SAMASSA VENEESSÄ 13.12.2017 Tuovi Manninen, erityisasiantuntija, OAJ 1
Aikuiskoulutus Aikuiskoulutukseen osallistuu noin 1,7 miljoonaa henkilöä eli noin puolet 18-64 vuotiaasta väestöstä, seniorit päälle Osallistuminen on vähentynyt mm. yritykset kouluttavat vähemmän henkilöstöään, naiset osallistuvat miehiä enemmän Tutkintotavoitteinen koulutus, täydentävä koulutus, vapaatavoitteinen koulutus Yli miljoonaa henkilöä osallistuu vapaa tavoitteiseen koulutukseen -> vapaa sivistystyö 2
Aikuiskoulutusta käsitteleviä tutkimuksia PIAAC Tutkii pääasiassa formaalin ja non-formaalin ammatillisen koulutuksen merkitystä Omaehtoinen harrastustavoitteinen aikuisopiskelu jää ulkopuolelle BeLL Tutkii non-formaalin ei-ammatillisen opiskelun merkitystä Keskittyy omaehtoiseen harrastustavoitteiseen aikuisopiskeluun 3
PIAAC kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus, OECD Tavoitteena hakea yhteyksiä aikuisten yleisen taitotason sekä yksilöiden ja yhteiskuntien menestyksen välillä tunnistaa ja mitata sellaisia yleisiä kompetensseja, joiden uskotaan vaikuttavan sekä yksilölliseen että yhteiskunnalliseen menestykseen arvioida näiden kompetenssien vaikutusta sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen arvioida koulutusjärjestelmien kykyä tuottaa tällaisia kompetensseja auttaa löytämään keinoja ko. kompetenssien tuottamiseksi 4 4
PIAAC kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus, OECD Mukana 24 maata Tutki 16-64 vuotiaiden aikuisten kolmea tiedon käsittelyn ja hallinnanavaintaitoa Lukutaito, numerotaito, tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Suomi kakkosena heti Japanin jälkeen, mutta: 30%:lla aikuisista isoja puutteita tietoteknisissä taidoissa Vaikka lukutaitohyvä, keskihajonta maiden suurin-> Suomessa myös lukutaidoltaan heikkoja aikuisia=> tarvitaan koulutusta! 5
Mitä mitattiin? Lukutaito Numeeriset taidot Ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä Taustatietoa Demograafiset tiedot, koulutu- ja työhistoriaa, sosiaalisia ja henkilökohtaisia aspekteja koskevat taustatiedot 6
PIAAC:n ajankohtaisuus koulutus- ja työvoimapolitiikan näkökulmasta Laaja keskustelu osaamisvaatimuksista, koska Työvoima ikääntyy Talouskriisi ja sen vauhdittaman rakennemuutos käynnissä Irtisanottujen uudelleen työllistyminen vaatii uusia taitoja Osaamisen edistäminen entistä keskeisempi instrumentti myös työ- ja elinkeinopolitiikassa Suomen satsaus - koulutusleikkaukset 7
PIAACista poikinutta Taloussanomat Aikuisten digiosaamiseksi ei riitä, että he osaavat käyttää facebookia Pohjoismaiden ministerineuvosto: aikuiskoulutus pakolliseksi EU: uusi osaamisohjelma Euroopalle, keskeisenä taitotakuu Kohderyhmänä erityisesti heikon koulutuspohjan omaavat aikuiset OKM: Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä 8
BeLL Benefits of Lifelong Learning Mukana 10 eurooppalaista maata Espanja, Englanti, Saksa, Sveitsi, Italia, Suomi, Tsekki, Slovenia, Romania, Serbia Suomesta Itä-Suomen yliopisto 16 70 vuotiaat Vertaileva tutkimus vapaan sivistystyön hyödyistä 1. Yksilölle itselleen 2. Perheelle, yhteisölle 3. Työelämälle 4. Yhteiskunnalle 9
Kurssityypit Terveys ja liikunta 10,9% Tietotekniikka ym. 14,0% Kielet 14,9% Musiikki ja käsityöt 13,1% Yhteiskunta ja kulttuuri 10,6% Työhön ja ammattiin liittyvä 11,1% Useita eri kursseja suorittaneet 24,3% Ei tietoa 1,1% (otos 8547) 10
Vapaa sivistystyö - vain intialaista päähierontaa? Tulokset tiivistetysti: Jopa 89% vastaajista koki opiskelumotivaation, sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin sekä tyytyväisyyden lisääntyneen opiskelun ansiosta Yksilön saamat hyödyt vaikuttavat myös lähipiiriin (perhe, ystävät) ja laajempaan sosiaaliseen kontekstiin (aktiivinen kansalaisuus, työpaikat, hyvinvointi, sosiaalinen koheesio) Mitä henkiompi koulutustausta, sitä enemmän aikuisopiskelu tuottaa muutoksia Nuoremmille vapaa sivistystyö toimii astinlautana yhteiskuntaan, vanhemmille se pehmentää ikääntymisen liittyviä muutoksia 11
Question: And the courses you were doing, in terms of thinking about the outcomes - what have you noticed? In technical terms if you like, all the courses I have taken, which are liberal arts, cultural sorts of things, they have all honed by writing skills 1, including the Open University course and the Spanish because you still have to write essays and things, so they have definitely honed my skills1 and in personal terms they have given me much more self-confidence 2. [..] And they have also given me new social outlets 3 ; I have made really good friends4 - really good friends, lasting friendships 4. [a 70 year old woman] Benefits: Skills & competencies (writing skills) 1 Self-confidence 2 Social networks 3, new friends 4 12
Elämänhallinta Muutos 44,8% opinto- ja työuran siirtymien tehostuminen, elämänhallinta perheen ja läheisten hyvinvoinnin paraneminen työttömyysaikojen lyheneminen sote-menojen väheneminen 13
Suvaitsevaisuus Muutos 68,8% Muiden kohtaaminen ja monikulttuuristuminen ei ahdista ja vie energiaa arjessa Suvaitsevaisuus lisääntyy Järjestyshäiriöiden vähenemisestä säästöjä 14
Sosiaalinen osallistuminen Muutos 54,4% Henkinen hyvinvointi, arjessa jaksaminen Työn tuottavuuden lisääntyminen Vertaistuen lisääntyminen Yhteiskunnan tarjoamien/ maksamien palvelujen tarve vähenee, kuten mielenterveyspalvelut, sairaanhoitopalvelut 15
Muutokset koulutuskokemuksissa Muutos 81,1% Koulutusaktiivisuus lisääntyy Osaamisen kehittyminen osaamistaso nousee Oppimiskyky paranee Elinikäisen oppimisen periaate toteutuu paremmin Koulutuksellinen tasa-arvo paranee 16
Terveys Muutos 59,1% Huomio omasta terveydentilasta lisääntyy Elämäntapoihin myönteisiä vaikutuksia Selkeitä säästöjä sairauskuluissa 17
Suomi nousuun sivistystyöllä? Sivistyshyöty euroiksi: Aikuiskoulutuksen tuottamat merkittävät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset jäävät usein huomaamatta, ellei niille pystytä osoittamaan rahallista arvoa BeLL tutkimuksesta löydettyjen hyötyjen pohjalta suomalainen esitutkimus (prof. Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto): Yhden euron panostus kansalaisopistoihin näyttäisi tuottavan 3,4-5,6 euron hyödyt (Social Returnof Investment SROI-menetelmä) Aikuiskoulutuksesta leikattu rajusti tämän kaltaisella tutkimuksella voi olla laajempaa merkitystä koulutuspolitiikassa 18
Uutinen Ilkassa: Kansalaisopistot kannattavat Tiistai 09.02.2016 Itä-Suomen yliopistossa on tehty suuri palvelus maan kaikille kansalaisopistoille ja niissä opiskeleville. Yliopiston esitutkimus paljastaa, että yhteiskunta saa kansalaisopistoihin laitetun rahan vähintään kolminkertaisena takaisin. Säästöt ja leikkaukset tuntuvat nopeasti kansalaisopistojen kaltaisissa vapaan sivistystyön opinahjoissa. Jos kurssihintoja on nostettava, ovat vähävaraisimpien osallistumismahdollisuudet uhattuina ensimmäiseksi. Myös kurssitarjontaa jouduttaisiin supistamaan pakon edessä. Leikkaukset näyttävät tutkimuksen valossa varsin kyseenalaisilta. Yhden euron satsaus kansalaisopistoihin tuottaa 3,4 5,6 euron hyödyt ja 89 prosenttia opiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa lisääntyneen opintojen myötä. Ehkä leikkaukset kannattaisi unohtaa. Henkisen hyvinvoinnin merkitys on numerouskoisessa kansantaloudessamme jäänyt liian vähälle huomiolle. Nyt on tutkittua tietoa, kuinka uusien asioiden omaksuminen kasvattaa itseluottamusta. Myös opintoryhmien sosiaalisen kanssakäymisen on havaittu lisäävän hyvinvointia. 19
OPH:n selvitys vapaan sivistystyön oppilaitosten maahanmuuttajakoulutuksesta kuinka paljon maahanmuuttajia opiskelee vapaan sivistystyön oppilaitoksissa miten määrät jakautuvat oppilaitosmuodoittain miten määrät jakautuvat koulutustyypeittäin (vapaa sivistystyö, perusopetus, perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutus, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus työvoimakoulutus) millaisia sisältöjä ja laajuuksia opinnoilla on mikä osuus koulutuksesta on omaehtoista kotoutumiskoulutusta, mikä osuus toteutetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja/tai luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta 20
Kahdeksallakymmenellä (80) prosentilla kyselyyn vastanneista vapaan sivistystyön oppilaitoksista (n=264) oli maahanmuuttajaopiskelijoita v. 2014 Maahanmuuttajaopiskelijoita oli oppilaitoksissa kaikkialla Suomessa, samoin kaikkialla oli oppilaitoksia, joissa ei ollut maahanmuuttajia. Maahanmuuttajaopiskelijoita oli kaikissa vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa. Selvästi eniten heitä oli pääkaupunkiseudun isoissa kansalaisopistoissa. 21
Osallistujamäärät Vapaan sivistystyön opinnoissa oli maahanmuuttajaopiskelijoita kyselyn mukaan selvästi eniten kansalaisopistoissa, 33 000 henkilöä, joista 20 000 osallistui maahanmuuttajakoulutukseen Vastaavat luvut kansanopistoissa olivat 3 300 ja 2 400, opintokeskuksissa 7 500 ja 4 100, kesäyliopistoissa 3 800 ja 3 000 sekä liikunnan koulutuskeskuksissa 1 800 ja 46. 22
Lisää aiheesta Raportti ladattavissa Opetushallituksen sähköisten julkaisujen listalta osoitteesta www.oph.fi/julkaisut/2016/maahanmuuttajat_ja_maahanmuut tajakoulutus_vapaan_sivistystyon_oppilaitoksissa 23
Kuntavaalit 2017 - Kunnasta sivistyskunnaksi Uusien kuntapäättäjien tärkein tehtävä on laadukkaiden sivistyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä resurssien varmistaminen näihin tehtäviin. Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä, joiden merkitys kasvaa entisestään, kun kunnat valmistautuvat sote-uudistukseen. Jatkossa yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita. Sote-uudistuksen myötä puolet kuntien työntekijöistä, noin 200 000 henkilöä, siirtyy maakuntiin. Kuntavaaleissa 9.4.2017 valitaan valtuustot, jotka puolestaan valitsevat ne henkilöt, jotka tulevat toimimaan päättäjinä kunnan eri toimielimissä. 24
Ei anneta Suomen hölmistyä. Rauhallista Joulua Ja Valoisaa Uutta Vuotta! 25