Öjanjärven säännöstely-yhtiö

16WWE0437 28.3.2011 Öjanjärven säännöstely-yhtiö Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus 2009-2010 Loppuraportti

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 Öjanjärven Kräkilän kalatien tarkkailu vuosina 2009-2010 Sisällys 1 JOHDANTO...2 2 KALATIEN KUVAUS...2 3 KRÄKILÄN KALATIEN NOUSUKALOJEN TARKKAILUT 2009 2010...2 3.1 NOUSUKALOJEN KESKIPAINOT...3 3.2 NOUSUKALOJEN PITUUS- JA PAINOJAKAUMAT...4 3.3 KALATIEN AUKIOLOAJAT...7 3.4 KRÄKILÄN KALATIEN KAUTTA MEREEN VAELTAVIEN KALOJEN TARKKAILU KESÄLLÄ 2010...7 4 TULOSTEN TARKASTELUA...8 5 YHTEENVETO...10 Liitteet Liite 1 Kalatien virtaamat ja vedenkorkeudet pyyntiajankohtina 2009-2010 Liite 2 Kalatien saalis- ja havaintopöytäkirjat 2009-2010 Liite 3 Valokuvia 2009-2010 Pöyry Finland Oy Jorma Keränen, FM Yhteystiedot PL 38, Harjutie 14 69601 Kaustinen puh. 010 33210 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. 1

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 1 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 34/08/3 (19.3.2008) antanut Öjanjärven säännöstely-yhtiölle luvan rakentaa kalatie Öjanjärveen, Kokkolan kaupungin Knifsundin kylässä olevan Aligrundet saaren länsipuolelle. Luvan saajan on tarkkailtava kalatien toimivuutta ja kalatien virtaamia Pohjanmaan TE-keskuksen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä. Länsi-Suomen ympäristökeskus hyväksyi Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen laatiman tarkkailuohjelman 10.12.2008 ja Pohjanmaan TE-keskus 23.9.2009. Kalatien toimivuutta tarkkailtiin ensi kerran syksyllä 2009 ja toimivuuden tarkkailua jatkettiin keväällä, kesällä ja syksyllä 2010. Kesäpyynnin tarkoituksena oli selvittää Öjanjärvestä mereen laskevien kalojen lajikoostumusta ja määriä. Kesäpyynti oli alkuperäisen ohjelman mukaan tarkoitus toteuttaa 15.6 31.7.2010, mutta tuolloin saman kesän kalanpoikaset ovat liian pieniä jäädäkseen 8 mm tiheään pyydykseen. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksellä POHELY/3842/5723/2008 siten, että pyynti aloitettiin vasta 23.7 ja se päättyi 23.8. 2 KALATIEN KUVAUS Vuonna 2008 rakennettu kalatie korvasi vanhan, toimimattoman venesulun vieressä sijaitsevan kalatien. Uusi kalatie on suunniteltu siten, että siitä kykenevät nousemaan yleisimpien sisävesikalojen lisäksi meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen. Kalatiessä on seitsemän kynnystä, joiden keskimääräinen putouskorkeus on 10-12 cm. Järven ja meriveden pinnankorkeuksista riippuen kalatien virtaama on 0-3 m 3 /s. Kalatie toimii Öjanjärven veden korkeuden ollessa N60 +0,10-+0,20 m ja meriveden ollessa Öjanjärven vedenpinnan alapuolella. 3 KRÄKILÄN KALATIEN NOUSUKALOJEN TARKKAILUT 2009 2010 Nousukalojen pyynti tapahtui siten, että kalatien yläpäähän viritettiin 8 mm havaksesta tehty paunetti (avorysä) siten, etteivät nousevat kalat pääse pyydyksen ohi. Alapaulat painotettiin kettingeillä, jotta pyydys pysyy pohjaa vasten kovassa virtauksessa. Pyydykseen menneet kalat mitattiin ja punnittiin ennen niiden vapauttamista Öjanjärven puolelle. Jos kaloja oli runsaasti, niin niistä otettiin 20 yksilön otos pituusmittauksiin. Kaikki kalat kuitenkin punnittiin ja lukumäärät kirjattiin ylös. Pyynnin aikana kirjattiin myös meriveden ja järviveden lämpötila. Päivittäiset meri- ja järviveden korkeudet ja virtaamat sekä kalatien aukioloajat saatiin Öjanjärven säännöstely-yhtiön tarkkailuista (liite 1). Pyydyksen kokemisen aikana kirjattiin pyyntiin liittyvät havainnot ylös. Havaintopöytäkirjat ovat liitteessä 2. Vuoden 2009 syyspyynti alkoi 15.9 ja päättyi järven jäädyttyä 28.10. Kalatien kautta Öjanjärveen pyrkiviä kaloja oli syksyllä 2009 vähän, vain neljä lahnaa ja kaksi muikkua (taulukko 1). Lahnat olivat suhteellisen suuria, keskipainoltaan yli 1 kg. Talvi 2009 2010 oli kylmä ja jäät sulivat myöhään. Kalatien koepyynti pääsi alkamaan vasta Vapun jälkeen 3.5 päättyen vähän ennen juhannusta 22.6. Kräkilän kalatien kevätpyynnin kokonaissaalis oli noin 84 kg koostuen lähinnä särjistä ja ahvenista (taulukko 1). Särkien osuus oli yli puolet kokonaissaaliin massasta ja myös yksilömäärissä särki oli selvästi runsaslukuisin. Kevätkutuisten särkien ja ahventen 2

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 nousu keskittyi toukokuun puolenvälin paikkeille. Kesäkuussa kalatiehen nousi vain joitain suuria lahnoja. Syksyn 2010 pyynti alkoi tarkkailuohjelman mukaisesti 15.9 ja päättyi 9.11. Syksyn 2010 kokonaissaalis oli noin 133 kg. Saalis kostui pääosin suurikokoisista lahnoista, mutta loppusyksyllä kalatiehen nousi myös vaellussiikaa. Myös muikkuja nousi kalatiehen jonkin verran. Muikkujen nousu oli kaksijakoinen, osa nousi syyskuun puolella ja osa vasta kutuajan kynnyksellä lokakuun lopulla. Kevätkutuisten kalojen kuten lahnojen, särkien ja ahventen nousu ajoittui lämpimien vesien aikaan eli pääosin syyskuun puolelle. Kräkilän kalatien paunettipyynnin vuosien 2009-2010 kokonaissaalis oli noin 220 kg koostuen yhdeksästä eri kalalajista ja hieman yli 1 500 kalayksilöstä (taulukko 1). Lukumääräisesti runsaimpina kalatietä käyttivät särjet (901 kpl), mutta painoyksikössä tarkasteltuna runsain kalalaji oli lahna (noin 115 kg). Taulukko 1. Kräkilän kalatien paunettipyynnin nousukalojen kokonaissaaliit 2009-2010. pyyntijakso 15.9-28.10.2009 3.5-22.6.2010 15.9-9.11.2010 yhteensä 2009-2010 g 4 179 7 555 103 882 115 616 lahna kpl 4 7 85 96 g 46 814 8 006 54 820 särki kpl 820 81 901 g 28 765 3 593 32 358 ahven kpl 354 42 396 g 15 837 15 837 siika kpl 31 31 g 48 1 628 1 676 muikku kpl 2 57 59 g 563 563 kiiski kpl 26 26 g 103 195 298 seipi kpl 2 1 3 g 254 254 kuore kpl 7 7 g 10 10 salakka kpl 1 1 yhteensä g 4 227 84 064 133 141 221 432 kpl 6 1 217 297 1 520 Vuosien 2009 2010 syys- ja kevätpyynnin aikana Öjanjärvestä kalatien kautta kaloja oli menossa myös merelle päin. Kalatien ollessa toiminnassa virtaus oli pyydyksen kohdalla niin voimakas, etteivät kalapoikaset jaksaneet uida verkoista pois, vaan menehtyivät virran paineeseen. Pyydyksen ohjausverkkoihin tarttui runsaasti pääasiassa pieniä särkiä, lahnoja ja ahvenia. Syksyllä 2010 verkkoihin oli tarttunut myös kesänvanhoja kuhanpoikasia. 3.1 Nousukalojen keskipainot Kräkilän kalatien kautta nousseiden kalojen keskipainojen perusteella (taulukko 2) kalatietä käyttävät lähinnä vain aikuiset kalat. Pienin yksittäinen särki oli 133 mm pituinen painaen noin 13 g ja suurin särki 265 mm painaen 160 g. Pienin kalatien kautta noussut ahven oli 130 mm, 17 g ja suurin 285 mm, 220 g. 3

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 Lahnat olivat suuria ja keskipainotkin yli kilon. Pienin lahna oli 340 mm, 430 g. ja suurin lahna 510 mm ja 1611g. Muikut olivat suuria, kutukypsiä yksilöitä, joiden keskipainot olivat yli 20 g.. Siiat olivat suhteellisen suuria, niiden keskipaino oli yli 500 g.. Ulkonäön perusteella (solakoita) suurin osa siioista oli vaellussiikoja, mutta ensimmäisten siikojen joukossa oli pari alle 200 gramman siikaa, jotka muista poikkeavan ulkonäön perusteella (lyhyitä, paksuja) olivat ilmeisesti jotain muuta siikakantaa. Taulukko 2. Kräkilän kalatien paunettipyynnin runsaimpien kalojen keskipainot 2009-2010. Kalalaji yhteensä paino/kpl syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 Särki g 46 814 8 006 kpl 820 81 keskipaino g 57 99 Ahven g 28 765 3 593 kpl 353 42 keskipaino g 81 86 Lahna g 4 179 7 555 103 882 kpl 4 7 85 keskipaino g 1 045 1 079 1 222 Muikku g 48 1 628 kpl 2 57 keskipaino g 24 29 Siika g 15 837 kpl 31 keskipaino g 511 3.2 Nousukalojen pituus- ja painojakaumat Kalatien saaliista määritettiin kalojen painon lisäksi pituudet. Kalojen iänmääritykset eivät kuuluneet tarkkailuohjelmaan, mutta myös kalan pituuden perusteella ikää voidaan arvioida karkeasti nuorempien ikäluokkien kohdalla. Särkien ja ahventen kutuaika oli toukokuun 2010 pyynnin aikana käynnissä, joten niiden kutukypsyys oli helppo todeta mittauksien yhteydessä. Myös syksyisin syyskutuisten siikojen ja muikkujen sukukypsyys oli helppo todeta. Kalatiestä ei noussut syksyllä 2009 yhtään ahventa, mutta keväällä ja syksyllä 2010 yhteensä 396 ahventa, joista mitattiin 103 kappaleen otos. Ahventen osalta pituusjakauma oli kaksiosainen, noin kolmasosa kaloista oli alle 180 mm ja loput yli 200 mm pituisia (kuva 1). Kaksiosainen jakauma kuvaa usein eri ikäluokkien osuutta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kala-atlaksen mukaan ahven tulee sukukypsäksi 2-5 vuoden iässä ja tuolloin pituus on 90-140 mm eli käytännössä kaikki kalatiestä saadut ahvenet olivat jo sukukypsiä. Myös kenttähavaintojen perusteella kalatiestä saadut ahvenet olivat sukukypsiä. 4

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 Ahven kpl 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 130-139 140-149 150-159 160-169 170-179 180-189 190-199 200-209 mm 210-219 220-229 230-239 240-249 250-259 260-269 270-279 280-289 Kuva 1. Kräkilän kalatien nousukalapyynnin ahventen pituusjakaumaluokat. Syksyllä 2009 kalatiestä ei saatu yhtään särkeä, mutta keväällä ja syksyllä 2010 nousi kalatiehen yhteensä 901 särkeä, joista pituusjakaumaa varten mitattiin 183 kappaletta. Särkien pituusjakauman perusteella suurin osa kalatiehen nousseista särjistä oli yli 170 mm eli käytännössä jo sukukypsiä kutuvalmiita yksilöitä (kuva 2). RKTL:n kala-atlaksen mukaan särki saavuttaa kutukypsyyden 3-5 -vuoden iässä. Särjen kasvussa on suuria eroja alueellisesti ja myös samassa vesistössä, mutta kuitenkin kaikki yli 200 mm ovat jo sukukypsiä. Kalatien pyydyksestä keväällä 2010 saadut pienimmätkin särjet olivat myös kenttähavaintojen mukaan sukukypsiä. kpl 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Särki 130-139 140-149 150-159 160-169 170-179 180-189 190-199 200-209 210-219 220-229 230-239 mm Kuva 2. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin särkien pituusjakaumaluokat. Kräkilän kalatiehen nousi syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä syksyn 2010 aikana yhteensä 96 lahnaa, joista pituusjakaumaan mitattiin 73 kappaletta. Lahnat olivat suuria, pääosin yli 440 mm pituisia (kuva 3). Yli 440 mm lahnat painoivat kaikki yli 1 kg, joten vain muutama lahna oli alle kilon painoisia. Lahnat kutevat alkukesällä ja vasta 7-11 vuoden iässä, jolloin ne ovat tuolloin jo varsin kookkaita. Lahnat nousivat pääosin (91 kpl) syksyllä kalatiehen, joten kutukäyttäytymiseen syksyiset nousut eivät liittyneet. Ka- 5

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 lojen pääasiallisin vaellusten syy on kudun lisäksi ravinto, joten ilmeisesti Öjanjärven pehmeiden pohjien ravintovarat kiinnostivat niitä. kpl 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lahna 340-349 350-359 360-369 370-379 380-389 390-399 400-409 410-419 420-429 430-439 440-449 mm 450-459 460-469 470-479 480-489 490-499 500-509 510-519 520-529 530-539 Kuva 3. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin lahnojen pituusjakaumaluokat. Kräkilän kalatiehen nousi syksyllä 2010 aikana yhteensä 31 siikaa. Pääosin siiat olivat yli 350 mm pituisia (kuva 4), jotka painoivat yli 350 grammaa. Suurin siika oli 480 mm ja painoi noin 900 grammaa. Siiat olivat Öjanjärveen menossa kutemaan, sillä kaikki olivat kutukypsiä. Nousu ajoittui suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle loka-marraskuun vaihteeseen. 5 Siika 4 kpl 3 2 1 0 290-299 300-309 310-319 320-329 330-339 340-349 350-359 360-369 370-379 380-389 390-399 mm 400-409 410-419 420-429 430-439 440-449 450-459 460-469 470-479 480-489 Kuva 4. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin siikojen pituusjakaumaluokat. Kalatiehen nousi syksyllä 2009 kaksi muikkua ja syksyllä 2010 jo 57 muikkua. Muikut olivat kaikki 150-190 mm pituisia sukukypsiä yksilöitä. Lokakuun lopulla 2010 muikkujen kutu oli jo hyvin lähellä, sillä mäti valui helposti jo mittauksien yhteydessä. 6

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 3.3 Kalatien aukioloajat Kalatien aukioloajat vaihtelivat suuresti eri pyyntijaksojen aikana. Syksyllä 2009 vettä oli Öjanjärvessä vähän ja tästä johtuen kalatie oli kiinni pitkiä aikoja. Keväällä 2010 vettä riitti hyvin ja kalatie oli pääosin auki. Kesäpyynnin aikana kalatie oli lähes koko ajan kiinni Öjanjärven veden vähyyden vuoksi. Syksyllä 2010 satoi runsaasti vettä riitti kalatiehen hyvin. Päiväkohtaiset kalatien aukioloajan ja juoksutukset on esitetty liitteessä 1. Syksyllä 2009 kalatie oli 58 vrk pyyntiajasta auki vain 25 vuorokautena yhteensä 525 tunnin ajan (taulukko 3). Kalatie oli kiinni yhtäjaksoisesti 17 vuorokauden ajan välillä 26.9-12.10. Pyyntijakson lopulla 29.10 kalatie meni kiinni, eikä enää auennut ennen pyynnin loppumista 12.11. Keväällä 2010 kalatie oli auki suurimman osan ajasta, vain kesäkuussa 6.6-9.6 ja 13.6-16.6 kalatie oli kiinni. Alasvaeltavien kalojen kesäpyynnin aikana kalatie oli suurimman osan ajasta kiinni. Kalatie oli avoinna vain 11.8-18.8 välisenä ajalla. Syksyllä 2010 kalatie oli auki joka pyyntipäivä. Muutaman kerran kalatie laitettiin kiinni muutamiksi tunneiksi lähinnä luukkujen koeajoa ja pyydyksen huoltoa varten. Taulukko 3. Kalatien aukioloajat eri pyyntijaksojen aikana 2009-2010 Pyyntijakso 15.9-12.11.2009 3.5-22.6.2010 15.9-9.11.2010 23.7-23.8.2010 jakso vrk 58 51 56 32 jakso h 1392 1224 1344 768 kalatie auki h 525 996 1274 160 kalatie kiinni h 867 228 70 608 kalatie auki % 37,7 81,4 94,8 20,8 3.4 Kräkilän Kalatien kautta mereen vaeltavien kalojen tarkkailu kesällä 2010 Kalatien alaosalle viritettiin 8 mm havaksesta tehty paunetti (avorysä) siten, etteivät alas laskeutuvat kalat pääse pyydyksen ohi ja etteivät merestä nousevat kalat pääse pyydyksen. Alapaulat painotettiin kettingeillä, jotta pyydys pysyy pohjaa vasten kovassa virtauksessa. Pyydykseen menneet kalat mitattiin ja punnittiin ennen niiden vapauttamista mereen. Pyynnin aikana kirjattiin ylös meriveden ja järviveden lämpötila. Päivittäiset meri- ja järviveden korkeudet ja virtaamat sekä kalatien aukioloajat saatiin säännöstely-yhtiön tarkkailuista (liite 1). Kalatien tarkkailu alkoi heinäkuussa 23.7.2010. Kesä oli vähäsateinen ja kalatie suurimman osan kesästä kiinni. Pyyntiajanjaksolla (23.7-23.8) kalatie oli vain 11.8-18.8 välisenä aikana auki. Tämän lisäksi 23.7 avattiin luukut 1 tunniksi koeajon vuoksi. Kalatiestä mereen laski heinä-elokuussa 2010 noin 2,3 kg kaloja. Kokonaissaalis koostui särjistä, ahvenista ja lahnoista. Runsaimmin tuli lahnoja (168 kpl), mutta myös särkiä ja ahvenia tuli lähes yhtä paljon. Kaikki kalat olivat pieniä, sillä niiden keskipainot jäivät selvästi alle 10 g (taulukko 4). 7

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 Taulukko 4. Kesän 2010 alasvaeltavien kalojen kokonaissaalis 2010 särki ahven lahna yhteensä yhteensä pvm g kpl g kpl g kpl g kpl 23.7. 28.7. 22 1 11 2 33 3 2.8. 9.8. 15.8. 91 23 489 57 794 95 1374 175 16.8. 132 63 299 51 267 57 698 171 19.8. 33 18 84 14 77 16 194 48 23.8. yhteensä 278 105 883 124 1138 168 2299 397 keskipaino g 3 7 7 Kalatietä alas laskevien kalojen pituusjakaumat kuvaavat hyvin kalojen ikärakennetta. Särjistä suurin osa kuului 50-59 mm pituusluokkaan (taulukko 5), mikä vastaa hyvin särjen ensimmäisen kasvukauden kasvua. Särjistä vain kuusi oli yli 100 mm, jotka olivat vanhempia ikäluokkia. Ahventen ja lahnan pituusjakaumat painottuivat 70-100 mm välille. Ahventen ja lahnojen ensimmäisen kesän kasvu ei yleensä ole näin nopeaa ja oletettavaa onkin että ahvenet ja lahnat olivat jo kaksikesäisiä tai sitä vanhempia. Taulukko 5. Kesän 2010 alasvaeltavien kalojen pituusjakaumat Pituusluokka Särki Ahven Lahna mm kpl % kpl % kpl % 40-49 8 7,6 50-59 69 65,7 60-69 4 3,8 70-79 18 17,1 33 26,6 70 56,5 80-89 45 36,3 94 75,8 90-99 20 16,1 2 1,6 100-109 23 18,5 110-119 1 0,8 120-129 5 4,8 1 0,8 130-139 1 1,0 1 0,8 140-149 150-159 160-169 170-179 1 0,8 180-1 0,8 yhteensä 105 100 124 100 168 100 4 TULOSTEN TARKASTELUA Syksyn 2009 pyynnin aikana Kräkilän kalatien toimivuudesta ei saatu kovin selviä tuloksia, sillä kaloja kalatien kautta nousi erittäin vähän. Suurin syy kalojen vähäiseen kalatien käyttöön oli kalatien aukioloaikojen vähyys. Keväällä 2010 Kräkilän kalatie oli avoinna koko toukokuun eli pääosin juuri kevätkutuisten kalalajien kutuaikana. Saalis oli kuitenkin heikko. Kalatiehen nousseet kalat olivat pääosin sukukypsiä, joten kutuvaelluksiin nousu selkeästi liittyi. Hauet ovat erityisen halukaita nousemaan virtavesiin keväisin, mutta Kräkilän kalatiestä niitä ei saatu yhtään. Haukien puuttuminen saaliista ei varmaan johdu kalatien virtaa- 8

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 mista, sillä ne pystyvät nousemaan kovistakin koskista. Sen sijaan syynä voi olla se, että hauet saattavat vaeltaa kutupaikoille hyvin aikaisessa vaiheessa ja siten niitä on voinut nousta kalatien kautta jäiden aikana jo ennen pyynnin alkamista. Syynä voi olla myös se, ettei Kokkolan edustan merialue ole erityisen hyvää haukivettä, joten kalatiehen ei ollut lähialueella riittävästi haukia. Kuoreiden nousu kalatiehen ei ollut yllättävää, sillä niitä esiintyy runsaasti Kokkolan merialueella. Kuoreet nousevat virtapaikkoihin mielellään kutuaikana. Lohikalana sitä ei suuretkaan virrannopeudet haittaa. Kuore on parvikala ja siihen nähden niitä nousi vähän. Kuoreiden vähyys saaliissa saattoi osaltaan johtua suurten koskeloparvien ilmaantumisesta kalatiehen, jotka verottivat ja ennen kaikkea karkottivat kuoreita. Kalatien kautta nousi myös muutama seipi, joka on virtavesille tyypillinen särkikala, jota esiintyy rannikkovesissä harvakseen. Kiiskiä on Kokkolan merialueella erittäin runsaasti ja jonkin verran suuria kiiskiä nousi myös kalatiehen. Nahkaisia ei tullut kalatiestä yhtään, vaikka niitä nousee Kokkolan merialueelta Perhonjokeen. Nahkiaiset valitsevat virtavedet virtauksen perusteella eli suunnistavat sinne mistä tulee eniten virtausta. Kokkolan merialueelle pääosa makeista vesistä tulee Perhonjoesta, josta nähden Kräkilän kalatie sijaitsee kaukana ja kalatien virtaama ei ilmeisesti riitä houkuttelemaan nahkiaisia. Kalatiestä mereen vaeltavien kalojen tarkkailuaikana kesällä 23.7. 23.8.2010 kalatie oli suurimman osan ajasta kiinni. Kalatien kautta mereen laski pieniä särkiä, ahvenia ja lahnoja. Kalat olivat niin pieniä, ettei voi sanoa niiden vaeltavan Öjanjärvestä mereen, sillä kalatien ollessa auki ne paremminkin ajautuvat merelle kuin uivat sinne. Saaliin perusteella voitiin todeta, että kaloja kulkeutuu Öjanjärvestä merelle kesäaikana. Myös muina ajankohtina merelle menee kalanpoikasia, sillä nousukalojen rysäpyynnissä pyydyksen verkkoihin tarttui Öjanjärven puolelta runsaasti pientä lahnaa, särkeä, kiiskeä ja myös kuhanpoikasia. Syksyllä 2010 kalatie oli auki lähes koko ajan ja kaloja nousikin suhteellisen hyvin kalatiehen. Lahnat olivat määrällisesti ja myös painoltaan merkittävin saaliskalalaji. Lahnat ovat kevätkutuisia, joten niiden syksyinen vaellus ei liittynyt kutuun. Syksyllä 2010 saadut lahnat ovat tietysti voineet olla peräisin Öjanjärvestä, sillä ne ovat voineet vaeltaa mereen järvessä tapahtuneen kudun jälkeen, kun kalatiessä ei ollut alasvaellusta estävää pyydystä. Siikojen nousu kalatiehen tapahtui 20.10-3.11.2010 välisenä aikana eli vaellus liittyi selvästi siikojen kutuun, mikä näkyi myös siinä, että kaikki yksilöt olivat jo kutuvalmiita. Siiat vapautettiin Öjanjärven puolelle, joten niistä ei tehty tarkempia siikamuotomäärityksiä, mutta ulkonäön perusteella suurin osa oli vaellussiikoja. Muikut käyttivät myös kalatietä kutuvaellukseen Öjanjärven puolelle. Muikkuja olisi ollut enemmänkin tulossa kalatiehen, mutta lukuisat koskelot pyydystivät kaloja kalatiessä ja ajoittain suoraan pyydyksestä. Pahimpaan lehtien varisemisaikaan kalatiehen ei noussut lainkaan kaloja, mutta heti sen jälkeen siikojen ja muikkujen kutuvaellus käynnistyi. Syys-lokakuun vaihteessa vedet viilenivät ja kevätkutuisten lahnojen, ahventen ja särkien tulo loppui tyystin. Kräkilän kalatien toimivuus oli vuosien 2009-2010 koepyyntien mukaan hyvä. Kalatien virtaamat eivät muodosta lohikaloille kuten siika, muikku ja kuore ongelmaa. Myös muiden kalojen aikuiset yksilöt selviävät suhteellisen helposti kalatiestä. Meriveden ollessa korkealla, virtaamat kalatiessä ovat suhteellisen vähäisiä ja tuolloin myös pienemmät kalat voivat nousta siitä ylös. Kokkolan merialueelta on ollut aiemminkin yhteys Öjanjärveen vanhan ja pienen kalatien kautta, mutta sen tekniset ratkaisut olivat huonoja ja sen käyttö jäi hyvin vähäiseksi. Kräkilän kalatien tarkkailusta saatiin hyviä kokemuksia, miten kalat löytävät aivan uuteen paikkaan tehtyyn kalatiehen. Kalatiehen nous- 9

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 seet kalat tulivat pelkästään virtaaman houkuttelemana kalatiehen. Kalat löysivät kyllä kalatien, jos vain virtaamaa sieltä tuli, mutta näinhän asia ei aina ollut. Kalatie on rakennettu aivan uuteen paikkaan, joten luonnollisesta vaellusreitistä ei ole kysymys. Muutamien vuosien kuluttua kalatiestä voi tulla uusi toimiva vaellusreitti kaloille Öjanjärven ja meren välille. Tähän kuluu vielä muutama vuosi, sillä kun meressä kasvaneet kalat vaeltavat kutemaan Öjanjärven puolelle ja tästä kudusta syntyneille kaloille muodostuu aivan oma "Öjanjärven leima" ja ne toistavat sitten saman vaelluskäyttäytymisen aikuisena. Öjanjärven puolelle tehdyillä/tehtävillä istutuksilla on samankaltainen vaikutus, sillä ne leimautuvat istutusveteen ja vaelluksien jälkeen palavat "kotivesiin". Näistä seikoista johtuen Kräkilän kalatien tarkkailu tulee toistaa viiden vuoden kuluttua, jolloin leimautumista on ehtinyt jo tapahtua. Suurin ongelma on kalatien toimivuuden kannalta kalatien aukioloajan riippuminen säännöstelystä ja vähävetisinä vuosina kalatien käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kalojen nousu perustuu siihen, että kalat haistavat kalatien kautta tulevan Öjanjärven makean veden. Tämä vaiheen toteutuminen tulisi turvata ensisijaisesti siten, että kalatie olisi auki aina jonkin verran. Toinen, hieman huonompi vaihtoehto, on kalatien säännöllinen vuorokautinen aukioloaika vähävetisinä aikoina. Jos vettä on Öjanjärvessä riittävästi, kalatie olisi auki koko ajan. Aukioloajan tulee olla ilta- tai aamuhämärän aikaan, sillä kalat ovat silloin kaikkien aktiivisimpia. 5 YHTEENVETO Kokkolan Kräkilään rakennettiin uusi kalatie vuonna 2008 mahdollistamaan kalojen nousu merestä padottuun Öjanjärveen. Kräkilän kalatien toimivuuden tarkkailua tehtiin syksyllä 2009, keväällä 2010 ja syksyllä 2010. Tarkkailu toteutettiin kalatien yläpäähän Öjanjärven puolelle asennetulla rysällä. Kesällä 2010 tarkkailtiin myös kalatien kautta alas mereen vaeltavia kaloja kalatien alaosaan asennetulla rysällä. Kräkilän kalatien rysäpyynnin vuosien 2009-2010 kokonaissaalis oli noin 220 kg koostuen yhdeksästä eri kalalajista ja hieman yli 1 500 kalayksilöstä. Lukumääräisesti runsaimpina kalatietä käyttivät särjet, mutta painoyksikössä tarkasteltuna runsain kalalaji oli lahna. Käytännössä kaikki kalatiestä nousseet kalat olivat aikuisia yksilöitä ja siten jo sukukypsiä ja kalat olivat menossa Öjanjärveen kutemaan. Syksyllä kalatietä käyttivät myös kevätkutuiset kalat kuten lahnat, joten muutakin kuin kutuvaelluskäyttäytymistä esiintyi. Kalatien käyttö riippui suuresti sen aukioloajoista. Syksyllä 2009 kalatie oli suhteellisen vähän auki ja saalis heikko. Syksyllä 2010 kalatie oli auki joka päivä ja saaliissa esiintyi kohtalaisesti myös lohikaloja kuten siikaa ja muikkua. Keväällä 2010 kalatie oli auki pitkiä jaksoja, mutta saalis jäi odotuksiin nähden vaatimattomaksi, esiintyyhän kevätkutuisia kaloja runsaasti Kokkolan merialueella. Kesällä 2010 toteutettu Öjanjärvestä alasvaeltavien kalojen pyynti oli turhauttavaa, sillä kesä oli vähävetinen ja kalatie oli kiinni lähes koko ajan. Saalis oli heikko koostuen pienistä lahnoista, särjistä ja ahvenista. Kalat olivat lähes kaikki poikasvaiheen kaloja, joko saman kesän tai edellisen kesän kalanpoikasia. Kalatien toimivuus oli hyvä, silloin kun se oli auki. Kalatien virrannopeudet eivät estäneet aikuisten kalojen nousua, mutta ilmeisesti poikasvaiheen kalat siitä eivät pystyneet nousemaan. 10

16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu 2009-2010 Kalatie on rakennettu aivan uuteen paikkaan, joten luonnollisesta vaellusreitistä ei ole kysymys. Muutamien vuosien kuluttua kalatiestä voi tulla uusi toimiva vaellusreitti kaloille Öjanjärven ja meren välille kunhan kalat ehtivät leimautua Öjanjärveen. Tästä johtuen Kräkilän kalatien tarkkailu tulee toistaa viiden vuoden kuluttua, jolloin leimautumista on ehtinyt jo tapahtua. Kirjallisuus Pohjanmaan Tutkimuspalvelu 2003. Kokkolan väylän ruoppauksien jälkitarkkailuraportti vuonna 2002. Pöyry Environment Oy 2009: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus vuonna 2009 Pöyry Environment Oy 2010: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus keväällä 2010 Pöyry Environment Oy 2010: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus kesällä 2010 Kaustisella 28.3.2011 Pöyry Finland Oy FM. limnologi Jorma Keränen 11

Pöyry Finland Oy PL 38, Harjutie 14 69600 KAUSTINEN Puh. 010 33 28210 Viite: Öjanjärven kalatien toimivuuden tarkkailu keväällä 2010 Oheisena lähetämme Öjanjärven kalatien toimivuuden tarkkailuyhteenvedon keväältä 2010. Kaustisella 9.8.2010 PÖYRY FINLAND OY Jorma Keränen FM, limnologi Jakelu: Öjanjärven säännöstely-yhtiö Pohjanmaan Ely-keskus, kalatalousyksikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys Norra Svenska fiskeområdet Kokkolan kaupungin ympäristösuojelutoimi Öja fiskelaget Pöyry Finland Oy 2 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl

LIITE 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden September/syyskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d 14-28 9 0 0 0 15-24 9 15 1,7 147 16-15 9 24 2,8 242 17-26 9 24 2,8 242 18-31 7 24 2,8 242 19-26 7 24 2,8 242 20-26 6 24 2,8 242 21-29 6 24 2,8 242 22-20 6 24 2,7 233 23-12 6 24 2,7 233 24-15 5 24 2,8 242 25-17 4 9 1,1 95 26-2 5 0 0 0 27 4 6 0 0 0 28 7 6 0 0 0 29-7 5 0 0 0 30-16 4 0 0 0 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Oktober/Lokakuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d 1-6 4 0 0 0 2-11 4 0 0 0 3 1 4 0 0 0 4 9 3 0 0 0 5-11 2 0 0 0 6-1 5 0 0 0 7 31 8 0 0 0 8 14 9 0 0 0 9 9 9 0 0 0 10 6 11 0 0 0 11 2 11 0 0 0 12-13 11 0 0 0 13-38 8 14 1,7 147 14-45 9 24 2,8 242 15-41 11 24 2,9 251 16-20 11 13 1,5 130 17-44 11 0 0 0 18-32 12 0 0 0 19-17 13 6 0,7 60 20-7 13 24 2,8 242 21-17 13 24 2,9 251 22-29 12 24 2,9 251 23-40 11 24 2,9 251 24-42 11 24 2,9 251 25-35 11 24 2,9 251 26-34 11 24 2,9 251 27-39 10 24 2,9 251 28-50 9 13 1,5 130 29-55 10 0 0 0 30-42 11 0 0 0 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden November/Marraskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d 1-37 11 0 0 0 2-30 11 0 0 0 3-18 12 0 0 0 4-34 10 0 0 0 5-55 9 0 0 0 6-47 9 0 0 0 7-52 9 0 0 0 8-56 9 0 0 0 9-58 10 0 0 0 10-70 9 0 0 0 11-78 8 0 0 0 12-69 9 0 0 0 13-69 9 0 0 0 14-59 9 0 0 0 15-49 9 0 0 0 16-50 10 0 0 0

LIITE 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Maj/Toukokuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-31 15 24 2,9 251 2-25 16 24 2,9 251 3-27 16 24 2,9 251 4-39 14 24 2,9 251 5-36 13 24 2,9 251 6-34 13 22 2,7 233 7-55 13 24 2,9 251 8-62 12 24 2,9 251 9-49 13 24 2,9 251 10-45 13 24 2,9 251 11-39 12 24 2,9 251 12-46 13 24 2,9 251 13-57 13 24 2,9 251 14-51 14 24 2,9 251 15-52 13 24 2,9 251 16-51 13 24 2,9 251 17-47 12 24 2,9 251 18-46 10 24 2,9 251 19-49 11 24 2,9 251 20-43 13 24 2,9 251 21-41 12 24 2,9 251 22-47 12 24 2,9 251 23-43 12 24 2,9 251 24-46 11 24 2,9 251 25-39 13 24 2,9 251 26-37 14 24 2,9 251 27-45 11 24 2,9 251 28-37 12 24 2,9 251 29-29 14 24 2,9 251 30-27 15 24 2,9 251 31-35 15 24 2,9 251 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Juni/Kesäkuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-47 12 24 2,9 251 2-51 12 24 2,9 251 3-39 14 24 2,9 251 4-38 15 24 2,9 251 5-40 11 24 2,9 251 6 0 0 0 Mätningarna i oskick 7 0 0 0 6,-7.6 8-50 10 0 0 0 9-44 11 0 0 0 10-45 12 22 2,6 225 11-51 11 24 2,9 251 12-50 10 15 1,8 156 13-49 8 0 0 0 14-37 10 0 0 0 15-37 11 0 0 0 16-39 11 0 0 0 17-32 12 1 0,9 78 18-31 12 24 2,9 251 19-34 11 24 2,9 251 20-30 12 24 2,9 251 21-30 12 24 2,9 251 22-30 12 24 2,9 251 23-30 11 24 2,9 251 24-33 10 24 2,9 251 25-35 9 24 2,8 242 26-30 9 24 2,8 242 27 0 0 0 28 0 0 0 29 0 0 0 30 0 0 0

Liite 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen Juli/Heinäkuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-29 7 0 0 0 2-33 6 0 0 0 3-33 7 0 0 0 4-26 9 0 0 0 5-28 8 0 0 0 6-46 1 0 0 0 7-38 7 0 0 0 8-34 7 0 0 0 9-28 8 0 0 0 10-26 9 0 0 0 11-29 8 0 0 0 12-30 8 0 0 0 13-32 7 0 0 0 14-32 8 0 0 0 15-39 7 0 0 0 16-46 6 0 0 0 17-44 8 0 0 0 18-39 8 0 0 0 19-36 8 0 0 0 20-33 7 0 0 0 21-32 8 0 0 0 22-25 8 0 0 0 23-33 6 0 0 0 24-52 4 0 0 0 25-65 2 0 0 0 26-52 3 1 0,1 9 27-39 4 0 0 0 28-37 5 0 0 0 29-53 3 0 0 0 30-43 1 0 0 0 31-9 8 0 0 0 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen Augusti/Elokuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-13 8 0 0 0 2-19 8 0 0 0 3-25 8 0 0 0 4-36 8 0 0 0 5-24 10 0 0 0 6-30 9 0 0 0 7-37 8 0 0 0 8-40 9 0 0 0 9-34 10 0 0 0 10-31 10 0 0 0 11-31 11 3 0,3 26 12-32 11 24 2,9 251 13-39 11 24 2,9 251 14-39 12 24 2,9 251 15-38 12 24 2,9 251 16-51 10 24 2,9 251 17-49 10 24 2,8 242 18-55 9 12 1,4 121 19-58 7 0 0 0 20-52 7 0 0 0 21-35 8 0 0 0 22-32 8 0 0 0 23-33 8 0 0 0 24-42 7 0 0 0 25-35 8 0 0 0 26-42 8 0 0 0 27-41 9 0 0 0 28-37 10 0 0 0 29-35 11 6 0,6 52 30-30 11 24 2,9 251 31-23 13 24 2,9 251

Liite 1. Virtaamat ja veden korkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten Fiskleden 2010 Öppen September/syyskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-20 14 0 0 0 2-37 11 0 0 0 3-69 8 0 0 0 4-54 6 0 0 0 5-35 8 0 0 0 6-37 9 0 0 0 7-42 10 0 0 0 8-43 10 0 0 0 9-47 12 13 1,6 138 10-51 11 24 2,9 251 11-49 11 24 2,9 251 12-44 12 24 2,9 251 13-40 12 24 2,9 251 14-38 12 24 2,9 251 15-24 13 20 2,4 207 16-21 13 24 2,9 251 17-21 12 24 2,9 251 18-18 12 24 2,9 251 19-18 12 24 2,9 251 20-11 13 24 2,9 251 21-11 13 24 2,8 242 22-24 13 24 2,9 251 23-2 13 24 2,5 216 24-11 14 24 2,8 242 25-34 13 24 2,9 251 26-42 13 24 2,9 251 27-42 13 24 2,9 251 28-52 13 24 2,9 251 29-50 14 24 2,9 251 30-39 15 24 2,9 251 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten Fiskleden 2010 Öppen Oktober/Lokakuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-41 14 24 2,9 251 2-45 14 24 2,9 251 3-39 15 24 2,9 251 4-23 16 24 2,9 251 5-15 18 24 2,9 251 6-16 17 24 2,9 251 7-10 19 13 1,5 130 8-40 20 15 1,8 156 9-46 18 24 2,9 251 10-43 15 24 2,9 251 11-67 13 24 2,9 251 12-68 11 2 0,2 17 13-65 13 23 2,7 233 14-53 14 24 2,9 251 15-90 10 24 2,8 242 16-61 11 24 2,9 251 17-41 14 24 2,9 251 18-21 17 24 2,9 251 19-2 19 24 2,8 242 20-21 17 24 2,9 251 21-49 15 24 2,9 251 22-24 16 24 2,9 251 23-12 17 24 2,9 251 24-13 17 24 2,9 251 25-26 15 24 2,9 251 26-25 15 24 2,9 251 27-14 16 24 2,8 242 28 13 18 11 1,1 95 29-2 18 24 2,7 233 30-14 16 24 2,9 251 31 4 17 20 2,1 181 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen November/Marraskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d 1-3 20 24 2,8 242 2-14 17 24 2,9 251 3 8 17 18 1,7 147 4-2 16 24 2,7 233 5-11 16 24 2,9 251 6-7 16 24 2,8 242 7-5 16 24 2,8 242 8-6 16 24 2,8 242 9-26 15 24 2,9 251 10-35 12 24 2,9 251 11-11 13 24 2,8 242 12-3 15 24 2,7 233 13-15 14 24 2,9 251 14-10 14 24 2,8 242 15-6 15 24 2,8 242 16-9 15 24 2,8 242 17-12 15 24 2,9 251 18-28 15 24 2,9 251 19-35 14 24 2,9 251 20-40 14 24 2,9 251 21-33 14 24 2,9 251 22-31 14 24 2,9 251 23-54 14 24 2,9 251 24-84 14 24 2,9 251 25-82 14 24 2,9 251 26-70 14 24 2,9 251 27-68 14 24 2,9 251 28-50 14 24 2,9 251 29-55 14 24 2,9 251 30-62 15 24 2,9 251

LIITE 2. Havaintopöytäkirja 2009 kalatie auki viimeksi virtaama lahna muikku Öjanjärvi meri ilma huom Koentakerrat pvm ja jakson pituus m 3 /s paino (g) pituus (mm) paino (g) pituus (mm) vesi o C o C pyynti alkoi 15.9. 15.9 1,7 14,1 14,5 16,0 koku 18.9. 15-18.9 2,8 1483 490 23 154 12,2 13,0 10,0 830 415 koku 22.9. 15-22.9 2,7 11,8 13,0 9,0 roskia runsaasti koku 24.9. 15-24.9 2,8 1051 425 11,2 11,4 6,0 roskia runsaasti 815 393 koku 1.10. 15-25.9 ei 7,8 6,6-2,0 koku 6.10. 15-25.9 ei 5,0 5,4 4,0 koku 15.10. 13-15.10 2,9 3,1 5,1 5,0 runsaasti pientä särkeä ja ahventa verkon ulkopuolella (3 kg) koku 21.10. 19-21.10 2,9 3,0 5,0 2,0 runsaasti pientä särkeä verkon ulkopuolella (noin 3 kg) koku 29.10. 19-28.10 ei 25 168 2,8 2,0-1,0 runsaasti pientä särkeä ja lahnaa verkon ulkopuolella (noin 2 kg) koku 1.11. 19-28.10 ei 0,1 3,3-2,0 jäätä 1 cm, yöllä pakkasta 10 astetta koku 5.11. 19-28.10 ei 0,8 2,3-1,0 jäät suli pois koku 12.11. 19-28.10 ei 0,0 0,6-2,0 pyydys pois, jäässä koko lahti noin 0,5-1 cm

LIITE 2. Kalatien saalis- ja havaintopöytäkirja kevät 2010 Koenta- 2010 kalatien aukiolo- virtaama särki ahven salakka seipi kuore lahna kiiski yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom kerrat pvm jakson pituus m 3 /s kg kg kg kg kg kg kg kg vesi o C o C alkoi 3.5. 2,9 3,0 1,5 5 pyynti alkoi, jäitä vielä vähän järvessä, merellä runsaasti koku 5.5. 3.5-5.5 2,9 2,7 0,3 0,96 3,9 7,5 8,0 9 koku 7.5. 5.5-7.5 2,9 8,9 1,9 0,010 10,9 8,3 8,8 5 koku 10.5. 7.5-10.5 2,9 12,5 0,5 0,103 13,1 8,5 6,6 5 kalatiessä koskeloja koku 12.5. 10.5-12.5 2,9 3,9 5,6 0,181 9,7 12,0 12,2 14 kalatiessä koskeloja koku 14.5. 12.5-14.5 2,9 1,0 2,5 0,073 3,6 16,0 16,3 25 kalatiessä koskeloja koku 16.5. 14.5-16.5 2,9 11,0 12,1 23,2 16,1 15,5 20 kalatiessä koskeloja koku 19.5. 16.5-19.5 2,9 0,1 0,4 0,6 17,2 18,5 18 kalatiessä runsaasti koskeloja, muutama pyydyksessä koku 22.5. 19.5-22.5 2,9 6,2 5,2 11,4 14,2 12,5 10 ahventen ja särkien kutu loppunut, pyydyksessä runsaasti mätiä koku 25.5. 22.5-25.5 2,9 0,1 0,1 0,1 14,2 12,5 10 noin 60 koskeloa kalatiessä, pyydyksen päälle lintuverkko koku 27.5. 25.5-27.5 2,9 tyhjä 12,0 12,6 5 koskeloja runsaasti kalatiessä koku 30.5. 27.5-30.5 2,9 0,1 0,1 15,5 12,5 12 koku 3.6. 30.5-3.6 2,9 tyhjä 16,0 13,2 16 koku 6.6. 3.6-5.6 ei 0,1 6,60 6,7 15,1 15,0 13 koku 9.6. kiinni ei tyhjä 14,1 13,9 10 koku 16.6. 10.6-12.6 ei 0,2 0,34 0,6 16,2 16,5 12 koku 22.6. 17.6-22.6 2,9 0,1 0,04 0,22 0,4 17,4 16,2 14 rysä pois yhteensä 46,81 28,77 0,01 0,10 0,25 7,56 0,56 84,06

Liite 2 Saalis- ja havaintopöytäkirja kesä 2010 2010 särki ahven lahna yhteensä yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom pvm g kpl g kpl g kpl g kpl vesi o C o C 23.7. 21,6 20,1 18 pyynti alkoi, kalatie kiinni 28.7. 22 1 11 2 33 3 22,0 20,4 21 26.7 kalatie auki 1 h 2.8. 21,3 20,1 22 kalatie kiinni 9.8. 22,0 20,8 18 kalatie kiinni 15.8. 91 23 489 57 794 95 1374 175 21,6 21,0 22 kalatie auki 11.8 lähtien 16.8. 132 63 299 51 267 57 698 171 21,2 20,0 20 kalatie auki 19.8. 33 18 84 14 77 16 194 48 19,2 16,2 14 kalatie meni kiinni 18.8 23.8. 17,2 16,2 14 pyynti loppui, kaivinkone paikalla yhteensä 278 105 883 124 1138 168 2299 397 keskipaino g 3 7 7

LIITE 2 Saalis- ja havaintopöytäkirja syksy 2010 2010 kalatie auki keskivirtaama särki ahven lahna muikku siika seipi yhteensä yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom pvm jakson pituus m 3 /s g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl vesi o C o C 15.9. 14,2 14,5 16 kalatie aukaistiin heti kun pyydys pyynnissä 17.9. auki 2,9 110 1 2682 21 3682 4 76 3 195 1 6745 30 14,5 13,2 16 rysän virittelyä 19.9. auki 2,9 2838 31 17931 15 151 5 20920 51 13,2 12,5 12 kalatie auki, koskeloja runsaasti kalatiessä 21.9. auki 2,9 5058 49 560 19 44540 34 320 12 50478 114 12,2 11,6 10 merivesi korkealla 23.9. auki 2,9 10800 9 638 23 11438 32 11,5 11,5 12 merivesi korkealla 29.9. auki 2,9 12409 11 70 2 12479 13 9,7 9,5 10 1.10. auki 2,9 208 1 12150 10 102 4 12460 15 9,0 8,7 6 5.10. auki 2,9 2370 2 2370 2 8,4 9,2 11 lehtiä paljon rysässä 7.10. 11 tuntia kiinni 2,4 7,2 7,5 9 kalatie kiinni rysän huollon ajaksi 11 h 9.10. 9 tuntia kiinni 2,4 8,2 9,1 9 lehtiä paljon rysässä 11.10. auki 2,9 7,3 8,2 6 ei enää lehtiä 13.10. 23 tuntia kiinni 1,5 5,5 6,0 5 noin 10 kpl Öjanjärven kuhanpoikasia (80 mm) kiiinni verkoissa 16.10. auki 2,9 4,0 3,3 4 lunta maassa, noin 20 kpl kuhanpoikaisia kiinni verkossa 20.10. auki 2,9 32 1 166 1 198 2 4,7 5,5 5 24.10. auki 2,9 68 2 495 1 563 3 2,5 4,5 3 muikkujen mäti valuu 27.10. auki 2,9 94 3 94 3 1,5 4,8 2 jäätä rannoilla 31.10. 13 tuntia kiinni 2,3 143 1 77 2 10423 21 10643 24 3,7 4,0 9 jäät vähän repineet rysää 3.11. 4 tuntia kiinni 2,9 4753 8 4753 8 3,5 4,5 6 luukku oli kiinni, aukesi pois lähtiessä 5.11. auki 2,4 3,2 3,2 1 alkaa jäätämään järveä 9.11. auki 2,9 0,5 1,5-3 jäässä koko Öjanjärvi, rysä pois yhteensä 8006 81 3593 42 103882 85 1628 57 15837 31 195 1 133141 297 keskipaino g 99 86 1222 29 511 195

LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 1. Kräkilän kalatien paunetti pyynnissä 2009. Kuva 2. Kräkilän kalatien ylimmän kynnyksen virtausta (2,8 m 3 /s). Nuoli kohdassa, jossa virrannopeus varsin suuri.

LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 3. Kräkilän kalatien luukku Kuva 4. Kräkilän kalatien alapuolinen allas ja seuraava kynnys Kuva 5. Kräkilän kalatien paunetti (nuoli kohdassa mihin tarttui runsaasti Öjanjärven puolelta tulleita pieniä särki ja ahvenia).

LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 6. Kräkilän kalatien paunetti ja alapuolinen allas. Kuva 7. Rauhallista kesäpyyntiä 2010 (kalatie kiinni).

LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 8. Syksyn 2010 lahnasaalista.