ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

Samankaltaiset tiedostot
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa Liisa Haarla

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

S. Kauppinen / H. Tulomäki

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Käyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

Generaattorin suojauksen

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X

Sähköverkon laskentaohjelmiston oppimisympäristön kehittäminen

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

DEE Sähkötekniikan perusteet

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Stabiilisuus Jarmo Partanen

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset

DEE Sähkötekniikan perusteet

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta

Kulkuaaltomomittausjärjestelmä

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

MIKA RISTIMÄKI DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Yleistä turvareleistä

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus- ja miinuslaskut vasemmalta oikealle.

Merkittävimmät häiriöt - kesä Timo Kaukonen

4 Suomen sähköjärjestelmä

VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

S Suurjännitetekniikka

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, Rauma Y-tunnus:

Transkriptio:

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika. Ellei kumpikaan aika sovi, työn voi korvata itsenäisellä tehtävällä. Työhön pääsee osallistumaan, jos esiselostus on hyväksyttävästi tehty. Työn aikana katsomme erilaisia vikatilanteita PSS/E- ja PSCAD-ohjelmilla. Kurssiohjeessa mainittua oppimispäiväkirjaa ei ole, vaan sen korvaa esiselostus. Tutkittava verkko ja simuloitavat viat Tutkitaan kuvan 1 mukaista verkkoa. Verkkokuva on printattu PSS/E-ohjelmasta ja se on 230 kv:n verkko, jossa on kaksi aluetta, joissa kummassakin on kaksi generaattoria. Alueiden välissä on kaksi rinnakkaista yhdysjohtoa, joissa on sarjakompensointi. Rinnakkain olevia sarjakompensointeja (70 %, 50 % ja 30 % johdon reaktanssista) voidaan kytkeä päälle ja pois ja ne voidaan myös ohittaa kokonaan. Verkon taajuus on 60 Hz. Suhteellisarvoilla laskettaessa perusteho on 100 MVA. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.sav Kuva 1. Tutkittava verkko, joka on tulostettu PSS/-ohjelmasta. Kuvassa on tehonjako nimeltään CASE_03-50- prossc.sav ja ehjät viivat kuvaavat verkkoon kytkettyjä komponentteja ja katkoviivat verkosta irti olevia komponentteja. Punaisella tekstillä opastetaan tehonjaon tulkintaa. Työssä tutkitaan erilaisia vikoja solmussa 8 'MID POINT', joka on johdolla solmujen 14 ja 9 välillä ja on puolessavälissä johtoa 14 8 9. Solmut 8 ja 14 eivät ole varsinaisia sähköasemia, vaan ne ovat verkkomallissa keskelle johtoa sijaitsevia solmuja, joiden avulla voidaan laskea erilaisia johtovikoja helposti. Vikoja simuloidaan tehonjako-, dynamiikka- ja transienttilaskentaohjelmilla.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 2 Esiselostus Osa 1 Epäsymmetristen ja symmetristen vikojen laskemista Vastaa seuraaviin kysymyksiin. 1) Onko siirtojohdon vikavirta pätö- vai loisvirtaa? 2) Laske perusimpedanssi ja perusvirta jännitetasolle 230 kv, kun perusteho on 100 MVA: 3) Laske tutkittavan verkon maasulun, 2-vaiheisen oikosulun ja 3-vaiheisen oikosulun vikavirrat suhteellisarvoina ja ampeereina luennolla ja laskuharjoituksissa käytetyillä yhtälöillä käyttämällä Theveninin impedansseja. Vikaimpedanssi on nolla. Täytä arvo seuraavaan taulukkoon, jota täydennetään työn aikana. Näytä myös käyttämäsi yhtälöt. Vika sattuu solmussa 8, ja solmun jännite vian alkamishetkellä on 230 kv (1,0 pu) ja PSS/E-ohjelman antamat komponenttiverkkojen Theveninin impedanssit suhteellisarvoina ovat: SEQUENCE THEVENIN IMPEDANCES AT FAULTED BUSES BUS# X-- NAME --X BASKV ZERO POSITIVE NEGATIVE r0 x0 r1 x1 r2 x2 8 MID POINT 230.00 0.02947 0.26667 0.04299 0.06290 0.04299 0.06290 Laskutapa 3-v. vika 2-v. oikosulku maasulku käsin laskettu Tämä lasketaan työn aikana PSS/E-ohjelman ASCCkomentoa Tämä lasketaan työn aikana PSS/E-ohjelman SCMUkomentoa Tämä lasketaan työn aikana PSCAD-ohjelmalla 5) Mitä virhelähteitä sisältyy laskemiisi vikavirtoihin? 6) Mitkä seikat vaikuttavat siihen, paljonko vikavirtaa tulee solmusta 14 ja solmusta 9. Kummasta arvelet tulevan enemmän vikavirtaa ja miksi?

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 3 7) Tutustu johonkin sähkömagneettisten transienttien laskentaohjelmaan netissä. (esimerkiksi näiltä sivuilta ja luettele asioita, joita näillä ohjelmilla lasketaan. http://etap.com/dynamics-transients/electromagnetic-transient-program.htm?lang=en-us https://www.youtube.com/watch?v=acxmkdgxpoa http://www.emtp-software.com/overview http://emtp-software.com/features Kuvaile lyhyesti, mitä asioita ymmärsit ja mitä et ymmärtänyt ohjelmista.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 4 Osa 2 Dynamiikan simulointi PSS/-ohjelmalla 8) Vertaillaan kahta tehonjakotilannetta, jotka on kuvattu alla. Tilanteessa 1 on sarjakompensointi ohitettu ja tilanteessa 2 on johdot sarjakompensoitu 50-prosentisesti. Mitä muuta eroa tilanteissa on? Tilanne 1: Tilanne 2:

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 5 9) Verkkoon sattuu johtovika solmun 8 kohdalle. Vertaile seuraavia tilanteita kulmastabiiliuden kannalta ja kerro, kumpi tilanne on todennäköisemmin epästabiili. Miksi näin on? Vertailu 1: Tilanne 1 ja tilanteen 1 mukainen verkon kytkentä jossa siirretään 230 MW tehoa alueelta 1 alueelle 2. Vertailu 2: Tilanne 2 ja tilanne, jossa on sama siirto, mutta sarjakompensointi on ohitettu.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 6 Epäsymmetrisä vikoja PSS/E-ohjelmassa, kuvia manuaalista LIITE 1

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 7