RAPORTTI Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam
Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. MOWIN hanke ja sen tavoitteet Tämä raportti tiivistää eurooppalaisen MOWIN hankkeen tulokset. MOWIN eli Mapping Mobility Windows in European higher education. Examples from selected countries hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkentaa ilmiötä nimeltä mobility window eli integroituja liikkuvuusjaksoja. Mobility window termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Suora käännös, liikkuvuusikkuna, ei ole yleisessä käytössä. Kyse on kansainvälisen liikkuvuuden jaksoista, jotka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Jatkossa käsitteeseen viitataan termillä integroitu liikkuvuusjakso. MOWIN hankkeen tavoitteena oli määritellä mobility window käsite luoda typologia erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen erittelyyn selvittää, miten integroituja liikkuvuusjaksoja on toteutettu eri Euroopan maissa ja minkälaisia kokemuksia korkeakouluilla niistä on. Hanke sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä rakennettiin määritelmä ja typologia ensisijassa kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Toisessa, empiirisessä osiossa haettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin integroituja liikkuvuusjärjestelyjä viiden Euroopan maan (Saksa, Alankomaat, Suomi, Italia, Romania) korkeakouluissa. Tässä haastateltiin korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta EU:n Lifelong Learning ohjelman Erasmus Multilateral Projects toiminnosta. Sitä koordinoi Academic Cooperation Association (ACA) Belgiasta ja projektissa työskentelivät myös Deutsches Zentrum für Hochschul und Wissenschaftsforschung (DZHW) Saksasta sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomesta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin loppuvuodesta 2013 ACA:n julkaisusarjassa 1. Mobility Window mikä se on? Mobility window termiä on käytetty 2000 luvun puolivälistä lähtien eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa. Käsite on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi eikä sen sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. MOWIN hanke pyrki osaltaan selkeyttämään tilannetta esittämällä seuraavan määritelmän: 1 Ferencz, Hauschildt and Garam (eds.): Mobility Windows. From Concept to Practice. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens Medien GmbH. 2013. 1
Mobility window on opiskelijan kansainväliselle liikkuvuudelle varattu ajanjakso, joka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opetussuunnitelmaan integrointi edellyttää kahden kriteerin täyttymistä. 1. Liikkuvuusjakso on eksplisiittinen osa opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opiskelija pystyy tunnistamaan liikkuvuusjakson osaksi koulutusohjelmaansa katsomalla näitä dokumentteja. Dokumentit kertovat, missä vaiheessa opintoja ja kuinka pitkäksi aikaa ulkomaille täytyy tai voi lähteä. 2. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet ja käytännöt ovat avoimet ja etukäteen määritellyt. Opiskelija tietää ennen ulkomaille lähtöä, mitä ja kuinka paljon opintoja hänen tulee ulkomailla suorittaa ja mitä hän saa sisällytettyä tutkintoonsa. Integroitu liikkuvuusjakso edellyttää fyysistä liikkumista maasta toiseen; virtuaalista liikkuvuutta ei siihen lasketa. Kyse on järjestelyistä, joissa korkeakoulu helpottaa opiskelijan kansainvälistä liikkuvuutta ja ottaa osan järjestelyvastuusta. Liikkuvuusjakson integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa tekee siitä jotain enemmän kuin vaikkapa minimivaatimukset täyttävä Erasmus vaihtojakso. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö myös eri ohjelmien rahoittamat liikkuvuusjaksot voisi olla integroituja liikkuvuusjaksoja. Eri tyyppiset integroidut liikkuvuusjaksot Hankkeessa identifioitiin kaksi kriteeriä, jotka ovat keskeisiä erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen tunnistamiselle. 1. Mikä on liikkuvuusjakson status koulutusohjelmassa eli onko kyseessä opiskelijalle pakollinen vai vapaaehtoinen liikkuvuusjakso. 2. Kuinka pitkälle korkeakoulu tai koulutusohjelma on määritellyt liikkuvuusjakson sisällön. Toisessa ääripäässä ovat liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on täysin tai hyvin pitkälle valmiiksi määritelty, ja toisessa jaksot joiden sisältö on vain hyvin löyhästi määritelty. Käytännössä korkeakoulut antavat myös löyhästi määritellyissä tapauksissa jotain reunaehtoja sille, mitä ulkomailla suorittavien opintojen tulee sisältää. 2
Ristiintaulukoimalla nämä kriteerit saadaan neljä erityyppistä integroitua liikkuvuusjaksoa. Opiskelijalle pakolliset liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on löyhästi määritelty. Ulkomaanjaksolle lähteminen on pakollinen osa koulutusohjelmaa, mutta opiskelijalla on mahdollisuus valita jaksolle erilaisia sisältöjä korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on löyhästi etukäteen määritelty. Kaikkein joustavin liikkuvuusjakso tyyppi. Opiskelija voi valita sekä sen, lähteekö ulkomaille opetussuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti, että erilaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolleen korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle pakolliset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Tämä on kaikkein vahvimmin integroitu tyyppi, jossa opiskelijan valinnanvapaus on vähäisin. Opiskelija suorittaa ulkomailla korkeakoulun valmiiksi suunnitteleman paketin. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Korkeakoulu tai koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiiksi suunnitellun paketin, jonka opiskelija voi halutessaan ulkomailla suorittaa. Kahden edellä esitetyn kriteerin lisäksi integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös esimerkiksi sisällön (opintoja, harjoittelua) ja partnereiden lukumäärän suhteen (paljon valinnanvaraa kohteissa, vain yksi kohdeorganisaatio). Integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös keston suhteen: periaatteessa jakson kesto voi vaihdella muutamasta päivästä yli lukuvuoteen. Tämän hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin vain vähintään 3 kuukauden tai 15 opintopisteen mittaisia liikkuvuusjaksoja. Hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin 32 koulutusohjelmaa, joissa oli yhteensä 42 integroitua liikkuvuusjaksoa. Yhdessä koulutusohjelmassa voi siis olla useampikin liikkuvuusjakso. Esimerkiksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi sisältyä ensimmäisen vuoden kevätkaudella pakollinen opiskelujakso partnerikorkeakoulussa ja toisen vuoden kevätkaudella vapaavalintainen harjoittelujakso ulkomailla. Empiirisessä tarkastelussa oli mukana kaikkia liikkuvuusjakson tyyppejä. Vähäisen kattavuuden vuoksi tuloksista ei voi päätellä eri tyyppien yleisyyttä korkeakouluissa. Tässä aineistossa oli kuitenkin hieman enemmän opiskelijalle vapaavalintaisia jaksoja kuin pakollisia. Myös erityyppiset koulutusohjelmat voivat sisältää integroituja liikkuvuusjaksoja. Oma ryhmänsä ovat kansainväliset yhteis tai kaksoistutkinto ohjelmat, jotka sisältävät automaattisesti yhden tai useamman tutkintoon integroidun liikkuvuusjakson. Opiskelija suorittaa tällöin opintoja useassa korkeakoulussa ennalta rakennetun suunnitelman mukaisesti ja saa opintojen päätteeksi todistuksen useammasta korkeakoulusta. 3
Miksi korkeakouluissa perustetaan integroituja liikkuvuusjaksoja? Eurooppalaisessa keskustelussa integroituja liikkuvuusjaksoja kannatetaan, koska niiden uskotaan lisäävän opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua ja vähentämällä opintojen pitkittymistä. Viiden maan korkeakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan korkeakouluilla ja koulutusohjelmilla on liikkuvuuden lisäämisen lisäksi monia muitakin syitä lähteä kehittämään integroituja liikkuvuusjaksoja. Integroidut liikkuvuusjaksot palvelevat monia tarkoituksia eikä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ole aina edes se tärkein. Oppilaitoksen tai koulutusohjelman kehittämiseen tähtäävät motiivit: Yhteistyön tiivistäminen partnereiden kanssa. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö on tarkkaan määritelty, edellyttää sen suunnittelu tiivistä yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa ja tutkintoohjelmien sisältöjen vertailua. Koulutusohjelman laadun parantaminen. Rakentamalla yhteisiä integroituja liikkuvuusjaksoja, koulutusohjelmat pääsevät samalla vertaamaan sisältöjä ja parantamaan omaa laatuaan. Kansainvälisyyden lisääminen. Integroidut liikkuvuusjaksot ja opiskelijaliikkuvuus on yksi kansainvälisen korkeakoulun elementti, joka tukee myös muuta kuten henkilökunnan kansainvälistymistä,. Koulutusalan kansainvälinen luonne. Joissakin tapauksissa kansainvälistyminen ja kansainvälinen liikkuvuus nähdään luonnollisena ja erottamattomana osana koulutusohjelmaa ja alaa. Tämä motiivi tuotiin esille usein kaupallisen alan ohjelmissa. Opiskelijoihin liittyvät motiivit: Laajempien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Integroitujen liikkuvuusjakson avulla opiskelija saa monipuolisemman kurssivalikoiman kun myös partnerioppilaitosten tarjonta on käytössä. Opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Liikkuvuusjakson uskotaan tuottavan työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävän opiskelijan työllistymistä jatkossa. Politiikan toimeenpanoon liittyvät motiivit: Korkeakoulun strategian tai kansallisen/eurooppalaisen politiikan toimeenpaneminen. Integroitu liikkuvuusjakso tukee laajempia tavoitteita, joita on asetettu korkeakoulussa, kansallisesti tai Euroopan laajuisesti. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen. Osa haastateltavista toi esille myös sen, että integroiduilla järjestelyillä halutaan lisätä liikkuvuusmääriä tai tasapainottaa lähteviä ja saapuvia opiskelijavirtoja. 4
Integroidun liikkuvuusjakson käytännön rakentaminen: partnerin valinta, liikkuvuusvirrat ja opiskelijavalinta, tiedotus ja rahoitus Suuressa osassa tutkittuja koulutusohjelmia aloite integroidulle liikkuvuusjaksolle oli tullut alhaalta eli innostuneelta akateemisen henkilökunnan edustajalta. Toisaalta ylhäältä korkeakoulun johdosta oli myös saatu tukea. Kumpikin on tärkeää integroidun liikkuvuusjakson toteutumiselle. Ilman innostuneita ruohonjuuritason toimijoita liikkuvuusjakso ei juurru koulutusohjelman käytäntöön ja ilman laajempaa tukea se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan. Usein integroituja liikkuvuusjaksoja rakennetaan tuttujen ja hyväksi havaittujen kumppaneiden kanssa, varsinkin jos sisältö suunnitellaan tarkkaan. Mutta tarkasteltavien joukossa oli myös tapauksia, joissa liikkuvuusjaksoa kehitettiin ilman tiettyä kumppania. Tällöin partnerioppilaitoksen etsiminen ja valinta nousee keskeiseksi tehtäväksi. Valintakriteerinä käytetään mm. partnerioppilaitoksen opetussuunnitelmaa, tutkimuksen ja opetuksen tasoa, maantieteellistä aluetta sekä opetuksessa käytettyä kieltä. Integroituja liikkuvuusjaksoja rakentaessa tulee koulutusohjelman suunnitella myös se, miten opiskelijat liikkuvat. Osa integroiduista liikkuvuusjaksoista keskittyy lähettämään omia opiskelijoita ulkomaille, osassa huomioidaan sekä lähtevät että tulevat opiskelijat. Osa vaihtaa opiskelijoita yhden partnerioppilaitoksen kanssa, osa liikuttaa opiskelijoita usean oppilaitoksen kesken. Vaikka koulutusohjelmat ja korkeakoulut ovat yleensä tarkkoja opiskelijavirtojen vastavuoroisuudesta, voi osa partnerikorkeakouluista silti olla muita halutumpia. Opiskelijoiden kiinnostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten korkeakoulun maine, sijaintimaa tai kaupunki, opetustarjonta ja opetuskieli, eivätkä ne aina mene yksiin korkeakoulun suunnitelmien kanssa. Opiskelijat integroidulle liikkuvuusjaksolle valitaan joko koulutusohjelmaan pyrkiessä tai myöhemmässä vaiheessa opintoja. Ensin mainittua käytetään opintoihin pakollisena kuuluvassa liikkuvuusjaksossa. Opintoihin vapaavalintaisena kuuluvalle liikkuvuusjaksolle lähtijät valitaan myöhemmin. Valintakriteereinä korkeakoulut käyttävät kielitaitoa, opintojen etenemistä ja opintomenestystä sekä mahdollisesti erilaisia testejä, haastattelua, motivaatiokirjettä, projektisuunnitelmaa ja CV:tä. Integroidut liikkuvuusjaksot eroavat toisistaan myös siinä, että osa on hyvin selektiivisiä, jolloin vain pieni määrä opiskelijoita pääsee niihin, ja osa taas on avoinna kaikille tai suurelle määrälle opiskelijoita. Tarkastelu viiden maan korkeakouluissa osoitti, että integroituja liikkuvuusjaksoja ei markkinoida itsenäisinä vaan osana koulutusohjelmaa. Tiedotuskanavatkin ovat siten samat kuin ohjelmasta tiedotettaessa. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti ne liikkuvuusjaksot, jotka ovat yhteisiä ja avoimia monelle koulutusohjelmalle. Yleisimmät tiedottamisen kanavat ovat erilaiset online väylät (ohjelman wwwsivut, opiskelijaportaalit, sähköpostilistat jne.), painotuotteet (esittelylehtiset jne.) sekä kasvokkain 5
kommunikointi (info tilaisuudet, yksilötapaamiset jne.). Lisäksi koulutusohjelmat käyttävät ulkomaanjaksolla jo olleita opiskelijoita markkinoinnissa. Henkilökunta koki, että integroitu liikkuvuusjakso tekee koulutusohjelmasta houkuttelevan opiskelijoiden silmissä. Tämä ei saa kaikilta osin tukea opiskelijoilta. Pakollisen liikkuvuusjakson sisältävissä koulutusohjelmissa opiskelevat pitivät kansainvälistä liikkuvuutta kiinnostavana osana koulutusohjelmaa, mutta vapaehtoisista liikkuvuusjaksoista opiskelijat eivät olleet aina edes tietoisia ennen opiskelun alkua. Integroitujen liikkuvuusjaksojen ideana on tehdä ulkomaille lähdöstä opiskelijalle selkeämpää ja helpompaa. Osassa koulutusohjelmia kuitenkin koettiin, että opiskelijoiden houkutteleminen vapaavalintaiselle integroidulle liikkuvuusjaksolle on haastavaa. Taloudellista tukea integroidut liikkuvuusjaksot vaativat erityisesti alun suunnitteluvaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun opiskelijat lähtevät ulkomaille ja tarvitsevat matka apurahoja. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö rakennetaan yhdessä partnerikoulujen kanssa, vaatii suunnittelu runsaasti työpanosta ja tapaamisia. Korkeakouluissa integroitujen liikkuvuusjaksojen valmistelua tuetaan yleensä enemmän epäsuorasti esimerkiksi järjestämällä vastuuhenkilön työaikaa kuin suoralla rahoituksella. Moni korkeakoulu tukee opiskelijoiden matkustuskustannuksia käyttämällä olemassa olevia liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmusohjelmaa. Liikkuvuusjakson integrointi opetusohjelmaan Koulutusohjelmat suunnittelevat integroituja liikkuvuusjaksoja enemmän opintojen loppupuolelle kuin alkuun; Bachelor tutkintoon johtavissa ohjelmissa tyypillisesti kolmannelle vuodelle, maisteriohjelmissa toiselle. Opiskelijoiden uskotaan olevan tällöin kypsempiä lähtemään ja paremmin sisällä opinnoissaan. Korkeakoulut myös opettavat mielellään alan perusteet itse. Tyypillisimmin integroidut liikkuvuusjaksot kestivät yhden lukukauden. Integroidun liikkuvuusjakson ajankohta on yhteydessä sisältöön, sillä opiskelijoiden on tarkoitus oppia erilaisia asioita opintojen eri vaiheissa. Koska suurin osa integroiduista liikkuvuusjaksoista on sijoitettu opintojen loppupuolelle, ovat erikoistumisopinnot tyypillisin jakson sisältö. Erikoistumisopintojen suorittaminen liikkuvuusjaksolla mahdollistaa myös eri maissa olevien korkeakoulujen erilaisten kurssi ja osaamisprofiilien hyväksikäytön. Toisaalta korkeakoulut raportoivat muunkinlaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolle: mm. perusopintoja, pakollisia kursseja, aineopintoja, vapaavalintaisia kursseja, sivuaineopinnot tai kulttuuri ja kieliopintoja. Variaatio on siis suuri. Osa haastateltavista totesi myös, että liikkuvuusjakso voidaan integroida eri kohtiin tutkintoa. Koulutusohjelmissa käytetään kahta eri tapaa varmistamaan liikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintojen hyväksiluku osaksi tutkintoa. Toinen on se, että koulutusohjelma suunnittelee liikkuvuusjakson 6
sisällön etukäteen partnerioppilaitosten kanssa, jotka sitoutuvat järjestämään kokonaisuuden. Tällöin on etukäteen tiedossa, mitä opintoja opiskelija voi missäkin korkeakoulussa suorittaa. Tässä mallissa integroidun liikkuvuusjakson suunnittelu on koulutusohjelmalle usein raskasta, mutta kun opintokokonaisuudet ovat käynnissä, on niiden hyväksiluku kotitutkintoon melko automaattista. Osapuolet tietävät etukäteen, mitä kursseja opiskelija voi eri korkeakouluissa ulkomailla suorittaa. Toinen tapa on käytössä integroiduissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä koulutusohjelma ei ole ainakaan kovin tiukkaan etukäteen suunnitellut. Lähettävä oppilaitos tai koulutusohjelma määrittelee reunaehdot sille, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon kursseja ulkomailla tulee suorittaa. Lähettävä oppilaitos, opiskelija ja vastaanottava oppilaitos sopivat etukäteen (learning agreement) ulkomailla suoritettavista opinnoista ja tekevät opiskelijalle opinto ohjelman liikkuvuusjakson ajaksi. Hyväksiluku tapahtuu tämän suunnitelman perusteella. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, on opiskelija yhteydessä kotikorkeakouluun ja sopii niistä. Tässä mallissa opintosuunnitelman tekeminen ulkomaanjaksolle ja se miten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu, ovat lähellä tavallista opiskelijavaihtoa kuten Erasmus liikkuvuutta. Opintosuunnitelma ja hyväksiluku tehdään periaatteessa tapaus kerrallaan, mikä voi viedä aikaa. Oppilaitoksissa on kuitenkin luotu käytäntöjä, joiden avulla prosessia saa automatisoitua ja suuriakin määriä opiskelijoita lähetettyä ulkomaille. Tätä mallia käyttävissä koulutusohjelmissa korostettiin opiskelijan valinnanvapautta opintojensa suunnittelussa: opintomenestys edellyttää opiskelijan kiinnostusta kursseja kohtaan ja opintojen suunnittelu on myös väline reflektoida omaa opintopolkua. Kummassakin mallissa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku koettiin yleensä ongelmattomaksi. Yleisimmät ongelmat liittyivät tapauksiin, joissa opiskelija ei pystynyt suorittamaan kaikkea sovittua. Erilaiset opetussuunnitelmat ja sen rakenteet saattavat vaikeuttaa opintojen vertailtavuutta. Ensimmäisessä mallissa koulutusohjelma kohtaa tämän liikkuvuusjakson sisältöä suunnitellessa, jälkimmäisessä ulkomailla tehtyjä opintoja hyväksilukiessa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen käytännön organisointi Integroitujen liikkuvuusjaksojen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että osa ulkomaanjakson järjestely ja suunnitteluvastuusta siirtyy opiskelijalta korkeakoululle. Silti ulkomaanjakson organisointi vaatii kolmen tahon ponnisteluja: lähettävän korkeakoulun, vastaanottavan korkeakoulun ja liikkuvan opiskelijan. Järjestämisvastuut vaihtelevat suuresti liikkuvuusjaksoittain. Liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen on lähettävän korkeakoulun keskeinen velvollisuus. Usein tämä on kansainvälisten asioiden toimiston ja/tai ohjelmakoordinaattorin vastuulla. Vastuu ulkomailla suoritettavien opintojen suunnittelusta vaihtelee liikkuvuusjakson tyypin mukaan. Osa liikkuvuusjaksoista, joiden sisältö on etukäteen suunniteltu, on hyvinkin valmiita paketteja. Mikäli sisällössä on valinnanvaraa, on opiskelijalla enemmän vapautta mutta myös vastuuta suunnitella opintonsa. Opiskelijan vastuulla on 7
ennen kaikkea hakea ajoissa liikkuvuusjaksolle ja/tai kohdekorkeakouluun. Lisäksi opiskelijan vastuulla on aina matkojen ja majoituksen järjestäminen. Liikkuvuusjakson käytännön organisointiin liittyvistä haasteista haastateltavat tuovat eniten esille akateemisia ongelmia (erilaiset opetus ja opiskelutyylit), vieraaseen maahan lähtemiseen liittyviä ongelmia (uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen), käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia (yleensä asunnon löytäminen) sekä opiskelijan henkilökohtaisia ongelmia (esim. koti ikävä, kumppanin jääminen kotimaahan). Opiskelijoiden näkökulmasta suurin yksittäinen ongelma oli sopivan asunnon järjestäminen. Ulkomaille lähtö aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia oli kyse sitten integroidusta liikkuvuusjaksosta tai tavallisesta vaihto opiskelusta. Haastatelluissa korkeakouluissa koettiin, että toimiakseen liikkuvuusjaksot edellyttävät apurahoja, joilla ylimääräiset kustannukset korvataan opiskelijalle. Tyypillisesti rahoitus näihin saadaan EU:n ohjelmista kuten Erasmuksesta, kansallisista apurahoista tai lainoista, oppilaitoksen omista apurahoista ja yksityisistä lainoista tai apurahoista. Rahoitus Euroopan sisällä tapahtuvalle liikkuvuudelle järjestetään käytännössä usein Erasmus ohjelman kautta, mutta alueen ulkopuolelle vaaditaan korkeakouluilta muita rahoituslähteitä. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimivuus ja jatkuvuus osana tutkinto ohjelmaa on siis ainakin jossain määrin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyöty integroiduista liikkuvuusjaksoista Integroitujen liikkuvuusjaksojen yleisyyttä eurooppalaisissa korkeakouluissa on vaikea arvioida eikä se ollut tämän selvityksen tarkoitus. Suomessa erityisesti monessa ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tutkintoohjelmaan pakollisena kuuluvaa kansainvälistä liikkuvuusjaksoa. Myös yliopistosektorilla on nähtävissä, että lukujärjestystä järjestetään siten, että sinne vapautuisi luonteva paikka kansainväliselle liikkuvuusjaksolle. Samoin on vaikea arvioida, kuinka laajasti opiskelijat osallistuvat integroituihin liikkuvuusjaksoihin. Suomen osalta näyttää siltä, että opintoihin pakollisena kuuluvissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä ei ole kovin tarkkaan etukäteen määritelty, liikkuu paljon opiskelijoita. Sen sijaan liikkuvuusjaksoille, joiden sisältö on etukäteen tarkkaan suunniteltu, osallistuu usein vain rajallinen määrä opiskelijoita. Vaikka integroitujen liikkuvuusikkunoiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla työlästä, koetaan ne korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa pääsääntöisesti hyödyllisiksi välineiksi. Niiden koetaan vahvistavan ja syventävän yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa sekä lisäävän yleisesti ottaen koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälisyyttä esimerkiksi vahvistamalla opetushenkilökunnankin liikkuvuutta. Opetussuunnitelmien vertailu partnerikorkeakoulujen kanssa lisää tietoisuutta oman opetussuunnitelman vahvuuksista ja heikkouksista sekä parantaa koulutuksen laatua. Lisäksi niiden katsottiin kasvattavan koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälistä tunnettuutta sekä toimivan joskus tarpeellisena 8
moottorina opetussuunnitelman uudistamistyölle. Vain pieni osa haastatelluista koki, että integroitu liikkuvuusjakso oli perustettu ensisijaisesti opiskelijaliikkuvuuden lisäämiseksi; niiden koetaan palvelevan korkeakoulua monella muullakin tavalla. Suurimman hyödyn koettiin kuitenkin tulevan opiskelijoille, joiden tietä ulkomaille integroidut liikkuvuusjaksot tasoittavat. Korkeakouluissa koetaan vahvasti, että integroidut liikkuvuusjaksot lisäävät ja monipuolistavat opetustarjontaa sekä vahvistavat opintojen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Integroituihin liikkuvuusjaksoihin osallistuvat opiskelijat olivat hyödyistä samaa mieltä. Tosin harva heistä koki olleensa ulkomailla erityisellä integroidulla liikkuvuusjaksolla. Opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua henkilökohtaisesti kasvattavana kokemuksena. Sen uskottiin edesauttavan työllistymistä ja parantavan työmarkkinakelpoisuutta. Muina hyötyinä mainittiin kielitaidon paraneminen ja verkottuminen kansainvälisesti. Hyödyt olivat pitkälti samat kuin millä hyvänsä vaihto opiskelujaksolla: opiskelijan näkökulmasta ei ole olennaista, onko kyseessä opetussuunnitelmaan integroitu vai tavallinen liikkuvuusjakso. Opiskelijalle integroitu liikkuvuusjakso näkyy parhaimmillaan selkeänä ja luontevana paikkana ulkomaille lähtemiseen ja helpottaa käytännön järjestelyjen sujumista. Suosituksia Tutkimusryhmän jäsenet kutsuvat korkeakoulutuksen parissa työskentelevät keskustelemaan integroiduista liikkuvuusjaksoista ja niiden määritelmästä, jotta käsitteelle saadaan luotua yhteinen ymmärrys. Korkeakouluja kannustetaan kehittämään selkeitä käytäntöjä, joilla ne tukevat integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittämistä koulutusohjelmissa. Jotta opetussuunnitelmia saadaan muokattua siten, että niihin nivoutuu kansainvälinen liikkuvuusjakso,, tulee ajatusta integroidusta liikkuvuusjaksosta viedä aktiivisesti myös foorumeille, joissa tehdään opetussuunnitelman kehittämistyötä. Korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijaliikkuvuus ja integroidut liikkuvuusjaksot osana opiskelijaliikkuvuuden kehittämistä mukaan kansainvälistymisstrategioihinsa. Korkeakoulujen tulee systemaattisesti tarjota opiskelijoille monipuolinen valikoima erilaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja integroitujen liikkuvuusjaksojen tulisi olla osa tätä valikoimaa. Korkeakoulujen, kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin tulee varmistaa integroitujen liikkuvuusjaksojen pysyvyys. Integroidut liikkuvuusjaksot edellyttävät pysyviä partnerisuhteita sekä vaativat raha ja henkilöresursseja korkeakouluissa. Nämä tulee turvata. Integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittäminen opetusohjelmiin ei saa viedä huomiota pois tavallisesta opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija oma aloitteisemmin suorittaa osan opintojaan ulkomailla. Kumpaakin on kehitettävä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi itselleen sopivan tavan saada kansainvälistä opiskelukokemusta. 9
Vinkkejä koulutusohjelmille integroidun liikkuvuusjakson rakentamiseen ja toimeenpanoon Integroidun liikkuvuusjakson suunnittelussa Määrittele tavoitteet integroidulle liikkuvuusjaksolle selkeästi. Identifioi paras malli kumppanuudelle (monenkeskinen, kahden välinen). Valitse partneri, joka on riittävän samanlainen ja joka on valmis sitoutumaan. Varmista että integroidun liikkuvuusjakson käynnistämiselle ja toimeenpanolle löytyy riittävästi resursseja (oppilaitoksen tuki, ajankäyttö, rahalliset resurssit). Tunnista kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja liikkuvuusjakson rahoitukselle. Suunnittele integroitu liikkuvuusjakso huolellisesti osaksi opetusohjelmaa: missä vaiheessa opiskelijat lähtevät, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä suorittavat ulkomailla. Päätä liikkuvuusjakson status (pakollinen vai vapaaehtoinen osa opintoja) sekä päätä kuinka tarkkaan sisältö suunnitellaan opiskelijan puolesta. Selkeytä systeemi, jolla ulkomailla suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua, valmistaudu ratkomaan epäselviä ongelmatapauksia (esim. opiskelija ei saa suoritettua sovittua, ulkomailla suoritettuja opintoja vaikea verrata). Toimi yhteistyössä opintotoimiston tai muun vastaavan opintojen hyväksilukua tekevän tahon kanssa. Keskustele liikkuvuusjaksosta toisten ohjelmakoordinaattoreiden, kv toimiston henkilökunnan sekä johdon kanssa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimeenpanossa Muista tiedottaa opiskelijoille hyvissä ajoin liikkuvuusjaksojen hyödyistä, kustannuksista sekä mahdollisuuksista. Selkeytä tärkeät päivämäärät ja opiskelijan vastuut. Lupaa vain se minkä voi toteuttaa. Auta opiskelijoita hankkimaan rahoitusta liikkuvuusjaksolleen. Kerää palautetta liikkuvuusjaksolta. Tutustu palautteeseen ja kehitä toimintaa sen avulla. Kerää systemaattisesti tietoa partnereista ja heidän opetustarjonnastaan. 10