Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä

Kansaneläkelaitos Hankesuunnitelma Terveysosasto 24.1.2012 Kuntoutusryhmä 0 2012-2014 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Postiosoite Käyntiosoite PL 78 Höyläämötie 1a B 00381 Helsinki 00380 Helsinki Puhelin 020 634 11 etunimi.sukunimi@kela.fi

1 SISÄLLYS 1 Kehittämishankkeen yleiskuvaus... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen toteutus... 4 1.4 Toimijat... 4 1.5 Ohjaus... 5 1.6 Koulutus... 5 1.7 Työkokoukset ja seminaarit... 5 1.8 Tiedottaminen... 6 1.9 Kustannukset... 6 2 Kehittämishankkeen kohderyhmä... 8 2.1 Kuntoutuja... 8 2.2 Työnantaja... 8 2.3 Työterveyshuolto... 9 3 Kehittämishankkeeseen ohjautuminen... 10 3.1 Kuntoutuksen suunnittelu... 10 3.2 Kuntoutukseen hakeutuminen... 11 4 Henkilöstö... 13 5 Kuntoutuksen rakenne ja sisältö... 15 5.1 Rakenne... 15 5.2 Toteutus... 15 5.3 Sisältö... 16 5.3.1 Tilanneanalyysi... 18 5.3.2 Ryhmäjaksot... 20 5.3.3 Yksilöllinen osa... 22 5.3.4 Päätösosa... 23 5.4 Kuntoutusseloste... 24 6 Kehittämishankkeessa käytetyt mittarit, kyselyt ja lomakkeet... 25 7 Raportointi... 27 8 Kehittämishankkeen arviointitutkimus... 28 Liite 1 Eri toimijoiden tehtävät... 30 Liite 2 Selvityslomake... 34 Liite 3 Kuntoutuksen ja arviointitutkimuksen aineisto ja välineet... 37

2 1 Kehittämishankkeen yleiskuvaus 1.1 Tausta Yhteiskunnan strateginen päämäärä on tukea työssä pysymistä ja ehkäistä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelmassa 2015 haasteena on kehittää kuntoutuspalvelut vastaamaan kuntoutujien tarpeita sekä yhteiskunnan ja työelämän muutoksia. Kelan kehittämistoiminnan yhtenä painopistealueena on työhön kuntoutus. Kela järjestää valtion vuosittain myöntämän määrärahan turvin harkinnanvaraista kuntoutusta, joka kohdennetaan pääasiassa työkyvyn edistämiseen tai säilyttämiseen. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelmassa Kelan tavoitteena on kehittää toimivia, vaikuttavia ja kustannuksiltaan tehokkaita kuntoutuspalveluja sekä hyviä kuntoutuskäytäntöjä yhteistyössä muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa. Lisäksi kehitetään arvioinnin ja mittaamisen menetelmiä kuntoutuksen tarpeen, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Kelan ASLAK-kuntoutukseen osallistui vuonna 2011 kuntoutujia 13 281 ja Tykkuntoutukseen 2 983 kuntoutujaa. Työelämän nopean muutoksen vuoksi Kelan vakiintuneiden kuntoutusprosessien jäykkyys, hitaus ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen vaikeus eivät takaa kyllin joustavasti työikäisten pääsyä kuntoutukseen oikeaan aikaan. Kelan Työhönkuntoutuksen hankkeen tavoitteena on luoda hankkeeseen osallistuvien yhteistyön avulla joustava ja oikea-aikainen kuntoutusmalli työikäiselle väestölle kuntoutujan yksilölliset tarpeet huomioiden. Työhönkuntoutuksen hankkeen ensimmäinen vaihe (TK-hanke) alkoi vuonna 2007, ja sen toteutusvaihe päättyi vuonna 2011. TK-hankkeen kohderyhmänä olivat vakiintuneessa työsuhteessa olevat henkilöt, yrittäjät ja epätyypillisessä työsuhteessa olevat henkilöt. TK-hankkeeseen liittyi tutkimuksellinen arviointi, jossa selvitettiin kuuden eri palvelutuottajan kehittämän kuntoutusmallin toimivuutta. Arvioinnin tuloksia on saatu tutkimuksen edetessä. TK- hankkeen arvioinnissa (Nettityöpapereita 32/2011) on jo ilmennyt, että työterveyshuolto ja työpaikka ovat avainasemassa työntekijän kuntoutustarvetta arvioitaessa. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutujavalinta ovat osoittautuneet kuntoutusprosessin keskeisiksi vaiheiksi. Mitä yksilöllisemmin ja huolellisemmin kuntoutujien tilannetta oli arvioitu alkuvaiheessa, sitä paremmin kuntoutujia kyettiin ohjaamaan tarkoituksenmukaiseen kuntoutusprosessiin. Ja mitä selkeämmin yhteistyöosapuolet, kuntoutuja mukaan lukien, tiesivät heti alussa, mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet, mitä kuntoutus sisältää ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet kuntoutujan prosessin aikana, sitä paremmin kuntoutukselle asetetut tavoitteet myös täyttyivät. TK- hankkeen arvioinnissa ilmeni myös, että onnistuneimmillaan toimijoiden yhteistyö ongelmien määrittelyssä ja työstämisessä johti realistiseen käsitykseen siitä, miten eri tahot voivat tukea työntekijän työkykyä. Arvioinnissa tuli esille, että kuntoutujien esimiehet pitivät tärkeänä sitä, että kuntoutus integroituisi mahdollisimman hyvin työpaikan hyvinvoinnin suunnitelmiin ja esittivät kiinnostuksensa osallistua kuntoutuksen sisällön suunnitteluun. Toisaalta hankkeen aikaiset kokeilut osoittivat, että useita toimijoita ajallisesti ja rakenteellisesti sitova kuntoutusprosessi on hauras ja riskialtis. Pitkäkestoisen ja monipolvisen kuntoutuksen toimivuus osoittautui olevan

3 jatkuvasti uhan alla, vaikka monasti kuntoutujat saattoivat hyötyä juuri pitkäjänteisestä työskentelystä. Hankkeen loppuraportti valmistuu 2013. TK-hanke on jo tuottanut uudistuksia Kelan työikäisten vakiintuneeseen kuntoutukseen. Samalla ilmeni tarve työstää kokemuksista laajalle työntekijäryhmälle soveltuva kuntoutus. Tästä syystä TK-hanketta päätettiin jatkaa toisella vaiheella (TK2- hanke) vuosina 2011 2014. TK2-hankkeen valmistelu alkoi syksyllä 2010 ja päättyi vuoden 2012 alussa. Valmisteluryhmään osallistuvat Kelan terveysosaston projektipäällikkö, kehittämispäällikkö ja kaksi suunnittelijaa, kaksi TK-hankkeen tutkijaa, TK2-hankkeen projektitutkija, viisi palveluntuottajaa ja kaksi Kelan ulkopuolista asiantuntijaa. 1.2 Tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen (TK2-hanke) tavoitteena on kehittää Kelan läheisesti työhön liittyvää kuntoutusta. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työlliset 1 työikäiset henkilöt (16 67 -vuotiaat). TK2-hankkeen tavoite on työllisten heikentyvän työkyvyn tukeminen kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Kehittämistehtävänä on hakea ratkaisuja työikäisten kuntoutuksessa aiemmin todettuihin ongelmakohtiin. Keskeisenä tavoitteena on täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja, palveluntuottaja ja Kela. Yhteistyö rakentuu kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hanke tarjoaa aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia suunnitella kuntoutus kuntoutujan yksiöllisten tarpeiden mukaan. Siksi kuntoutuksen suunnittelun lähtökohta ei ole kuntoutuksen osat (henkilöstö, avo- ja laitosvuorokaudet, käyntikerrat ja ryhmäjaksot) vaan kuntoutujan oma kuntoutumisprosessi sekä sitä tukeva kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon, palveluntuottajan sitä tukeva yhteistoiminta. Kelan määrittämiä kuntoutuksen osia tarkastellaan keinoina toteuttaa kuntoutujan kuntoutumisprosessin välttämättömät vaiheet. TK2-hanke hyödyntää TK -hankkeen arviointitutkimuksen tietoa ja palveluntuottajien aiemmista kokeiluista syntyneitä uusia ja hyviä kuntoutuskäytäntöjä sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa työikäisten kuntoutuksesta. Hankkeeseen liitetään arviointitutkimus, jonka avulla saadaan monipuolista tietoa kuntoutujan, palveluntuottajan, työnantajan ja työterveyshuollon näkökulmista (kuvattu luvussa 8). TK2-hankkeen arviointitutkimuksessa hyväksi todetut hankkeen toimintatavat ja sisällöt siirretään Kelan vakiintuneeseen kuntoutustoimintaan. 1 Työlliset ja työttömät henkilöt muodostavat työvoiman, joukon, joka on käytettävissä työhön. Tilastokeskuksen käyttämä määritelmä työllisestä on YK:n työjärjestön ILOn suosituksen ja Euroopan neuvoston asetuksen mukainen: työllinen on henkilö, joka tekee säännöllisesti vähintään 1 tunnin viikossa töitä. Yhden tunnin säännöstä on poikkeuksia: mm. satunnaista muutaman tunnin työtä tehnyttä henkilöä ei lasketa työlliseksi.

4 1.3 Hankkeen toteutus TK2-hanke kokonaisuudessaan toteutetaan 1.9.2012 30.6.2014. Varsinainen hankevaihe alkaa 1.9.2012. Keväällä 2013 käynnistyvät hankkeen viimeiset kuntoutusprosessit. Kuntoutusprosessit päättyvät viimeistään 30.6.2014 mennessä. Hankkeeseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö päättyy 31.12.2014. Ensimmäisten 10 kuntoutujan kuntoutuksessa testataan hankkeen kuntoutusmallin alkuvaihe, käynnistyminen, sisältö, keskeiset menetelmät ja yhteistyö. Näistä saatavien kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen voidaan tehdä muutoksia Kelan aloitteesta. Muutoksista neuvotellaan palveluntuottajien kanssa. Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (liite 3) valmistellaan kehittämistyönä ennen hankkeen käynnistymistä. Tähän osallistuvat ainakin palveluntuottajan TK2- hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat, asiantuntijat ja Kelan kuntoutusryhmän edustajat. Tämän hankesuunnitelman lisäksi kehittämishankkeessa noudatetaan Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisen osan vaatimuksia (voimassa 1.1.2011, alkaen päivitetty 15.3.2011). Joissakin hankesuunnitelman kohdissa kuvataan standardin yleistä osaa tarkemmin tai standardin yleisestä osasta poiketen asioita. Näissä asioissa noudatetaan hankesuunnitelmaa. 1.4 Toimijat TK2 -hankkeen toimijat ovat tietyin kriteerein (kuvattu luvussa 1.2) kuntoutukseen valitut kuntoutujat, kuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat, yhteistyössä toimivat työterveyshuollot ja työnantajat, Kela sekä muut kuntoutujan kannalta keskeiset yhteistyötahot. Kuntoutus on osa kuntoutujan työkykyä ylläpitävää kokonaissuunnitelmaa, johon kuuluvat kuntoutuksen lisäksi työterveyshuollon ja työpaikan tarvittavat tukitoimet. Eri toimijoiden yhteistyö on keskeinen osa kuntoutujaa tukevaa prosessia. Hankkeen sisällön ja toteutuksen suunnittelu ja kuntoutuksen järjestäminen ovat Kelan tehtäviä. Kuntoutuksen toteuttaa palveluntuottaja, joka vastaa TK2-hankkeen tiedottamisesta, työterveyshuollon ja työnantajien aktivoinnista, yhteistyöstä ja käytännön toteutuksesta. Palveluntuottaja toimii läheisessä yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajien kanssa. Hankkeeseen kuntoutujia suosittelevana tahona toimii ensisijaisesti työterveyshuolto. Hoitovastuu säilyy terveydenhuollolla. Hankkeeseen ohjautuminen on kuvattu tarkemmin hankesuunnitelman kohdassa 3. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin hankkeen toimijoiden tehtävät ja työnjako.

5 1.5 Ohjaus Valtakunnallinen asiantuntijaryhmä Hankkeen tukena toimii monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluu Kelan edustajien lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, Elinkeinoelämän keskusliiton, Työterveyslaitoksen, Lapin yliopiston ja sidosryhmien edustajia. Asiantuntijaryhmä seuraa ja arvioi kehittämis- ja tutkimushankkeen etenemistä sekä ottaa kantaa hankkeeseen liittyviin linjauksiin. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Paikallinen projektiryhmä Hankkeeseen valittavat palveluntuottajat perustavat osahankkeelle paikallisen projektiryhmän. Projektiryhmässä on edustajat palveluntuottajalta, työterveyshuolloista, työnantajilta, mahdollisuuksien mukaan Kelasta ja harkinnan mukaan muilta yhteistyötahoilta. Projektiryhmän tavoitteena on edistää paikallista verkostotyötä ja hyvän kuntoutusmallin kehittämistä. Projektiryhmässä keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja muista osahankkeen ajankohtaisista kysymyksistä. Projektiryhmä on osa palveluntuottajan, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä. Palveluntuottaja kutsuu ryhmän koolle hankkeen käynnistymisvaiheessa keväällä 2012 ja vastaa ryhmän toiminnasta koko hankkeen ajan. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. 1.6 Koulutus Ennen hankkeen käynnistymistä, touko- ja elokuussa 2012, pidetään kaksi yhden päivän koulutusta, jotka liittyvät hankkeen toteutukseen ja arviointitutkimukseen. Koulutuksen järjestää Kelan kuntoutusryhmä. Koulutuksiin osallistuu ainakin palveluntuottajan TK2-hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat, Kelan kuntoutusryhmän edustajat ja mahdollisuuksien mukaan työterveyshuoltojen, työnantajien sekä Kelan vakuutuspiirien edustajat. 1.7 Työkokoukset ja seminaarit Hankkeessa järjestetään työkokous kerran syksyllä 2012, kaksi kertaa vuonna 2013 ja kerran keväällä vuonna 2014. Työkokousten aiheina ovat hankkeen kokemukset, yleiset asiat, tutkimukseen liittyvät kysymykset sekä muut hankkeen kannalta ajankohtaiset asiat. Työkokouksiin osallistuvat ainakin palveluntuottajan TK2-hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat, Kelan kuntoutusryhmän edustajat ja mahdollisuuksien mukaan työterveyshuoltojen, työnantajien sekä Kelan vakuutuspiirien edustajat. Hankkeen aloitusseminaari järjestetään vuoden 2013 alussa ja hankkeen loppuseminaari vuoden 2014 lopussa.

6 1.8 Tiedottaminen Hankkeesta tehdään viestintäsuunnitelma yhdessä Kelan kuntoutusryhmän, tutkijaryhmän ja palveluntuottajien kanssa keväällä 2012. Paikallisen verkoston ja lähettävien työterveyshuoltojen ja työnantajien aktivointi on palveluntuottajan vastuulla. Palveluntuottaja tekee tiedottamisessa yhteistyötä Kelan kuntoutusryhmän kanssa. Kela tiedottaa hankkeesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta internetsivuillaan ja puheenvuoroissa erilaisissa tilaisuuksissa. Sivuilta löytyy myös työterveyshuollolle ja työnantajille suunnattu tiedote, jota palveluntuottajat voivat välittää eteenpäin yhteistyötahoille. 1.9 Kustannukset Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe on Kelan järjestämää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta. Kehittämishankkeen kaikki kustannukset rahoitetaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla. Koulutusten, työkokousten ja seminaarien kustannukset Kela rahoittaa koulutukset, työkokoukset ja hankkeeseen liitettävät, Kelan kannalta relevantit tutkimukset. Kela maksaa TK2-hankkeen koulutuksista, työkokouksista ja seminaareista palveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien matkakulut, kun ne ovat toteutuneet hankehakemuspyynnön lomakkeen 2 mukaisesti. Samoin Kela maksaa lomakkeella 2 ilmoitetun mukaisesti toteutuneen ja sovitun korvauksen päivän työajasta, joka sisältää päivärahan, osallistujakohtaisesti eritellyn laskun perusteella. Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat palveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista. Kuntoutuspalvelun kustannukset ja kehittämisen kustannukset Kelan vakuutuspiiri maksaa palveluntuottajalle toteutuneista kuntoutustoimenpiteistä hyväksytyn hinnan. Kelan kuntoutusryhmä maksaa hyväksytyt kehittämiskustannukset sopimuksen mukaisesti. Kuntoutujan etuudet Kuntoutujalle Kela maksaa normaalimenettelyn mukaisesti tehdyn kuntoutuspäätöksen perusteella kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ylittävät omavastuuosuuden. Jos kuntoutuja saapuu kuntoutuslaitokseen esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi jo edellisenä iltana ja hänelle aiheutuu yöpymisestä erillisiä kustannuksia, maksetaan hänelle tietyin edellytyksin aiheutuneiden kustannusten perusteella yöpymisraha (sairausvakuutuslaki 4 luku 9 ).

7 Kuntoutusrahalain mukaan kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16 67-vuotiaalle kuntoutukseen osallistuvalle kuntoutujalle, joka on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka on työelämässä oleville yksi päivä, kun kyseessä on kehittämishanke. Kelan kuntoutukseen liittyvien etuuksien maksamisesta saa tietoa Kelan toimistosta tai Kelan internetsivulta (www.kela.fi).

8 2 Kehittämishankkeen kohderyhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kehittämisen kohteena on sekä työhönkuntoutuksen prosessi että siihen liittyvä kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon ja palveluntuottajan yhteistoiminta. Yhteistoiminta tähtää työntekijän kuntoutustarpeen määrittelyyn sekä kuntoutujan työssä jaksamisen ja työkyvyn parantamisen tukemiseen. 2.1 Kuntoutuja Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kohderyhmänä ovat työlliset 16 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä ja joiden työsuhde on voimassa kuntoutusjakson ajan. Vastaava määrittely koskee myös yrittäjiä. Kuntoutukseen voidaan valita vakituisissa työsuhteissa olevia henkilöitä ja niitä jotka ovat olleet määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa (kestoltaan vähintään kolme kuukautta) kuntoutuksen aloitusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutusperusteen määrittää työllisen ajankohtainen kuntoutustarve. Kohderyhmän kuntoutustarve perustuu yksilölliseen kuntoutustarpeeseen. Ensisijaista on todettu ja koettu tuen tarve työssä jatkamiselle. Kuntoutustarpeen taustalla voivat olla muutokset työssä tai henkilön vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Se voi ilmetä työsuorituksen puutteina, kuormittuneisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuormituksesta aiheutuneina, työkykyä heikentävinä terveysongelmina. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalvelujen lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voivat myös osoittaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Henkilön sairauspäivärahapäivien määrällä ei ole olennaista merkitystä kuntoutustarvetta määritettäessä. Kuntoutukseen voidaan hyväksyä sekä henkilöitä, joiden kuormittuneisuuden, jaksamisvaikeuksien ja sairauden oireet ovat vielä lieviä että henkilöitä, joiden työkykyä heikentää sairaus ja joiden aiemmin saama hoito ja kuntoutus sekä työpaikalla tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäneet palauttamaan tarvittavaa työ- ja toimintakykyä. Kuntoutukseen valittavien kuntoutujien työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työorganisaation toimintaan, henkilön työhön työpaikallaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö on itse todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia. 2.2 Työnantaja Hankkeeseen osallistuvilla työantajilla on toimiva lakisääteinen työterveyshuolto. Lisäksi suositellaan, että työpaikalla sovelletaan työkyvyn muutostilanteissa kirjattua työhyvinvointistrategiaa ja/tai varhaisen puuttumisen mallia. Työnantajan tehtävänä on arvioida työpaikan tarve osallistua työkykyä tukevaan kuntoutushankkeeseen. Työnantaja sitoutuu yhteistyöhön kuntoutuksen toteutuksen ajaksi ja määrittelee kuntoutusta varten yhteyshenkilön. Ennen kuntoutuksen käynnistymistä työnantaja osallistuu työterveyshuollon kanssa palveluntuottajan kutsusta suunnittelupalaveriin, jossa työnantajan tarpeet ja näkemykset tulevat kuulluksi. Samalla hankkeen kohderyhmä työpaikalla selkiytyy.

9 Kuntoutujan työnantaja on yksi hankkeen kohderyhmä, jotta lähiesimiehen ja lähityöyhteisön aktiivinen osallistuminen kuntoutukseen mahdollistuu. Esimiehellä ja työyhteisöllä on keskeinen rooli työkyvyn muutosten havaitsemisessa. Työnantajan näkemys ja osallistuminen kuntoutukseen mahdollistaa kuntoutuksen aikana saavutettujen tavoitteiden siirtymisen osaksi kuntoutujan ja työyhteisön työkykyä ja toimivaa arkea. 2.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää kuntoutuksen suunnittelussa, kuntoutuksen aikana ja kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien työkyvyn ylläpitämisessä ja seurannassa. Työterveyshuolto sitoutuu yhteistyöhön kuntoutuksen toteutuksen ajaksi, varaa resurssit tähän toimintaan ja määrittelee kuntoutusprosessin aikaisen yhteyshenkilön. Työnantajan kanssa sovitaan työterveyshuollon hankkeen aikaisesta toiminnasta, ja työnantaja mahdollistaa työterveyshuollon toiminnan hankkeen ajan. Kuntoutujan työterveyshuolto on kohderyhmä, jotta työterveyshuollon asiantuntemus ja toiminta saadaan nivottua yhteen kuntoutuskokonaisuuden kanssa. Työterveyshuollon aktiivinen osallistuminen takaa tiedon siirtymisen työterveyshuollosta ja työterveyshuoltoon, poistaa toimenpiteiden päällekkäisyyttä ja turvaa kuntoutuksen aikana saavutettujen tavoitteiden ja tulosten siirtymisen osaksi kuntoutujan ja työyhteisön arkea. Työterveyshuolto myös jatkaa kuntoutujan työhyvinvointia ylläpitävää prosessia kuntoutuksen päätyttyä ja turvaa kuntoutuksen jälkeisen seurannan työpaikalla. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida kuntoutustarvetta työpaikalla yhdessä työnantajan kanssa. Suunnittelukokouksen jälkeen, ennen kuntoutuksen käynnistymistä, työterveyshuolto arvioi käytössään olevin menetelmin kuntoutujan kuntoutustarpeen ja antaa kuntoutussuosituksensa B-lausunnolla Kelan laitosmuotoisen standardin yleisen osan mukaisesti. Kuntoutukseen hakeutuminen on kuvattu kappaleessa 3.2.

10 3 Kehittämishankkeeseen ohjautuminen Osana hankkeen kehittämistoimintaa palveluntuottaja antaa Kelalle kuvauksen tulevan kuntoutuksen teoreettisesta viitekehyksestä, menetelmistä ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöstä ennen kuntoutettavien henkilöiden valintaa ja kuntoutuksen käynnistymistä keväällä 2012. Kehittämishankkeeseen ohjautumisessa hyödynnetään palveluntuottajan olemassa olevaa yhteistyöverkostoa. Palveluntuottaja ottaa yhteyttä työnantajiin, työterveyshuollon toimijoihin sekä muihin yhteistyötahoihinsa kertoen mahdollisuudesta osallistua kehittämishankkeeseen ja esittelee hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeeseen voidaan palveluntuottajan kutsusta ottaa mukaan isoja ja pieniä työnantajia sekä itsensä työllistäviä työantajia. Kuntoutujaryhmä voidaan muodostaa yhden työnantajan työntekijöistä tai samanaikaisesti hankkeessa mukana olevien työantajien työntekijöistä. Tällöin osallistuvat työnantajat ja työterveyshuollot ovat todenneet työpaikkojen yhtenevät kuntoutustarpeet yhteisen kuntoutujaryhmän perustamiseksi ja osallistuvat ryhmän suunnittelupalaveriin. Palveluntuottaja kutsuu hankkeeseen enemmän kuin yhden työterveyshuollon ja yhden työnantajan. Palveluntuottaja voi kutsua ja toteuttaa hankeen enintään 10 työnantajan kanssa. 3.1 Kuntoutuksen suunnittelu Suunnittelu toteutetaan palveluntuottajan aloitteesta. Suunnittelukokous pidetään ennen kuntoutuksen käynnistymistä. Suunnittelukokous järjestetään tapaamisena, johon osallistuvat suunnitteilla olevaan kuntoutukseen osallistuvat työnantajan tai työnantajien edustajat sekä kuntoutujien työterveyshuollon tai -huoltojen edustajat sekä tarvittaessa Kelan edustaja. Suunnittelukokouksen selvitetään kuntoutujien työpaikan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteyshenkilöiden kanssa kuntoutuksen yleiset tavoitteet kuntoutukseen osallistuvalle ryhmälle. Suunnittelun luodaan yhteinen näkemys kuntoutuksen kiinnittymisestä työhön, määritellään työnantajan tavoitteet kuntoutukselle ja selvitetään työhön liittyvät kuntoutustarpeet. Suunnittelukokouksessa määritellään, kenelle (ammattiryhmä, työntekijäryhmä tai osasto tai muu tarkoituksenmukainen kohdentaminen) kuntoutus suunnataan, mitkä teemat ovat työpaikan kannalta keskeisiä, minkä kestoisina ja millä aikataululla kuntoutuksen ryhmäjaksot toteutetaan. Suunnittelukokouksen avulla varmistetaan yhteinen orientoituminen, tiedonkulku, kuntoutuksen aikainen yhteistyö, yhteyshenkilöt ja tehtävien jako. Lisäksi sovitaan seuraavista asioista: kuntoutuksen tiedottamisesta kohderyhmälle yhteyshenkilöistä ja heidän yhteystiedoistaan lisätiedon hankkimisesta kuntoutujien työterveyshuollosta ja/tai työpaikalta kuntoutujan lähiesimiehen ja työterveyshuollon sitoutumisesta kuntoutusprosessin ja hankkeen tutkimuksen eri vaiheisiin raportoinnista työterveyshuollolle ja Kelalle.

11 Palveluntuottajan edustaja laatii suunnittelukokouksessa sovitusta asioista perusteluineen muistion, nimeää kuntoutusryhmälle ryhmäohjaajan ja lähettää kokousmuistion tiedoksi kaikille suunnitteluun osallistuneille. Ryhmäohjaaja kantaa vastuun ryhmän sujuvuudesta ja aikataulussa pysymisestä. Suunnittelukokousmuistion kirjaus yhdenmukaistetaan ennen hankkeen käynnistymistä. 3.2 Kuntoutukseen hakeutuminen Aloite Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen hakeutumisesta voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyshuollolta. Kun työntekijä on hakuprosessin aloitteen tekijä, hän ottaa yhteyttä työterveyshuoltoonsa ja esimieheensä. Työterveyshuollossa työntekijä ohjataan kuntoutuksen yhteyshenkilön luokse, joka kertoo kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä esivalintaprosessista sekä ohjaa Kelan kuntoutushakemuksen KU102 täyttämisessä ja tarvittavien liitteiden hankkimisessa. Työntekijä varaa ajan työterveyslääkärille B-lausunnon laatimista varten ja täyttää esimiehensä kanssa Työntekijän ja työnantajan selvityksen (liite 2) kuntoutusta varten. Hän toimittaa hakemuksen liitteineen työterveyshuollon yhteyshenkilölle esivalintaa varten. Työterveyshuollon yhteyshenkilö toimittaa kaikki esivalitaan osallistuneet hakemukset liitteineen Kelaan kuntoutuspäätösten hakemista varten. Jos työnantajan on hakuprosessin aloitteen tekijä, tämä ottaa yhteyttä työntekijän lähiesimieheen. Lähiesimies käynnistää keskustelun työntekijän kanssa työntekijän työstä, työolosuhteista, työssä jaksamisesta, työn muutoksista ja toimenpiteistä, joita työkyvyn ylläpitämiseksi on tehty, ja niiden merkityksestä kuntoutujan työkyvylle. Keskustelussa kerrotaan mahdollisuudesta osallistua hankkeen esivalintaprosessiin ja selvitetään työntekijän halukkuus osallistua kuntoutukseen. Jos työntekijä on kiinnostunut, työnantaja myös ohjaa hänet ottamaan yhteyttä työterveyshoitajaansa. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen hakua varten lähiesimies ja kuntoutuja täyttävät kuntoutujan työ- ja työkykytilannetta kuvaavan selvityslomakkeen ja toimittavat sen työterveyshuoltoon hankkeen esivalintaprosessin käynnistämiseksi. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa harkitaan, onko kuntoutujan tilanne sellainen, että siihen haetaan ratkaisua Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen keinoin. Kun työterveyshuolto on hakuprosessin aloitteen tekijä, työterveyshoitaja ottaa yhteyttä työntekijään ja kertoo käynnistyvästä hankkeesta ja selvittää työntekijän halukkuuden osallistua kuntoutukseen. Esivalintaa varten työterveyshuolto ohjaa työntekijän ottamaan yhteyttä omaan lähiesimieheensä ammatillisen selvityksen laatimista varten sekä varaa ajan työterveyslääkärille B-lausunnon laatimista varten. Työterveyshoitaja ohjaa ja varmistaa, että työntekijä on huolellisesti täyttänyt Kelan kuntoutushakemuksen KU102 kuntoutuspäätöksen hakemista varten.

12 Työterveyshuollon yhteyshenkilö kokoaa suunnittelukokouksessa sovitun kohderyhmän ja tekee esivalintasuosituksen Kelaan. Esivalinta tehdään hakijoiden toimittamien seuraavien asiakirjojen perusteella: hakemus KU102 työnantajan kanssa täytetty ammatillinen selvitys ja työterveyslääkärin laatima B-lausunto. Työterveyshuollon yhteyshenkilö toimittaa esivalitut hakemukset kerralla Kelaan vakuutuspiirin yhteyshenkilölle suunnittelukokouksessa tarkemmin sovittavalla tavalla. Vakuutuspiirin yhteyshenkilö käsittelee kuntoutushakemukset ja tekee kuntoutuspäätökset kuntoutusta varten.

13 4 Henkilöstö Moniammatillinen työryhmä * Kelan järjestämä avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus on aina moniammatillista. Moniammatillisen työryhmän työskentelyssä on keskeistä vuorovaikutuksessa syntyvä yhteisymmärrys. Se on enemmän kuin yksittäisen henkilön näkökulma ja osaamisalue. Moniammatillinen työryhmä vastaa keskeisesti kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Moniammatillisen työryhmän jäsenet pitävät keskenään omia kokouksia, joissa käydään läpi kuntoutuksen ja kuntoutujien tilannetta. Kaikki kokoukset dokumentoidaan kuntoutujakohtaisesti. Moniammatillisen työryhmän jäsenet vastaavat yhdessä kuntoutujan ohjaamisesta hankkeen aikana ja tarvittaessa kuntoutuksen väliaikoina. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu neljä jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä. Työryhmään kuuluvat: työelämän asiantuntija fysioterapeutti lääkäri psykologi. Kaikilla moniammatillisen työryhmän jäsenillä on vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta. Ryhmäohjaaja* Ryhmäohjaaja on moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntija, fysioterapeutti tai psykologi. Ryhmäohjaaja on sama koko kuntoutusprosessin aikana. Ryhmäohjaaja koordinoi koko kuntoutusprosessia ja toimii yhteyshenkilönä yhteistyöpäivän ja päätösosan käyntikerran aikana yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Ryhmäohjaaja huolehtii ryhmän toiminnan käynnistämisestä ja työskentelyn sujuvuudesta kuntoutuksen aikana. Hän vastaa kuntoutuskokonaisuudesta, kuntoutuksen tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta. Ryhmäohjaajan tehtävänä on huolehtia toimivien yhteyksien luomisesta työantajaan ja työterveyshuoltoon. Kuntoutuja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä ryhmäohjaajaan kuntoutuksen välijaksoilla ja pyytää ohjausta sekä neuvontaa. Omaohjaaja* Ryhmäohjaajan lisäksi kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa yksilöllistä osaa koordinoi omaohjaaja. Omaohjaaja on moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntija, fysioterapeutti tai psykologi. Omaohjaaja on sama koko kuntoutusprosessin ajan. Omaohjaaja koordinoi yhdessä ryhmäohjaajan kanssa yksilöllisen osan nivoutumista ryhmäjaksojen toteutukseen ja toimii yhteyshenkilönä työpaikkakäynnillä/-käynneillä yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. * Henkilöstön käsitemäärittely ja pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet ja Liite 2 Käsitteet).

14 Omaohjaaja vastaa kuntoutujan kuntoutussuunnitelman toteutuksesta ja kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Kuntoutuja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä omaohjaajaan yksilöllisen osan välijaksoilla ja pyytää ohjausta sekä neuvontaa. Tarvittaessa omaohjaaja on yhteydessä kuntoutujan lähiesimieheen ja/tai terveydenhuoltoon kuntoutusprosessin aikana kuntoutujan luvalla. Erityistyöntekijät * Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä, eivätkä he kuulu moniammatilliseen työryhmään. Seuraavien erityistyöntekijöiden tulee osallistua kuntoutuksen toteutukseen kuntoutujan tarpeen mukaan: työfysioterapeutti työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) erikoislääkäri. Kuntoutuksen toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä. Muu kuntoutushenkilöstö* Hankkeen kuntoutusprosessin toteutukseen voi osallistua myös muita kohderyhmän tarvitsemia oman ammattialansa tehtävissä toimivia henkilöitä, kuten vapaaajanohjaaja, liikunnanohjaaja ja ravitsemusneuvoja. * Henkilöstön käsitemäärittely ja pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet ja Liite 2 Käsitteet).

15 5 Kuntoutuksen rakenne ja sisältö 5.1 Rakenne Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kuntoutusmalli rakentuu yksilöllisestä tilanneanalyysistä, ryhmäjaksoista ja yksilöllisestä osasta sekä päätösosasta. Kuntoutusmalli kestää yhteensä 7 21 (laskennallinen määrä 17) vuorokautta, 3 8 (laskennallinen määrä 7) käyntikertaa. Kuntoutusmallin rakenne on osittain yksilöllisen tarpeen mukaan koottuna: Tilanneanalyysi o 1 avovuorokausi ja o 1 2 yksilöllistä käyntikertaa Ryhmäjaksot o 2 3 erillistä ryhmäjaksoa, joiden pituus on 3 5 avo- tai laitosvuorokautta. Yksi ryhmäjakson aikana toteutettavista avo- tai laitosvuorokausista toteutetaan yhteistyöpäivänä. Yksilöllinen osa o 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai o yksilöllisistä käyntikerroista vähintään yksi toteutetaan työpaikkakäyntinä o 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Päätösosa o 1 yksilöllinen käyntikerta Kuntoutus perustuu kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen. Sen vuoksi mallin rakenne on joustava. Kuntoutus toteutetaan tilanneanalyysissä muodostuvan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman perusteella. Kuntoutusmallin jousto muodostuu ryhmän tarpeen mukaan kootuista ryhmäjaksoista ja kuntoutujan tarpeen mukaan kootusta yksilöllisestä osasta. 5.2 Toteutus Kuntoutus toteutetaan 12 kuukauden aikana seuraavasti Tilanneanalyysi toteutetaan 2 kuukauden kuluessa Kelan kuntoutuspäätöksen tekemisestä. Ryhmäjaksot käynnistyvät noin 3 kuukauden kuluttua ja päättyvät noin 11 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä. Yksilöllisen osan käyntikerrat ja/tai vuorokaudet toteutetaan yksilöllisen aikataulun mukaan kuntoutuksen aikana tilanneanalyysin jälkeen. Päätösosan käyntikerta toteutetaan noin 12 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä. Tilanneanalyysi toteutetaan sekä palveluntuottajan että työnantajan tiloissa. Yksi käyntikerta toteutetaan aina työnantajan tiloissa, toinen käyntikerta toteutetaan palveluntuottajan tai työnantajan tiloissa ja avovuorokausi toteutetaan palveluntuottajan tiloissa.

16 Ryhmäjakson avo- tai laitosvuorokaudet toteutetaan palveluntuottajan tiloissa. Ryhmäjaksoon kuuluu yksi yhteistyöpäivä, joka toteutetaan joko työnantajan tai palveluntuottajan tiloissa. Yhteistyöpäivä voidaan toteuttaa myös siten, että työterveyshuolto ja työnantaja osallistuvat päivään puhelin- tai videoneuvotteluna. Yksilöllisen osan käyntikerrat ja avo- tai laitosvuorokaudet toteutetaan kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan joko palveluntuottajan, työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Vähintään yksi yksilöllisen osan käyntikerta toteutetaan aina työpaikalla. Seuraavassa kuvatut ajat sisältävät kuntoutujan kanssa toteutettavan työskentelyn, mutta ei siihen liittyvää etukäteis- tai jälkikäteistyötä. Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspäivien pituus on vähintään 6 tuntia. Näihin aikoihin sisältyvät siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot. Moniammatillisen työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden toteuttaman kuntoutuksen osuus sekä avo- että laitosmuotoisesta kuntoutuspäivästä on 5 tuntia. Käyntikerran kesto on 2 4 tuntia. Työpaikkakäynnin ja työterveyshuoltokäynnin kesto on vähintään 2 tuntia. Yhteistyöpäivän kesto on vähintään 4 tuntia. Avo- ja laitosmuotoinen kuntoutus toteutetaan arkipäivinä maanantain ja perjantain välisenä aikana. 5.3 Sisältö Kuntoutuksen sisältö toteutetaan työ- ja toimintakykyä parantavilla toimintamalleilla ja käytännöillä. Palveluntuottaja kuvaa toteutettavan kuntoutuksen kappaleessa 3 edellytetyllä tavalla. Tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja työelämässä pysyminen mahdollisimman pitkään. Kuntoutuksen sisältö nivotaan lähelle kuntoutujan työtä, työympäristöä ja elämäntilannetta. Kuntoutuksessa paneudutaan terveydenedistämiseen sekä elämänhallinnan vahvistamiseen. Kuntoutuksen sisältö auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman työkykynsä heikkenemisen johtaneita ja sitä ylläpitäviä syitä. Kuntoutuksen avulla kuntoutujaa autetaan muodostamaan realistinen suunnitelma tilanteensa parantamiseksi yhteistyössä työnantajansa ja läheistensä kanssa. Kuntoutus tukee sekä realististen tavoitteiden asettamista että niiden toteuttamista. Kuntoutuksen sisältö tukee kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita, joita työstetään koko kuntoutusprosessin ajan. Sisältö rakennetaan siihen osallistuvien kuntoutujien lähtökohdista ja tarpeista. Sisältöjä työstetään yksilö- ja ryhmäohjauksessa, työskennellen yksin tai ryhmissä. Kuntoutuksen sisältö muodostuu kahdesta pääteemasta: Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet) Kuntoutusta toteutetaan vuoropuhelussa niin, että terveystarkastelun näkökulmasta syntyviin kysymyksiin ja ratkaisumahdollisuuksiin haetaan vastausta työtilanteen muutoksen analyysistä ja kääntäen.

17 Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuvina, ei erillisinä näkökulmina. Molemmat teemat tulevat tasapainoisesti esille jokaisessa ryhmäjaksossa. Ryhmäjaksojen teema-alueiden painotukset voivat vaihdella suunnittelupalaverissa sovitun mukaisesti ja ryhmän tarpeen perusteella eri ryhmäjaksojen välillä. Yksilöllisen osan teemojen sisällölliset toteutukset ja painotukset määräytyvät yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaan. Ammatillinen teema Ammatillisessa teemassa on tärkeää tunnistaa kuntoutujan työssä jaksamista koettelevat haasteet ja jäsentää näiden haasteiden yhteys työpaikalla tapahtuviin asioihin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Ammatillisen teeman käsittely aloitetaan suunnittelukokouksessa, ja sitä jatketaan koko kuntoutusprosessin ajan suunnitelmallisesti päätösvaiheeseen saakka. Pohjana käytetään esimiehen ja kuntoutujan yhdessä täyttämää selvitystä, kuvattu kappaleessa 4.2. Kuntoutujan asettamat työhön liittyvät tavoitteet syntyvät ammatillisen teeman työskentelyn kautta. Tilanneanalyysissä kokonaiskuva kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta syventyy ja täsmentyy. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutujan tarpeisiin perustuvan yksilökohtaisen tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman. Se sisältää konkreettisen suunnitelman kuntoutujan kuntoutumisprosessin etenemisestä. Ammatillinen teema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Yksilöllinen osa syventää ammatillista työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Esimiehen kanssa tehtävä työskentely tähtää työssä tapahtuvien ratkaisujen mahdollistamiseen. Tulkintaa toiminnan muutoksesta ja uusista ratkaisuista tehdään yhteistyössä esimiehen ja työpaikan kanssa. Sitä voidaan työstää tilanneanalyysissä, yhteistyöpäivässä ja yksilöllisessä osassa. Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Näitä ovat työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely ohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalliin tai työlähtöiseen ajatteluun. Käytäntöjä ovat tutkivat, toiminnalliset ja dialogiset menetelmät sekä välineitä erilaiset päiväkirjat ja kyselyt. Terveysteema Terveysteeman tavoitteena on tunnistaa kuntoutujien terveyteen liittyvät riskitekijät sekä niiden yhteys työssä jaksamiseen. Pohjana ovat työterveyshuollossa tehty B- lääkärinlausunto Työhönkuntoutuksen jatkohanketta varten sekä mahdolliset muut palveluntuottajalle toimitetut, kuntoutujalle aiemmin tehdyt testi- ja arviointitulokset. Terveysteeman työstämistä jatketaan yksilöllisesti tilanneanalyysissä. Kuntoutuslaitoksessa ei toisteta työterveyshuollossa alle kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloituksesta tehtyjä testejä ilman perusteltua syytä.

18 Tilanneanalyysin jälkeen alkavat ryhmäjaksot, jotka luovat perustan työkyvyn edistämiseksi toteutettaville muutoksille. Terveysteema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Terveysteemoja käsitellään ryhmässä yksilöllisesti. Yksilöllinen osa syventää terveysteeman työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Keskeistä on kuntoutujan muutosvaiheen tunnistaminen ja motivaation herättäminen ja ylläpitäminen terveyteen liittyvien muutostarpeiden edistämiseksi. Kuntoutujan oma vastuunotto terveyteen liittyvien riskitekijöiden hoitamisessa on keskeistä. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä: terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta, perhetilannetta ja taloutta. Näitä sisältöalueita käsitellään terveyttä edistävien toimintamallien pohjalta. Käytäntöjä ovat motivoivat ja toiminnalliset menetelmät. Fyysinen aktivointi sisältää liikunnanohjausta ja siihen liittyvää ryhmämuotoista liikuntaa ja rentoutusharjoittelua. Terveysteemassa välineitä ovat kliininen tutkiminen, testit, päiväkirjat, kyselyt ja harjoittelu sekä itsenäisesti että ryhmässä. 5.3.1 Tilanneanalyysi Tilanneanalyysin tekemiseen osallistuu aina moniammatillisen työryhmän lääkäri ja kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä. Tilanneanalyysin yhteenvetoon osallistuu aina myös kuntoutujan tilanneanalyysin aikana määriteltävä omaohjaaja. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysi jatkaa kuntoutustarpeen kartoittamista hakuvaiheessa saadun tiedon pohjalta. Palveluntuottajan toteuttaman tilanneanalyysin tarkoitus on laajentaa kokonaisvaltaista arviota kuntoutujan työkyvystä, ammatillisesta sekä terveydellisestä tilanteesta ja kohdentaa kuntoutustoimenpiteet. Tilanneanalyysissä kartoitetaan kuntoutujan tilanne, määritellään kuntoutustarve, rakennetaan kuntoutussuunnitelma ja luodaan kuntoutujan yksilölliset tavoitteet. Tavoitteet asetetaan GAS-menetelmää käyttäen, katso Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi yleinen osa (15.3.2011 päivitetty versio).

19 Tilanneanalyysin tavoitteena on rakentaa oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutuspolku kuntoutujalle auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman ammatillisen tilanteen, terveydentilan ja elämäntilanteen vaikutus työkykyyn sekä työssä jaksamiseen luoda edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyöhön ja herättää motivaatio ja sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Työnantajan kanssa käytävän keskustelun sisällön keskeiset asiat ja kirjaaminen yhdenmukaistetaan ennen kuntoutuksen käynnistymistä keväällä 2012. Keskustelussa mukana ollut moniammatillisen työryhmän jäsen laatii muistion kuntoutujan ja esimiehen kanssa käydystä keskustelusta. Terveysteeman näkökulmasta selvitetään terveyteen, kuntoon ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden merkitystä työssä selviytymiselle. Oleellista on jäsentää työ- ja toimintakykyyn ja työhyvinvointiin nykyhetkellä vaikuttavat sairaudet ja terveyshuolet. Samalla selvitetään, voidaanko niiden hoitoa, omahoitoa tai kuntoutusta tehostamalla kohentaa työssä jaksamista ja selviytymistä kuntoutumisprosessin aikana. Lisäksi jäsennetään mahdolliset terveyteen liittyvät riskitekijät ja selvitetään, voidaanko niihin vaikuttamalla ylläpitää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäisevästi. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutussuunnitelman kuntoutujan lähtökohdista käsin. Suunnitelma sisältää ryhmäkuntoutusjaksot sekä kuntoutujalle valitut ja tarpeenmukaiset yksilölliset osat, joiden avulla hän saavuttaa asettamansa kuntoutustavoitteet. Kuntoutujan elämän- ja työtilanteen arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiset ideat eivät aina ole kantavimpia. Tästä syystä kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkistaa kuntoutuksen kuluessa. Kuntoutussuunnitelman rakenne luodaan yhteneväiseksi ennen kuntoutuksen käynnistymistä keväällä 2012. Tilanneanalyysin päätteeksi kuntoutuja ohjataan seuraamaan hänelle tarpeellisia ja keskeisiä terveyteen tai ammatilliseen teemaan liittyviä asioita. Kuntoutuja tuo seurannat seuraavalle hänelle toteutuvalle kuntoutusjaksolle. Ohjaus muiden palveluiden piiriin Jos tilanneanalyysin jälkeen jokin muu kuntoutusvaihtoehto, esimerkiksi lakisääteinen ammatillinen kuntoutus tai Kelan järjestämä muu kuntoutus, on tarpeen, ohjataan kuntoutuja muiden palvelujen piirin. Hänen osaltaan tämä kuntoutus loppuu, ja kuntoutuksesta tehdään lopettamispäätös.

20 5.3.2 Ryhmäjaksot Ryhmäjaksojen toteutukseen osallistuvat aina kaikki moniammatillisen työryhmän jäsenet, paitsi lääkäri. Kuntoutujien tarpeen mukaan ryhmäjaksojen toteutukseen osallistuvat myös moniammatillisen työryhmän lääkäri ja erityistyöntekijät. Jokaisen ryhmäjakson aikana omaohjaaja haastattelee kuntoutujan yksi moniammatillisen työryhmän jäsen toteuttaa yksilölliset GASmenetelmän mukaiset tavoitekeskustelut. Lisäksi muut moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät tekevät kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan haastattelut ja arvioinnit ryhmäjaksojen aikana. Yhteistyöpäivän järjestää ryhmäohjaaja ja yksi muu moniammatillisen työryhmän jäsen. Ryhmäjaksot ovat pääsääntöisesti ryhmässä ja pienryhmissä työskentelyä. Ryhmäjaksolla kuntoutuja tapaa ensimmäisen kerran ryhmänsä. Jakson aluksi on tärkeää tutustuminen muihin ryhmän jäseniin. Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä mahdollistaa ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä luoda yhteisiä tavoitteita ryhmässä työskentelyyn. Vertaistuen menetelmien käyttö on keskeistä koko ryhmäprosessin ajan. Ryhmän avulla pidetään yllä ja uudistetaan kuntoutujien työskentelymotivaatiota työkyvyn kohentamisen ja ylläpitämisen hyväksi. Sisältö ja toteutus rakennetaan niin, että alussa tunnistetaan muutostarpeet. Teemat etenevät ryhmän tarpeen mukaisia aihe-alueita syventäen. Kuntoutuksen edetessä arvioidaan, miten ryhmän tavoitteet ovat kehittyneet, ja aihealueita syvennetään ja työstetään sen mukaan. Lopussa sisältö rakennetaan kuntoutuskokonaisuutta arvioivaksi ja suunnataan katse tulevaisuuteen. Kuntoutujien tilanneanalyysien yhteenvetojen perusteella jatketaan ryhmänä ammatillisten ja terveysteemojen työstämistä eteenpäin. Teemojen käsittelyä suunniteltaessa on huomioitava ihmisten erilaiset tavat oppia ja jäsentää ryhmässä esiin tulevia asioita. Asioiden sisäistämiseen on annettava riittävä väljyys. Kuntoutujan oman aktiivisuuden merkitystä vahvistetaan kuntoutuksen onnistumisen edellytyksenä. Ryhmäjaksojen ammatillisen teeman tavoitteena on syventää työhön ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä. Ammatillisen sisällön tulee tukea työkykyä ja edistää työelämässä selviytymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisen teeman osalta edetään kehittämishaasteiden ja muutostarpeiden etenemisen arvioinnilla. Työskentelyn avulla pyritään edistämään erilaisten ratkaisujen syntymistä, ja loppuvaiheessa kootaan yhteen keskeiset tulevaisuuteen suuntaavat asiat. Työhön liittyviä tavoitteita jäsennetään yksilöllisesti ryhmässä. Kuntoutujan omat tavoitteet täsmentyvät puolestaan yksilöllisen GAS-menetelmään perustuvan tavoitekeskustelun aikana. Tavoitteiden täsmentymisen myötä sovitaan keinoista, joilla edetään tavoitteiden suuntaisesti ja siirretään työkykyä kohentavaa toimintaa työhön ja arkeen.

21 Terveysteeman sisällöt tutustuttavat kuntoutujat ryhmässä terveyteen ja elämänhallintaan vaikuttaviin asioihin. Työskentelyssä keskitytään niiden vaikutukseen työkykyyn. Jaksolla luodaan konkreettiset omat tavoitteet terveydentilan parantamiseksi ongelmalliseksi todetuilla osa-alueilla ja sovitaan keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Sisällön tulisi toteutua niin, että kuntoutujalla on tiedossaan kuntoutuksen aikana keskeiset terveydelliset riskitekijät sekä ravitsemuksen ja terveysliikunnan perusteet oman hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Kuntoutuja tietää itselleen soveltuvan ravitsemussuosituksen sekä kunnon kohentamisen kannalta merkitykselliset liikuntamuodot. Loppuvaiheessa arvioidaan terveysteeman osalta, mitä kuntoutuksessa on saavutettu ja miten ylläpitää ja kehittää omaa terveyttä ja hyvinvointia työkykyä ylläpitävästi. Viimeisen jakson loppuvaiheessa ryhmäohjaajan johdolla päätetään ryhmän kuntoutusprosessi. Yksilöllisesti ja yhteisesti asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia arvioidaan ryhmässä keskustellen. Yhteistyöpäivä Ryhmäjakson aikana toteutetaan yksi yhteistyöpäivä. Se on kuntoutujille kuntoutuspäivä. Yhteistyöpäivään osallistuvat kuntoutuksessa olevan kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn sekä työolosuhteiden kannalta olennaiset tahot: työpaikan edustajat (lähiesimies, työsuojelu), työterveyshuolto ja tarpeen mukaan Kelan edustaja. Erityisesti kuntoutujan lähiesimiehen läsnäolo on tärkeää. Kuntoutujat suunnittelevat yhteistyöpäivän ohjelman. Palveluntuottajan rooli valmistelussa ja toteutuksessa on käynnistävä ja avustava. Päivän aikana käsiteltävät asiat liittyvät erityisesti kuntoutujan työtilanteeseen ja työssä selviytymistä tukeviin asioihin. Yhteistyöpäivän sisältö rakentuu kuntoutujan ja ryhmän tarpeiden näkökulmasta. Tavoitteena on tiivistää kuntoutujan, työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyötä ja antaa näkökulmia ja välineitä tarpeellisten työhyvinvointia edistävien muutosten toteuttamiseksi. Yhteistyöpäivän ohjelma muodostuu pääosin ryhmätyöskentelystä. Siihen voi kuntoutujien tarpeiden mukaisesti kuulua myös lyhyitä yksilöllisiä tapaamisia työnantajan edustajan ja kuntoutujan kesken. Palveluntuottajan edustaja osallistuu yhteistyöpäivän yksilötapaamiseen tarvittaessa. Kuntoutujat toimittavat yhteistyöpäiväkutsut työnantajan ja työterveyshuollon edustajille. Yhteistyöpäivään osallistujilta voidaan odottaa ennalta pyydettyjen tehtävien tekemistä ja osallistumista yhteistyöpäivän ohjelmaan. Laadittu ohjelmasisältö, asialista ja tehtävät lähetetään etukäteen ja kirjallisesti yhteistyöpäivään osallistuville. Kuntoutuja kirjaa yhteistyöpäivän aikana työstetyt asiat osaksi henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelmansa toteutusta. Tarvittaessa hän muokkaa jäljellä olevan kuntoutusajan tavoitteita. Kuntoutujan työhön ja työympäristöön liittyviä kuntoutustavoitteita voidaan jatkossa hyödyntää yksilöllisissä ja/tai ryhmäkeskusteluissa.

22 Ryhmäohjaaja laatii yhteistyöpäivästä muistion, johon kirjataan yhdessä sovitut asiat. Muistio jaetaan osallistujille. Muistion rakenne yhdenmukaistetaan ennen hankkeen käynnistymistä. 5.3.3 Yksilöllinen osa Kuntoutujan yksilöllinen tarve määrittää kuntoutuksen yksilöllisen osan toteutukseen osallistuvat työntekijät. Nämä voidaan valita moniammatillisen työryhmän jäsenistä ja erityistyöntekijöistä. Yksilölliset käyntikerrat toteuttaa vähintään yksi työntekijä. Yksilölliset käyntikerrat tai osan käyntikerroista voi toteuttaa sama moniammatillisen työryhmän jäsen tai erityistyöntekijä tai osan käyntikerroista voi toteuttaa myös eri moniammatillisen työryhmän jäsen tai erityistyöntekijä. Yksilöllinen osa voi sisältää myös osallistumisen sellaiseen palveluntuottajan järjestämään ryhmätapaamiseen, joka ei oman ryhmän muille jäsenille ole tarkoituksenmukaista. Yksilöllisten avo- tai laitosvuorokausien toteutukseen osallistuu aina vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä tai erityistyötekijää. Kuntoutuja tapaa yksilöllisessä osassa lääkärin, jos kuntoutuksen aikana muut kuntoutusammattilaiset tuovat esiin tarpeen kuntoutujakohtaiseen lääketieteelliseen lisäarvioon kuntoutussuunnitelman tueksi. Yksilöllinen osa tukee kuntoutujaa työkyvyn parantamisessa ja ylläpitämisessä niiltä osin kuin ryhmäkuntoutus ei riittävästi ohjaa, tue ja motivoi kuntoutujaa toimimaan työssään ja arjessaan pitkäjännitteisesti ja tavoitteellisesti oman työkyvyn parantamiseksi ja saavuttamiseksi. Kuntoutuja saa yksilöllisessä osassa tarvitsemaansa ohjausta, tekee toiminnallisia harjoitteita, suorittaa arviointia tai osallistuu asiantuntijaluennoille 2 tai ryhmätapaamisiin tai neuvotteluihin yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Yksilöllinen osa sisältää kuntoutujan tarpeen perusteella tutkimuksia, testausta ja suunnittelua yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilöllinen osa muodostuu vähintään ammatillisesta teemasta. Kaikki kuntoutujat osallistuvat yhteen yksilölliseen käyntikertaan, jonka aihe on ammatillinen. Tämä toteutetaan aina kuntoutujan työpaikalla omaohjaajan ohjauksessa. Yksilöllisen tarpeen mukaan psykologi tapaa ne, joille tilanneanalyysi on osoittanut erityistä psyykkistä kuormittuneisuutta (stressioireet, uni, uupumus). Kuntoutuja voi tavata myös ravitsemusasiantuntijan tai muun erityistyöntekijän, kun se on hänen työkykynsä edistämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Yksilöllisen osan sisältö rakennetaan siihen osallistuvan kuntoutujan tarpeesta laajentaa ammatillisuuteen ja terveyteen liittyviä teemoja, ja sen toteutus perustuu tilanneanalyysissä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Osan yhteenveto tapahtuu kuntoutuksen päätösosassa. 2 Asiantuntijaluento ei ole palveluntuottajan järjestämä yleisluento.