PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio PlugIT: Applications integration in healthcare Tutkimussuunnitelman tarkennus.5.2002-3.8.2004 Hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002 CENTEK Tutkimuslaitokset KuY/Tk-tiede Ohjelmistotekniikka Prof. ma Anne Eerola PSAMK/Liiketalous Tietojenkäsittely Yliop. Maritta Korhonen KuY/Atk-keskus HIS-tutkimusyksikkö Dos. Mikko Korpela KuY/Terveyshallinto SHIFTEC Tutk.j. Pekka Turunen Koordinointi Puitteet Osaprojektit Teho Ydin FixIT-DoIT Multimedia Pilotoijayritykset, tuotteet Compaq Medici Data MediMaker Mediweb Mylab Novo Group PPshp/OYS Sybase TietoEnator Seuraajayritykset Deio Fujitsu Invia MediConsult Palveluntuottajat Tietojärj. yksikkö Musti/Upo? Atuline? Pilottiklinikat Ohjelmistotuotannon palveluketjut Pilottikäyttöönotto Erikoissairaanh. palvelut Oberon Fixsu Radu? MediMaker Esimerkki Haikara Esko Miranda Mobile Thalia Clinisoft? Mediatri? Effica? Tekniikkatyöryhmät Q/WebKert? Pegasos? Terveysasema Pilotti käyttöönotto Perusterveydenh. palvelut Neuvola Kansalaiset Terv.- huollon palveluketjut KYS HUS, Satakunta, TaYS, TYKS Kuopion kaupunki Siilinjärvi-Maaninka, Oulu? Naapurit HL7-yhdistys Makropilotin jatko Kansallinen kertomus Sonetti/- Verkkoinfo Terve Kuopio PlugIT-hankkeen 2-6. jaksojen osaprojektit, osapuolet ja kumppanit (myös mahdolliset)
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2. Lähtökohta...2.. Projektin rajaus...3.2. Ensimmäisen puolen vuoden tulokset...4.3. Osaprojektit ja niiden yhteinen työ...4 2. Tavoitteet...5 2.. Tavoitellut tulokset: Tietoa, menetelmiä, määrityksiä ja välineistöjä...5 2.2. Seitsemän liittymätyyppiä...6 3. Toimenpiteet: Miten tulokset tuotetaan?...7 4. Aikataulu: Mitä tuotetaan missäkin toimintajaksossa?...8 5. Resurssointi: Kuka tuottaa tulokset?...8 6. Riskit: Mikä voi uhata tavoitteiden toteutumista?... Tutkimussuunnitelman liitteet 29.4.2002... Tiivistelmä PlugIT on kansallisen terveydenhuoltoprojektin suosituksia toteuttava mittava Tekes-rahoitteinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka tuottaa avoimia toimialakomponenttien rajapintamäärityksiä sekä niihin liittyviä menetelmiä ja välineistöjä terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille ja niiden asiakkaille. Tutkimuksen sekä rajapintojen määrittelyn toteuttavat neljä Kuopion Centekin yksikköä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa. Yritysosapuolet toteuttavat komponentit, asiakasosapuolet osallistuvat integraatiotarpeiden määrittelyyn ja pilotointiin. Tekesin iwell-ohjelma myönsi 70 000 mk (88 %) rahoituksen ensimmäiselle 7 kk jaksolle. Tässä dokumentissa on esitetty tarkennukset ja muutokset alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan jatkorahoituskausia.5.2002 3.8.2004 varten. Tekes myönsi jatkorahoituskausille yhteensä 396 535 kokonaisvarauksen (max. 86 %). Hankkeessa on mukana yritystä, 6 sairaanhoitopiiriä ja 2 kuntaa/kuntayhtymää. Hankkeen tavoitteena on tukea terveydenhuollon palvelutoimintaa ohjelmistotuotannon palveluketjun kautta, paremmin integroituvien ohjelmistokokonaisuuksien avulla. Hanke tuottaa teknisiä liittymämäärityksiä ja välineitä, pitemmän aikavälin menetelmiä ja niitä tukevaa tutkimustietoa. Hanke jakautuu kuuteen noin puolen vuoden toimintajaksoon, joista ensimmäinen päättyy 30.4.2002.. Lähtökohta Hankkeen tavoitteena on tukea terveydenhuollon palvelutoimintaa ohjelmistotuotannon palveluketjun kautta, paremmin integroituvien ohjelmistokokonaisuuksien avulla. PlugIT toteuttaa kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositusta 8 määrittelemällä terveydenhuollon järjestelmien yhteensopivuuden takaavia avoimia rajapintoja, erityisesti perustietojärjestelmien väliseen saumattomaan tietojen vaihtoon, yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa (liitteenä) on esitetty perustelut ja tarpeet, joiden pohjalta Tekesin iwell-ohjelma myönsi 70 000 mk (287 600, 88 %) rahoituksen ensimmäiselle 7 kk jaksolle.0.200-30.4.2002. Tässä dokumentissa on esitetty projektin ensimmäisen puolen vuoden työn tuloksena syntyneet tarkennukset ja muutokset alkuperäiseen, johtoryhmän
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 3 7..200 hyväksymään tutkimussuunnitelmaan jatkorahoituskausia.5.2002 3.8.2004 varten. Tekes myönsi jatkorahoituskausille yhteensä 396 535 kokonaisvarauksen (max. 86 %). Jatkokausien kustannusarvio on 659 035, josta hankkeeseen mukaan liittyneet 8 pilotoija- ja 3 seuraajayritystä rahoittavat 54 500 (9,3 %) ja 6 sairaanhoitopiiriä 08 000 (6,5 %). Tekesin osuus jää 84,2%:iin. Uusia rahoittajaosapuolia voidaan ottaa mukaan myöhemmin johtoryhmän yksimielisellä päätöksellä... Projektin rajaus Ensimmäisen jakson tuloksena on täsmennetty seuraavasti, mitä projekti on ja mitä se ei ole: PlugIT on mittava Tekes-rahoitteinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka tuottaa avoimia toimialakomponenttien rajapintamäärityksiä sekä niihin liittyviä menetelmiä ja välineistöjä terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille ja niiden asiakkaille. Tutkimuksen sekä rajapintojen määrittelyn toteuttavat neljä Kuopion Centekin yksikköä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa. Yritysosapuolet toteuttavat komponentit, asiakasosapuolet osallistuvat integraatiotarpeiden määrittelyyn ja pilotointiin.? PlugIT on siis sekä tutkimus- että kehittämishanke, eli se tuottaa sekä pitkäjänteistä uutta tutkimustietoa että lyhyellä aikavälillä hyödynnettäviä konkreettisia teknisiä määrityksiä ja välineistöjä. Se ei ole tuotekehitysprojekti, vaan osallistuvat yritykset kehittävät rajapintamääritykset toteuttavia tuotteita omana työnään.? PlugIT keskittyy avoimiin rajapintoihin, eli niihin tilanteisiin joissa kahdenvälinen sopiminen ei riitä. Se ei pyri määrittelemään kaikkia mahdollisia sovellusliittymiä. Erityisesti PlugIT pyrkii rakentamaan siltaa kansainvälisen standardoinnin ja yritysten arkisten tarpeiden välille, top down ja bottom up, viennin esteiden poistamiseksi.? PlugIT keskittyy komponenttirajapintoihin, joiden avulla sovellusten kehittäjät voivat vähentää päällekkäistä työtä ja hyödyntää ( lainata ) kussakin asiakasympäristössä tai muissa sovelluksissa jo olevaa toiminnallisuutta. Se pyrkii hyödyntämään ei toistamaan eikä korvaamaan sanomaintegraation (HL7) ja alueellisen integraation (mm. Makropilotti) alalla jo tehtyä työtä. PlugIT:n pääkohde on organisaatioiden sisäisessä integraatiossa, sekä sovellusryppään käytettävyyden että komponenttien lainaamisen kannalta.? PlugIT tuottaa sekä konkreettisia liittymämäärityksiä että menetelmiä ja välineitä komponenttipohjaiseen sovellustuotantoon ja -integraatioon. Hankkeessa pyritään etsimään olemassa olevia menetelmiä ja välineitä tutkimuksesta ja muilta toimialoilta, ja sovittamaan niitä terveydenhuollon PK-ohjelmistoyritysten ja palveluntuottajien tarpeisiin. Menetelmiä ja välineitä ei kehitetä itse muutoin kuin sellaisiin kohteisiin, joihin ei löydy soveltamiskelpoista valmista ratkaisua.? PlugIT:n institutionaalisena tavoitteena on synnyttää kansallisesti riittävän vahva osaamiskeskittymä (sosiaali- ja) terveydenhuollon ohjelmistoteollisuuden yhteisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin. Se pyrkii työnjakoon ja yhteistyöhön muiden valtakunnallisten ja eri alueiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa, ei tekemään kaikkea yksin. Hankkeen kaikki tulokset ovat kaikkien osapuolten käyttävissä, mutta osapuolet eivät yleensä osallistu aktiivisesti kuin osaan projektista. Tällä vältetään hallinnollinen raskaus, mutta saadaan riittävän laaja edustus turvaamaan ratkaisujen avoimuus.
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 4.2. Ensimmäisen puolen vuoden tulokset Ensimmäisen jakson toimintakertomus hyväksytään johtoryhmän kokouksessa 29.4.2002. Tärkeimmät tulokset olivat:? Tutkimusryhmät rekrytoitiin ja ne kouluttautuivat hankkeen aihepiiriin, omien tutkimusteemojensa kirjallisuuteen ja standardeihin sekä konsortion ohjelmistoyritysten ja palveluntuottajien toimintaan. Puolessa vuodessa saatiin aikaan yllättävänkin valmis, monitieteinen mutta yhtenäinen parinkymmenen hengen ryhmä, joka pystyy varmasti suoriutumaan edessä olevista haasteista (ks. tarkemmin kohta 5).? Tutkimusryhmän yhteistyö ja vuorovaikutus yritysten ja palveluntuottajien kanssa saatiin useiden osapuolien kanssa jo toimimaan mutkattomasti. Alkuperäisten 5 yrityksen lisäksi luotiin suhteet yhtä moneen uuteen yritysosapuoleen. Tiedonvälityksen keinoja tutkimusryhmän ja muiden osapuolten kesken pitää kuitenkin vielä kehittää (ks. kohta 3) ja saada toimivat yhteydet kaikkien osapuolten kanssa.? Tutkimusryhmä tuotti lyhyessä ajassa lukuisia selvityksiä mm. tiettyjen palveluketjujen integraatiotarpeista, integraatioprosessista, yksittäisen integraatioprofiilin määrittämisestä, työpöytäintegraatiosta, terveydenhuollon ohjelmistojen yleisten palvelujen standardeista, testausmenetelmistä ja testausvälineistöistä. Osa selvityksistä julkaistiin tai hyväksyttiin julkaistavaksi lehdissä ja konferensseissa. Myös konkreettisten liittymien määritteleminen aloitettiin (komponentti/palvelu potilaan tunnistukseen). Määrittelytyö on kuitenkin syytä ajoittaa iteratiivisesti pitemmälle aikavälille kuin alkuperäisessä suunnitelmassa (ks. kohta 4).? Kehittämistyön kohde eli varsinkin sovellusliittymien tyypit ja niiden hyödyntäminen yritysten nimetyissä tuotteissa konkretisoitui erittäin merkittävästi (ks. kohta 2.2) yritysten kanssa käytyjen keskustelujen ja tehtyjen selvitysten pohjalta..3. Osaprojektit ja niiden yhteinen työ Projektin tutkimustyö jakaantuu neljään osaprojektiin, joista kunkin toteuttaa yksi tutkimusyksikkö (ks. etusivun kuva). Ensimmäisen rahoitusjakson aikana kullekin osaprojektille/tutkimusryhmälle on muodostunut kyseisen tutkimusyksikön erikoisosaamista vastaava rooli/näkökulma, alkuperäisen yrityslähtöisen tehtävän lisäksi. Näkökulmat kattavat koko ohjelmistotuotannon palveluketjun, ohjelmistojen hyödyntämisestä niiden tuottamiseen. Osaprojektien näkökulmat, roolit ja tärkeimmät teemat ovat seuraavat:. Multimedia-osaprojekti: palvelun tarjoajan ja kansalaisen näkökulma Integrointitarpeiden kohdentaminen palveluketjuja mallintamalla :? Palveluketjujen mallintaminen sovellusintegraatiota varten? Multimediatiedon hyödyntäminen (erillisjärjestelmät, komponentit)? Palveluketjujen arviointimenetelmät 2. FixIT-DoIT-osaprojekti: komponentintekijän ja välineistön näkökulma Yleiset ratkaisut ja komponenttien tuottaminen :? Arkkitehtuuri ja integraatiomallit (-kehykset)? Sovelluskomponenttien tuottamisen välineet ja niiden tuottavuus? Tietokantaliittymät komponenttiarkkitehtuurissa
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 5 3. Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely :? Sovellusten yhteisten ydinkomponenttien/palvelujen liittymät? Terveydenhuollon työpöytäintegraatio (kliininen konteksti, CCOW)? Käyttäjän oikeudet, asiakkaan suostumus ja tietosuoja 4. Teho-osaprojekti: kliinisen sovelluksen tekijän näkökulma Sovellusliittymien ja -komponenttien hyödyntäminen? Komponenttipohjaisten ohjelmistojen tuotantoprosessi? Testaus ja jäljitettävyys sovellusintegraatiota varten? Valmiskomponenttien hyödyntäminen erityisesti kliinisissä järjestelmissä Osaprojektien välinen poikittainen yhteistyö? Puitteet: Tutkimustyön koordinaatio, tulosten ja metodologian jakaminen tapahtuu kaikki osaprojektit kattavan tutkimusyhteistön kautta (ks. kohta 3).? Tekniikkatyöryhmä(t): Tekninen liittymämääritysten kehittämistyö tapahtuu osaprojektien poikki menevissä teknisissä työryhmissä, joissa kukin osaprojekti vetää tiettyjen liittymien tuottamisen tiettyjen yritysten ja sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden tuella, mutta myös muiden osaprojektien henkilöitä osallistuu. Tällä turvataan yhtenäisyys ja kokemuksen siirtyminen osaprojektien kesken. 2. Tavoitteet Alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa kuvattuja tavoiteltavia tuloksia on tarkennettu ensimmäisen rahoitusjakson aikana seuraavasti. 2.. Tavoitellut tulokset: Tietoa, menetelmiä, määrityksiä ja välineistöjä Tavoitellut tulokset jakaantuvat kolmeen lajiin, yleisimmästä konkreettisimpaan:. Pitkäjänteisen tutkimuksen tuottamaa uutta tietoa ja osaamista teemoittain:? Palveluketjujen arviointi ja mallintaminen sovellusintegraatiota varten? Käyttäjän oikeudet, asiakkaan suostumus ja tietosuoja komponenttitekniikassa? Terveydenhuollon työpöytäintegraatio (kliininen konteksti, CCOW)? Komponenttipohjainen arkkitehtuuri ja integraatiomallit (-kehykset)? Komponenttipohjaisen sovellustuotannon menetelmät, välineet ja tuottavuus? Tietokannat komponenttiarkkitehtuurissa? Testaus ja jäljitettävyys sovellusintegraatiota varten osana sovellustuotantoprosessia 2. PK-yrityksille ja terveydenhuolto-organisaatioille soveltuvia menetelmiä:? Prosessien ja ketjujen mallintaminen komponenttituotantoa varten? Menetelmä yksittäisten integrointitilanteiden järjestelmälliseen määrittelyyn ja samojen toiminnallisten liittymien toteuttamiseen eri tekniikoilla? Selvityksiä käytettävissä olevien komponentti- ja palvelutekniikoiden nykytilasta ja käyttökelpoisuudesta sekä saatavilla olevista valmiista sovelluskehyksistä, terveydenhuollon komponenttipohjaisten sovelluskehysten kehittämistä? Laadunvarmistus/testausmenetelmät
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 6 3. Teknisiä määrityksiä ja välineistöjä:? Toimialakomponenttien avoimet rajapintamääritykset (kohta 2.2)? Välineistösalkut komponenttipohjaiseen sovellustuotantoon Tutkimusta sekä menetelmien ja sovellustuotannon välineistöjen kehittämistä on kuvattu tarkemmin osaprojektien työsuunnitelmissa (liitteinä). 2.2. Seitsemän liittymätyyppiä Sovellusohjelmistojen avoimet rajapintamääritykset jakaantuvat seuraaviin liittymätyyppeihin (ks. kuva alla):. Työpöytäintegraatio: Windows / web / mobiili 2. Erillisjärjestelmän liittymä potilashallinnon ydinkomponentteihin/palveluihin 3. Kuvan/multimedian hallintakomponentin liittymä perusjärjestelmään 4. Erillisjärjestelmän toimintojen tarjoaminen komponenttina toiselle 5. Organisaatioiden välisen sanomarajapinnan kätkevä komponenttiliittymä 6. Erillisjärjestelmän tietokannan vaihto talon tavan mukaisesti 7. Operatiivisten järjestelmien ja kertomusjärjestelmän väliset liittymät 8. Liittymät alueelliseen viitetietokantaan (ei PlugIT-hankkeen kohteena) Alla olevassa kuvassa on esitetty yhteen koottuina eri liittymätyypit ja niiden pilottitoteutuksiin soveltuvia ohjelmistoja (ei kattavasti). Mustalla esitetyt ohjelmistot ovat mukana jo sovituissa pilotoinneissa, punaisella esitetyt ovat mahdollisia pilotointikohteita, joista on keskusteltu yritysten kanssa mutta joista päätetään ensimmäisten kokemusten pohjalta. Hankkeessa tuotetaan uuden sovelluksen (tyhjä ympyrä) tekijälle joukko valmiita komponenttimäärityksiä ja malliratkaisuja erityisliittymistä sekä sovelluskehityksen menetelmiä ja välineistöjä, joiden avulla sovellusten tuottaminen ja integroitavuus parantuvat. Sairaala Perusterveydenhuolto Kertomusnäkymä: Miranda / Esko / Pegasos / Effica / QKert 3 7 7 7 7 7 7 Aluetietoj. 3 Mobile 4 Radu Aluetietoj. Pro- Thalia 2 4 Multilab 7 Pro- 2 2 well- ness 7 ness well- 2 2 7 2 Yhteiset Perus- ja 2 2 Atuline Clinisoft 2 Musti / Oberon 2 Maker Maker 2 järjestelmä: komponentit: Medi- Medi- kertomus- 3 / Pegasos / 7 4 Pegasos / 3? 2 Effica / ulkom. 2 Syke / Syke / 2 Effica / Fixsu 5 5 Haikara Haikara Mediatri / Työpöydän 6 6 6 7 Työpöydän FileMan / FileMan / FileMan / FileMan / Oracle / hallinta Oracle / Oracle / Oracle / Oracle / MS-SQL hallinta MS-SQL MS-SQL MS-SQL MS-SQL Sosiaalitoimi Eri liittymätyypit on kuvattu tarkemmin osaprojektien tutkimussuunnitelmissa.
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 7 3. Toimenpiteet: Miten tulokset tuotetaan? Johtamiseen ja eri osapuolten väliseen vuorovaikutukseen käytetään seuraavia muotoja:? Johtoryhmä kokoontuu puolivuosittain. Siihen kuuluu rahoittaja- ja toteuttajaosapuolten päättäjäedustajat sekä asiantuntijayhteyshenkilöt keskeisiin valtakunnallisiin toimijoihin (HL7-yhdistys, STAKES, Kuntaliitto). Kaikkien osapuolten päättäjäedustajat ovat plugitjohto -sähköpostilistalla, jolle vastaava tutkija raportoi projektin edistymisestä kuukausittain.? Kaikkien osapuolten yhteiset koko päivän työseminaarit järjestetään puolivuosittain ennen johtoryhmän kokousta. Niissä käydään läpi päättyvän jakson tulokset ja työstetään seuraavan jakson täsmennetty työsuunnitelma.? Kaikkien osapuolten tekniset asiantuntijat/yhteyshenkilöt ovat plugit-yhteys -sähköpostilistalla. Kullekin osapuolelle sovitaan yksi kummiosaprojekti vastaamaan yhteydenpidosta, vaikka osapuolet voivatkin osallistua kaikkeen projektin toimintaan. Naapurihankkeiden yhteyshenkilöt ovat plugit-naapurit -sähköpostilistalla.? Osaprojektien ohjaajat kokoontuvat 2 viikon välein. Ohjaajat raportoivat plugit-ohjaus -sähköpostilistalle lyhyesti viikoittain ja käyttävät sitä keskinäiseen koordinaatioon. Tutkimukseen käytetään seuraavia muotoja:? Yksittäisiin tutkimusteemoihin sovelletaan aiheesta riippuen tavanomaisia menetelmiä; kirjallisuusselvityksiä, haastatteluja, konstruktiivisia menetelmiä, jne. Projektin edustajat osallistuvat tärkeimpien alan kansainvälisten järjestöjen (OMG, HL7, IMIA, CEN, EFMI) tilaisuuksiin ja työryhmiin sekä alan kotimaisiin tapahtumiin. Opinnäytetöiden ohjaus pyritään järjestämään tutkimusyksikköjen kesken ristiin.? Koko tutkimusryhmän yhteiset tutkimusseminaarit järjestetään kuukausittain vaihtuvista tutkimusteemoista. Kaikki projektin työntekijät ovat plugit-puitteet -sähköpostilistalla, jolle mm. lähetetään raportit kaikista opintokäynneistä ja konferenssimatkoista sekä sisäisiä työmateriaaleja kommentoitavaksi. Kullakin osaprojektilla on lisäksi omat jakelulistansa. Tekniseen kehittämiseen käytetään seuraavia muotoja:? Liittymien määrittely tehdään osaprojektien välisissä teknisissä työryhmissä yhteistyössä kustakin liittymätyypistä kiinnostuneiden osapuolten asiantuntijoiden kanssa. Kukin osaprojekti vastaa tietyistä liittymätyypeistä. Määrittely tehdään yhteisen integraatioprosessin ja kehitettävän ohjeistuksen mukaisesti, standardeja hyödyntäen.? Pilotoinneista tehdään työsuunnitelmat ja aikataulut erikseen kunkin yrityksen kanssa, koska niiden sisältö, intensiteetti ja ajoitus vaihtelee suuresti. Yrityksille ja th-organisaatioille järjestetään tarvittaessa räätälöityjä työpajoja. Menetelmiä ja välineistöjä käytetään kunkin yrityksen ensimmäisissä toteutuksissa kylki kyljessä, projektin ja yrityksen työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen turvaamiseksi. Tuotteiden koekäyttö todellisessa ympäristössä sovitaan sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa. Tiedotukseen käytetään seuraavia muotoja:? Koko projektilla ja osaprojekteilla on web-sivut, jotka jakaantuvat julkisiin (suomenkieliset ja
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 8 englanninkieliset), projektin sisäisiin (työmateriaaleja, määrittelydokumentteja, yms.) sekä hallinnollisiin (johtoryhmän aineistot, kustannusarviot ja -raportit, jne.). Projektitiedottaja seuraa, että sivuja päivitetään suunnitellulla tahdilla.? Tulokset julkaistaan teknisinä dokumentteina (englanniksi), selvitysraportteina (suomeksi tai englanniksi), esityksinä ammatillisissa tilaisuuksissa ja lehdissä Suomessa, tieteellisinä artikkeleina kansainvälisissä konferensseissa ja lehdissä sekä opinnäytetöinä (amk-lopputyö, pro gradu, lisensiaatintyö, väitöskirja).? Lehdistölle ja muulle yleisölle tiedotetaan projektin tuloksista johtoryhmäkokousten jälkeen tarvittavassa laajuudessa. Projektille laaditaan tiedotussuunnitelma. 4. Aikataulu: Mitä tuotetaan missäkin toimintajaksossa? Hanke oli alunperin suunniteltu toteutettavaksi.7.200-30.6.2004. Rahoituspäätöksen siirtymisen johdosta aloitus lykkääntyi 3 kk. Aikataulua on nyt jatkettu 2 kk, eli hanke toteutetaan.0.200 3.8.2004. Jatkorahoitus kattaa ajanjakson.5.2002 3.8.2004. Projekti on nyt jaettu kuuteen noin puolen vuoden toimintajaksoon, joista jatkorahoitukseen kuuluvat jaksot 2 6. Tekesin rahoituskaudet (.0.200 30.4.2002,.5.2002 28.2.2003,.3. 3.2.2003,.. 3.8.2004) eivät ole tahdissa toimintajaksojen kanssa, ensimmäistä lukuunottamatta. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman kolme perättäistä noin vuoden mittaista vaihetta toteutetaan limittäin siten, että kukin kestää kolme toimintajaksoa (noin puolitoista vuotta). Vaiheet ovat seuraavat:. vaihe: Määrittely: Standardit + tarpeet (jaksot 3;.0.200 30.4.2003) 2. vaihe: Pilotointi: Valikoitu toteutus (jaksot 3 5;.5.2002 3.0.2003) 3. vaihe: Validointi: Monistus, yleistys (jaksot 4-6;.5.2003 3.8.2004) Osaprojektien ajoitus ja tuotokset kussakin toimintajaksossa on esitetty niiden tutkimussuunnitelmissa taulukkoina. Pilotoinnista laaditaan erillinen työsuunnitelma ja aikataulu kunkin pilotointiyrityksen kanssa. 5. Resurssointi: Kuka tuottaa tulokset? PlugIT toteutetaan klusterimallin mukaisena kolmikantaisena yhteistyönä tutkimusyksikköjen, ohjelmistoyritysten ja terveydenhuollon palveluntuottajien kesken (ks. kuva etusivulla). Tutkimusyksiköt on kuvattu alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa (liite). Tutkimusryhmään kuuluu seuraava henkilöstö osaprojekteittain/tutkimusyksiköittäin (jatkotutkinnon suorittaneita vanhempia tutkijoita, lisensiaatin tai tohtorintutkintoa tekeviä tutkijoita, muita korkeakoulututkinnon suorittaneita suunnittelijoita, pro gradua tai amk-lopputyötä tekeviä opiskelijoita, tutkimusavustajia):? Multimedia-osaprojekti/yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen SHIFTECtutkimusyksikkö: Osa-aikainen tutkimusjohtaja, osa-aikainen tutkijatohtori, 2 3 kokoaikaista ja 2 osa-aikaista tutkijaa (aluksi suunnittelijoita), suunnittelija (aluksi amk-lopputyön tekijä). Laitoksen muut vanhemmat tutkijat osallistuvat opinnäytteiden ohjaukseen.? FixIT-DoIT-osaprojekti/yliopiston atk-keskuksen HIS-tutkimusyksikkö: Osa-aikainen
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 9 tutkimusjohtaja (koko projektin vastaava tutkija), 2 tutkijaa, kokoaikainen ja 2 osaaikaista suunnittelijaa, 2 gradutyön tekijää vuosittain, projektitiedottaja (koko projektin tehtäviin).? Ydin-osaprojekti/ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: Osa-aikainen yliopettaja, tutkija, 3 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista suunnittelijaa, amk-lopputyön tekijä vuosittain.? Teho-osaprojekti/yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmistotekniikan linja: Osa-aikainen professori, 2 kokoaikaista ja osa-aikainen tutkija, 2 gradutyön tekijää/tutkimusavustajaa vuosittain. Yritykset osallistuvat rahoitusosuutensa lisäksi johtoryhmän työskentelyyn (kokous puolivuosittain, sähköpostiraportit kuukausittain) päättäjätason henkilöllä sekä tekniseen yhteistyöhön (seminaari puolivuosittain, sähköpostikommunikaatiota) yhdellä tai useammalla asiantuntijalla. Seuraajaroolissa olevat yritykset osallistuvat vain näillä muodoilla, tarkoituksenaan seurata projektin edistymistä ilman omaa aktiivista työpanosta. Pilotoijaroolissa eli varsinaisena jäsenenä yritys nimeää lisäksi yhden tai useamman ohjelmistotuotteensa kohteeksi, johon toteutetaan nimettyjä liittymiä tai jossa käytetään projektissa etsittyjä/- kehitettyjä menetelmiä ja välineitä. Pilottitoteutuksiin yritys panostaa tarvittavan määrän omaa työtänsä ja tutkimusryhmä osallistuu niihin kylki kyljessä -periaatteella osaamisen ja tarpeiden siirtymisen edellyttämässä määrin (ei kuitenkaan varsinaiseen tuotekehitykseen). Pilotointikohteet on tässä vaiheessa määritelty noin,5 vuoden aikavälille, ja ne tarkistetaan kussakin johtoryhmäkokouksessa. Seuraajayritys voi irrottautua projektista tai siirtyä pilotoijayritykseksi kunkin johtoryhmäkokouksen yhteydessä. Pilotoijayritykseksi siirtyminen edellyttää johtoryhmän päätöstä ja rahoitussuunnitelman mukaisten takautuvien maksujen suorittamista. Seuraavat pilotoijayritykset ovat mukana jatkohankkeessa:? Compaq Oy: Pilotointikohde valitaan myöhemmin, liittymätyypit, 2 ja 6 sekä Component- FixIT-sovelluskehitysvälineistö, myöhemmin mahdollisesti liittymätyypit 2 ja 7 laajemmin.? Medici Data Oy: Pilotointikohteena potilashallinnon ydinjärjestelmä Oberon, liittymätyypit, 2 ja 7, myöhemmin mahdollisesti liittymätyypit 3 5 ja liittymien hyödyntäminen kertomusjärjestelmä Mirandassa.? CCC-konserni / MediMaker Oy (tuotekehityksessä Company M Software Oy): Pilotointikohteena multimediatietojärjestelmä MediMaker, liittymätyypit 3 ja 7, myöhemmin mahdollisesti liittymätyypit 4 5.? Mediweb Oy: Pilotointikohteena lääkitystietoa käsittelevät tyyppien 4 5 liittymät.? Mylab Oy: Pilotointikohteena yleinen esimerkkisovellus, komponenttipohjaisen sovellustuotannon teollisuusstandardimenetelmien ja -välineistöjen hyödyntäminen ( Component- DoIT ), myöhemmin mahdollisesti liittymätyypit 2.? Novo Group Oyj: Pilotointikohteena synnytysklinikan tietojärjestelmä Haikara, liittymätyypit, 2, 6 ja 7 sekä Component-FixIT-sovelluskehitysvälineistö, myöhemmin mahdollisesti
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. 0 liittymätyypit 3 5 sekä liittymien hyödyntäminen Pegasoksessa ja Atulinessa.? Pohjois-Pohjanmaan shp / Esko-tuotekehitys (yritysroolissa): Pilotointikohteena elektroninen sairauskertomusjärjestelmä Esko, liittymätyypit, 2 ja 7, myöhemmin mahdollisesti 3.? Sybase Oy: Pilotointikohteena kotisairaanhoidon järjestelmä Mobile Thalia, liittymätyyppi 2, myöhemmin liittymätyypit 4 5.? TietoEnator Oyj: Pilotointikohteena potilaslaskutuksen tietojärjestelmä Fixsu, liittymätyypit, 2 ja 6 sekä Component-FixIT-sovelluskehitysvälineistö, myöhemmin mahdollisesti liittymien hyödyntäminen Efficassa. Seuraavat yritykset ovat 29.4.2002 mukana seuraajayrityksinä:? Instrumentarium-konserni / Deio Oy: Ainakin ensimmäinen jakso seuraajaroolissa.? Fujitsu Invia Oy: Tulosodotuksena tietotaitoa, kokemustietoa ja osaamista.? Mediconsult Oy: Ainakin ensimmäinen vuosi seuraajaroolissa, sen jälkeen mahdollisesti pilotointikohteena terveyskeskustietojärjestelmä Mediatri, liittymätyypit, 2 ja 7, myöhemmin mahdollisesti liittymätyypit 3 5. Sairaanhoitopiirit osallistuvat rahoitus-, johtoryhmä- ja asiantuntijapanostuksella, kuten yrityksetkin, mutta niiden työpanos kohdistuu integraatiotarpeiden määrittelyyn ja pilotointituotteiden integraation testaamiseen todellisessa ympäristössä. Koekäyttöympäristöt ja -aikataulut sovitaan kolmikantaisesti myöhemmin. Seuraavat sairaanhoitopiirit ovat mukana jatkohankkeessa:? Helsingin ja Uudenmaan shp.? Pirkanmaan shp.? Pohjois-Pohjanmaan shp/oys.? Pohjois-Savon shp/kys.? Satakunnan shp.? Varsinais-Suomen shp/tyks. Kunnat ja (perus)terveydenhuollon kuntayhtymät osallistuvat samanlaisella työpanoksella kuin sairaanhoitopiirit, mutta ilman rahoitusosuutta ja johtoryhmäpanosta. Seuraavat kunnat/- kuntayhtymät ovat mukana jatkorahoitushakemuksessa (muita voidaan tarvita erityisesti validointivaiheessa, esim. Oulun kaupunki):? Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus.? Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä. Naapurihankkeiden kanssa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia säännöllisesti, mm. kutsumalla niiden edustajat puolivuosittaisiin työseminaareihin. Sairaanhoitopiirien omien ja Stakesin hankkeiden lisäksi läheisimmät naapurit ovat:? HL7-yhdistys: PlugIT organisoi HL7-yhdistyksen CCOW-SIG:n Suomessa ja osallistuu puolestaan HL7:n CDA-SIG:n toimintaan ja version 3 paikallistamiseen soveltuvin osin.? Makropilotin jatko- ja juurruttamishankkeet: Vaihdetaan työmenetelmiä ja määrityksiä erityisesti toiminnallisesta näkökulmasta, varmistetaan alueellisen ja perusjärjestelmäintegraation yhteensopivuus. Satakunnan ja Pirkanmaan sh-piireillä erityinen rooli yhteyksien
PlugIT-tutkimussuunnitelman tarkennus, hyväksytty johtoryhmässä 29.4.2002, s. rakentajana.? Sähköisen kertomuksen kehittämisen kansalliset ja alueelliset hankkeet, joissa mm. jatketaan STM:n Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ehdotusten toimeenpanemista. PlugIT pyrkii aktiivisesti edistämään kokonaisvaltaisen, kolmikantaisen tutkimus- ja kehittämishankkeen syntymistä tälle alueelle, eri alueiden ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä.? Itä-Suomen Sonetti/Verkkoinfo: Yhteistyötä operatiivisten järjestelmien integroinnissa ammattilaisen selaintyöpöydälle ja pilotointituotteiden koekäytön järjestämisessä; dynaaminen integroitu työpöytä käyttäjien arvioimana, siten että tavoitteena on tuotteen kehittyminen.? Terve Kuopio -ohjelma: Kuopion kaupungin ja seutukunnan kehitteillä oleva hanke hyvinvointiteknologian osaamisen kehittämiseksi, jolla mm. luodaan alan yrityksille puitteet tuotteidensa testaamiseen in vivo. 6. Riskit: Mikä voi uhata tavoitteiden toteutumista? Suurimmat riskitekijät ovat edelleen hankkeen ja konsortion laajuus ja yritysten henkilöstön kiireistä ja vaihtumisesta johtuvat katkokset tutkimus- ja yrityshenkilöstön välillä. Molempia uhkia vastaan on haettu uusia keinoja ensimmäisen jakson kokemusten pohjalta (ks. kohta 3). Tutkimussuunnitelman liitteet 29.4.2002? Alkuperäinen tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7..200? Osaprojektien toimintasuunnitelmat toimintajaksoille 2-6,.5.2002 3.8.2004