Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 2.2.2016
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus 2006 19. artikla Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnan mahdollisuudet Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan
Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus osallistua omien palveluidensa suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Asiakaskokemukselle ja asiakkaiden antamalle palautteelle on annettava nykyistä suurempi paino palvelutuotannon ohjaajana. Laura Räty 28.3.2015 Lähde: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1906329#fi Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että palvelut suunnitellaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vammaispalveluiden hyvä kehittäminen edellyttää asiakkaiden, vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, aktiivista osallistumista palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Susanna Huovinen 21.5.2014 Lähde: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1883545 Valinnanvapautta lisättävä Hallituksen tavoite on siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollossa yksikanavaiseen rahoitusmalliin ja lisätä palvelujen monimuotoisuutta ja valinnanvapautta. "Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä. Siihen suuntaan on mentävä. Mutta miten se määritellään, mikä on se systeemi? En todellakaan tiedä. Juha Rehula 24.10.2015 ja 26.10.2015 Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/a1445578250516 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/juha+rehula+quotjouluun+mennessa+tiedan+mita+tasta+sotesta+tuleequot/a1071258 Kuva:t uusisuomi.fi, demaritjkl.fi, Yle
Miten palvelujärjestelmä huomioi em. tavoitteet? Ihmiset ja heidän tilanteensa ja toimintakykynsä ovat erilaisia. Pelkkä yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja yksilöllinen tukija palvelusuunnittelukaan ei riitä, jos vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat kaikille samoja. Kilpailuttaminen ei sovi vammaisten ihmisten jokapäiväisiin, välttämättömiin palveluihin. Kilpailutusprosesseissa asiakkaan ääni hukkuu helposti. Vammaispalvelut A B C Tarjolla olevat samankaltaiset palvelut
Mitä voisi ja pitäisi olla Mitä yleensä on Mukailtu: John O Brien, 2013
Kuva: Sony music Miten pystyisimme hyödyntämään ihmisten omia voimavaroja paremmin?
Ihmisten oma ääni esiin Esim. näihin asioihin ihmiset haluavat muutoksen Juon päivätoiminnassa kahvia ja istun toimetonna. Olen vasta nuori mies. Tätäkö elämäni on? Itsemääräämisoikeuttani poljetaan palvelutalossa. Haluan muuttaa pois. Haluaisin viettää vapaa-aikaani joskus muutenkin kuin ryhmässä tai äidin kanssa.
Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä yksilöllisesti Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista) Tavoitteena palvelujen ja tuen henkilökohtaistaminen
Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Prosessi Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen
Henkilökohtaisen budjetoinnin tuki- ja palvelutarjotin? Perinteiset sosiaalipalvelut Uudet ennalta ehkäisevät sosiaalipalvelut Esim. liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut kunnan hallintokunnista/ kunnan ulkopuolelta Muu tuki ja palvelut Yksityisen sektorin tarjoamat palvelut Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Muu palvelut ja tuki
Yksi esimerkki käytännöstä: Pekan päivä https://www.youtube.com/watch?v=pfsvhvinht4 >>> video
Tiedän mitä tahdon! projekti 2010-2013 Tiedän mitä tahdon! -projekti oli Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhteinen kehittämishanke, jossa kokeiltiin yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöintiä henkilökohtaisten budjettien avulla Yhtenä havaintona, että joskus pienetkin muutokset palveluissa saattavat tuoda merkittävän muutoksen elämänlaatuun. Sosiaalityöntekijöiltä tämä edellytti avarakatseisuutta ja hyppäämistä totutun palveluvalikoiman ulkopuolelle Moni kertoi voimaantumisen kokemuksista Palvelujen hinnoittelu ja vaihtoehtoisten palvelujen kustannusten vertailu osoittautui toisinaan hankalaksi Osalla ihmisistä omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisu haasteellista
Susan Eriksson: Laitoskulttuurista itsemääräämiseen tutkimus, 2013 Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun tulokset ovat olleet myönteisiä Itsemääräämisoikeuden paraneminen on liittynyt ennen muuta yksilökeskeiseen palvelusuunnitteluun, joka on mahdollistanut oman elämänkulun pohtimisen sen kannalta, millaisia parannuksia siihen haluaa Positiivisista kokemuksista huolimatta henkilökohtainen budjetointi ei ole automaattisesti väylä vammaisten henkilöiden parempaan itsemääräämisoikeuteen, sillä sosiaalialan työntekijöiden valta-asema asiakkaaseen nähden on perinteisesti hyvin vahva Keskeistä on, että alan henkilöstö oivaltaa ja sisäistää uudenlaisen työskentelytavan Lähde: http://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/laitoskulttuurista_itsemaaraamiseen.pdf
Opinnäytetyö: Henkilökohtainen budjetointi kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnoissa, Minna Eronen, 2013 Henkilökohtainen budjetointi on parantanut asiakkaiden itsemääräämistä Vaikka henkilön toiveet ja tarpeet saataisiin yksilökeskeisen suunnittelun keinoin esille, eivät henkilön vaikuttamismahdollisuudet lisäänny, mikäli toiveita ja tarpeita ei pystytä toiminnassa huomiomaan eikä tavoitteita toteuttamaan. Henkilökohtainen budjetointi onkin yksi keino niiden toteuttamisessa. Henkilökohtainen budjetointi tarjoaa toimivan vaihtoehdon työ- ja päivätoiminnan toteuttamiselle erityisesti silloin, kun asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin ei pystytä vastaamaan perinteisen järjestelmän puitteissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteina on toiminnan koordinointi ja kohdentaminen sekä se, millä lailla henkilökohtainen tuki asiakkaalle järjestetään.
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 1 Asiakas on aiemmin käyttänyt hänelle kuuluvaa päivätoimintapalvelua, jonka kustannus on 25 000 euroa / vuosi. Asiakas vaihtoi päivätoimintapalvelun henkilökohtaisiin taideopintoihin, joka vastaa hänen tarpeisiinsa, toiveisiinsa sekä toimintakykyynsä paremmin. Yksityisen toimijan tuottaman taideopetuksen kustannus on 1 800 euroa / vuosi. Esimerkki 2 Henkilö on käyttänyt kunnallista lyhytaikaishoitoa, jonka kustannukset ovat olleet 840 euroa / 6 vuorokauden jakso. Henkilö vaihtoi ko. palvelun kesäleiriin, joka toteutetaan samalla kustannuksella. Esimerkki 4 Henkilökohtaisen avun saaja on järjestöaktiivi ja henkilökohtaisen avun tuntien käyttö vaihtelee suuresti lyhyelläkin aikavälillä. Henkilökohtaiseksi budjetiksi on määritetty henkilökohtaisen avun tuntikustannus, päätös tehty tunneista vuodeksi kerrallaan (600 tuntia/vuosiarvio edellisen vuoden käytetyistä tunneista), palkkamaksatus tapahtuu maaliskuussa ja syyskuussa. Asiakas toimittaa kunnalle kirjanpidon puolivuosittain jälkikäteen. Esimerkki 5 Palveluasuminen on vaihdettu henkilökohtaisen avun tunneiksi, jonka mukaan henkilökohtainen budjetti on määritetty. Avustustunnit on arvioitu kotiin, kodin ulkopuolelle, työhön ja muuhun toimintaan. Päätös on annettu enintään 520tuntia/3kk, asiakas aikatauluttaa ja päättää itse, paljonko ja mihin apua käyttää. Avustajan palkkamaksatus hoidetaan tilitoimiston kautta. Lähde: Merja Heinonen, Eksote
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 6 Asiakas vaihtaa subjektiivisen päivätoimintaoikeuden, josta kunta on järjestämisvelvollinen, musiikkistudiotyöskentelyyn. Henkilökohtainen budjetti määritellään hänen käyttämänsä kunnallisen päivätoiminnan kustannuksen perusteella. Järjestelyn kautta asiakas pääsee palvelutalotyyppisestä toiminnasta entisen harrastuksen/työn pariin, vaikutukset kuntoutumiseen ovat olleet huimia. Esimerkki 7 Ryhmäkodissa muutettiin työtapoja ja jokaiselle päämiehelle saatiin henkilökohtaista aikaa tehdä haluamiaan asioita. Ei enää pelkkää yhdessä harrastamista, vaan säännöllisesti omaa aikaa oman ohjaajan kanssa. Esimerkki 8 Toiveiden ratkaisemiseen tuli mukaan paikallinen kansalaisopisto, joka muokkasi tavallisista kursseista sellaisia, että päämiehet pystyivät osallistumaan. Vaati myös työntekijöiden työkuvan muuttamista. Lähteet: Tiedän mitä tahdon hankkeen loppuraportti ja Merja Heinonen, Eksote
Vantaa erottuu joukosta maksaa palkkaa vammaisille ihmisille Ne rahat, jotka aikaisemmin on käytetty tukipalvelujen ostoon, on nyt kohdennettu uudelleen http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vantaa-erottuu-joukosta-maksaapalkkaa-kehitysvammaisille-ei-tata-parempaa-tyoyhteisoa-voi-olla/5366448
Jatkonäkymiä henkilökohtaisen budjetoinnin kehittymiselle Tämänhetkinen lainsäädäntö ei määrittele henkilökohtaista budjetointia, mutta antaa mahdollisuuden yksilöllisten palvelujen räätälöintiin Uusi hankintadirektiivi poissulkee asiakasvalintajärjestelmät hankintalain mukaisen kilpailuttamisen piiristä, joksi myös henkilökohtainen budjetointi katsotaan Sote-järjestämislaki; henkilökohtainen budjetointi = valinnanvapaus? Vaihtoehto palvelusetelijärjestelmälle? Erityislainsäädännön tulisi määritellä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttökohteet ja toteuttamistavat Kokeilulaki mahdollinen?
Sote-ratkaisun valinnanvapaus; huomioita Yhtäläinen tuottajien hyväksymismenettely ja laatuvaatimukset: Asiakkaalle on olennaista, että hän voi tuottajasta riippumatta luottaa tarjolla olevien palvelujen laatuun Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin neutraali kohtelu, vaatimukset kaikille samat Hoidosta tai tuesta ennalta määritettävä korvaus tulee olla oikeassa suhteessa hoidon ja avuntarpeisiin nähden; kansallinen tai alueellinen menettely? Laadun raportointi, hyvien hoitokäytäntöjen noudattaminen, laadun seuraaminen Valinnanvapaus ei tarkoita, että valinta pitää tehdä itse: tuettu päätöksenteko Vertailutieto, avoimuus, tukijärjestelmät Lähde: Juhani Eskola ja Pia-Maria Jonsson (THL), 11.11.2015, Valinnanvapaus voi parantaa sote-palveluita, HS
HB-mallin kehittäminen Pohjanmaan alueella 2016-2017
Kiitos! Aarne Rajalahti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ts. kiinteistötoimen johtaja Pinninkatu 51, 33100 Tampere aarne.rajalahti@kvps.fi Puh. 0207 713 516 Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.