Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä Tutuhesa Degrowth ja factor 10 ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen? Tieteiden talolla 9.11.2010 klo 17-20 sali 404 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi
1. Talouskasvu ohjatussa markkinataloudessa, ml. vihreä kasvu 2. Degrowth-talous 3. Degrowth-yhteiskunta
Ymmärretään, että markkinoita tulee ohjata Pyritään ennakoimaan ja estämään haitalliset (ulkois) vaikutukset ennen kuin niistä tulee ongelmia Poliittisella tasolla edistetään markkinoiden toimintaa ja talouskasvua, mutta tietyin ohjausmekanismein: Asetetaan rajoituksia luonnon saastuttamiselle ja luonnonvarojen käytölle Epäoikeudenmukainen ihmisten kohtelu estetään Tuetaan ympäristön hyvinvointia sekä työllisyyttä edistävää innovointia, esim. vihreä talous, green new deal Perustuu olettamukseen, että teknologian ja tuotanto-/kulutusrakenteen kehittyminen irtikytkee talouskasvun haitallisista ulkoisvaikutuksistaan (OECD, UNEP, kansalliset hallitukset)
(Jackson 2009)
(Jackson 2009)
Rockström et al. (2009)
Talouskasvun absoluuttinen irtikytkeminen kaikista haitallisista ulkoisvaikutuksistaan ei ole näköpiirissä (mm. Jackson 2009) Ns. rebound-efekti syö kasvavan ekotehokkuuden hyödyt (Jevonsin paradoksi) Teknologisen kehityksen ja tuotanto/- kulutusrakenteen edistymisen lisäksi tarvitaan todennäköisesti (ainakin lyhyellä aikavälillä) hallittua talouslaskua, jotta katastrofin riski voitaisiin varmasti välttää Paradoksi: talouskasvu ja talouslasku ovat molemmat kestämättömiä nykyisellä mallilla! (Jackson: growth is unsustainable, degrowth is unstable )
Akateeminen ja poliittinen keskustelu, joka on lähtöisin Ranskasta ja nopeasti valtavirtaistumassa muuallakin Taustalla mm. Rooman klubi (1972): Kasvun rajat Nicholas Georgescu-Roegen (1971): The Entropy Law and the Economic Process (termodynamiikan toinen laki: vaikka energia ei katoa, se muuttaa muotoaan eikä sitä voida käyttää samoin uudelleen) Ammentaa monenlaisista traditioista, kuten kapitalismin ja kulutusyhteiskunnan kritiikistä ja ympäristöfilosofiasta Provokatiivinen slogan, jonka tarkoituksena on kirvoittaa pohdiskelua vaihtoehdoista, kun kestävän kehityksen käsite on vesittynyt
Ymmärretään, että jatkuvasti kasvava talous on todennäköisesti mahdoton ilman haittavaikutusten kasvua Politiikassa pyritään hallittuun talouslaskuun tai ei-kasvuun Tarvitaan uusia makroekonomisia malleja: Talouslasku, markkinoiden toimivuus sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointi voivat toteutua yhtäaikaisesti (esim. Victor 2010) Herman Dale: Steady State Economy On tärkeää mitata oikeita asioita, vrt. BKT, GPI, onnellisuus Tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia talouslaskusta Rajoituksia luonnon saastuttamiselle ja ihmisten epäoikeudenmukaiselle kohtelulle Rajoitetaan materiaalista tuotantoa ja kulutusta Tuetaan luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistävää työtä ja innovaatioita mutta ei talouskasvun pakosta Jaetaan työtä tasaisemmin ja keskimäärin vähennetään työntekoa (Jackson 2009, Ulvila ja Pasanen 2009)
Pystymmekö todella rakentamaan sellaisia makroekonomisia malleja, joilla talouslaskun oikea taso kyetään määrittelemään? Voidaanko talouskasvun yhteiskuntaan ajaa talouslaskua ilman, että se kriisiytyy? Jatkammeko vain samaa markkinatalouden oravanpyörää, joka on lopultakin hallitsematon vaikka kuinka paljon pyrimme ennakoimaan ja mallintamaan?
Talous Luonto Ihminen Ihminen Luonto Talous
Hyvinvointi Kehitys Talouskasvu? VAI Hyvinvointi Kehitys Talouskasvu?
Ymmärretään, että ihmisen kyky optimoida talousjärjestelmän hyötyjä ja haittoja on rajallinen Politiikassa pyritään rakentamaan luontoa ja ihmisiä aidosti arvostavaa yhteiskuntaa: Talouden ylivaltaa pyritään pakenemaan ihmiskunnan keskeisenä merkitysjärjestelmänä Taloudelle määritellään aidosti välineen rooli Pyritään rakentamaan tilalle uusi kohtuuden ja huolenpidon merkitysjärjestelmä Hyvinvointityön pääperiaatteeksi varovaisuusperiaate, ei maksimointi- tai optimointiperiaate (Fournier 2008, White 2009, Jackson 2009)
Politiikka takaisin politiikkaan (mm. Tuomas Nevanlinna, Slavoj Žižek) Politiikasta on tullut vaihtoehdotonta talouskasvun hallinnointia nykyjärjestelmässä, jossa on paljon pakkoja Politiikan tulisi olla yhteisten asioiden hoitamista niin, että muutosvoima kohdistuu toimimattoman järjestelmän kokonaisvaltaiseen muuttamiseen Arvokeskustelu takaisin yhteiskuntaan Pako nykyisen markkinatalouden välineellistävästä vallasta ja merkitysjärjestelmästä (Fournier 2008) Degrowth-keskustelun jatkaminen uudet poliittiset ideologiat, uudet utopiat hyvinvointi keskiöön Sivistyksen vaaliminen takaisin politiikan keskiöön (sivistys mahdollistaa kyseenalaistavan ja osallistuvan kansalaisuuden)
1. Arvojen muutos: ensin ympäristö ja ihminen, sitten talous 2. Maailmankuvan muutos: pois nykyisen taloustieteen todellisuuskäsityksestä hyvinvoinnin, köyhyyden, niukkuuden ja runsauden uudelleenmäärittely 3. Rakennemuutos: tuotanto ja sosiaaliset suhteet sovitettava uusiin arvoihin ja maailmankuvaan 4. Uusjako: hyvinvoinnin ja luonnonvarojen tasaisempi jakaminen pohjoisen ja etelän välillä 5. Paikallistaminen 6. Vähentäminen: vähemmän, parempaa, laadukkaampaa 7. Uusiokäyttö 8. Kierrätys
1. Rajojen asettaminen: Vähennystavoitteiden sekä resurssi- ja päästökattojen asettaminen Fiskaalisen järjestelmän muutokset (mm. verotus) Tuki kehitysmaiden ekologiselle kehitykselle 2. Ekonomisen mallin korjaaminen: Ekologisen makrotaloustieteen kehittäminen Työhön, pääomiin ja infrastuktuuriin investointi osana ekologista makrotaloutta Varovaisuutta rahoitusmarkkinoille ja investointeihin Kansakunnan hyvinvoinnin kirjanpidon muokkaaminen (BKT:n keskeisyyden vähentäminen) 3. Sosiaalisen logiikan muuttaminen: Työhön käytetyn ajan tarkastelu, työn jakaminen Systeemisen epätasa-arvon poistaminen Toimintamahdollisuuksien mittaaminen Sosiaalisen pääoman vahvistaminen (vahvat yhteisöt lisäävät hyvinvointia) Konsumerismin eli kulutuskulttuurin purkaminen
Kohtuus, oikeudenmukaisuus Voittaminen, kasvattaminen Julkinen: politiikka, virkamiehet Kansalaiset: vapaa-aika, vapaaehtoiset Degrowth-yhteiskunta Pohjoismainen hyvinvointi- yhteiskunta Kommunismi, keskusohjaus Degrowth-talous Yksityinen: yritykset, työntekijät Vihreä markkinatalous Kapitalismi, vapaa markkinatalous
Vapaa markkinatalous? Lait, normit ja asetukset tukemaan markkinoiden vapautta sekä yksilöiden vapautta käyttää ja tehdä rahaa vai vapaa hyvinvointiyhteiskunta? Lait, normit ja asetukset tukemaan yhteiskunnan ja yksilöiden vapautta tehdä hyvinvointia lisääviä päätöksiä Raha motivoi ulkoisesti, mutta sisäinen motivaatio tehdä hyviä asioita syntyy autonomisuudesta, omien kykyjen käyttö- ja kehittämismahdollisuuksista sekä mahdollisuudesta kytkeytyä toisiin ihmisiin (selfdetermination theory, SDT: Deci & Ryan) Yhteiskunnan on tuettava ihmisten autonomisuutta monilla tasoilla, ei pelkästään rahaan liittyen (toimintamahdollisuuksien teoria: Sen & Nussbaum)
Talouslasku, kohtuutalous, ei-kasvu, myötämäki, kasvun purkaminen On sekä prosessi että tila : Kasvua purkamalla kohti kohtuutaloutta Kasvupakkoa purkamalla kohti ekologiseen kestävyyteen ja ihmisten hyvinvointiin perustuvaa yhteiskuntaa Degrowth = a-growth ei pelkästään talouslaskun ajamista, vaan talous- ja kasvukeskeisyydestä luopumista
Tutkijoiden ja järjestötoimijoiden verkosto, www.degrowthfinland.fi 24. syyskuuta 2010 Kasvu murroksessa konferenssi: Vanha ylioppilastalo täpötäynnä, 550 kuulijaa Virtuaalikonferenssi netissä: 400-500 katsojaa Pääpuhujina professorit Serge Latouche, Tim Jackson, Peter Victor Näkökulmaa esitettiin myös valtionvarainministeri Jyrki Kataiselle Yhteistyötä muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa
timo.jarvensivu@aalto.fi www.degrowth.fi