Rejlers-konsernin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu lehti numero 12 syksy/talvi 2012 Uusiutuva polttoaine Neste Oil kehittää jatkuvasti puhtaampia polttoaineita sivu 9 Rautatieremontti Norjassa Pitkän viivyttelyn jälkeen raiteillaan sivu 12 Kärkipään kierrättäjä Rönnskärsverken on suurin ja kaunein elektroniikkaromun käsittelijä sivu 4 Merikeskus Vellamo Muunneltavaa tekniikkaa meren äärellä sivu 20 Muotokuva: Pirjo Turunen tekee teatteria tunteella sivu 15 Rejlers 70 v. sivu 16 Kilpaile ja voita sivu 23
pääkirjoitus Opettavainen alku Rejlersillä Olen nyt työskennellyt puoli vuotta Rejlersin toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Tämän on ollut todella kiinnostavaa aikaa, jonka kuluessa olen pääasiassa kuunnellut ja oppinut. Olen matkustanut ympäri Pohjoismaita ja tavannut henkilökuntaamme ja asiakkaitamme luodakseni itselleni käsityksen toiminnasta, josta nykyisin minä viime kädessä vastaan. Tunnen jo oloni kotoisaksi yrityksessä, joka on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja joka ei ole yhtään hidastamassa tahtiaan. Luotan yritykseemme työntekijöineen, jotka sitoutuvat työhönsä ja suhtautuvat vakavasti asiakkaisiimme. Tässä yrityksessä on vahva toimintakulttuuri ja pitkä historia. Olen todella ylpeä saatuani luottamustoimen johtaa yritystä, jonka johtamisesta on perinteisesti vastannut pääomistaja eli Rejlerin perhe sen perustamisesta eli vuodesta 1942 lähtien. Rejlersin tarina onkin yksi tämän numeron pääaiheista. Sivulla 16 haastatellaan Jan Rejleriä roolista, joka yrityksellä on ollut yhteiskuntamme rakentajana kuluneiden 70 vuoden aikana. Tarkastelemme myös tulevaa artikkelissa, jossa kerrotaan Norjan miljardi-investoinneista rautateihin. Niiden modernisointi on suuren luokan tehtävä. Rejlersillä on mielenkiintoiset haasteet edessään tavoitteenammehan on 3 2015. Liikevaihtomme tulee kaksinkertaistua 2015 mennessä. Lisäksi henkilöstömäärämme tulee olla 2015. Pidän haasteista enkä ole siinä suinkaan yksin Rejlersillä. Maaliskuun 1. päivänä 130 kaikkiaan 1 500 työntekijästämme ottaa osaa StafettVasan-kisaan. Nähdäänkö siellä? Toivon, että lehtemme inspiroi lukijoita ja tarjoaa uusia näkökulmia ja tietoa, joiden avulla voimme yhdessä kehittää yhteiskuntaa. sisältö generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 4 Elektroniikkaromusta kierrätettyjä levyjä Nykyisin 25 prosenttia Bolidenin raaka-aineista on kierrätysmateriaalia 9 Uudistuvia polttoaineita Neste Oilin tuotteet hidastavat ympäristömuutosta. 12 Norja rakentaa lisää kiskoja Miljardi-investoinnit rautatieverkkoon lähivuosina. 15 Muotokuva: Pirjo Turunen Teatterilavan lumoissa 16 4-kertainen eläköön 70-vuotiaalle Generated Ideas tarkastelee kuluneita 70 vuotta. 20 Merikeskus Vellamo Näyttelyitä merestä ja meren äärellä. valokuva: maria åsén valokuva: njål svingheim eva nygren tj ja konsernijohtaja, rejlers 24 Näköaloja: Vientiä sähköturvallisuudella 3 ja 23 Lyhyesti ja ytimekkäästi rejlers Rejlers Oy on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa suunnittelu- ja konsultointipalveluita sekä projektitoimituksia monialaiselle teollisuuden, energian, rakentamisen ja kiinteistöjen sekä infran asiakaskunnalle. Rejlersillä on 45 toimistoa Ruotsissa, 14 Suo messa ja 18 Norjassa ja lisäksi toimistot Virossa ja Venäjällä. generated ideas Generated Ideas -lehteä julkaisee Rejlerkoncernen-yhtymä. Generated Ideas julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Verkkosivut www.rejlers.se Toimittaja Weith Andersson Tuotanto JG Communication Projektinjohtaja Ingrid Båvsjö Art Director Erik Uppenberg Kansi Therese Hedström. Valokuva: Maria Åsén, katso sivu 4 8. Painopaikka Edita Västra Aros, Västerås 2012 Repro Citat Jos haluat saada ruotsinkielisen lehden, ota yhteyttä toimitukseen s-postitse: info@rejlers.se tai puhelimitse: +46 26-17 66 68. 2 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
lyhyesti ja ytimekkäästi valokuva: istock Satavakka uusii tietojärjestelmiään. Mittaustietojen hallinta sähköistyy Rejlers Energiapalvelut toimittaa Satavakka Oy:lle energiamittaustietojen hallintapalveluita lokakuussa allekirjoitetun sopimuksen mukaan. Rejlersin vastuulle siirtyvät Satavakan ja sen omistajayhtiöiden mittaustietokanta- sekä taseselvityspalvelut. Sopimuksen piiriin kuuluvat verkkoyhtiöt Rauman Energia Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy, alueverkkoyhtiö Satavakka Oy sekä sähkön hankinta- ja myyntiyhtiö Lännen Omavoima Oy. Sopimus on merkittävä askel yhtiöidemme tietojärjestelmien uusimisessa. Etäluettavien sähkömittareiden asennus on parhaillaan käynnissä verkkoyhtiöiden alueella, sanoo Satavakka Oy:n toimitusjohtaja Marko Haapala. Etäluennan vuoksi tietomäärät kasvavat moninkertaisiksi lähivuosina. Sopimus Rejlersin kanssa varmistaa, että mittaustietojen hallintaan liittyvät tietojärjestelmät ja taseselvityksen resurssit ovat kunnossa ja kehittyvät alan lainsäädännön mukaisesti. Uusi sähkömarkkina-asetus, etäluettavat sähkömittarit ja tuntimittauspohjainen taseselvitys tuovat huomattavia muutostarpeita energiayhtiöiden tietojärjestelmiin ja perinteisiin toimintatapoihin. Rejlers on alan palvelutoimittajana aktiivisesti kehittänyt järjestelmiään ja uusia palvelukonsepteja vastatakseen menneillään oleviin muutoksiin. Rejlers laajentaa Venäjällä +50 000 Diplomi-insinööritutkinnon suorittaneita on Suomen työelämässä yli 50 000. Rejlers laajentaa Venäjän toimintojaan. llc Lausamo Projektin Moskovan toimisto on perustanut toimipisteen Pietariin. Tavoitteena on kehittää Pietarin alueen asiakkaiden palvelua. Toimistolla on kattava rakennussuunnitteluun ja hyväksyttämiseen soveltuva suunnittelulisenssi. valokuva: istock generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 3
tämä on vinjetti kierrätys Insinööri Therese Hedström oli osaprojektinjohtaja elektro niikkaromun uuden käsittelylaitoksen rakentamisessa. Metallin sa Käytöstä poistettuja matkapuhelimia, leivänpaahtimia, televisioita ja tietokoneita. Kaikki kierrätetään Skelleftehamnin Rönnskärsverkenissä. Elektroniikkaromusta saadaan kuparia, hopeaa ja kultaa maailman ympäristöystävällisimmällä tekniikalla. 4 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
tämä on vinjetti sankarit Rönnskärsverken kuuluu Boliden-konser niiin, jolla on sulattamoja ja kaivoksia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Irlannissa. Pääasiallisia tuotteita ovat sinkin ja kuparin ohella lyijy ja jalometallit, kuten kulta ja hopea. Bolidenin historia alkoi v. 1924. Ruotsissa oli pulaa kotimaassa tuotetusta kuparista ja muista metalleista. Siksi hallitus kannusti malminetsintään Skellefteån alueella, mikä tuottikin tuloksia. 1924 löytyi kultaa ja kuparia suon alta Bolidenin alueella. Aluksi malmi vietiin ulkomaille, mutta pian generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 5
kierrätys Tässä kertakäyttöyhteiskunnassamme romun kierrätyksestä on tullut tarpeellinen osa metallien valmistusta. Boliden tunnetaan mm. kullan valamisesta. Kun Rönnskärin laitos käynnistyi 1930, kaikki raaka-aine tuli Bolidenin kaivoksesta. Nykyisin kierrätys materiaalin osuus on 25 prosenttia. jolla halutaan estää yksityisiä, yrityksiä ja kaivosyhtiö päätti rakentaa oman sulattamon Skelleftehamnin ulkopuolelle Rönnskäriin. viranomaisia viemästä elektroniikkaromua järönnskärin laitos otettiin käyttöön v. 1930 ja teastiaan. vuotta myöhemmin perustettiin Bolidens Tavallisesti teollisuudessa ei iloita uusista gruvaktiebolag -yhtiö, joka on nykyisin yksi eu-direktiiveistä, mutta meidän tapaukses Euroopan johtavista metallialan yrityksistä. samme se oli hyvä, Roger Sundqvist jatkaa. eu-direktiivi toteutui Ruotsissa hyvin, Aluksi Rönnskärin laitos sulatti ja jalosja maassa kerätäänkin vuo dessa 16 ti Bolidenin kaivoksen malmia. Nyt kiloa romua asukasta kohti. Skeljo 30 vuoden ajan raaka-aineiden lefteåssa luku on hieno 21 kiloa. hankintaa on tehostettu kehittämällä elektroniikkaromun kiernoin 20 omaa insinööriä kehittää Roger Sundqvist on Rönn työkseen kierrätysmenetelmiä. rätysmenetelmiä. skärs verkenin johtaja. Boliden on ehkä edelleenkin Lisäksi tehdään yhteistyötä Luutunnetuin kaivostoiminnastaan, lajan teknisen yliopiston ja Outomutta metalliromun kierrätys on tec-yrityksen kanssa. kuitenkin entistä merkittävämpi tuloneu-direktiivi lisäsi elektroniikkaromun saalähde konsernille. tavuutta merkittävästi, mikä on edistänyt Bo Tässä kertakäyttöyhteiskunnassamme romun kierrätyksestä on tullut tarpeellinen osa lidenin panostusta kierrätystoimintaan. Huhtimetallien valmistusta, Rönnskärin paikallisjohkuussa 2010 Bolidenin johtokunta päätti investaja Roger Sundqvist kertoo. toida 1,3 miljardia kruunua kapasiteetin kolminkertaistamiseksi. Nykyisin kaivoksista saadaan 75 prosenttia Tämän vuoden kesäkuussa ympäristöminisraaka-ainemateriaaleista lopun tullessa kierräteri Lena Ek vihki Rönnskärin uuden tehtaan, joka sai nimekseen e-kaldoverket. Rahoitusta tyksestä. Elektroniikkaromu tulee pääasiassa on saatu sekä Euroopan että Pohjoismaiden Euroopasta, osa myös Pohjois-Amerikasta. investointipankeista. Vuonna 2005 astui voimaan uusi eu-direktiivi, 6 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 Aikaisemman noin 45 000 tonnin vuotuisen elektroniikkaromun määrän asemesta yhtiö voi nyt ottaa vastaan jopa 120 000 tonnia. Siten Rönnskär on maailman suurin elektroniikka romun kierrättäjä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että tonnista vanhoja matkapuhelimia saadaan jopa 200 grammaa kultaa. Lisäksi leivänpaahtimet, tietokoneet, pölynimurit ja muu elektroniikka sisältävät arvokkaita kierrätysmetalleja. Rönnskärin laitoksessa kierrätetään toki muutakin kuin metalleja. Kun elektroniikka romusta saatava muovi poltetaan, muodostuu ylijäämäenergiana höyryä. Höyry muunnetaan sähköksi ja kaukolämmöksi omaan käyttöön. Osa kaukolämmöstä johdetaan myös läheiseen yhdyskuntaan. Kaikki otetaan talteen, Sundqvist toteaa. Sulattamo on 860 työntekijällään Skellefteån suurin työnantaja. Etuna sijainnista meren rannalla on oma satama, jonne kaikkialta maailmasta tulevat alukset tulevat lastaamaan metalleja tai toimittamaan raaka-aineita. Lisäksi alueelle tulee rautatie. Joka päivä juna vie valmista kuparia Rönnskärin suurimmalle asiakkaalle, Helsingborgissa sijaitsevalle Elektro-
Kupari on yksi elektroniikka romusta kierrätettävä metalli. koppar-yritykselle. Paluumatkalla juna tuo elektroniikkaromua sisältäviä kontteja. Rönnskärin kilpailuetuna on lisäksi se, että laitos on maailman ainoa sulattamo, jolla on käytettävissään osittain patentoitua kaldotekniikkaa. Se perustuu pyörivien uunien hyödyntämiseen, suureen höyrykattilaan liikalämmön kierrätykseen ja kaasun puhdistuslaitteistoon. Euroopassa on muitakin elektroniikkaromun kierrätysyrityksiä, mutta nykyisin Rönnskärin laitos on lähintä kilpailijaansa kaksi kertaa suurempi. Lisäksi me käytämme todella ympäristöystävällistä tekniikkaa useine peräkkäisine kaasunpuhdistusvaiheineen, joiden kanssa todella harva pystyy kilpailemaan, Sundqvist painottaa. Hän uskoo, että Boliden jatkossakin panostaa alaan ja kehittää toimintaansa. Elektroniikka-ala kasvaa yhä kiihtyvällä vauhdilla, mikä merkitsee romumäärien kasvua. Uskomme todella vahvasti kierrätykseen. teksti ulrika vallgårda valokuva maria åsén sekä BOLIDEN (KULTAVALU) Hyvä suunnittelu takaa kontin turvallisen tyhjennyksen E-kaldoverketin työn sujuvuuden varmistamiseksi Bolidenin on täytynyt kehittää prosessiaan, mikä on edellyttänyt joitakin täysin uusia ratkaisuja. Rejlers on ollut pääurakoijana kahden yksikön toteutuksessa. Niillä Rönnskärin laitos tehostaa elektroniikkaromun talteenottoa. Toinen on kontintyhjennin. Suunnittelimme ja toimitimme turvatoiminnolla varustetun kontintyhjentimen paikalleen asennettuna, Sven-Erik Wiklund Rejlersin Skellefteån yksiköstä kertoo. Kontintyhjennyshalliin ajetaan suurella autolla, jonka kyydissä on noin 20 30 tonnia painava kontti. Kontti sijoitetaan kiskoilla olevaan vaunuun. Vaunu rullataan kokonaispainon punnitsevaan vaakaan. Seuraavassa vaiheessa lasketaan alas työsilta, jotta prosessinhoitaja voi avata kontin toisen päädyn manuaalisesti. Rejlers on tehnyt turvalaitteen, joka estää luukun avautumisen kontin mahdollisen sisäisen paineen johdosta. Kontin avaaja poistuu tilasta ja työsilta nostetaan ylös. Ovet avataan täysin, vaunu rullataan eteenpäin ja kipataan. Kun koko kontti on tyhjä, se kallistetaan pesuasentoon. Pesun tekee robotti, joka alunperin suunniteltiin täysautomaattiseen palonsammutukseen. Pienin muutoksin se toimii tässäkin. Seuraavaksi luukut suljetaan ja lava Sven-Erik kallistetaan takaisin ovien sulwiklund kemista varten. Sitten kontti peruutetaan vaakaan uutta tyhjänä punnitusta varten. Bolidenin tavarantoimittaja saa maksun painojen erotuksen perusteella. generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 7
kierrätys Meidän on tiedettävä tarkoin, mistä materiaali koostuu. Siten voimme maksaa oikean hinnan ja optimoida kierrätysja puhdistusprosessin. Elektroniikkaromukontti punnitaan ennen ja jälkeen tyhjennystä. Kontin pesee robotti, joka alunperin suunniteltiin täysautomaattiseen palonsammutukseen. Pilkkomisyksikön mylly jauhaa romun halkaisijaltaan 4 cm paloiksi. Tapaamme hallissa kontintyhjentimen prosessinhoitaja Patrick Lindholmin. Hän kiittelee Rejlersin toimittamaa yksikköä. Siitä on hyötyä päivittäisessä työssämme, hän kertoo. Pilkkomisasema on toinen yksikkö, jonka rakentamiseen Rejlers on osallistunut. Siellä murskataan ja lajitellaan Rönnskärin laitokseen tulevat piirikortit. Boliden osti myllyn ja toimeksiantonamme oli toimittaa syöttölaitteet, kuljettimet ja poistohihna, Sven-Erik Wiklund kertoo. Lisäksi Rejlers asensi näytteenottolaitteiston. Elektroniikkaromun sisältämien materiaalien laskentaprosessi on hyvin tarkka. Rönnskärissä insinöörinä työskentelevä Therese Hedström esittelee meille pilkkomisasemaa ja myllyä. Ne murskaavat romun 4 cm paloiksi. Suurin osa pilkotusta romusta toimitetaan edelleen e-kaldoverketiin tietyn osuuden mennessä kokeisiin ja analyyseihin. Saadaksemme edustavan osuuden, jonka perusteella tavarantoimittajalle maksetaan, meidän on ensin otettava melko suuri näyte, hän kertoo. Se tehdään Rejlersin toimittamalla näytteenottimella. Seuraavaksi näyte pilkotaan pienempiin osiin, sulatetaan, jäähdytetään ja jauhetaan hienoksi. Pieni osa jauhetusta näytteestä analysoidaan. Arvometallien ohella se voi sisältää epäpuhtauksia, esimerkiksi antimonia, kromia ja alumiinia. Meidän on tiedettävä tarkka koostumus, jotta voimme sekä maksaa oikean hinnan että optimoida metallien kierrätys- ja puhdistusprosessimme, Therese Hedström jatkaa. Rejlers toimitti onnistuneesti kaksi toivotulla tavalla toimivaa yksikköä, mikä perustuu osaltaan suunnittelijoidemme ja Bolidenin projekti- ja käyttöhenkilökunnan väliseen mutkattomaan yhteistyöhön, Wiklund kiittelee. teksti ulrika vallgårda valokuva maria åsén ja JOHAN LIDMAN (HUUHTELUKUVA) 8 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
biopolttoaine tämä on vinjetti valokuva: tomi parkkonen Jalostus käynnissä. Tutkimuslaitoksessa kehitetään ympäristöystävällisiä polttoaineita. Muutoksia, murroksia ja mahdollisuuksia Energiateollisuus elää murrosvaihetta. Raakaöljy pitää pintansa liikenteen energian lähteenä, mutta samanaikaisesti etsitään uusia raaka-aineita tyydyttämään kasvavaa energiantarvetta ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Neste Oil on edelläkävijä puhtaampien polttoaineiden kehittäjänä. generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 9
biopolttoaine valokuva: ismo henttonen valokuva: ismo henttonen Palmuhedelmien sadonkorjuu. nexbtl voidaan valmistaa kymmenistä raaka-aineista, mm. palmuöljystä. Neste Oil on yksi maailman johtavista korkealuokkaisten perusöljyjen valmistajista. Nykyisin yli 90 prosenttia liikennepolttoaineista tuotetaan raakaöljystä. iea:n (International Energy Agency) arvion mukaan vuonna 2030 luku on vain noin 10 prosenttia pienempi. Tästä huolimatta energiateollisuus on suurten muutosten edessä. Väestönkasvun vuoksi liikenteen energiantarve kasvaa, mutta samanaikaisesti maailman öljyvarat vähenevät. Raakaöljyn rinnalle tarvitaan uusia raakaaineita, jotta energian saatavuus voidaan varmistaa ja tyydyttää kasvava energiantarve mahdollisimman kestävällä tavalla, sanoo Osmo Kammonen, Neste Oilin viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Muutokset merkitsevät Kammosen mukaan mahdollisuuksia, sillä yhtiön puhtaamman liikenteen strategia keskittyy ympäristöä vähemmän kuormittavien polttoaineiden kehittämiseen, esimerkiksi uusiutuvan nexbtl-dieselin. valokuva: magnus scharmanoff Tuotteiden vaikutukset on ymmärrettävä koko elinkaarelta Tavoitteemme on vähentää tai sulkea pois kaikki toimintaamme liittyvät negatiiviset vaikutukset. Osmo Kammonen Myös vastuullisuus on tärkeä osa tätä strategiaa. Neste Oilin vähemmän ympäristöä kuormittavat polttoaineet vastaavat liikenteen kasvavaan energiantarpeeseen ja tukevat ilmastonmuutoksen torjumista. Tuotteiden vaikutukset on ymmärrettävä koko elinkaarelta ja omaa toimintaa jatkuvasti kehitettävä. Tavoitteemme on vähentää tai sulkea pois kaikki toimintaamme liittyvät negatiiviset vaikutukset. Samalla pyrimme luonnollisesti tuottamaan lisäarvoa ja hyvinvointia, Kammonen korostaa. Vastuullisuus on jalkautettu osaksi toimintakulttuuria, ja käytännön työskentely perustuu yhtiötason periaatteisiin ja toimintaohjeisiin. Neste Oil on valittu kuusi kertaa peräkkäin maailmanlaajuiseen Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin (djsi World). Alkuvuodesta 2012 yhtiö valittiin maailman 19. vastuullisimmaksi yritykseksi The Global 100 -listalla ja yhdeksi öljy- ja kaasualan parhaista metsäjalanjäljestään kertovaksi yritykseksi Forest Footprint Disclosure -arvioinnissa. Neste Oil on lisäksi valittu Ethibel Excellence investment -rekisteriin. Puhtaammat polttoaineet eivät ole yritykselle uusi asia, sillä uusia tuotteita on lanseerattu lähes joka vuosi usean vuosikymmenen ajan. Neste Oil tarjosi ensimmäisten joukossa rikittömiä ja lyijyttömiä polttoaineita. Viime vuosina olemme tuoneet markkinoille muun muassa uusiutuvat nexbtl-dieselin ja -lentopolttoaineet. Tänä vuonna toimme ensimmäisenä öljy-yhtiönä maailmassa markkinoille autonvalmistajien tiukimmat vaatimukset täyttävän wwfc-diesellaadun, Neste Pro Dieselin, Kammonen kertoo. Uusien tuotteiden lisäksi Neste Oil tutkii ja kehittää uusia raaka-aineita. Lähes 80 prosenttia yhtiön tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista käytetään tällaiseen tutkimukseen. Tavoitteena on lisätä jatkuvasti erilaisten sivutuotteiden ja tähteiden osuutta yhtiön raaka-ainevalikoimassa. Tällä hetkellä osuus lähentelee puolta. Uudistumiskyvyn ansiosta Neste Oil on pärjännyt hyvin kotimarkkinoillaan Itämeren alueella, mutta nyt tavoitteet ovat suuremmat. Neste Oil on maailman johtava uusiutuvan dieselin tuottaja ja yksi maailman johtavista korkealuokkaisten perusöljyjen toimittajista. Tavoitteena on tuoda ihmisille liikkumisen iloa pienemmillä päästöillä ympäri maailmaa, Kammonen linjaa. Uusiutuvien tuotteiden ansiosta Neste Oilin 10 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
valokuva: hugo de wolf valokuva: Rita Juujärvi Rotterdamissa nexbtl:ää valmistetaan suuressa mittakaavassa. toimintaympäristö on muuttunut entistä globaalimmaksi, ja muutos on merkinnyt muutoksia yhtiön tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa sekä raaka-aineiden hankinnassa. Täysin uuden tuotteen lanseeraaminen edellyttää laajaa tuotetestausta, lainsäädäntöön perehtymistä, yhteistyötä autonvalmistajien kanssa ja standardisointityötä. Uudet uusiutuvat raakaaineet ovat korostaneet hankintaketjun jäljitettävyyden ja vastuullisuuden merkitystä. Kammonen toteaa, että uusien, kestävästi tuotettujen raaka-aineiden löytäminen ja tuottaminen teollisessa mittakaavassa on yksi energiateollisuuden suurimmista haasteista. Raaka-ainepohjan laajentaminen on myös yksi Neste Oilin tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Tällä hetkellä yhtiö voi tuottaa uusiutuvaa nexbtl-dieseliä jo lähes 10:stä eri raakaaineesta, kuten palmu-, rypsi-, jatropha- ja soijaöljyistä sekä eläinrasvajätteestä ja kalanjalostuksen rasvajätteestä. Neste Pro Diesel on Neste Oilin Suomessa kehittämä ja valmistama diesellaatu, joka soveltuu kaikkiin dieselautoihin. Uutta diesellaatua on tutkittu vtt:n tutkimuslaboratoriossa, Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Neste Oilin moottorilaboratoriossa. Olemme sitoutuneet käyttämään vain vastuullisesti tuotettuja uusiutuvia raaka-aineita, ja valitsemme kumppaneiksi ainoastaan kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuneita toimittajia. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä liikennepolttoaineiden valmistuksessa säätelee myös eu:n uusiutuvan energian direktiivi, joka edellyttää eu:n alueella myytäviltä biopolttoaineilta tiukkojen vastuullisuuskriteerien täyttämistä, Kammonen sanoo. Kammonen painottaa, että polttoainelaatuja kehitetään yhdessä autoalan asiantuntijoiden kanssa. Uusi Neste Pro Diesel on maailman ensimmäinen autonvalmistajien suositteleman tiukimman wwfc-luokituksen mukainen dieselpolttoaine. Luokitus on Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kaukoidän autonvalmistajien yhdessä laatima suositus polttonesteille, toisin sanoen määritelmä ideaaliselle polttoaineelle. Suositusten takana on mittava tutkimustyö ja kokemus eri alueilla käytettävistä polttoaineista. Neste Pro Dieselin käytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen kulutusta jopa viisi prosenttia autosta, ajotavasta ja olosuhteista riippuen. Uusi polttoaine parantaa myös auton suorituskykyä ja vähentää autoilusta syntyviä päästöjä, Kammonen sanoo. Pitkä yhteistyö Rejlersin kanssa teksti Mikko Taivainen Neste Jacobs Oy on Neste Oilin 60-prosenttisesti omistama suunnitteluyritys, jonka yhteistyökumppanina Rejlers toimii. Vuosikymmeniä Neste Oilin Porvoon jalostamolla jatkunut yhteistyö kattaa monipuolisia suunnittelu- ja konsultointipalveluja. Tällä hetkellä Rejlers tarjoaa Neste Jacobsille pääasiassa sähkö- ja automaatiotekniikan suunnittelupalveluja. Pitkän yhteisen historian ansiosta Rejlersin henkilökunta hallitsee prosessiteollisuuden toimintaympäristön ja turvallisuusmääräykset. Vuosien varrella yhteistyötä on laajennettu ja kehitetty Neste Jacobsin tarpeiden pohjalta. Käytössä olevien laitoksien yllä- ja kunnossapito edellyttää osaamista ja paikallistuntemusta sekä henkilö kohtaisia suhteita. Myös keskinäisellä luottamuksella ja yhteistyön avoimuudella on ollut suuri merkitys. generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 11
tämä on vinjetti infrastruktuuri Viimeinkin oikealla raiteella 12 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
tämä on vinjetti Valokuva: njål svingheim Vuosikymmenten niukkuuden jälkeen Norjassa investoidaan jälleen rautateihin. Kyse on miljardiluokan kaupoista. Norjan rautatiealalla on todellinen Klondyketunnelma. Oslo ja sen naapurikunnat Oppegård ja Ski suunnittelevat intensiivisesti Norjan yhtä suurinta sodanjälkeistä liikennehanketta Oslon ja Skin välistä uutta 2-raiteista pikajunayhteyttä. 22 kilometrin pituinen Follobanan-rataosuus, johon sisältyy Norjan pisin eli 19,5 kilometrin mittainen tunneli, maksaa yli 18 miljardia Norjan kruunua. Radasta tulee uusi, tehokas liikenneväylä alueella, jonka väkiluvun odotetaan kasvavan 450 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Rakentaminen on alkaa v. 2014. Follobanan avaa Norjan rautateillä uuden aikakauden. Nykyinen kiskoverkosto on vanhentuneena uudistettava. Vain 30 % verkosta soveltuu yli 100 km/t nopeuksille ja vain 4 % osuudella voidaan ajaa vähintään 160 km/t. Lisäksi kapasiteettirajat ovat tulleet vastaan useilla alueilla Etelä-Norjassa Östlandissa. Ensi vuonna Norjan poliitikkojen on otettava kantaa, rakennetaanko Östlandin keskusalueelle nk. Intercity-kolmio, joka on 130 miljardin investointi. Jos investointipäätös tehdään, rakennetaan 2-raiteinen pikajunayhteys Oslon ja mm. Skienin, Lillehammerin ja Haldenin välille. Norjan vastine Suomen ratahallintokeskukselle on Jernbaneverket, joka luvan saatuaan voi rakentaa radan 10 vuodessa. Jo kymmenien vuosien ajan Norjan rautatiet ovat jääneet paitsioon kehittämishankkeissa. Nykyaikaiset junat joutuvat käyttämään vanhanaikaisia raiteita. Harald Nikolaisen työskentelee Jernbaneverketin rakennuspäällikkönä ja kuvaa tilannetta seuraavasti: Investointitaso on Norjan rautatiesektorilla tällä hetkellä historiallisen korkealla. Paljon riippuu tulevien vuosien entistäkin suuremmasta kasvusta. generated generatedideas ideasnro nro1212 syksy/talvi 2012 13
infrastruktuuri Norjan suurimmat kaupungit kasvavat ennätysvauhtia. Harald Nikolaisen kertoo, että poliittinen tahto rautateiden rakentamiseen ei ole ollut koskaan näin suurta. Käänne tuli muutama vuosi sitten ja nyt vuosittaiset rakennusinvestoinnit ovat yli kolminkertaistuneet noin 1,5 miljardista 4,8 miljardiin. Rakennamme parhaillaan ja aloitteilla on hankkeita yli 30 miljardin kruunun edestä. Niitä ovat mm. kaksi uutta 2-raideosuutta Vestfoldin radalla, uusi Follobanan ja 2-raiteinen osuus Oslon ja Lillehammerin välisellä radalla, Harald Nikolaisen kertoo. Lupahakemukseen sisältyvä työ on ollut niin laajaa, että Jernbaneverketillä on ollut vaikeuksia saada kaikki tiedonannot valmiiksi budjettivuoden puitteissa. Nyt organisaatiota on vahvistettu 300 hengellä ja suunnittelu etenee joutuisammin. On ollut haasteellista muodostaa vahva ja pätevä organisaatio johtamaan rakentamista. Toimeksiantajana meitä kiinnostaa hyvin toimiva markkina asiantuntijoineen ja rakennusinsinööreineen. Urakoita tulee paljon ja Euroopan laskusuhdanne on saanut myös ulkomaiset yritykset kiinnostumaan Norjan rautateistä, Harald Nikolaisen kuvailee tilannetta. vanhentunut. Koskaan aiemmin ei ole ollut näin kovaa painetta toteuttaa maan rataverkon kattava modernisointi, Gunnar Larsen painottaa. Hän uskoo, että eduskunnassa on laaja kannatus hankkeiden toteuttamiseen ja päätökset rahoituksesta ja päivämääristä tehdään Gunnar Larsen lähiaikoina. Keväällä 2013 on poliitikkojen aikeena keskustella kansallisesta liikennesuunnitelmasta vuosille 2014 2023. Yhtenä ehdotuksena on lisätä liikenneverkon investointeja 45 prosenttia. Jos ehdotus toteutuu, se merkitsee tänä 10-vuotiskautena 71,3 miljardin kruunun investointeja Norjan rataverkostoon. Se kattaa vähimmäistarpeet. Jotta hallituksen strategia kaksinkertaistaa rahtiliikennekapasiteetti v. 2020 mennessä saavutetaan, tarvitaan lisäksi 7,6 miljardia. Jos InterCity-kolmion 2-raidehankkeen halutaan valmistuvan v. 2023 mennessä, lisätarve on 87 miljardia, Gunnar Larsen painottaa. Rune Jensen on uusi osastonjohtaja Norjan Rejlers Consultingissa ja vastaa liikenneverkon hankkeista. Hän on aikaisemmin työskennellyt rautateillä ja näkee alan tarjoavan lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia: Vähintään 40 vuotta vanhat ratalaitteistot on modernisoitava ja uusia rataosuuksia tarvitaan. Urakoita on tarjolla ja niiden saamiseksi on oltava hyvissä asemissa. Parhaillaan 4 5 henkeä työskentelee Rejlers Consultingilla rautatiehankkeiden parissa. Niitä ovat mm. projektinjohdot sekä tele-, signaali- ja voimahuoltojärjestelmien suunnittelut. Aikeissa on rekrytoida uutta henkilöstöä. Jensen toivoo henkilöstömäärän kolminkertaistuvan lähivuosina. Haasteena on saada päteviä henkilöitä. toivomme saavamme vetoapua rautatieosaamisesta, jota Rejlers on saanut Ruotsissa. Seuraavien 5 6 vuoden aikana meidän tulee kasvaa 50 60 hengellä, jotka toimivat kokoaikaisesti tie- ja rautatiehankkeiden parissa, Jensen korostaa. teksti Eirik Vigsnes Gunnar Larsen toimii Norjan suurimmassa rautatierakentamiseen keskittyvässä Jernbanealliansen-lobbausorganisaatiossa puheenjohtajana. Hänen mukaansa maa on käännekohdassa. Norjan suurimmat kaupungit kasvavat ennätysvauhtia ja niiden joukkoliikenne edellyttää tehokkaita ratkaisuja. Tässä tarvitaan nykyaikaisia rautateitä. Poliitikot, media ja päättäjät tiedostavat, että nykyinen rataverkko on Norjan rataverkko Pituus 4 200 kilometriä, joista 241 km 2-raiteista. Maan ensimmäinen rataosuus Christiania Eidsvoll valmistui 1854 ja oli pituudeltaan 68 km. Vuoden 1962 jälkeen ratarakentaminen loppui täysin, koska Norjassa investoitiin tieverkkoon. Uusin rataosuus on Gardermoenbanan (Oslon ja Eidsvollin välillä Oslon lentokentän kautta), vihitty 1998. 54 km uutta rautatietä rakennetaan parhaillaan ja suunnitteilla on vielä 79 km. Jernbaneverketin mukaan tarvitaan 250 350 mrd. kruunun lisäinvestointeja 2040 mennessä, jotta rautatiet saadaan modernin infrastruktuurin edellyttämien standardien mukaisiksi. Valokuva: tom vestaby Insinööriurakoita tulee riittämään Norjan rataverkoston uudistamisessa, liikenneverkon hankkeista Rejlers Consultingissa vastaava Rune Jensen kertoo. Valokuva: njål svingheim Suuria hankkeita on meneillään. Tässä on Vestfoldbananin 2-raideosuus. 14 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
muotokuva Teatteria tehdään tunteella Harrastajateatteri vaatii aikaa ja sitoutumista. Pirjo Turunen ei ole laskenut harrastuksen parissa kulutettuja tunteja tai kilometrejä. Näyttelijän ja yleisön välinen yhteys vetää lavalle aina uudestaan. Se on tunne, jota ei voi unohtaa. Rejlersin Länsi-Suomen aluesihteerinä häärivän Pirjo Turusen ensikosketus teatterimaailmaan tapahtui vuonna 1985, jolloin hän esiintyi Arto Seppälän kirjoittamassa täyspitkässä näytelmässä Viisi naista kappelissa. Nyt näytelmiä on takana jo 25, yhden naisen kokoonpanolla heitettyjä keikkojakin yli 50 ja useita pienempiä projekteja. Olin haaveillut näyttelemisestä jo aiemmin, mutta minulta puuttui rohkeutta, enkä tiennyt miten edetä. Ystäväni meni Kangasalan näytelmäryhmään ja houkutteli minua mukaan, mutta näytelmässä ei ollut tilaa. Myöhemmin ilmeni, ettei miehitystä ollutkaan tarpeeksi, ja niin päädyin näyttämölle. Tampereen toimistolla toimistosihteerin tehtäviä hoitavan ja muun muassa alueellisten toimistojen yhteyshenkilönä toimivan Turusen mukaan harrastuksesta on ollut apua myös työelämässä. Ihmisten kanssa on helppo olla tekemisissä, eivätkä uudet tilanteet jännitä. Työkaverini eivät uskoisi, että olen ollut lapsena arka. Näytelmässä pääsee piiloon rooli hahmon taakse ja oma minuus muuttuu näkymättömäksi. Ehkä siksi moni ujo tuntee vetoa näyttelemiseen. Näytelmän kautta voi voittaa itsensä, ja se kasvattaa itseluottamusta. Kun oppii sisäistämään roolin, uskaltaa olla esittämättä mitään ja rohkenee heittäytyä tilanteisiin. Rejlersillä on otettu käyttöön yhdistetyt liikuntaja kulttuurisetelit: On hienoa, että yritykset tukevat myös kulttuuriharrastuksia, sanoo Pirjo Turunen. PIRJO TURUNEN Ikä: 52 vuotta. Ammatti: Länsi-Suomen aluesihteeri. Näytteleminen on aikaa vievä harrastus. Proggikseen sitoudutaan niin, että se ajaa kaiken muun, paitsi työn, edelle. Kesällä 2008 Turunen vietti työn ohessa kuusi päivää viikossa Pyynikin kesäteatterilla Heikki Vihisen ja Timo Kahilaisen näytelmän Kalliolle kukkulalle harjoituksissa ja esityksissä. Esityksiä oli toisinaan useampi päivässä ja kesän aikana näytelmän näki 50 000 katsojaa. Teatterimaailmassa on sellainen vitsi, että omiin hautajaisiin saa kaksi tuntia aikaa, jos sen ilmoittaa kaksi kuukautta etukäteen. Se on sellaista pää kainalossa-meininkiä, sillä sijaisia on vaikea saada, Turunen nauraa. Perhe: Aviomies Juhani 55 sekä lapset Iina 26, Ella 22 ja Jesse 17. Asuinpaikka: Tampere. Lempinäyttelijä: Meryl Streep. Motto: Mikä ei tapa, niin se vahvistaa. Valokeilan alle ei astuta huomion halusta, vaan innosta kertoa hyvä tarina. Tärkeintä on yhteyden luominen katsojaan, mahdollisuus liikuttaa ihmisiä ja herättää ajattelemaan asioita uudella tavalla. Parhaimmillaan se on näyttelijällekin puhdistava kokemus, jonka kautta voi kanavoida omia tunteita. Näyttelijäntyön ohella myös tekstin, ohjauksen ja tilanteen pitää toimia, jotta tunne välittyy katsojalle asti. teksti Jenni Kotilainen valokuva Ramppiteatteri generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 15
juhlahetkiä Gunnar Rejler perusti yrityksen Växjössä 1942. Yritteliäänä miehenä hän perusti myös ruoka-automaattitehtaan. Niistä Rejlers jatkoi toimintaansa. Jan Rejler on likipitäen samanikäinen kuin yritys, ja hän onkin nähnyt sen kehittyvän ja kasvavan yhä kiihtyvällä vauhdilla jo 70 vuotta. Yhden miehen toimistona Smoolannissa alkanut yritys on kasvanut konserniksi, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Voidaan sanoa, että olen ollut mukana alusta alkaen, toimitusjohtajana 70-luvulta toiminut Jan Rejler kertoo. Valokuva: yksityinen Artikkelin kirjoittaminen menestyneestä 70-vuotiaasta ei ole suinkaan helppo tehtävä. Rejlersin tarinan kronologinen kuvaus seitsemän vuosikymmenen ajalta kuvastaa samalla Ruotsin teollisuuden kehitystä toisesta maailmansodasta nykypäiviin. Jutusta tulisi kuitenkin aika kuivakas, jos vuosikymmenet käytäisiin läpi yksitellen, Jan Rejler toteaa. Sen sijaan haastattelussa pyritään etsimään vaivihkaa yrityksen sielua ja kirjoittamaan kertomus ratkaisevista hankkeista, joilla yritys avasi uusia uria. Ja kun oppaana on Jan Rejler, hauskoja tarinoita piisaa. Jan Rejler syntyi samana vuonna kuin 2. maailmansota alkoi, ja kolme vuotta myöhemmin eli 1942 syntyi Rejlers Ingenjörsbyrå perheen kotona Växjössa. Alakerrassa oli Gunnar Rejlerin eli Janin isän toimisto ja yläkerrassa perheen asunto. Smoolanti sähköistettiin muutaman vuoden kuluessa. Gunnar Rejler sai toimen sähkökonsulttina, joka vastasi sähköverkon rakentamisesta Kalmarin ja Kronobergin lääneihin. Kyliin saatiin voimaloita, kytkinlaitteita ja sähköä ja öljylamput jäivät käytöstä. Isä tuli sähkömiessuvusta, luki opistoinsinööriksi ja käytännön sähköosaaminen on edelleen tunnusmerkillistä Rejlersillä. Se on käy- 1940-luvulla: sähköistys Jan Rejler on nähnyt yrityksen kasvavan kotitoimistosta nykyiseksi kansainväliseksi konserniksi. 16 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 Rejlers perustetaan 1942. Yritys suunnittelee ja rakentaa Ruotsin sähkönjakeluverkkoa ja tutkii tärkeän kotimaisen energianlähteen eli turpeen hyödyntämistä. Jan Rejler: Vielä 1950-luvulla Hallandissa tuli vastaa hyvinkin wanhanajan maanviljelijöitä. Monet eivät halunneet sähköä, sillä öljylamput, -kamiinat ja puulämmitys olivat heille aivan riittävät. Sähkön edut eivät olleet tuolloin yhtä itsestään selvät kuin nykyisin. Valokuva: yksityinen 70 vuotta täyttä työtä
Valokuva: pål-nils nilsson 1950-luvulla Rejlers oli suunnittelemassa Göteborgin uutta ylpeyttä, Arendalin telakkaa. Vuosien mittaan täällä on rakennettu yhteensä 140 erilaista alusta. (Kuva on vuodelta 1977. Telakka lopetettiin 1989.) tännön taitoa, lähempänä sähkömiestä kuin professoria, vaikka perustaidot ovat molemmilla luonnollisesti samat. Tämä on asia, johon Jan Rejler palaa useasti sähkövoiman perusteellinen hallinta sillä on ollut merkitystä sekä ydinvoiman, lentokenttien, suurten asuinalueiden että rautateiden rakentamisessa. Useimmissa tarvitaan matala- ja korkeajännitettä, ja insinöörimme ovat aina hallinneet käytännön työt. 1950-luvulla yritykseen sen nopeassa kasvuvaiheessa tulevat insinöörit olivat vakavailmeisiä herroja pukuineen, solmioineen ja hattuineen. Monella oli kansakoulupohja, he toimivat oppipoikina ja suorittivat insinööritutkintonsa teknisen opiston iltakursseilla. He olivatkin malli-insinöörejä. Siinä vasta oppi! Lukea iltaisin ja ruuvata päivisin. Mielestäni yhteys käytännön osaamiseen on nykyisin menetetty ja perustaitojen hallinta on hukassa. Millaisia sen ajan insinöörit olivat? Neliskanttisia ja yksiraiteisia? No jaa He olivat tekniikkapainotteisia ja tärkeää oli saada aikaan hyvä tulos. Hinnan piti myös olla kurissa laadusta tinkimättä. He eivät ehkä olleet nykymittapuun mukaan erityisen myyntihenkisiä. Göteborgin jättimäisen Arendalin telakan rakentaminen 50-luvun lopussa oli virstanpylväs yrityksen kehittymiselle. Rejlers sai tehtäväkseen sähkösuunnittelun. Telakan vihkiäisiin tuli 16 000 henkeä ja tilauksia supertankkereista alkoi tulla. Se oli mullistavaa aikaa. Kyseessä oli valtava toimeksianto ja Rejlersillä oli parhaimmillaan 20 miestä paikan päällä piirtämässä suunnitelmia samaan aikaan rakentamisen kanssa. Laivojen rakentamisessa alettiin myös käyttää täysin uutta työnkulkua. Jan Rejler kirjoitti samaan aikaan ylioppilaaksi ja aloitti insinööriopinnot Chalmersilla v. 1960. Toimin insinööriemme kanssa telakalla jo ennen kuin valmistuin. Oli varmaan itsestäänselvyys, että sinä ja veljesi seuraisitte isän jalanjäljissä? Mitään ei kyllä sanottu suoraan, mutta kai isän esimerkillä oli meihin jonkinlainen vaikutus. (Tässä hän kyllä taitaa hieman vähätellä.) Vallitsi vahva usko tulevaisuuteen ja 1960-luvusta tuli vuosikymmen, jolloin myös Rejlers kasvoi ja toimistoja alettiin perustaa eri puolille maata. Useissa kaupungeissa keskustat purettiin ja tilalle rakennettiin sen ajan mielestä uutta, valoisaa ja tyylikästä jättimäisine tavarataloineen ja uusine asuinalueineen. Rejlers sai toimeksiantoja voimahuollon alalta. Kun Valtion testauslaitos siirrettiin Boråsiin, Rejler- 1950-luvulla: teollistuminen. 1960-luvulla: asuntorakennusohjelma Valokuva: tekniikan museo Rejlers suunnittelee voima- ja automaatiojärjestelmiä sahoihin, paperitehtaisiin, Arendalin ja Götaverkenin telakoille Ajat ovat hyvät ja Rejlers avaa uusia toimistoja. Jan Rejler: Rejlers oli mukana rakentamassa kansankodin perustaa. Toimintamme sankareita eivät olleet teoreetikot vaan pitkänlinjan insinöörit. Insinöörit olivat sankareita. Kaupunkikeskustoja revittiin eri puolilla maata ja tilalle saatiin Domus ja Epa. Rejlersin suuria asiakkaita olivat tavarataloketjut. Jan Rejler: Tavaratalojen sähkösuunnitelmia tehtiin meillä liukuhihnatyönä! Huhuttiin, että olin tuonut uusia arvokkaita ideoita ulkomailta myytti, josta Rejlers hyötyi. generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 17
juhlahetkiä Valokuva: swedavia Lamakausi oli todella hankala ja oli ihme, ettemme joutuneet konkurssiin. Toimintamme pelastuksena olivat rautatiet. Saimme palvelukseemme alan huippuasiantuntijan. Valokuva: swedavia Concorde laskeutui ensimmäisenä koneena Landvetterin vihkiäisissä 1977. Arvovieraiden joukossa oli kuningas Kaarle xvi Kustaa. Valokuva: franzfoto / wikipedia Rejlers vastasi sähköja lvi-töistä Tripolin Medinassa (vanhassa kaupungissa). Vuosi on 1997 ja Arlandan radan rakentaminen edistyy. sin insinöörit suunnittelivat sinne sekä sähkö-, valaistus- että tele-järjestelmät. Työskenneltyään tutkintonsa jälkeen pari vuotta ulkomailla Jan siirtyi yhtiön toimitusjohtajaksi. Kilpailijoiden keskuudessa huhuttiin, että hänellä olisi uusia ja mielenkiintoisia ideoita. Siitä ei ollut yritykselle suinkaan haittaa. Ehkä se antoi lisää virtaa kilpailutilanteessa, joka Janin mukaan oli kovaa jo 70-luvun alussa. Silloin yrittäjiin suhtauduttiin negatiivisesti. Nyt kuitenkin lienee menty liian pitkälle toiseen suuntaan. Yrittäjyyttä on alettu korostaa ylenpalttisesti superbonuksineen kaikkineen. Aidon pätevyyden ohella pitäisi osata arvostaa todellista henkistä taitoa. Rejlers on aina osannut edetä tällä rintamalla. Saamalla oikean henkilön oikeaan paikkaan saimme jalkamme ydinvoimarakentamisen ovenväliin ja pääsimme suunnittelemaan kaikki kokoonpanot jo 70-luvun alusta alkaen. Samalla saimme tilaisuuden kehittää sellaista, josta on tullut Rejlersille ominaista turvallisuusajattelua, joka on ja jonka tulee olla ylikorostettua ydinvoima-alalla. Toinen Rejlersin suuri kohde oli Landvetterin uuden lentokentän rakentaminen, jossa Rejlers sai sähkö-, tele- ja signaalijärjestelmien kokonaisurakan. Sama pätee täälläkin: turvallisuudesta ei tingitä. Jos lentokentän varavoimajärjestelmä ei toimi, tilanne on hyvin synkkä. Suomen ydinvoimarakentaminen työllisti myös Rejlersin insinöörejä. Kun maailmantalous notkahti 90-luvulla, Rejlersinkin oli vähennettävä 350 henkilöstönsä 190:een. Lamakausi oli todella hankala ja oli ihme, ettemme joutuneet konkurssiin. Toimintamme pelastuksena olivat rautatiet. Saimme palvelukseemme alan huippuasiantuntijan ja ensimmäisen työn jälkeen niitä suorastaan virtasi. Sitten tulivat kaivokset, Juutinrauman silta ja yritysostot. Sivujuonteena Jan kertoo uusista menetelmistä, joilla hän kollegoineen pyrki saamaan toimeksiantoja. Samat vanhat myyntipuheet alkoivat maistua puulta. Tullessaan Köpingin sähkölaitokseen he päättivätkin tehdä laulavan sisääntulon. Jan Rejlers esittää asian nytkin kädenkaartein ja laulaen. Asiakas mykistyi. Taputuksia ei tullut eikä kauppaakaan. Mutta pitää uskaltaa kokeilla jotain uutta. Vuonna 1999 hänen poikansa Peter Rejler ryhtyi toimitusjohtajaksi. Sen jälkeen Rejlers on laajentanut likipitäen joka sektorille, perustanut toimistoja eri maihin ja noteerataan pörssissä. Nyt henkilöstöä on 1 500, toimistoja 50 ja 1970-luvulla: ydinvoimalaitoksia 1980-luvulla: lentokenttiä Rejlers suunnittelee sähköjärjestelmiä Ruotsin ja Suomen ydinvoimalaitoksiin. Jan Rejler: Ydinvoimaan liittyvät toimeksiannot asettivat valtavia vaatimuksia turvallisuudelle. Laajensimme osaamistamme varavoimajärjestelmiin. Valokuva: swedavia Paloautoja Landvetterissä. Växjön ja Landvetterin lentokenttien töitä suunnittelee Rejlers, joka osallistuu myös Arlandan rakentamiseen. Ulkomaantoiminta laajentuu vahvasti. Jan Rejler: Näyttävin työmme oli kaikkien sähkö- ja lvi-järjestelmien piirtäminen Libyassa Tripolin vanhaan kaupunkiin (Suk Talata). Gaddafille rakennettiin aivan uusi kaupunki vuosina 1978 1983. 18 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012
Valokuva: dan sporrong / scanpix toimialoina ovat sähkötekniikka, energia, mekaniikka, automaatio, elektroniikka, it ja televiestintä. Mielestäni Peter on pärjännyt todella hyvin. Mitä arvelet yrityksen jatkosta? Nyt, kun Eva Nygren tulee toimitusjohtajaksi, yksi merkittävä suunta ovat muut maat. Olisi hienoa onnistua Afrikassa siinä, jonka teimme Ruotsissa: sähköä, viestintäyhteyksiä ja infrastruktuuria. Se olisi upea molemmat voittavat -tilanne. Entä henkilökohtaisella tasolla? Minulla on monta lastenlasta ja yksi heistä sanoo ryhtyvänsä konserninjohtajaksi. Tyttö on nyt 6-vuotias, joten saa nähdä. Korostan lapsilleni, että pelkän rahan omistaminen ilman yritystä ei ole mistään kotoisin, mutta he joutuvat päättämään asian itse. Tuoko tekniikka aina pelkkää hyvää? Emme voi jarruttaa kehitystä. Haasteena on, miten saada työllisyyttä nykyisillä tehokkailla järjestelmillä. Olen kehitysoptimisti ja minusta on aina harmi, jos uudet fantastiset ideat kariutuvat materialistisiin talousperusteisiin. Aurinkoenergian alalla on vaikka kuinka paljon kehitettävää ja tulevaisuuden huippunopeat ja tehokkaat langattomat ratkaisut ovat pohja entistä läpinäkyvämmälle yrityskulttuurille. Mistä olet ylpein? Siitä, että Rejlers toimii edelleen. Mikä sinua on kannustanut yrittäjänä? Nuorena halusin aina voittaa sekä tenniksessä että pingiksessä. Siinä ei menesty, jos ei heti hyödynnä saamiaan tilaisuuksia. Olen aina pyrkinyt aktiivisesti laajentamaan. Mikä on maailman tärkein keksintö? Se on generaattori ja hyvänä kakkosena tulee suurjännitteinen tasavirta. Minä ja sisarukseni kinastelemme jopa kesämökistä. Miten te onnistutte ison yrityksen suhteen? Mielestäni asiamme ovat menneet hyvin. Selkeät mielipiteet ovat erittäin tärkeitä. Juhlakalu vaikuttaa etenevän hyvin kasvutavoitteeseensa eli vähintään 2015 henkeä ja liikevaihto vähintään 2015 miljoonaa kruunua v. 2015. Mitä arvelet siitä? Alussa se vaikutti liialliselta, mutta alkaa nyt vaikuttaa entistä kohtuullisemmalta tavoitteelta. teksti jill klackenberg (haastattelu) & katarina ahlfort (aikajana) 1990-luvulla: rautateitä Rautateiden suunnittelusta tulee ydintoimintaa. Valtio antaa Rejlersille toimeksiannoiksi Arlandan, Mälarin ja länsirannikon ratojen sähkö- ja teletyöt. Jan Rejler: 350 hengen työntekijämäärä laski noin 200:aan, kun ajat olivat vaikeimmat. Nousu alkoi kuitenkin taas nopeasti. Valokuva: colourbox Juutinrauman silta.. 2000-luvulla: konsernista tulee pohjoismainen Rejlersistä tulee kansainvälinen konsulttiyritys, kotimarkkinoinaan Pohjoismaat. Yksi projekteista on Juutinrauman sillan rautatie. 2006 Rejlers noteerataan Tukholman pörssissä. Jan Rejler: Olemme kansainvälistyneet määrätietoisesti. Kaikki alkoi sähkönjakelusta, jossa olemme edelleen markkinajohtaja. generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012 19
Arkkitehtonista maamerkkiä ympäröivät sataman varastorakennukset, vanhat nosturit ja museoalukset. Arkkitehtoninen maamerkki satamaympäristössä. 20 generated ideas nro 12 syksy/talvi 2012