OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? 5.-6. luokkalaisille
Romanikulttuuri-vihkosarja koostuu 4 eri osasta: Esikouluikäisille ja 1.-2. luokkalaisille 3.-4. luokkalaisille 5.-6. luokkalaisille Opettajille ja kouluttajille OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? Ovet Auki -projekti saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahaston EQUAL-yhteistyöaloitteesta ja Suomen opetusministeriöstä. Vihkojen sisältö ei välttämättä edusta Euroopan Komission ja/tai ministeriön virallista näkökantaa. Toimituskunta: Ovet Auki -projekti Graafinen suunnittelu: Ajatus Piirrokset: Marjut Tervaskanto Valokuvat: Mika Kamula, Anne Väisänen ja Kristiina Vollar Paino: Pohjolan Painotuote 2007
Romanit ovat suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva etninen vähemmistöryhmä, jolla on oma kieli, omaleimainen tapaperinne ja kulttuuri. Sana romani tulee romanikielen sanasta rom, ihminen. Suomessa on noin 10 000 romania ja lisäksi Ruotsissa asuu Suomen romaniväestöstä 3000 4000 henkeä. Koko maailmassa romaneita on noin 20 miljoonaa. Romanit ovat asuneet Suomessa yli 400 vuotta. Romanien historiaan liittyy paljon vainoa ja väkivaltaa. Romaneilla ei ole kirjoitettua historiaa, vaan heidän kulttuurinsa on välittynyt sukupolvelta toiselle kertomusten ja tapojen välityksellä. Kielitieteeseen perustuvien teorioiden mukaan romanit ovat lähtöisin Intiasta 1000-luvun tienoilta. Merkittävimpänä maastamuuton syynä on pidetty alueella käytyjä sotia. Ensimmäinen kirjallinen maininta romaneista Suomessa on vuodelta 1559 Ahvenanmaalta. Romanien oletetaankin saapuneen Suomeen pääasiallisesti Ruotsin kautta. Ruotsi-Suomessa valtakuntaa muo- kattiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuohon muottiin eivät romanit sopineet, vaan heidät julistettiin lainsuojattomiksi. Vuonna 1637 tuli voimaan ns. hirttolaki, joka antoi luvan tappaa maassa tavatut romanit. 1900-luvun alusta lähtien romanit pyrittiin sulauttamaan valtaväestöön. Vasta 1960-luvun lopulla heräsi keskustelu romanien asemasta. Vuonna 1995 vahvistettiin romanien asema Suomen kansallisena vähemmistönä ja määriteltiin heidän oikeutensa oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen. Romanikieli on kansainvälinen kieli. Kielentutkijoiden mukaan se on sukua intialaisille kielille sanskritille ja hindille. Suomen romanit puhuvat pääasiassa suomea ja/tai ruotsia. Vaikka romanikieltä hyvin osaavia on vähän, kielellä on suuri vaikutus romani-identiteettiin. Suomen romanikielessä on lainasanoja suomen- ja ruotsinkielestä. Kieli on siirtynyt perheessä vanhemmilta lapsille. Romanikieltä voidaan opettaa koulussa äidinkielenä, mutta vain pieni osa romanilapsista saa tämän mahdollisuuden, koska oppimateriaalia ja romanikielen opettajia on vähän. Laki suosittaa kunnille romanikielen opetuksen järjestämistä kouluissa, mikäli oppilaita on vähintään neljä. Romanien yhteiskunnallinen asema Suomessa on melko hyvä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Yksi syy tähän on Suomen romanien Suomen kansalaisuus. Koulutus on romaniyhteisössä uusi asia. Romaneilla on lyhyempi koulutushistoria kuin valtaväestöllä. Romaneilla on ollut mahdollisuus osallistua koulutukseen oikeastaan vasta noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämä on johtunut heidän kiertävästä elämästään. Koulunkäynnin edellytyksiä ovat parantaneet kohentunut asuntotilanne, yhteiskunnan muuttuminen monikulttuurisemmaksi sekä romanien asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi opiskelua kohtaan. Perinteiset ammatit, kuten hevostenhoitaja tai käsityöläinen, ovat edelleen arvostettuja romanien keskuudessa. Ne eivät kuitenkaan tarjoa toimeentuloa kaikille romaneille. Eri ammattien kirjo laajeneekin romaniväestön keskuudessa. Tämän päivän suosituimmat koulutusalat ovat nuorisotyö, sosiaali- ja terveydenhuolto, musiikki- ja hotelli- ja ravintola-ala. Romanikulttuuri on säilynyt Suomessa voimakkaana. Tapaperinne on melko yhtenäinen, vaikka romanikulttuurin perinteisiin sitoutuminen vaihtelee suvuittain ja yksilöittäin. 4 5
Perhe ja suku Romanikulttuurissa vanhempien ihmisten kunnioittaminen on erittäin tärkeää. Heidän mielipiteitään arvostetaan ja heitä teititellään. Vanhemmat ihmiset syövät ja menevät saunaan aina ensimmäisinä ja he saavat parhaat nukkumapaikat. Vanhat ihmiset pyritään hoitamaan perheen tai suvun omassa keskuudessa. Romanilapset kutsuvat vanhempiaan etunimeltä, ei äidiksi ja isäksi. Romanit eivät tervehdi toisiaan kättelemällä, vaan sanomalla päivää samalla nyökäten. Lisäksi romaneilla on tapana kysellä toisiltaan, mitä sukua he ovat tai mistä päin he ovat kotoisin. Puhtaus- ja häveliäisyystavat Puhtaustavoilla on edelleen merkitystä sa päivittäisessä toiminnassa. Ne koskevat kaikes- kaik- Pukeutumistavat Vaatetus ilmentää romaniväestön omaleimaisuutta ja kulttuuria. Missään muussa maassa romaninaiset eivät pukeudu niin loistokkaasti kuin Suomessa. Nuoret saavat itse valita, pukeutuvatko he romaniasuun vai eivät. Kun tyttö 16-20-vuotiaana pukeutuu romaniasuun, on se muille merkki hänen aikuistumisestaan. Tästä lähtien häntä kohdellaan aikuisena. Vaikka romanityttö ei pukeutuisikaan romaniasuun, hänen odotetaan silti pukeutuvan säädyllisesti. Romaninaisen puvun tehtävä on peittää naisen var- metriä samettia ja 12 14 metriä vuoria ja välikangasta. Asukokonaisuuteen kuuluvat villatakki, nahkatakki tai hartiahuivi. Vaikka miehillä ei olekaan varsinaista kansanpukua, myös heidän pukeutumistaan säätelee romaniperinne. Romanimiehen ei ole suositeltavaa käyttää farkkuja tai kirkasvärisiä housuja. Romanimiehet käyttävät tummia housuja. Mies ei myöskään saa esiintyä paitasillaan, vaan paidan päällä on neuletakki tai pusakka. Romaneilla on ollut aikaisemmin paljon tarkkoja puhtauteen liittyviä tapoja. Kiertolaiselämää viettäessään romanien on ollut pakko pyrkiä huolehtimaan puhtaudesta niin hyvin kuin mahdollista. kea toimintaa astioiden ja ruokatavaroiden käsittelystä pyykinpesuun, vaatetuksesta eri sukupolvien väliseen kanssakäymiseen. Esimerkiksi keittiö on kodin puhtain paikka. Ruokia ja astioita ei koskaan laiteta paikkoihin, joissa istutaan tai kävellään. Henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehditaan tarkasti muun muassa pesemällä kädet usein. Uskonto Romanit ovat olleet aina uskonnollisia. Romanien tervehdyksessäkin kuuluu luottamus Jumalaan. Romaneista suurin osa kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Viime vuosina osa romaneista on liittynyt vapaiden suuntien, kuten vapaa- tai helluntaiseurakunnan, jäseniksi. talo, käsivarret ja jalat. Romaninaisen asuun kuuluvat musta samettihame ja pusero. Puserossa on paljon pitsiä, ja sitä kutsutaan röijyksi. Väreillä on suuri merkitys pukeutumisessa. Juhlissa käytetään yleensä valkoista röijyä. Hame on kolmikerroksinen ja siinä on yhdeksän Naiset käyttävät kultakoruja. Jotta korut eivät hukkuisi korean puvun värien sekaan, ne ovat suuria ja näyttäviä. Usealla romanisuvulla on hallussaan perintönä kulkevia koruja, joiden säilyttäminen on kunnia-asia. Vanhemmat antavat usein jo eläessään koruja lapsilleen ennakkoperintönä. Romanit pitävät suuressa arvossa kirkollisia toimituksia, erityisesti kastetta ja hautajaisia. Hautajaispäivää edeltävänä iltana kokoonnutaan seurakuntatalolle. Kenenkään ei ole pakko valvoa, mutta yleensä ainakin muutamat lähiomaiset valvovat koko yön muistellen vainajaa ja pitäen hartaustuokioita. 6 7
v v v Täytä sanat ristikkoon. Ratkaise muodostuva sana. 1. Vihjeet: 1. Suomen romanikielen sukukieli? 2. Puinen, vanhanajan hevosajoneuvo? 3. Romanien historiaan vahvasti liittyvä asia? 4. Maa, josta romanit ovat lähtöisin? 7. Romaninaisen pukeutumiseen liittyvä koristeet? 8. Arvostettu kirkollinen toimitus romanien keskuudessa? 9. Syy romanien lyhyeen koulutushistoriaan? 3. 4. 2. 5. Asia, jota tytön pukeutuminen romaniasuun viestittää muille? 6. Perinteinen arvostettu ammatti romanien keskuudessa? 10. Romaninaisen puseron kutsumanimi? 5. 6. 7. Haluatko opetella muutaman sanan romanikielestä? 8. 9. MINUN NIMENI ON = ME SOM 10. TERVE = TSIHKO DIIVES OLE HYVÄ =AAH LATSI (tytölle) AAH LATSO (pojalle) Ratkaisu: Vanhempien ihmisten kunnioittamiseen liittyvä tapa? KIITOS = PAARKIBA v v NÄKEMIIN = AAHHEN DEULEHA 8 9
KIRJOITELMA Kirjoita kuvan aiheesta. Mitä ajatuksia kuva sinussa herättää? Keksi otsikko. 10 11
Ovet auki -projekti Ammattiopisto Luovi PL 389, 90101 Oulu Käyntiosoite: Veteraanikatu 2 www.luovi.fi/ovet_auki