3 Stockholm Puh.+46 ()8 677 53 Fax +46 ()8 1 145 Viro Nordkalk AS EE-7611 Vasalemma, Harjumaa Puh.+372 ()6713 266 Fax +372 ()6713 148 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13, 15 PL-31-38 Krakow Puh.+48 ()12 428 65 8 Fax +48 ()12 429 5 5