Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia



Samankaltaiset tiedostot
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannuksen perusteet

Satelliittipaikannuksen perusteet

GNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS


5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN

Tuomas Toivonen, Juho Ylikoski. Verkko-RTK-mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma.

HELPPOKÄYTTÖINEN TYÖMAATABLETTI MALLIPOHJAISILLE TYÖMAILLE Xsite PAD

Gps-paikantimista on tullut. Satelliitti näyttää suuntaa

GPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

SATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Radiotaajuusratkaisut

3D Win. Suomessa yli lisenssiä Ruotsissa noin 100 Myyntiä myös Saksaan, Tanskaan, Hollantiin, Viroon, Malesiaan. Maasto

Monisensoripaikannusta kaikissa ympäristöissä

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

GNSS tukiasemaverkot. Yleiskatsaus eri menetelmiin

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.

PETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA. Diplomityö

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

PAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA

Garmin etrex GPS-laite

(PIENTEN) ILMA-ALUSTEN SÄHKÖISET APUVÄLINEET. Timo Kasurinen

Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Antennit. Yleisiä tietoja

NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä

Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

ETCS Level , Clarion Hotel Helsinki. Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2016

Antti Kanninen & Riku Puolakka JÄRJESTELMÄALUSTAN TARKAN PAIKKATIEDON JA PERUS- SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN

Täsmäviljelyn teknologia nyt ja tulevaisuudessa. Date / Person in charge 2

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Piironen GNSS-LAITETESTI SUOMEN METSÄKESKUKSELLE

6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä

SATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU

Paikantaminen Nokia N76-1

SATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS

Radioohjauslaitteet. innovaatioita, taitoa ja perinteitä. Älykkäitä ratkaisuja kaikkiin asuintiloihin. Radio-ohjattu säätö

Leica Viva TPS Nopein takymetri

Nurmijärven kunta TARJOUSPYYNTÖ 1(6) PL Nurmijärvi

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Käyttö- ja asennusohje

Samuel Ritakallio Suomen pysyvän GPS-verkon uudistaminen GNSS-yhteensopivaksi

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Käyttöohje. Model #s: / / / / (US) / / / / (EU) Lit# / 07-08

Signaalien taajuusalueet

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

DGPS toimintaperiaate. DGPS paikannustekniikat. Mistä data DGPSjälkikorjausta. Tekniikat / VRS

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

ATKO-hanke: Ajouraopastimen peruskäyttö. Ville Ketomäki 2018

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

ALOITA TÄSTÄ. Asetukset. Älypuhelimesi. Lähetin. Käyttöohjeet

1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

GNSS-mittauksen uusi aikakausi

FITS Ajoneuvopääteseminaari

Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

1. Telemetriakanava 3. Lähettimen taajuus 2. Lähettimen tyyppi 4. Akun vahvuus

ESIVERTAILU ERILAISISTA SATELLIITTIPAIKANNUSMENETELMISTÄ MAASTOMITTAUKSEN JA MAANRAKENNUKSEN TARPEISIIN

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Uudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0

Telecrane F24 Käyttö-ohje

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille

Käyttöoppaasi. NOKIA LD-1W

Radiotekniikan sovelluksia

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

GPS:n mittausmoodit ja tarkkuus. Pysyvät asemat; aikasarjat, muutokset. Absoluuttinen paikannus

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioamatöörikurssi 2016

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä

1. Johdanto Teoria Yleisesti GPS järjestelmästä GPS-järjestelmän virheistä Differentiaali GPS...

Langaton musiikkikeskus

Spektri- ja signaalianalysaattorit

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Garmin GPSmap 60CSx -laite

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Silent Gliss. Moottorit ja ohjaus

Radiohäiriöiden selvittämisestä ja taajuusuunnittelusta Viestintäviraston terveiset radioamatööreille

K I F D G E L H C J. Asennus FI Aseta paristot. Liiketunnistin (G) syttyy

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

Ratkaisut satelliittiteknologian hyödyntämiseen

RAPORTTI lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1: Avainsanat: RTK-mittaus

Transkriptio:

Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia

Navdata Oy perustettu 1988, 9 vuotta GPS+GLONASS teknologiaa päätoimialana satellittipaikannusteknologiaan liittyvät t ammattipalvelut myymme, vuokraamme ja korjaamme satelliittipaikannuslaitteita seks ekä konsultoi ja kehittää ohjelmistoja satelliittipaikannus teknologian hyödynt dyntämiseksi Osa vuonna 1989 toimittamistamme GPS laitteista (Ashtech MD 12) ovat vieläkin aktiivikäyt ytössä,, mikä todistaa pitkäaikaista sitoutumistamme asiakkaan tarpeisiin laitteiden ylläpidon ja korjauksen osalta Ymmärrämme pelkän n GPS teknologian rajoitukset ja siksi tarjoamme monisatelliittijärjestelm rjestelmävastaanottimia (GPS+GLONASS+SBAS) sekä yhdistämme GPS laitteita ulkopuolisiin antureihin reaaliajassa. Tällaisia T itsekalibroituvia antureita ovat mm. Inertia ja kulmakiihtyvyysanturit sekä flux gate kompassit. Päämiehinämme mme toimivat Javad Navigation Systems Inc., Thales Navigation (OEM), CSI Wireless Inc ja Applanix corporation.

Venäjän Glonass järjestelmä on usein väärin ymmärretty. Glonass satelliitteja ei käytetä erillisenä, vaan ne lisätään GPS satelliittien sekaan samaan laskentakaavaan vastaanottimen sisällä. Näin käytettävissä olevien satelliittien lukumäärä kasvaa n. 50%. Satelliittijärjestelmien koordinaatisto ja aika ovat eri, mutta koordinaattijärjestelmien muunnos on tunnettu ja aikaero voidaan ratkaista käyttämällä yhtä satelliittia tähän tarkoitukseen. Venäjä on myös pysynyt lupauksessaan viimeiset kolme vuotta ja laukaissut radalle kolme uutta satelliittia joka joulukuun viimeisellä viikolla. Lisäsatelliittien tarve on ymmärretty myös Euroopan Unionin taholta, joka on päättänyt rakentaa Galileo nimisen satelliittipaikannusjärjestelmän, joka lienee valmis vuosien 2009 2010 tienoilla. Kun Eu on saanut järjestelmänsä valmiiksi, voimme tarjota teille GPS+Glonass+Galileo vastaanottimia, mutta sitä odotellessa voimme tarjota teille heti 2/3 järjestelmän suorituskyvystä (GPS+Glonass vastaanottimia). Nykyiset 14 Glonass satelliittia lisättynä 28:aan GPS satellittiin antavat kokonaisuutena 42 käytössä olevaa satelliittia. Venäjän suunnitelmissa on lisätä satelliittiensa lukumäärän 18:sta vuoteeen 2006 mennessä. Meillä on kahdenlaisia asiakkaita, niitä jotka käyttävät GPS+GLO vastaanottimia ja eivät koskaan palaa pelkkään GPS laitteeseen. Lisäksi meillä on asiakkaita, jotka eivät suostu kokeilemaan GPS+GLO vastaanottimia. Kumpaa tyyppiä sinä olet? Hyviä GPS+Glonass yhdistelmiä ovat: Javad GGD ja GG tuoteperhe

GPS kompassiin tarvitaan minimissään kaksi GPS antennia, jotka on suunnattu mitattavan laivan tai ajoneuvon rungon mukaisesti. Lisäksi tarvitaan kaksi GPS moottoria, jotka laskevat RTK ratkaisua näiden kahden antennin väliin. Molemmat GPS moottorit on yleensä integroitu samaan koteloon ja siihen on lisäksi saatettu lisätä joitakin itse kalibroituvia antureita, joiden tarkoitus on tukea suunta/paikkaratkaisua niiden hetkien aikana, jolloin GPS satelliitteja ei ole näkyissä. Kyseiset anturit on kuitenkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön 60 sekunnista kymmeniin minuutteihin riippuen käytetyn lisäanturin laadusta (=hinnasta). Hyviä vastaanottimia DGPS(RTK) plus suunta käyttöön ovat: CSI Wireless Vector Sensor (DGPS +GPS Compass+Gyro+flux gate) Javad JNSGyro 2 (RTK or DGPS and GPS compass) Javad JNS IMU (additional sensor for JNSGyro 2)

Ammattikäyttöön tarkoitetun DGPS järjestelmän rakentamisessa tarvitaan koodin + kantoaallon vaihekulman havaitseva vastaanotin. Kantoaallon vaihekulman seuraamisella voidaan "suodattaa/tasoittaa" koodin antamaa valeetäisyyshavaintoa ja näin parantaa paikannuksen tarkkuutta. Hyvälaatuisen GPS vastaanottimen lisäksi tarvitaan antenni, jossa on pieni vaihekeskipisteen hajonta sekä hyvät signaalin heijastumista estävät ominaisuudet. Hyvin valitulla vastaanottimen ja antennin kokonaisuudella on mahdollista päässä alle metrin paikannustarkkuuteen käyttäen yleisesti käytössä olevia korjauslähteitä kuten Merenkulkulaitoksen DGPS korjauksia. Kaksitaajuusvastaanottimia käytetään geodeettisiin mittaustöihin, RTK mittauksiin ja muihin käyttökohteisiin, missä tarvitaan senttimetriluokan paikannustarkkuutta (mm. koneenohjaus). Toista taajuutta käytetään laskemaan ionosfäärin aiheuttamat virheet signaalin kulkuun ja näin paikannuslaskusta saadaan erittäin tarkka (geodesia) tai tarkka+mahdollinen (RTK). Hyviä vastaanottimia RTK mittauksiin ovat: Ashtech ZX Sensor Javad GD and GGD product family Hyviä vastaanotin / antenni yhdistelmiä ovat: CSI Wireless SX 2 and CDA RTK antenna Javad JNS100 and MarAnt L1 Ashtech DG 14 and Marine IV antenna

Sovelluksissa, joissa seurataan kolmiulotteista liikkuvaa esinettä, kuten laivaa tai lentokonetta, on usein tarpeellista mitata laivan GPS antennin paikka ja laivan asento suhteessa johonkin muuhun laivassa olevaan anturiin (monikeilain, ilmakuvakamera). Paikkatiedon siirtämiseen GPS antennista laivan toiseen anturiin tarvitaan antennin koordinaatin lisäksi laivan asento (rol, pitch, yaw), jolloin anturin paikka kolmiulotteissa avaruudessa voidaan laskea ja siirtää sitä tarvitsevaan sovellukseen (esim. merenmittaus). Muita käyttökohteita ovat ilmakuvaus sekä laivan navigointijärjestelmien kalibrointi. hyviä laitekokonaisuuksia DGPS(RTK), asento ja suuntamittauksiin ovat: Javad JNSGyro 4 (RTK or DGPS and full GPS attitude) Javad JNS IMU (additional sensor for JNSGyro 4) Applanix POS/MV (tightly coupled IMU and GPS sensors, Marine) Applanix POS/AV (tightly coupled IMU and GPS, Photogrammetry) Applanix POS/LV (tightly coupled IMU and GPS, land vehicle)

GPS: nykytilanne ja tulevaisuus

GPS konstellaatio 29 (24) operatiivista satelliittia (2006) 6 kiertorataa 55 asteen kulmassa kiertoaika 11 h 58 min 20,200 kilometriä korkealla Kehitetty ja ylläpidetään Yhdysvaltojen Puolustus ministeriön (US DoD) toimesta Tarjoaa maailmanlaajuisen 3 D paikannuksen 24 h vuorokaudessa

Nykytilanne 29 operatiivista satelliittia (27.3.2006) SA poistettu 2.5.2000 peruspaikannustarkkuus alle 20 m satelliitit BLOCK II/IIA/IIR BLOCK II (SVN 13 21) 1989 90 90 (3) BLOCK IIA (SVN 22 40) 1990 97 97 (16) BLOCK IIR (SVN 41 62) 1997 (9) viimeisin laukaisu 21.03.2005 Seuraava 05/2006 neljä (IIR 3) atomikelloa laskennallinen elinikä noin 8 vuotta C/A koodi L1, Y(P) koodi L2

GPS:n uudistaminen Tavoitteena palvelun parantaminen siviili ja kaupallisen käytön tarpeisiin,, 1997 IGEB (Interagency GPS Executive Board) C/A koodi L1 (1575.42 MHz) vapaa SPS P(Y) koodi L2 (1227.60 MHz) rajattu PPS, 1998 C/A koodi L2, 2003 (2004) >, IOC 2009(?), 18 lähettävää satelliittia Uusi taajuus L5 (1176.45 MHz) siviilikäyttöön,, 2005 (2006) >, IOC 2015(?), 18 lähettävää satelliittia BLOCK IIR satelliittien uudistaminen,, C/A koodi L2, M koodim Uudet BLOCK IIF satelliitit,, C/A koodi L2, L5, M koodim Uusi M koodi sotilastarkoituksiin Alueelliset käyttöestot Lähetystehon mahdollinen nostaminen Maa asemien asemien uudistaminen 2008 mennessä BLOCK III, 2006(????) >

Miksi uudistaa? Parempi tuki GPS:n siviilikäyttäjille Uusien siviilisignaalien avulla parannettu tarkkuus, toiminnallisuus ja palvelun jatkuvuus = parempi käytettävyys Maailmanlaajuinen hyöty = taloudelliset mahdollisuudet Optimoida GPS järjestelmää (PVT Positioning, Velocity and Timing) ja sitä täydentäviä järjestelmiä mahdollistaen kansalliset järjestelmäsovellukset Presidential Decision Directive Mar 96 Vice Presidential Announcements Mar 98 and Jan 99

Uudistuksien vaikutukset signaalin paraneminen,, SA pois parannettu paikannustarkkuus, ilmakehän vaikutus,, wide lane ratkaisut L1 L2, L2, L1 L5 L5 ja L2 L5 L5 parannettu signaalin saatavuus, pienempi SNR, parempi katveen ja häiriön sietokyky paranettu luotettavuus ja valvonta sekä palvelun jatkuvuus parannettu sietokyky radiohäiriöitä vastaan v Mutta EI LISÄÄ SATELLIITTIEN MÄÄRÄÄ. Katve on edelleen katve!

GLONASS: nykytilanne ja tulevaisuus

GLONASS konstellaatio 14 SVs (2005) 18 SVs (2006) 24 operatiivista satelliittia (2010) 3 kiertorataa 110 asteen kulmassa kiertoaika 11 h 15 min 19,100 kilometriä korkealla Kehitetty Neuvostoliiton ja ylläpidetään Venäjän Puolustusministeriön Tarjoaa maailmanlaajuisen 3 D paikannuksen 24 h vuorokaudessa

GLONASS 13 satelliittia @ 1/2006 (kaksi( uusinta vielä aktivoimatta) Laukaisusuunnitelma: : 25.12.2005 laukaistu kolme satelliittia,, 3 (+3) lisäsatelliittia 2006 Ensimmäiset tuotantosatelliitit, GLONASS M,, 1998 Eri satelliitit erotellaan taajuusmodulaation avulla (GPS koodimodulaatio) GLONASS M käyttää alempia taajuuksia

TOIMIVAT GLONASS SATELLIIT ITIT 25 20 15 10 5 0 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Onko Glonass tullut jäädäkseen? Venäjä on myös s pysynyt lupauksessaan viimeiset kolme vuotta ja laukaissut radalle kolme uutta Glonass satelliittia joka joulukuun viimeisellä viikolla. Kilpailijat ovat mustamaalanneet Glonass järjestelmää, koska satelliittien määrä laski testivaiheen jälkeen neljään. Kilpailijat julkaisevat GPS+GLO vastaanottimia tämän vuoden aikana, joten heidänkin täytyy uskoa järjestelmän jatkuvuuteen. Glonass on ainoa todellinen lisäarvo nykyisiin satelliittivastaanottimiin ennen Galileo järjestelmän valmistumista (2010 2012) 2012)

GPS+Glonass paikannus Glonass satelliittien käyttäminen ei huononna tarkkuutta Satelliittien määrän lisääminen mahdollistaa mittaamisen tukkoisemmissa maastokohteissa Tulevaisuudessa vastaanottimet seuraavat GPS+GLONASS+ Galileo signaaleja (GNSS 2 vastaanottimet) GPS ja Glonass satelliitteja käytetään yhtäaikaisesti vastaanottimessa paikkaratkaisun laskemiseen. Käytettävissä olevien satelliittien lukumää äärä kasvaa n. 50%.

Miksi kannattaisi harkita GPS+GLO vastaanotinta lisää toisistaan riippumattomia satelliitteja, 4 (x,y,z,dt) + 4 (GPS) + 4 (GLO) siksi mitattavuus (työteho) ja luotetaavuus lisääntyvät Riittämätön määrä GPS satelliitteja Suomen olosuhteisiin

GPS näkyvyys on esteiden rajoittama

Lisäämällä GLONASS näkyvyys lisääntyy

GPS + GLONASS satelliitteja 47 SVs (2006) Yksinkertaista yhteenlaskua

GPS näkyvyys Tampereella 24 h

GPS+GLONASS näkyvyys Tampereella 24 h

GPS ja GPS+GLO näkyvyys Tampere 15:00 16:00

GNSS: Monisatelliittijärjestelmä GPS on USA:n satelliittipaikannus järjestelmä GLONASS on Venäjän GPS WAAS/EGNOS/MSAT ovat geostationäärisiä satelliitti järjestelmiä (GEO) Nämä kolme muodostavat GNSS 1 järjestelmän Kun näihin lisätään GALILEO saadaan GNSS 2

GEOSTATIONÄÄRISET SATELLIITIT Vain yksi ratataso mahdollinen päiväntasaajan yläpuolella => Suomesta katsoen alhaalla Euroopan yläpuolelle 3 kpl Näkyvät koko ajan => 3 x GPS satelliitin näkyvyys Kaksoisrooli: : DGPS korjauslähde sekä paikannussatelliitti.

GEOSTATIONÄÄRISIÄ SATELLIITTEJA (Helsingistä nähtynä)

GALILEO

GALILEO konstellaatio 1 SVs (2006) 27 +3 operatiivista satelliittia (2010???) 3 kiertorataa 56 asteen kulmassa kiertoaika 14 h 22 min 23,616 kilometriä korkealla Kehitetään ja ylläpidetään EU:n toimesta Tarjoaa maailmanlaajuisen 3 D paikannuksen 24 h vuorokaudessa sekä paljon muita palveluja,, mm. televiestintä

GALILEO 1 satelliitti @ 1/2006 Laukaisusuunnitelma: : 1 lisäsatelliitti 2006 Ensimmäiset tuotantosatelliitit,, 2008 SIGNAALIRAKENNETTA EI OLE LYÖTY LUKKOON!

Galileo arkkitehturi 3 komponenttia: maailmanlaajuinen alueellinen paikallinen + käyttäjäsegmentti palvelukeskukset

Galileo signaali L kaistan taajuudet (HUOM! SIGNAALIRAKENNETTA EI VIELÄ PÄÄTETTY L1, 1164 1300 1300 MHz L2, 1559 1610 1610 MHz E5a E5b E6 L1 f E5 a = 1 176.450 MHz f E5b = 1 207.140 MHz f E6 = 1 278.750 MHz f L1 = 1 575.42 MHz Signaaliin moduloitu: satelliitin numero sijainti kiertoradalla kellonaika tieto satelliitin ja järjestelmän kunnosta C kaistan (5010 5030 5030 MHz) testaus

Galileo palvelut

GPS&GLONASS&Galileo yhteiskäyttö Nykyiset vastaanottimet Uudemmat vastaanotinmallit voidaan päivittää GPS&GLONASS&Galileo yhteensopiviksi Vanhemmat vastaanotinmallit eivät tule toimimaan yhteiskäytössä Erilaiset signaalirakenteet Galileon signaalirakennatta ei ole vielä lyöty lopullisesti lukkoon Eri referenssiellipsoidit WGS 84/ETRF 84/ETRF 8989 RAIM => lisää luotettavuutta

Mitä tapahtuu kun Galileo järjestelmä on operatiivinen (1) Noin 2010 2012 2012 kaikki kolme satelliittijärjestelmää ovat käytettävissä. Paikkaratkaisussa voidaan käyttää vain esim. 16 parasta satelliittia Yli 16 satelliittin käyttäminen paikkaratkaisussa ei tuo enää lisäarvoa ratkaisulle? CPU teho? Galileon odotusaika on 3 63 6 vuotta. Paras ratkaisu tällä hetkellä GPS+GLONASS.

Mitä tapahtuu kun Galileo järjestelmä on operatiivinen (2) Nykysuuntauksesta voidaan päätellä, että kaikki merkittävät laitevalmistajat tulevat julkaisemaan GPS+GLO+Galileo vastaanottimen. Kanavien lukumäärä 72 jettuna 3 kertoo, että 24 satelliittia voidaan seurata samanaikaisesti. Laskentaan käytetään ehkä vähemmän.

MITTAA TÄSSÄ GNSS:llä

GPS+GLONASS VASTAANOTTIMIEN KEHITYS Navdata toi maahan ensimmäiset Ashtech GG 24 GPS+GLONASS L1 RTK vastaanottimet 1997. Ensimmäiset kaksitaajuiset Javad GPS+GLONASS RTK vastataanottimet 1998. Vastaanottimien optioiden päivittäminen avainkoodeilla. Integroidut vastaanottimet: antenni, akut, radio, GSM ym. integroitu samaan koteloon. Langaton tiedonsiirto. Ensimmäiset GPS+GLONASS+GALILEO vastaanottimet 2006.

Ashtech Inc. 1997 GG24 RTK GPS+GLONASS L1 RTK

Javad Navigation Inc. 1998 Javad Legacy GPS+GLONASS L1/L2 RTK

Kartoitusvastaanotin ja antenni samassa; 1999

Javad Navigation Inc. 2002 Prego GPS+GLONASS L1/L2 RTK Integroitu WinCe tallennin Infrapuna tiedonsiirto USB Integroitu radiomodeemi Sisäinen akku Ladattavat optiot Type of signal (standard L1; optional L2) Memory (standard 0Mb; optional 1Mb up to 96Mb) Update rate standard 1Hz (optional 5, 10, or 20Hz) RTK at 1Hz, 5Hz, 10Hz, and 20Hz RTCM/CMR Input/Output Event marker Common tracking Advanced multipath reduction Wide area augmentation system (WAAS) Receiver autonomous integrity monitoring (RAIM) 1 PPS (Pulse Per Second; a timing signal)

Javad Navigation Inc. 2004 Maxor GPS+GLONASS L1/L2 RTK Integroitu antenni (myös erillinen) USB, Bluetooth Integroitu radiomodeemi,, GSM Sisäinen akku Ladattavat optiot Type of signal (standard L1; optional L2) Memory (standard 0Mb; optional 4Mb up to 1024Mb) Update rate standard 1Hz (optional 5, 10, or 20Hz) RTK at 1Hz, 5Hz, 10Hz, and 20Hz RTCM/CMR Input/Output Event marker Common tracking Advanced multipath reduction Wide area augmentation system (WAAS) Receiver autonomous integrity monitoring (RAIM) 1 PPS (Pulse Per Second; a timing signal)

Javad Navigation Inc. 2004 Lexon GPS+GLONASS L1/L2 RTK USB Ladattavat optiot Type of signal (standard L1; optional L2) Memory (standard 0Mb; optional 4Mb up to 1024Mb) Update rate standard 1Hz (optional 5, 10, or 20Hz) RTK at 1Hz, 5Hz, 10Hz, and 20Hz RTCM/CMR Input/Output Event marker Common tracking Advanced multipath reduction Wide area augmentation system (WAAS) Receiver autonomous integrity monitoring (RAIM) 1 PPS (Pulse Per Second; a timing signal)

Eskolantie 1 00720 HELSINKI Pasi Kråknäs 0400 489919 489919 pasi.kraknas@navdata.fi www.navdata.fi