Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com
Karhoismajan vesireittien toiminta-alue
Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry on perustettu vuonna 2003 ja sen tarkoituksena on Kankaanpään Karhoismajan Valkiajärven, Majajärven, Suutarinjärven, Pikku- ja Iso-Hapuan, sekä Äpätinjärven vesien suojeleminen, kunnostus ja hoito. Jäseniä yhdistyksessä on noin 250 henkilöä. Jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana talkootöissä ja muussa toiminnassa.
Järvien kunnostamisesta on tehty laajamittainen esikartoitus ja suunnittelutyö tekijöinä ovat olleet: Ramboll Finland Oy Dipl. Ins. Vesa Arvonen (Vesan Vesi), Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY), Raputietokeskus / fil. tri. Japo Jussila. Lisäksi kalataloudellisia neuvoja on antanut Karhoismajan Kalastusseura ry:n edustajat. Lisäksi työsuunnitelmia on tehnyt rkm Jorma Järvensivu.
Ramboll Finland Oy:n Ville Yli-Teevahainen mittailemassa Valkiajärven yläpäässä korkeuseroja Kyrvönojan suunnitelmia varten avustajanaan Eero Klimoff (taustalla).
Toiminnan aloituksen perustilaselvitystä Yhdistyksen Karhoismajan vesireitit I - hankkeessa tehtiin vuonna 2004 järvien ja niihin laskevien ojien perustilaselvitys. Lisäksi aloitettiin ulkoisen kuormituksen vähentäminen ojiin sijoitetuilla hakesuodattimilla sekä niitettiin vesikasvillisuutta. Hanke sai rahoitusta ALMA-ja Leader+ -ohjelmista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on ollut rahoittamassa projektin ensimmäisiä osia.
Kunnostustoimenpiteiden rahoitusta EAKR-rahoitus saatiin Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmasta. Karhoismajan vesireitit II, EU ja kansallinen rahoitus 54 240. Talkoosumma vastasi 21 200 :n vuositasoa. Uusimpana on käynnistynyt Kaveri III vuonna 2008, projekti on EAKR-rahoitusta saava. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Kaveri III kustannukset on 148 000, josta EAKR ja valtion osuus 50% = 74 000. Talkootöiden osuus 37 000.
Kunnostusyhdistys kokeili kesällä 2006 ensimmäisen kerran vesillään myös koneniittoja. Niittoja on jatkettiin v. 2007 ja 2009, niittoala noin 11 ha / vuosi. Niitot hoiti Ylöjärviläinen Telapari Oy Truxor-kaislanniittokoneella
Pikku-Hapuan laskeutusallas / pohjapato
Pikku-Hapuan laskeutusallas, talvella 2010
Pikku-Hapuan Viranojan pato, talvella 2010
Pikku-Hapua kampaojien tekoa
Pikku-Hapua valmiita kampaojia
Suutarinjärven ruoppausta
Suutarinjärven ruoppaus, läjitysalue on metsän reunassa
Kyrvönojan laskeutusallas heti kaivamisen jälkeen 2011
Kyrvönojan laskeutusallas kesällä 2011
Kyrvönojan pohjapato kesällä 2011
Jaakkolanojan pohjapato talvella 2010
Jaakkolanojan laskeutusallas 2010
Pajurisukkoa Suutarinjärvellä ns. Hautahalmeen rannassa keväällä 2008
Äpätinjärven rannan risusavottaa 2009
Äpätinjärven raivauksen risuläjä
Opistontieltä avautuu nyt näkymä Iso-Hapuanjärvelle. Aiemmin tätä maisemaa hallitsi synkkä kuusikko ja sankka risukko.
Tämä oja Äpätinkylässä Oskari Kukkumäen talon kohdalla on yksi niistä 11 ojasta, joihin Ramboll Finland Oy:n Ville Yli-Teevahainen on suunnitellut uutta suodatus- ja puhdistussysteemiä. Paikalle on rakennettu myöhemmin pohjapato
Haavistonkeitaanojan pohjapadon sydänosan siirto Kukkumäen kohdalla
Oskari Kukkumäen kohta uuden padon rakentaminen. Sidekangas on asennettu paikoilleen, ja nyt aletaan kivettää varsinaista patorakennelmaa. Samalla rakenteella tehtiin 4 patoa
Haavistonkeitaanojan padon muotoilua, kuvassa urakoitsija
Haavistonkeitaanojan pohjapato valmiina, patoja yht. 4 kpl.
Kyrvönojan perkaus Holmantien vieressä
Kyrvönojan perkaus Holmantien vieressä
Lehden kannet 2011