Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje
|
|
- Maria Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje
2 Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen johtodifferentiaalisuojauksen toteutus- ja kunnossapitovastuut Lisätty muuntajadifferentiaalisuojauksen toteutus- ja kunnossapitovastuut, kun asiakasmuuntaja on lähellä kantaverkon asemaa Järjestelty ja selkeytetty ohjetta
3 Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen pääperiaatteet Fingridin kotisivuilta löytyvässä suojauksen sovellusohjeessa esitetään Suomen 110, 220 ja 400 kv kantaverkon relesuojauksen toiminnalliset pääperiaatteet sekä ohjeet asiakkaiden suojausjärjestelmien toiminnalle. Ohje löytyy polusta: Fingrid.fi -> Asiakkaat - > Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon -> liittymisvaiheet -> Suunnittelu Sovellusohjeella varmistetaan liitettävien verkkojen relesuojauksen yhteensopivuus. Kantaverkossa käytetyn N-1 mitoitussäännön mukaisesti mikään yksittäinen verkkovika ei saa johtaa laajenevaan häiriöön tai stabiiliuden menetykseen. Stabiiliuden menetyksen voi aiheuttaa pitkä vika-aika 400 kv verkossa tai verkon tehovajaus. 3
4 Kantaverkon 110 ja 220 kv johdon suojaus Z = Distanssisuoja Q0 = Suunnattu maasulkusuoja JK = Jälleenkytkentä X1 = Johdon pituus (Ω) Nykyisin rengasjohdot suojataan kahdella pääsuojalla Suojina käytetään distanssireleitä, jotka sisältävät maasulku- ja jälleenkytkentätoiminnot Lyhyillä johdoilla (<5 Ω) käytetään suojauksen viestiyhteyttä distanssireleissä tai käytetään toisena pääsuojana johtodifferentiaalirelettä 4
5 Kantaverkon 110 ja 220 kv johdon suojaus Suojauksen avulla erotetaan oikosulut ja tavanomaiset maasulut (vikaresistanssi < 20 Ω) vähintään 0.5 s ajassa Lyhyillä rengasjohdoilla (0...5 Ω) on hidastamaton laukaisu koko johdon matkalla Pitkillä rengasjohdoilla (yli 5 Ω) johdon loppuosan vioissa laukaisu saa tapahtua pääsuojan hidastetulla vyöhykkeellä. Lähellä vikaa olevan aseman pääsuojaus toimii viiveettä ja vain kaukaisempi asema voi jäädä syöttämään vikavirtaa. Vian kokonaiskestoajan tulee tällaisissa vioissa olla 0.5 s tai pienempi Suuriresistanssiset maasulut (n Ω) kytketään yleensä irti 1 3 s ajassa, mutta viimeistään 5 s kuluttua vian alkamisesta. 110 kv rengasjohtojen tyypilliset jälleenkytkentäajat: PJK 0.7 s ja AJK 60 s Jos johdolle liittyy tuotantoa, varustetaan jälleenkytkentä tahdissaolonvalvojalla 5
6 Suojausta koskevat ohjeet asiakasliitynnöille Voimansiirtoverkon käyttövarmuuden kannalta asiakkailta odotetaan sellaisia vikojen irtikytkentäaikoja, että asiakkaan verkon suojaus toimii kantaverkon suojauksen kannalta koordinoidusti ja yhteensopivasti Liittyjän 110 kv verkon suojauksessa tulee pyrkiä siihen, että vika on erotettu pääsuojauksella viimeistään 0.1 s kuluttua ja varasuojauksella viimeistään 0.5 s kuluttua, lukuun ottamatta suuriresistanssisia maasulkuja. Suuriresistanssisissa maasuluissa suojauksen toiminta-aika porrastetaan yleensä s välille ja toiminta-ajat sovitetaan kantaverkon suojaukseen. Säteittäisjohdolla on kuitenkin syytä käyttää mahdollisimman lyhyttä toiminta-aikaa. Asiakkaan verkon suojaus tulee toteuttaa kahdennetusti, joka käytännössä voidaan tehdä kahdella pääsuojalla tai pääsuojalla ja varasuojalla. 6
7 110 kv kytkinlaitosliityntä Kantaverkon kytkinlaitos 20kV Z = Distanssisuoja I> = Ylivirtasuoja I0 = Maasulkusuoja JK = Jälleenkytkentä Johdon pääsuojana on distanssirele, joka sisältää maasulku- ja jälleenkytkentätoiminnot Varasuojana ylivirtarele, joka sisältää maasulkutoiminnon Distanssirele laukaisee viiveettä johdon normaaleissa vioissa ja myös varasuojaus pyritään asettelemaan selektiiviseksi rengasjohtojen kanssa Herkän maasulkureleen laukaisuaika 1 s tai vähemmän Johdon suojat ovat varasuojia muuntajavioissa 7
8 110 kv kytkinlaitosliityntä Kantaverkon kytkinlaitos 110kV 20kV D = Differentiaalisuoja I> = Ylivirtasuoja I0 = Maasulkusuoja Lyhyt johto (muuntaja asemalla tai lähellä asemaa) 8 Asiakkaan differentiaalisuojauksen tulee suojata muuntaja sekä muuntajan ja Fingridin 110 kv kentän välinen johto- tai kaapeliosuus. Johdon suojana on kaksi ylivirta-/maasulkurelettä Johdon releissä viiveetön laukaisu normaaleissa oiko- ja maasuluissa Herkän maasulkureleen laukaisuaika 1s tai vähemmän Johdon releet ovat varasuojia muuntajavioissa
9 110 kv kytkinlaitosliityntä Kantaverkon kytkinlaitos D = Differentiaalisuoja Z = Distanssisuoja X1 = Johdon pituus (Ω) Johtoviat ja kiskoviat alle 5 Ω etäisyydellä kantaverkon asemasta on pääsuojan laukaistava viiveettä. Jos liityntäjohdolla on katkaisija tätä lähempänä ja sen suojaus halutaan selektiiviseksi kantaverkon katkaisijan kanssa, on katkaisijoiden välisen johdon suojaamiseksi käytettävä differentiaalisuojausta (tai distanssireleitä viestiyhteydellä ja heikonsyötön logiikalla). 9
10 110 kv kytkinlaitosliityntä Kantaverkon kytkinlaitos Z = Distanssisuoja Z1 = Distanssireleen viiveettömän laukaisun ulottuma X1 = Johdon pituus (Ω) Trip Z1 = 0.85 x X1 Kauempana johdolla oleviin katkaisijoihin ja releisiin voi selektiivisyyden tehdä asettelemalla distanssireleet suojaamaan 85 % osuuden johdosta viiveettömällä laukaisulla ja jättämällä loppuosalle pidempi laukaisuaika (0.4 s). 10
11 110 kv kytkinlaitosliityntä Kantaverkon kytkinlaitos Sähköasema A Sähköasema B D = Differentiaalisuoja Z = Distanssisuoja Z1 = Distanssireleen viiveettömän laukaisun ulottuma Z2 = Distanssireleen hidastetun laukaisun ulottuma Trip Z1 = 0.85 x X1 Trip Z2 = 1.2 x X1 X1 = Johdon pituus (Ω) Kun kantaverkon sähköasemalle liittyy Asiakkaan asema A ja tähän on liittyneenä asema B lyhyellä johdolla, suositellaan selektiivisyyden varmistamiseksi kiskosuojaa asemalle B. Kiskosuojalla varmistetaan, että suojaus ei turhaan laukaise kantaverkon asemalla ja sähköt eivät katkea ensimmäisen aseman asiakkailta, kun jälkimmäisellä asemalla on kiskovika. 11
12 110 kv voimajohtoliityntä 1) Sähköasema Kantaverkon kytkinlaitos Suojaavat kytkinlaitteet Kantaverkon voimajohto Haarajohto < ½L L Kantaverkon kytkinlaitos Haarajohto L 2) < L Sähköasema 1) Haarajohdon pituus ei saa ylittää puolta (50 %) liitynnän ja lähimmän suojaavan katkaisijan välisestä etäisyydestä. 2) Erikseen suojatun haarajohdon pituus voi olla enintään liitynnän ja lähimmän suojaavan katkaisijan välinen johtopituus (100 %). 12
13 Haarajohdon liittäminen 110 kv voimajohdolle Kantaverkon johtosuojausta ei ole teknisesti mahdollista käyttää pitkän haarajohdon suojana, joten pitkiä haarajohtoja tulee välttää Jos haarajohdolla on suojaus, tulee se varustaa viiveettömällä oiko- ja maasulkusuojauksella Varasuojauksen toiminta-aika suositellaan sovitettavan yhteen kantaverkon suojauksen kanssa (myös tähän suositellaan viiveetöntä laukaisua) Herkän maasulkureleen laukaisuaika 1 s tai vähemmän Haarajohdolla voi käyttää yhtä 5-15 s pituista jälleenkytkentää Suositellaan, että herkän maasulkureleen laukaisu estää jälleenkytkennän 13 Liittymispiste
14 Haarajohdon liittäminen 110 kv voimajohdolle Haarakatkaisijan varasuojana toimii kantaverkon voimajohdon distanssireleen II vyöhyke. Haarajohdon pituus ei saa ulottua tämän suojausalueen yli Asiakkaan sähköaseman alajännitepuolen kiskooikosuluissa ja keskijänniteverkon johtojen alkupäiden oikosuluissa sallitaan laukaisuajaksi enintään 1.0 s. (Jos päämuuntajan koko on suurempi kuin 25 MVA, tulee laukaisuaika olla enintään 0.2 s) Liittymispiste 14
15 Tuotannon liittäminen Jos pitkälle runkojohdolle liittyy useita 25 MVA voimalaitosmuuntajia, ja niiden vikavirran syöttö on merkittävä suhteessa runkojohdon päihin, vaikeuttaa voimalaitosten sivusyöttö distanssisuojauksen toimintaa harkittava distanssireleiden SVY:n käyttöä Muuntajat joiden kautta tuotantoa on liittyneenä verkkoon yli 1MW, tulee sähköturvallisuusvaatimusten mukaan varustaa laukaisevalla maasulkujännitesuojauksella Generaattorin tulee pysyä verkossa muualla verkossa sattuvassa viassa, jolloin se tukee verkkoa ja jännitettä 15
16 Voimalaitoksen liittäminen voimajohdolle Suojausvaatimukset, alle 5 MW generaattorin liittäminen Asiakas vastaa voimalaitoksensa eroonkytkentäreleistyksestä, joka laukaisee voimalaitoksen irti kantaverkon voimajohdon pikajälleenkytkennän aikana Liittymispiste sisältää taajuusreleen 110 kv nollajännitereleistyksen Suojausvaatimukset, 5 30 MW suuntaajakäyttöisen voimalaitoksen liittäminen Asiakas varustaa voimalaitoksen eroonkytkentäreleistyksen EVY-vastaanottoehdoille, jotka sisältävät 3-vaiheisen alijännitereleistyksen ja 110 kv nollajännitereleistyksen G 16
17 Eroonkytkennän viestiyhteyden toteutus Eroonkytkennnän viestiyhteydellä erotetaan johdonvarsivoimalaitos johdon katkaisijan laukaistessa kantaverkon asemalla EVYä ei tarvita, jos tuotanto liittyy suoraan FG:n sähköasemalle EVY-laukaisulla varmistetaan voimajohdon pikajälleenkytkennän onnistuminen EVY-signaali lähetetään voimalaitokselle distanssireleen johtoa suojaavien vyöhykkeiden (Z1, Z2 tai SVY-vyöhyke) laukaistessa runkojohdon pääteasemalla EVY voidaan toteuttaa esim. kuituyhteydellä tai radiolinkillä ja myös ip-pohjaisena Eroonkytkennän vastaanottokriteerit ja EVY-piirikaavio FG:n ohjeessa S22410L17 17
18 Eroonkytkennän viestiyhteyden toteutus Jos pitkälle johdolle liittyy useita 25 MVA muuntajia, ei PJK välttämättä onnistu kytkentäsysäysvirran johdosta Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että EVY:llä laukaistaan nimenomaan muuntajat irti eikä jaeta laukaisua AJ-puolen katkaisijoille EVY EVY:n toimintanopeus: < 500 ms "ketjun" päähän asti Runkojohdon suojauksen toiminta-aika n ms. PJK- sekvenssin jännitteetön aika n ms EVY????? = toteutustapa liittyjän ratkaistavissa G Uo> Uo>> U< f 18
19 Suojauksen toteutus- ja kunnossapitovastuut Fingridin rakentaessa uutta kytkinlaitosta tai uusiessa vanhaa kytkinlaitosta laskee Fingrid johtolähtöjen asettelut ja hyväksyttää ne asiakkaalla. Asiakkaan muuntajasuojauksen toteutus kytkinlaitosliitynnässä Asiakkaan tulee varustaa muuntaja differentiaalisuojauksella ja vastata differentiaalisuojan sekä tarvittavien toisiopiirien toteutuksesta, kustannuksista ja kunnossapidosta asiakkaan ja Fingridin aseman välillä. Toisiopiirit jäävät asiakkaan omistukseen. Fingrid omistaa päämuuntajakentän ensiökojeet ja ylivirtareleet ja huolehtii niiden kunnossapidosta 19
20 Suojauksen toteutus- ja kunnossapitovastuut Asiakkaan lyhyen 110 kv johdon suojauksen toteutus ja kunnossapito Jos johto varustetaan differentiaalisuojauksella, niin Asiakas omistaa differentiaalireleet johdon molemmissa päissä sekä releiden välisen viestiyhteyden. Molempien päiden releiden kunnossapitovastuu on Asiakkaalla. Asiakas vastaa myös viestiyhteyden kunnossapidosta ja valvonnasta. Eroonkytkennän viestiyhteyden (EVY) toteutus ja kunnossapito EVY-laite sijoitetaan Fingridin asemalla omaan laitekaappiin, kun liittyjä omistaa viestiyhteyden. Kaappiin tuodaan Fingridin toimesta distanssien laukaisutiedot sekä tarvittavat apusähköt. Kun liittyjä on toimittanut EVY-yhteyden, tämä jää molemmilla asemilla liittyjän omistukseen, jolloin liittyjä hoitaa myös EVY:n kunnossapidon molemmilla asemilla Kun Fingrid toimittaa EVY-yhteyden, tulee asiakkaan varata asemallaan tilat EVYlaitteille ja huolehtia niiden sähkönsyötöstä 20
21 Kiitos Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax
KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS
KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS Sovellusohje 1 (11) Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kantaverkon relesuojauksen pääperiaatteet... 2 2.1 400 kv sähköverkko... 2 2.2 110 ja 220 kv sähköverkko...
LisätiedotKANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS
KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS Sovellusohje 1 (15) Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kantaverkon relesuojauksen pääperiaatteet... 2 2.1 400 kv sähköverkko... 2 2.2 110 ja 220 kv sähköverkko...
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotKantaverkkopalvelut Kantaverkkoon liittyminen
Kantaverkkopalvelut 16.9.2016 Kantaverkkoon liittyminen 2 Kantaverkkoon liittyminen Kantaverkko Liittymisprosessi Kulutus Liittymisprosessi Tuotanto Liittyminen kantaverkkoon Voimalaitoksen liittäminen
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen
1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen periaatteet. 16.8.2012 Jarno Sederlund ja Petri Parviainen
1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet 16.8.2012 Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen periaatteet
1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Tämä esitys sisältää yleisiä periaatteita kantaverkkoon liittymisestä. Periaatteita päivitetään tarvittaessa. Kustakin liitynnästä, toteutustavasta ja vastuista
LisätiedotRelesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille. 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä)
Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä) 2 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Kantaverkkoon liittymisen yleisohjeet
LisätiedotNiklas Löf. Yleisten liittymisehtojen uusiminen, YLE 2017
Yleisten liittymisehtojen uusiminen, YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen, YLE 2017 2 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen soveltaminen Sähköverkkoon
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen
LisätiedotJanne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa
LisätiedotFINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2013
1 (10) FINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2013 1 Johdanto... 2 2 Sähköverkkoon liittyminen... 2 2.1 Liittymistavat ja pääperiaatteet... 2 2.2 Kytkinlaitosliityntä... 3 2.3 110 kv voimajohtoliityntä...
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotAlueverkkoon liittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Alueverkkoon liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 17.11.2016 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotKulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotFINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2017
FINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2017 2 (11) FINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2017 1 Johdanto... 3 2 Sähköverkkoon liittäminen... 3 2.1 Liittymistavat... 3 2.2 Kytkinlaitosliityntä... 4 2.3
LisätiedotAjatuksia liittymisehtojen valvontaan. Pertti Kuronen
Ajatuksia liittymisehtojen valvontaan Pertti Kuronen 2 Liittymisehtojen seurannalla halutaan varmistaa verkkoon liittyjien kannalta voimajärjestelmän häiriötöntä toimintaa Tavoitteena säilyttää nykyinen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotAlitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa
Fingrid Oyj Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa Sovellusohje 5.8.2019 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Alitaajuudesta tapahtuva kulutuksen irtikytkentä... 3 3 Taajuusportaiden
LisätiedotFINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2017
1 (10) FINGRID OYJ:N YLEISET LIITTYMISEHDOT YLE2017 1 Johdanto... 2 2 Sähköverkkoon liittyminen... 2 2.1 Liittymistavat... 2 2.2 Kytkinlaitosliityntä... 3 2.3 Voimajohtoliityntä... 3 2.4 Sähkön kulutuksen
LisätiedotArto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä
Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotAutomaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien
Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva
Lisätiedot, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X
. Tiedetään, että 3-aiheisessa oikosulkuiassa ika on asemien ja älisellä johdolla ja että katkaisija on auennut asemalla. Tiedetään iallisen johdon pituus (6 km), (myötä)reaktanssi pituutta kohti (,33
LisätiedotHämeen työalue, Veijo Siiankoski. Merkittävimmät siirtokeskeytykset
Hämeen työalue, Merkittävimmät siirtokeskeytykset 2016-2018 Hämeen alueen verkko on vahvistunut viime vuosina merkittävästi 2012 Forssan varavoimalaitos, 2 x 150 MVA kaasuturpiinia 2013 Hikiä-Nurmijärvi
LisätiedotLuonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013
Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön
LisätiedotProjektin rakentamisjärjestys ja tulevat keskeytykset Tomi Mantela Fingrid Oyj. Lieto-Forssa 400kV+110kV voimajohto projekti
Projektin rakentamisjärjestys ja tulevat keskeytykset Fingrid Oyj - 400kV+110kV voimajohto projekti - voimajohto. Rakentamissuunta voimajohtoprojektissa on sta on. 2 2016 - projektin aloitustilanne (6/2016):
LisätiedotKäyttöhäiriöt Verkkotoimikunta / Arto Pahkin
Käyttöhäiriöt 2017 Verkkotoimikunta / Arto Pahkin 14.3.2018 Siirtovarmuus (+VOSE) 100,0000 % 99,9999 % 99,9998 % 99,9997 % 99,9996 % 99,9995 % 99,9994 % 99,9993 % 99,9992 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013
LisätiedotKantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä
Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26
LisätiedotVerkkosääntöfoorumi Antti Kuusela. KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset
Verkkosääntöfoorumi KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset KJV2018 Vaatimusten tarkoitus Soveltamisala DCC implementointisuunnitelma Menettely siirtymäkaudella Mitä uutta, mikä muuttuu? Tekniset
LisätiedotAntti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt
Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC
LisätiedotPetri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista
Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotSähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi
LisätiedotKantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011
Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotMerkittävimmät häiriöt - kesä 2014. 1.9.2014 Timo Kaukonen
Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014 1.9.2014 Timo Kaukonen 2 Tihisenniemi - Palokangas 110 kv katkaisija laukesi työvirheen vuoksi 12.6.2014 - Paikalliskytkijä oli suorittamassa Tihisenniemen sähköasemalla
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotSähkösiirtopalvelut, ajankohtaista
Julkinen Verkkotoimikunta 29.5.2019, Petri Parviainen Sähkösiirtopalvelut, ajankohtaista Ajankohtaista sähkösiir Kantaverkkopalveluiden sopimusehdot on päivitetty, uudet ehdot astuvat voimaan 1.1.2020.
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017
Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.
LisätiedotKantaverkkoon liittyjän opas
Kantaverkkoon liittyjän opas Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Fingrid lyhyesti Fingrid kehittää kantaverkkoa ja siirtoyhteyksiä ennakoitujen siirtotarpeiden perusteella noudattaen eurooppalaisia sähköverkon
LisätiedotKäyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat
27.11.2018 Käyttötoimikunnan kokous Ajankohtaiset asiat Häiriöt Fingridin Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohdolla häiriö 27.9 klo 12:47, pysyvä johtovika. Sähköt saatiin palautettua voimajohtoon liittyneelle
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
Lisätiedot8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen
8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä
LisätiedotMIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö
MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotKäyttötoiminnan kuulumiset. Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen
Käyttötoiminnan kuulumiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtaja Reima Päivinen Valvomotoimintojen keskittäminen kantaverkkokeskukseen onnistui 2.12.2013 Kantaverkon käyttövarmuus on ollut hyvä 1,20 7 1,00
LisätiedotDiplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Postila VESIVOIMALAITOKSEN SÄHKÖTEKNINEN ESISUUNNITTELU Sierilän voimalaitos Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotSeutuverkkopäivät 29.-30.10.2014 Vaasa. Ari Silfverberg ja Max Isaksson
Seutuverkkopäivät 29.-30.10.2014 Vaasa Ari Silfverberg ja Max Isaksson Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö Vastaamme koko sähköjärjestelmän toimivuudesta valtakunnassa. Pidämme verkon kunnossa ja rakennamme
LisätiedotKantaverkkoon liittyjän opas
Kantaverkkoon liittyjän opas 2 3 Fingrid lyhyesti Sähkö on osa suomalaista arkipäivää. Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirtojärjestelmästä. Sähkönsiirron runkoverkko on kantaverkko, johon suuret voimalaitokset
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS Rami Kaunola Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotYleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)
Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)
LisätiedotLiittymismaksu. Esitys 5_2011
Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena
LisätiedotKäyttötoimikunta Jari Siltala. Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus
Käyttötoimikunta 9.9.2019 Jari Siltala Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus Käytön verkkosääntöjen toimeenpano System Operation & Energy Balancing Emergency and Restoration Päivitetyt kansalliset tiedonvaihtovaatimukset
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotSähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje
FINGRID-YHTIÖT YLEISOHJE 1(6) Reijo Huhta 29.6.2004 Korvaa 25.9.2001 päivätyn samannimisen ohjeen. Sähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 SOVELTAMISALA...
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY FINGRID OYJ
20XX-S-XXX SOPIMUSLUONNOSMALLI 18.5.2015 Huom! Tämä sopimusmalli on kytkinlaitosliityntää varten. Punaiset kohdat päivitetään. LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(5) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista
21.2.2019 Verkkotoimikunta Petri Parviainen Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista Ajankohtaista sähkönsiirtopalvelusta 1/2 1. Kantaverkon nimeäminen vuosille 2020 2023 valmisteilla. Fingrid antaa nimeämispäätöksen
Lisätiedot7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet
7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet Suojaustavan valinnalla voidaan vaikuttaa suojauksen toimintanopeuteen, jolla on merkittävä vaikutus oikosulun aiheuttamiin haittoihin. Mitä nopeammin suojaus
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY FINGRID OYJ
UUSI SOPIMUSLUONNOSMALLI 1.12.2017 LIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(6) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 LIITTYMISPISTEISTÄ
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 01.12.2017 The
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaista. Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj
Verkkotoimikunta 28.11.2018 Ajankohtaista Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj Ajankohtaista sähkönsiirrosta 1/2 1. Uusiutuvan energian tuotantotuen huutokaupan liityntätarjoukset
LisätiedotJussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille
Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Ajankohtaista Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna talven pakkasilla Fingrid käynnistänyt tehotariffi selvityksen kohdistuen
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotSÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS
SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen
LisätiedotS. Kauppinen / H. Tulomäki
1 (8) Tutkimustyön tausta... 1 Verkon mallinnus... 2 Sähkön laatu saarekekäytössä ja VJV-vaatimukset... 2 Simulaatiot... 2 Simulaatio 1... 2 Simulaatio 2... 4 Simulaatio 3... 4 Simulaatio 4... 5 Simulaatio
LisätiedotPIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON
PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla
LisätiedotSiirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj
Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotAntti Kuusela. NC RfG implementointisuunnitelma
NC RfG implementointisuunnitelma NC RfG implementointisuunnitelma Liittämisen verkkosäännöt Soveltamisala Asetuksen voimaantulo Menettely siirtymäkaudella Implementointisuunnitelma Merkittävyyden kynnysarvot
LisätiedotKeskijännitekojeis ton esisuunnittelu
Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE
LisätiedotTuulivoimaliittyjän opas
Tuulivoimaliittyjän opas FINGRID LYHYESTI Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotAsiakasmuuntamon suunnittelu
Ohje 1 (5) Asiakasmuuntamon suunnittelu 1. YLEISTÄ Asiakasmuuntamoiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ohjeistavat standardien ja määräysten lisäksi ST-kortti 53.11 Kaapeliliitäntäiset sähkönkäyttäjän
LisätiedotYhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas
Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon
LisätiedotVJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011
VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) LIITE 3 VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet Joulukuu 2011 Sivu 1 / 5 1. Johdanto Tämä dokumentti esittelee esimerkkien avulla
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,
Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotUuden liittymissopimusmallin soveltaminen. Verkkotoimikunta P.Parviainen
Uuden liittymissopimusmallin soveltaminen Verkkotoimikunta15.2.2013 P.Parviainen Uuden liittymissopimusmallin soveltaminen 1. 1.2.2012 voimaan tullut liittymismaksukäytäntö koskee uusia kantaverkon liityntöjä
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotArto Pahkin. Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h)
11.3.2019 Arto Pahkin Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h) Merkittävien osapuolien ja sähköasemien nimeäminen Fingrid toimitti ehdotukset Energiavirastolle
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotOlkiluodon kytkennät ja Ulvilan uusi 400/110/20kV sähköasema. 13.5.2014 Verkkotoimikunta 2_2014 P.Parviainen
Olkiluodon kytkennät ja Ulvilan uusi 400/110/20kV sähköasema 13.5.2014 Verkkotoimikunta 2_2014 P.Parviainen OLKILUODON VOIMALAITOSTEN VERKKOLIITYNNÄT OL1, OL2, OL3 MERI-PORI SEINÄJOKI ULVILA ALAJÄRVI KANGASALA
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotTuulivoimaliittyjän opas
Tuulivoimaliittyjän opas FINGRID LYHYESTI Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta
LisätiedotLIITTYMISPISTE 1 / 110 kv
Sivu 1 / 5 LIITTYMISPISTE 1 / 110 kv JÄRVI AE07, JVI FI_JVI_P_E07_S FI_JVI_P_E07_U SALMI AE06, SMI FI_SMI_P_E06_S FI_SMI_P_E06_U NIEMI AE02, NMI FI_NMI_P_E02_S FI_NMI_P_E02_U AE06, NMI FI_NMI_P_E06_S FI_NMI_P_E06_U
Lisätiedot