Sisko Seppä, RAY 16.12.2016 Arvoisat juhlavieraat hyvät ystävät Olemme kutsuneet teidät Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan päättäjäisiin. Eduskunta on tällä viikolla hyväksynyt uuden arpajaislain. Sen seurauksena nimi RAY jää historiaan tämän vuoden viimeisenä päivänä ja avustustoiminta irrotetaan peliyhtiöstä. Nykyinen avustusosasto siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen 1.1.2017. Muuttoauto vie työvälineemme ensi viikolla Kruununhakaan, Kirkkokatu 14:ään. Tämä taustaksi niille vieraille, jotka eivät ole lähietäisyydeltä seuranneet peliyhtiöiden yhdistämistä. Historian kirjat kertovat, että RAY:n toimipiste on ollut viidessä eri paikassa: Yrjönkadulla, Jääkärinkadulla, Mariankadulla, Keilaniemessä ja täällä Leppävaarassa. Osastollamme on kaksi henkilöä, jotka ovat olleet Mariankadun toimistossa töissä. Heidän osaltaan ympyrä sulkeutuu, kun palataan naapurikortteliin Kirkkokadulle. Raha-automaattiyhdistyksen perusti vuonna 1938 kahdeksan järjestöä. Mielenkiintoista on, että perustajajärjestöistä valtaosa on tänäkin päivänä meidän avustuksen saajia. Edelleen toimivat järjestöt ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry ja Meripelastusseura. Kuulemme tänään yhden perustajajärjestön puheenvuoron. Perustamiskokouksessa ehdolla oli toinenkin nimi kuin Raha-automaattiyhdistys. Se oli Yleishyödyllisten yhdistysten kannatusyhdistys ry. Onneksi valitsivat RAY:n ja jos eivät olisi valinneet, nimi olisi varmaan muuttunut myöhemmin. Perustamisvuonna luotiin myös kivijalka nykyisille toimielimille, RAY:n hallitukselle ja yhdistyksen kokoukselle. Silloinen sisäministeriö halusi hallitukseen vahvan valtion edustuksen. Hallitus oli aluksi kuusijäseninen (nyt siinä on 14). Sisäministeriöllä oli hallituksessa kaksi jäsentä ja sosiaaliministeriöllä yksi. Avustusehdotukset valmisteltiin hallituksessa, mutta lopullinen päätös meni Valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Tämä käytäntöhän oli voimassa vielä tälle vuosikymmenelle eli tosi pitkään. Nyt lopullisen päätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeri. Perustamisvuonna jaettiin avustuksia 84 järjestölle. Järjestöjä oli Suomessa runsaasti jo tuolloin. Nyt olemme jakaneet vuosittain avustuksia runsaalle 800 järjestöille. Hakijoita on toki yli tuhat. Avustusten painopiste oli alussa lapsissa ja lasten suojelussa. Lastensairaala mm. oli yksi RAY:n avustama kohde. Arkkiatri Arvo Ylppö oli tuolloin Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja ja varmaan yksi aktiivinen toimija, kun
avustuksia jaettiin. Nykyinen äitiyspakkaus on myös alkujaan RAY:n tukema. Tämä tuki kulki SPR:n kautta. Lukuisia lastenkoteja on rakennettu RAY:n avustuksilla. 1960-luvulla avustustoiminta laajeni vanhustenhuoltoon ja nuorisokasvatukseen. 1970- luku ja 1980-luku olivat kuntoutuslaitosten ja palvelutalojen rakentamisen aikaa. Tälle vuosikymmenelle siirryttäessä avustamisen painopiste on siirtynyt investoinneista kansalaisjärjestötoimintaan. Seinien sijaan avustukset menevät ihmisten auttamiseen. Avustuksien turvin tehdään hyviä tekoja heikommassa asemassa olevien auttamiseksi. Tohtori Riitta Särkelän väitöskirja kuvaa hyvin avustustoiminnan muutosta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuosikymmenien aikana on usein jouduttu taistelemaan siitä, että pelieurot tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöille ja sitä kautta kansalaisten auttamiseen. 90-luvun laman vuosina maan hallitus päätti, että veteraanietuuksia ryhdytään väliaikaisesti rahoittamaan RAY:n pelituotoilla. Väliaikaisuus on kestänyt pian 25 vuotta ja kestää toki niin kauan, kun maassamme on veteraaneja. Ensi vuonnakin yli 100 miljoonaa euroa menee veteraaneille. Avustusosaston siirtyessä ministeriön yhteyteen pelot siitä, että kukkarollamme käydään, ovat lisääntyneet. Ehkä aiheellisestikin. Onhan valtiomme velkaantunut ja hyviä käyttötarpeita on paljon. Paras tae siihen, että eurot pysyvät kansalaistoiminnan puolella on se, että voimme osoittaa ja todistaa, että järjestöjen työ on vaikuttavaa ja tuloksellista. Hyvät kuulijat RAY:n avustusosaston historia on paljon lyhyempi kuin koko RAY:n historia. Alkuvuosikymmeninä RAY:n hallitus valmisteli avustusehdotuksen. Palkattuja toimihenkilöitä ei ollut. Avustusosaston historia alkaa 60-luvulta. Minulla oli ilo saada avustusosaston ensimmäiseltä työntekijältä Herman Nurmiselta tervehdys tähän tilaisuuteen. Hän oli oman syntymäpäiväjuhlansa vuoksi estynyt tulemaan tänne, mutta lähetti minulle kertomuksen siitä, miksi ensimmäinen toimihenkilö palkattiin avustusasioita hoitamaan. Luen Herman Nurmisen kirjeen sellaisenaan. MITEN AVUSTUSOSASTO SYNTYI (1960-luvun alussa) Everstinrouva Karin Sauramo oli se henkilö, josta tapahtumien vyöry käynnistyi. Hän on nykyisin tuntematon, mutta 1950-luvun loppupuolella hänen nimensä komeili suurin kirjaimin lehdistön etusivuilla. Hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveluksessa, missä hänen tehtävänään oli hoitaa sotakummivaliokunnan toimintaa. Valiokunnan tarkoituksena oli kerätä ja käyttää varoja sotaorpojen avustamiseen. Varoja kertyikin runsaasti, aina Ruotsista asti, olihan tarkoitus todella hyvä. Sotaorpojen avustamisen ohella Sauramolla oli kuitenkin myös henkilökohtaisia rahan tarpeita. Niinpä hän lohkaisi valiokunnan varoista huomattavan siivun omiin tarkoituksiinsa.
Kun kavallus alkoi vähitellen paljastua, siitä syntyi valtaisa skandaali, olihan kysymys sotaorpojen rahoista. Mediamylläkkää lisäsi vielä sekin, että asiaa yritettiin aluksi peitellä julkisuudelta, olihan se todella kiusallinen. Liiton hallitukseen, joka viimekädessä vastaa järjestön toiminnasta, kuului monia tunnettuja henkilöitä. Puheenjohtajana oli tuolloin arkkiatri Arvo Ylppö, joka tämän asian vuoksi jätti tehtävänsä. Karin Sauramo tuomittiin lokakuussa 1959 viiden vuoden kuritushuonerangaistukseen, joten kavallus noteerattiin myös oikeudessa varsin törkeäksi. Ei vain Mannerheimin Lastensuojeluliiton, vaan kakkien silloisten hyväntekeväisyysjärjestöjen taloudelle Sauramon juttu oli varsin kohtalokas. Varainhankinta romahti. Ei mitään anneta, Sauramoillehan ne kuitenkin menevät oli yleinen vastaus keräyspyyntöihin. Hyväntekeväisyysjärjestö sananakin sai niin huonon vivahteen, että sen sijasta alettiin puhua sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Järjestöt ryhtyivät omalta osaltaan heti toimenpiteisiin maineensa palauttamiseksi. Myöskään RAY:ssä ei jääty toimettomiksi. Avustushakemuksiin oli tosin liitetty tilinpäätökset, mutta avustusten jakaminen perustui käytännössä yksinomaan siihen tietouteen mikä toiminnanjohtajalla ja hallituksen jäsenillä hakijoista oli. Hyviä ihmisiä, tekevät hyvää työtä oli sanonta, jota yleisesti käytettiin avustusten myöntämisen perusteena. Järjestöjen talouden ja avustusten käytön valvontaa ei ollut mitenkään järjestetty. Tämä ei enää riittänyt. Asia päätettiin korjata aluksi väliaikaisin järjestelyin. Yhdistykseen palkattiin valtiontalouden tarkastusvirastosta eläkkeellä oleva kamarineuvos Erik Söderström. Hän kävi niiden parin vuoden aikana, jotka hän oli yhdistyksessä, tutustumassa useiden järjestöjen toimintaan. Käynneistään ja havainnoistaan hän laati kertomukset. Avustushakemusten käsittelyn ajaksi yhdistykseen palkattiin lisäksi verohallinnosta kaksi ennakontarkastajaa iltatöinään tilinpäätöksiä tutkimaan. He laativat tilinpäätöksistä lyhyet analyysit ja kommentit. Yhdistykseen ryhdyttiin samalla etsimään henkilöä, joka tulisi vakinaisesti hoitamaan avustusten jaon valmisteluun ja käytön valvontaan liittyviä tehtäviä. Vaatimuksena oli tietysti perehtyminen tarkastustoimintaan ja tilinpitoon. Sain SPR:n kautta tiedon siitä, että RAY oli yrittänyt löytää tuollaista henkilöä, mutta tehtävään hyväksyttävää hakijaa ei vielä ollut löytynyt. Olin tuolloin työssä verohallinnossa, aikaisemmin tarkastustehtävissä ja myöhemmin ennakontarkastuksen toimistopäällikkönä. Saamani vinkin perusteella päätin hakea tointa RAY:ssä. Kun taustalla oli vielä juristin tutkinto, tulinkin valituksi. Näin minusta tuli ensimmäinen ja aluksi ainoa vakinainen työntekijä avustusosastolla, joka näin vaatimattomasti sai alkunsa. Työvuodet: RAY:ssä 1963 1974
SM:ssä 1974 1986 (Esittelin avustusten jaot valtioneuvostolle) RAY:ssä 1986 1992 Herman Nurminen oli avustuspuolella töissä kahteen otteeseen, vuodet 1963-1974 avustusvalmistelijana ja tarkastajana sekä vuodet 1986 1992 avustusosaston johtajana. Muita avustustoiminnan johtajia ovat olleet Markku Ruohonen ja Hannu Salokorpi. Molemmat edesmenneitä. Tällä hetkellä avustusosastolla on töissä yli neljäkymmentä henkilöä. On valmistelijoita, tarkastajia, arviointi- ja seurantahenkilöitä sekä viestijöitä. Aika ajoin kuulen, että meitä on paljon. Onhan meitä, mutta tämän ansiosta Raha-automaattiyhdistyksessä on Suomen paras avustusten valmistelu ja Suomen paras avustusten valvonta ja seuranta. On ollut ilo nähdä, kun muut avustuksia jakavat tahot, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, mutta myös ulkoasiainministeriö ja Helsingin kaupunki ovat käyneet hakemassa meiltä oppia. Kun vielä saamme valmiiksi viime vuosina aloitetun digiloikan, voimme kilpailla Verohallinnon ja Kelan kanssa sähköisen asioinnin paremmuudesta. Järjestöiltä olemme saaneet erittäin hyvää palautetta asiakastyytyväisyyskyselyissä, joita teemme vuosittain. Arvoisat juhlavieraat Samalla kun toivotan teidät tervetulleiksi tähän iltaan, kiitän järjestöjä hyvästä yhteistyöstä. Uskon, että mikäli yhteistyön jatkuminen on kiinni tulevan STEAn henkilökunnasta, se jatkuu yhtä intensiivisenä kuin tähänkin asti. Hallintomallit uudistuvat ja ajanmukaistuvat. Yhteydenpito saa uudet rakenteet. Kiitän myös RAY:n hallitusta. Teidän toimikausi jäi vuoden pituiseksi, mutta töitä teillä oli kolmen vuoden verran. Jouduitte hoitamaan RAY:n lakkauttamiseen liittyvät asiat sekä hallitukselle vuosittain kuuluvat lakisääteiset työt. Avustusehdotuksen käsittelyssä haastoitte vaativilla kysymyksillä avustusosaston. Se on hallituksen tehtävä. Osastona selvisimme haasteista, ja avustusehdotus valmistui aikataulun mukaisesti. Iso kiitos kuuluu myös niille sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille, jotka ovat muiden töiden ohessa valmistelleet avustuksen siirtoa ministeriöön. Teille sekä meille avustusosastolaisille siirtoprojekti on ollut uusi ja samalla hyvin arvokas työkokemus. Ei ole ollut valmista polkua, jota olisi edetty. Vuoden aikana olemme oppineet paljon myös tuntemaan toisemme paremmin ja nyt on helpompi jatkaa yhteistyötä. Tunnustan, että meillä on vielä paljon opittavaa siirtyessämme ison valtiolaivan kylkeen. Olemme oppineet, että valtion puolella on ministeriön lisäksi monta toimijaa ja siksi päätökset eivät aina synny kovin nopeasti tai ainakaan niin ketterästi kuin täällä Raha-automaattiyhdistyksessä. Voimme olla kuitenkin tyytyväisiä asioiden etenemiseen. Kaikki on valmista vuoden vaihteeseen mennessä ja tammikuun toisena päivänä marssimme porukalla Kirkkokadulle.
Kiitokset myös kollegoilleni RAY:n johtoryhmässä sekä koko avustusosastolle. Kulunut vuosi on ollut normaalia raskaampi. Töitä on ollut paljon ja mielialat ovat aaltoilleet edessä olevan muutoksen vuoksi. Hyvät vieraat. Tänään on juhlan aika. Toivon meille kaikille oikein viihtyisää ja hauskaa iltaa.